|
|
Kognitiot ovat osa jokaista arjen hetkeä. Ihmisen vaistotoiminnot ovat heikkoja mutta kyky tietoiseen toimintaan kehittyy läpi elämän. Ihmisen aivot ovat erityislaatuiset, sillä niillä on kyky tuottaa havaintojen pohjalta mielikuvia, abstrakteja käsitteitä ja luoda kokonaan uusia havainnoista riippumattomia symboleja. Ihmisen muisti toimii monipuolisesti. Monia asia, jota pidämme itsestään selvänä, on itse asiassa hämmästyttävä esimerkki monimutkaisesta aivotoiminnasta.
|
|
|
Hämmästelemme koneita, jotka osaavat tehdä monimutkaisia asioita. Mutta emme ihmettele sitä, että emme tallaa lasinsirpaleen päälle, jos havaitsemme sen tai että emme askarrellessamme leikkaa jatkuvasti haavoja sormiin. Tehtäväsi on tutkia jompaa kumpaa näistä ilmiöitä ihmisen hermoston toiminnan kannalta.
Tee oman ymmärryksesi mukaan käsitekarttana kuvaus siitä, mitä ihmisen hermostossa tapahtuu, kun hän:
a) on astumaisillaan lasinsirpaleen päälle, mutta ehtii väistää tai
b) leikkaa vauhdikkaasti paperia, mutta ei sormiaan.
Muistele biologian ja terveystiedon oppeja. Mikä käsitys sinulla on hermoston toiminnasta em. tapauksissa? Voit myös selvittää asiaa oppikirjan ja verkkolinkkien avulla. Asia kirkastuu tarkemmin kurssin edetessä, joten tässä vaiheessa sinun ei vielä tarvitse luoda lopullista esitystä asiasta.
|
Tämä tehtävä sopimuksen mukaan korvaavana tehtävänä niille, joilla portfolioon jäi jostain syystä tekemättömiä tehtäviä. Ota yhteys opettajaan ennen tämän tehtävän tekemistä.
Valitse kolme paikkaa (vähintään yksi virtuaalinen). Voit etsiä paikat esimerkiksi omista valokuvistasi ja verkkoympäristöistä, joita itse käytät tai voit hydyntää esimerkiksi psykologian kurssilaisten kuvia http://www.flickr.com/photos/13124119@N00/tags/psyka3ja4harjoitus/
Kuvaile jokaisen paikan ihmiselle välittämää informaatiota. Mikä sille paikalle on tyypillistä informaatiota. Sijoita sen jälkeen kuvitteellisesti kuhunkin paikkaan noviisi ja ammattilainen (ensikertalainen ja kokenut, vieras ja paikkakuntalainen). Vertaile heidän havaintokehiään (kirjassa kuvattu Ulric Neisserin havaintokehä)
Kurssisivu 3. Havaitseminen ja siihen liittyvä portfoliotehtäväsi voivat olla apuna kirjoittamisessa.
Valitse jokaisen ympäristön kohdalla yksi aisti ja kuvaile, kuinka siinä ympäristössä kyseinen aisti toimii. Voit joko esittää yleisesti kyseisen aistin toimintaa kyseisessä ympäristössä tai voit yhdistää aistin toiminnan kuvaamisen noviisin ja ammattilaisen havaintokehän kuvaukseen.
Pyri käyttämään kurssin käsitteistöä mahdollisimman monipuolisesti. Ota myös huomioon keskushermoston toiminta ja tuo sitä esille mm. aistien toiminnan kuvauksessa.
Voit halutessasi rakentaa perinteisestä esseestä poiketen juonellisen tarinan ja antaa päähenkilöille nimet ja persoonat, paikan vaihtuessa voivat myös päähenkilöitten roolit vaihtua. Voit myös kuvittaa kertomuksesi.
|
|
|
Klikkaa kuvaa > suurentuu
|
JOhdanto ja valinnaisia tehtäviä (tee yksi)
Media välittää informaatiota. Suomen kielessä tälle sanalle ei ole olemassa vastinetta. Siksi usein käytetään sanaa tieto (tiedonvälitys, joukkotiedotus). Tietoon liittyy kuitenkin oletus totuusarvosta, eivätkä kaikki mediaesitykset suinkaan välitä totuudellista tietoa. Ihmisen informaationkäsittelyä tutkii kognitiivinen psykologia ja laajemmalla tasolla kognitiotiede.
Ihmisen informaationkäsittelyllä on myös rajoitteita. Informaatiota vastaanottavat aistit asettavat tiettyjä rajoituksia. Valon määrä tai häly voi aiheuttaa virhehavaintoja. Havaintoharhat (hahmolait) todistavat aistien biologisesta rakenteesta. Pyrimme näkemään ymmärrettäviä kokonaisuuksia. Aistimuistin ja työmuistin kapasiteetti rajoittaa vastaanotetun informaation määrää ja kestoa. Havaintojen teossa ihminen keskittyy usein niihin asioihin, joita hän tietää odottaa. Hänellä on valmiita sisäisiä malleja (skeemoja), jotka suuntaavat havaintojen tekoa (havaintokehä). Odotusten vastainen informaatio saattaa jäädä huomaamatta.
Informaationkäsittelyssä tärkeää on myös se kulttuuri ja arkitodellisuus, jossa toimitaan (liittyy sisäisiin malleihin). Symbolit, kieli ja muut ilmaisun keinot välittävät merkityksiä, joita vastaanottajan tulisi osata ymmärtää. Kun ihminen kohtaa vieraan kulttuurin, saattaa syntyä väärinkäsityksiä tai katkoksia ymmärtämisessä. Samankin kulttuurin sisällä on useita alakulttuureja, jotka usein kehittävät muille vieraita, ärsyttäviä tai harhaanjohtavia ilmaisun tapoja (esim. graffitit). Mediaviestissä välittyy aina viestin tuottajan arvomaailma ja maailmankuva. Itselle vieras maailmankuva herättää huomiota, mutta omaa käsitystämme vastaavaa kerrontaa pidämme luonnollisena ja usein myös totuudenmukaisempana kuin vieraaseen arvomaailmaan perustuvaa.
TEHTÄVIÄ (valitse yksi)
1. Kerää muutamia mainoksia (2 – 5) lehdistä, muista painotuotteista, radiosta, televisiosta tai Internetistä. Mieti ja selosta, millä keinoilla mainoksen suunnittelija yrittää saada viestinsä perille. Tutki mainoksessa käytettyjä elementtejä kognitiivisen psykologian näkökulmasta. Selvitä, miten mainoksessa:
a) kiinnitetään yleisön huomio mainokseen
b) suunnataan yleisön tarkkaavaisuutta
c) käytetään hyväksi havaintokehää
d) otetaan huomioon eri aistikanavat
e) otetaan huomioon muistin rakenteet
2. Samassa tilanteessa eri ihmiset tekevät erilaisia havaintoja sen mukaan, minne he tarkkaavaisuutensa suuntaavat ja millaisia sisäisiä malleja heillä on. Kirjoita lyhyt kertomus, piirrä kuva tai sarjakuva, jossa kuvaat sitä, miten eri tavalla viisi erilaista ihmistä voi kokea ja tulkita saman tv-ohjelman. Voit ottaa lähtökohdaksi jonkun todellisen ohjelman ja keksiä henkilöt tai tilaisuuden tullen käyttää todellisia henkilöitä esimerkkeinä.
3. Millä tavalla mediavaikutukset eroavat lasten ja aikuisten välillä? Mitä pitäisi ottaa huomioon lasten mediakäytössä ja mediakasvatuksessa? Laadi lyhyt yleisönosastokirjoitus aiheesta pikkulapset ja media. Perustele näkemyksesi kognitiivisen psykologian ja kehityspsykologian kannalta.
4. Mitä tarkoittaa virtuaalitodellisuus? Minkälaisia sovelluksia siitä on olemassa? Miten virtuaalitodellisuus vaikuttaa ihmiseen. Voit halutessasi miettiä asiaa tietyn ikäisten ihmisten kannalta.
|
|
|
