7.13 Historia
Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että oma kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historiallisen kehitysprosessin tulosta. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä että Suomen historiaa.
Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia rakentaa identiteettiään, perehtyä ajan käsitteeseen ja ymmärtää ihmisen toimintaa sekä henkisen ja aineellisen työn arvoa.
VUOSILUOKAT 7–9
Historian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7–9 on syventää oppilaan käsitystä historian tiedon luonteesta. Historian opetuksen tehtävänä on vahvistaa oppilaan omaa identiteettiä ja perehdyttää hänet muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa
käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun mielipiteensä niiden pohjalta
ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin
selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia
arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttäen apuna historiallista muutosta koskevaa tietoa.
KESKEISET SISÄLLÖT
Käsiteltävät aihealueet liittyvät Suomen ja maailman historiaan 1800- ja 1900-luvuilla.
Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate
elämää 1800-luvun Suomessa
1800-luvun alun keskeiset valtiolliset muutokset ja kansallisuusaatteen vaikutukset Euroopassa
kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana Suomessa
Teollinen vallankumous
teollistuminen ja sen vaikutukset ihmisten elämään
kaupungistuminen
Murrosten aika Suomessa
sääty-yhteiskunnan mureneminen
Suomen venäläistäminen ja sen vastustus
Suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan seurauksineen
imperialismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille
ensimmäinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset
Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden 1917 vallankumoukset
Suomen itsenäistyminen ja sisällissota
Laman ja totalitarismin aika
maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan
elämää demokratioissa ja diktatuureissa
Toisen maailmansodan aika
toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset
Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminen
Suomi 1950-luvulta nykypäivään
elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset ihmisten elämään
suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen
Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun
kylmä sota
maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin ja siitä aiheutuvat ongelmat
Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa
länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutukset ihmisten elämään ja
ympäristöön
tiedonvälityksen kehitys
Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan 1800-luvulta nykyaikaan saakka:
jokin Euroopan ulkopuolinen kulttuuri
tasa-arvoisuuden kehitys
kulttuurin kehitys
teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys
Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Tiedon hankkiminen menneisyydestä
Oppilas
osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä
pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä.
Historian ilmiöiden ymmärtäminen
Oppilas
kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen.
osaa selittää, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään.
osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia.
Historiallisen tiedon käyttäminen
Oppilas
pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä, myös nykyteknologian avulla saamaansa informaatiota
pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan niitä.
|
