Kognitiivinen psykologia on tullut käsitteenä esille PS1-kurssilla. Kognitiivisen psykologian kehitys eteni ripeästi 1950-luvulla – pitkälti behaviorismin puutteita vasten. Jos et muista, ota selvää, mitä behaviorismi tarkoittaa. Kognitiivisen psykologian juuret löytyvät jo 1800-luvun lopulta: Leipzigiin tutkimuslaboratorion perustanut Wilhelm Wundt (1832-1920) oli ensimmäinen kokeellinen kognitiivinen psykologi. Hän tavoitteli tutkimusmenetelmissä systemaattisuutta.
Seuraava merkittävä askel kohti nykyistä kognitiivista psykologiaa oli hahmopsykologia. Ota itsenäisesti selvää, mitä hahmopsykologit (mm. Max Wertheimer, Kurt Koffka, Wolfgang Köhler ja Kurt Lewin) tutkivat ja mitä suuntauksen nimitys mahtaa tarkoittaa (tee hakuja myös sanalla Gestalt)?
Ensimmäisiä merkittäviä kognitiivisen psykologian tutkimuksia tekivät 1900-luvun alkupuolella Frederic Bartlett, Aleksandr Luria, Jean Piaget ja Lev Vygotsky. Heidän tutkimuksiinsa viitataan edelleen.
1900-luvun lopulla aivojen kuvantamismenetelmät ja biologinen psykologia ovat tuoneet paljon uutta tietoa ihmisen tiedonkäsittelyprosesseista. Ihmisen ja ympäristön suhde on merkittävä. Ympäristö vaikuttaa aivojen muotoutumiseen ja toisaalta aivot luovat virtuaalisen kuvan maailmasta ympäristöstä saatujen ärsykkeiden perusteella. Oikeastaan me ihmiset elämme jatkuvasti virtuaalimaalimassa (vertaa ihmisaistien ja -aivojen luomaa kuvaa todellisuudesta eläinten vastaavaan). Se tietotekninen ympäristö, jota nimitämme virtuaaliseksi onkin ehkä oikeammalta nimeltään synteettinen.
|
