FYSIIKKA JA KEMIA
FYSIIKAN JA KEMIAN OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET
Fysiikan ja kemian opetuksen tehtävänä on ohjata luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan ja tietojen käyttämiseen elämän eri tilanteissa. Opetus antaa oppilaalle persoonallisuuden kehittymisen ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostumisen kannalta välttämättömiä aineksia ja se auttaa ymmärtämään luonnontieteiden ja teknologian merkityksen osana kulttuuria. Opetus on innostavaa ja mielekästä ja lähtee siltä tasolta, jonka oppilaat ovat aikaisemmissa opinnoissaan saavuttaneet.
Opetus tukee kokonaisuuksien hahmottamista yli oppiainerajojen. Opetukselle on tyypillistä eteneminen havaintoja ja mittauksia tekemällä luonnossa esiintyvien ilmiöiden riippuvuus- ja vuorovaikutussuhteiden ymmärtämiseen.
Fysiikan opiskelussa voidaan erottaa kaksi yleistä tavoitetasoa:
Kvalitatiivisella tasolla on tavoitteena, että oppilas
osaa tehdä havaintoja, luokitella ja tulkita niitä sekä tehdä niistä asianmukaisia johtopäätöksiä,
oppii fysikaalisiin ilmiöihin liittyviä peruskäsitteitä, periaatteita, lakeja ja malleja ja
osaa keskustella fysiikan alaan kuuluvista asioista ja ilmiöistä sekä soveltaa fysikaalista tietoa luontoa ja ympäristöä koskevissa kysymyksissä, ongelmien ratkaisemisessa ja päätöksenteossa.
Kvantitatiivisella tasolla on tavoitteena, että oppilas
osaa tehdä mittauksia ja vertailla suuruusluokkia, esittää, tulkita ja tehdä johtopäätöksiä,
osaa muodostaa yksinkertaisia malleja, erityisesti graafisen esityksen pohjalta, sekä käyttää niitä fysiikan ilmiöiden selittämisessa ja
osaa suunnitella ja tehdä yksinkertaisia tutkimuksia myös itse tehdyillä välineillä sekä arvioida tutkimusprosessia ja saatujen tulosten luotettavuutta.
Kemian opetuksen lähtökohtana on oppilaan omaan elinympäristöön liittyvien aineiden ja ilmiöiden havaitseminen ja tutkiminen, josta edetään kemian peruskäsitteisiin ja aineiden ominaisuuksien tuntemiseen.
Kemian opiskelun tavoitteena on, että oppilas
osaa tutkia kemian ilmiöitä erilaisten kokeellisten tutkimus‑ ja työmenetelmien avulla sekä tehdä johtopäätöksiä ja arvioita tulosten luotettavuudesta,
oppii tuntemaan oman elinympäristön kemiaa sekä ymmärtää käytännön kannalta tärkeitä kemiallisia ilmiöitä,
ymmärtää ja osaa käyttää kemian merkkikieltä ja oppii riittävät kemian peruskäsitteet,
omaksuu sellaisen terminologian, jonka avulla hän voi keskustella luontoa, ympäristöä ja teknologiaa koskevista kysymyksistä,
oppii soveltamaan kemiallista tietoa niin, että sitä voidaan käyttää hyväksi eri alueilla, esimerkiksi luontoon ja ympäristöön liittyvien kysymysten selvittämisessä ja ongelmien ratkaisemisessa, sekä
pystyy arvioimaan ihmisen toiminnan ympäristövaikutuksia ja kasvaa vastuullisuuteen kemiallisten aineiden käytössä ja jätteiden käsittelyssä.
Fysiikan ja kemian opetuksen yhteisenä tavoitteena on lisäksi, että oppilas oppii toimimaan yhdessä toisten kanssa, innostuu fysiikan ja kemian opiskelusta sekä omaksuu turvalliset työskentelytavat.
FYSIIKAN JA KEMIAN OPETUKSEN MENETELMÄLLISET PERIAATTEET
Fysiikan ja kemian ilmiöiden jäsentäminen, peruskäsitteiden ymmärtäminen ja ajattelun kehittyminen edellyttävät opetukselta monipuolisia työtapoja. Fysiikan ja kemian käsitteiden omaksumista ja ymmärtämistä voidaan tukea työtavoilla, joissa oppilailla on mahdollisuus keskustella ja olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa.
Fysiikan ja kemian opetukseen kuuluu kokeellinen ja tutkiva lähestymistapa, joka lähtee tieteenalojen omasta luonteesta ja tukee samalla oppilaan persoonallisuuden kasvua, erityisesti itsetunnon kehittymistä. Käsiteltävien asioiden tulee liittyä mahdollisimman läheisesti arkipäivään ja omakohtaisiin kokemuksiin, ja opetuksen tulee antaa aineksia ympäristökysymysten fysikaalis‑kemiallisten perusteiden ymmärtämiseksi.
Opetuksen kokeellisuus tarkoittaa nojautumista ympäristöstä kokeellisesti hankittuun tietoon. Havaintoja, mittauksia, kokeita ja kokeellista tutkimusta käytetään lähtökohtana muodostettaessa ja otettaessa käyttöön luokittelevia ja jäsentäviä käsitteitä, suureita, lakeja ja teoreettisia malleja sekä tarkasteltaessa tiedon sovelluksia. Kokeellisuus voi olla omakohtaista toimintaa, laboratoriotyöskentelyä, demonstraatioita, opintokäyntejä, audiovisuaalisten välineiden tai kerronnan avulla tapahtuvaa toimintaa. Olennaista on johdonmukainen ohjaaminen kokeelliseen tiedonhankinnan menetelmään, johon kuuluu:
havaintojen, mittausten, kokeiden ja tutkimusten suunnittelu ja tekeminen,
keskustelu, havaintojen käsitteistäminen, esittäminen, tulkitseminen ja mallintaminen,
johtopäätösten ja hypoteesien tekeminen sekä niiden testaaminen,
havaintojen ja esitettyjen tietojen kriittinen arviointi sekä
opitun soveltaminen käytännössä.
Turvallisten ja asianmukaisten työskentelytottumusten omaksumiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.
AIHEKOKONAISUUDET FYSIIKAN JA KEMIAN OPETUKSESSA
1. IHMISENÄ KASVAMINEN
Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen ‑aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta yhteisöllisyyden kehitystä.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan
arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän
tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana
toimimaan yhteisön jäsenenä.
KESKEISET SISÄLLÖT
fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavat tekijät, tunteiden tunnistaminen ja käsittely
oikeudenmukaisuus, tasa‑arvo
opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen
toisten huomioon ottaminen, oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja.
2. KULTTUURI‑IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS
Kulttuuri‑identiteetti ja kansainvälisyys ‑aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri‑identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri‑identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen.
TAVOITTEET
Oppilas
oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri‑identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria
oppii ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä
tutustuu muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä
saa käsityksen kulttuuri‑identiteetin osatekijöistä ja oppii ymmärtämään niiden merkityksen yksilölle ja yhteisölle.
KESKEISET SISÄLLÖT
Oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus
muita kulttuureita ja monikulttuurisuus
ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä
kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa
tapakulttuurien merkitys.
3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO
Viestintä ja mediataito ‑aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää viestintä‑ ja mediataitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää sekä kykyä hankkia, vertailla ja valikoida tietoa sekä vaikuttaa yhteiskunnassa. Mediataitoja tulee opiskella sekä viestien vastaanottamisessa että tuottamisessa.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
viestinnän perustaidot ja kehittyy monipuoliseksi ja vastuulliseksi viestijäksi ja median käyttäjäksi
mediakriittisyyttä ja eettisten ja esteettisten arvojen tunnistamista viestinnässä
osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja vaikuttavaa viestintää
viestinnän ja median välineiden käyttöä.
KESKEISET SISÄLLÖT
Omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa
mediaviestien muoto ja sisältö sekä median ilmaisuvälineiden käyttö erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä
yhteistyö paikallisen median kanssa
lähdekritiikki ja tietoturva
median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa sekä verkkoetiikka
viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö.
4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys ‑aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista, kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoeläman ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta
muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen
osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä
kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja, toimimaan pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan toiminnan vaikuttavuutta
sisäisen yrittäjyyden valmiuksia ja oppii tuntemaan yritystoimintaa.
KESKEISET SISÄLLÖT
Perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä työnjaosta
erilaisia osallistumis‑ ja vaikuttamiskeinoja demokratiassa
verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi
osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi
yrittäjyys ja sen merkitys, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä yritystoimintaan tutustuminen.
5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta ‑aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ymparistön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tulee kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden
havaitsemaan ympäristössä tapahtuvia muutoksia, selvittämään syita ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi
arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ymparistöön ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja
edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla
ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta.
KESKEISET SISÄLLÖT
Ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä
yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista
ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa
ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen elinkaari
oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen
toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta.
6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE
Turvallisuus ja liikenne ‑aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden ylläpitämistä ja edistämistä sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen liikenteessä. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisesti.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
tunnistamaan turvallisuus‑ ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi
edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti
toimimaan onnettomuus‑ ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti
toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä
vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen.
KESKEISET SISÄLLÖT
Onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä
työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus
koulun terveyttä, turvallisuutta ja väkivallattomuutta edistäviä toimintamalleja
väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa
keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt
muut huomioon ottava liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen.
7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA
Ihminen ja teknologia ‑aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen riippuvuus nykyaikaisesta teknologiasta ja näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja saada pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksen tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja käyttöä.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä
käyttämään teknologiaa vastuullisesti ja kriittisesti
käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin
ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen.
KESKEISET SISÄLLÖT
Teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja sen rakenteissa, tuotteiden ja palvelujen tuottamisessa, terveydenhoidossa ja ympäristönsuojelussa sekä paikallisessa tuotantoelämässä
teknologian ja tietotekniikan kehitys eri kulttuureissa ja eri elämänalueilla eri aikakausina luonnontieteellisen tiedon, muiden tieteenalojen ja teknologian vuorovaikutus
teknologian kehittäminen ja sen vaiheet
teknologiaan ja tietotekniikkaan, niiden kehittämiseen ja käyttämiseen liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi‑ ja tasa‑arvokysymykset
tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia.
FYSIIKAN JA KEMIAN KESKEISET TAVOITTEET JA OPPISISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN
5. luokka
TAVOITTEET
Oppilas
työskentelee turvallisesti suojellen itseään ja ympäristöään ja noudattaa annettuja ohjeita
tekee havaintoja mittauksia, etsii tietoa tutkittavasta kohteesta ja pohtii tiedon luotettavuutta
tekee johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan ja tunnistaa luonnonilmiöihin ja kappaleisiin liittyviä syy-seuraussuhteita
tekee yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, joissa selvitetään ilmiöiden, eliöiden, aineiden ja kappaleiden ominaisuuksia sekä niiden välisiä riippuvuuksia
käyttää tiedon esittämisessä fysiikan ja kemian alaan kuuluvia käsitteitä
ymmärtää päihde- ja vaikuteaineiden vaarallisuuden
OPPISISÄLLÖT
Energia ja sähkö
Lämmön, valon ja liikkeen aikaansaaminen sähkön avulla
Sähköturvallisuus
Luonnon rakenteet
Maan vetovoima ja kitka
Voimista aiheutuvia liike- ja tasapainoilmiöitä
Liikettä kuvaavien käsitteiden soveltaminen turvalölisessa liikkumisessa ja tapaturmien ehkäisemisessä
Aineet ympärillämme
Ilman koostumus ja ilmakehä
Maaperästä saatavien aineiden luokittelu
Aineiden erotusmenetelmiä
ARVIOINTI
HYVÄ OSAAMINEN (8)
Luonnon tutkimisen taidot
Oppilas osaa
työskennellä turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen
noudattaa annettuja ohjeita
tehdä havaintoja ja mittauksia eri aisteilla ja mittausvälineillä
kohdistaa havaintojen teon kohteen olennaisiin piirteisiin
tehdä johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan
esittää mittaustuloksiaan esimerkiksi taulukoiden avulla ja selittää luonnon perusilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita
tehdä yksinkertaisia kokeita
käyttää käsitteitä, suureita ja niiden yksiköitä ilmiöiden ominaisuuksien kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelemisessa
koota eri lähteistä löytämäänsä tietoa sekä pohtia sen oikeellisuutta aikaisempien tietojensa, tutkimustensa ja toisten kanssa käymien keskustelujen perusteella
Luonnon rakenteet
osaa tutkia vuorovaikutuksesta aiheutuvia voimia, kuten painovoimaa, kitkaa sekä ilman ja veden vastusta
tunnistaa erilaisia liikkeitä
tutkia, miten voima muuttaa liikettä
soveltaa luonnontieteellistä tietoa, kuten kuvata ja arvioida vaaratilanteita liikenteessä
tunnistaa Maan ja Kuun liikkeistä johtuvia ilmiöitä, kuten vuorokaudenajat, vuodenajat sekä Kuun vaiheet ja pimennykset
tuntee Aurinkokunnan rakenteen
osa tehdä havaintoja tähtitaivaasta
Aineet ympärillämme
tuntee ilman koostumuksen
tietää ilmakehän kaasujen kemiallisia merkkejä
ymmärtää ilmakehän merkityksen elämän ylläpitäjänä
tutkia veden ominaisuuksia
tietää miten vesiä puhdistetaan
ALIN HYVÄKSYTTY SUORITUS (5)
Oppilas pyrkii työskentelemään tavoitteiden suntaisesti.
6. luokka
TAVOITTEET
- työskentelee turvallisesti suojellen itseään ja ympäristöään ja noudattaa annettuja ohjeita
tekee havaintoja mittaulsia, etsii tietoa tutkittavasta kohteesta ja pohtii tiedon luotettavuutta
tekee johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan ja tunnistaa luonnonilmiöihin ja kappaleisiin liittyviä syy-seuraussuhteita
tekee yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, joissa selvitetään ilmiöiden, eliöiden, aineiden ja kappaleiden ominaisuuksia sekä niiden välisiä riippuvuuksia
käyttää tiedon esittämisessä fysiikan ja kemian alaan kuuluvia käsitteitä, ymmärtää päihde- ja vaikuteaineiden vaarallisuuden
OPPISISÄLLÖT
Energia ja sähkö
Erilaisia sähkön ja lämmön tuotantotapoja
Sähköturvallisuus
Luonnon rakenteet
Maan ja Kuun liikkeet ja näistä aiheutuvia ilmiöitä
Aurinkokunnan rakenne ja tähtitaivas
Aineet ympärillämme
Veden ominaidsuudet ja sen merkitys liuottimena
Luonnonvesien tutkiminen ja veden puhdistaminen
Elinympäristöön kuuluvien aineiden ja tuotteiden alkuperä, käyttö ja kierrätys ja niiden turvallinen käyttö
ARVIOINTI
Arviointi sidotaan tavoitteisiin!
HYVÄ OSAAMINEN (8)
Luonnon tutkimisen taidot
Oppilas osaa
työskennellä turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen
noudattaa annettuja ohjeita
tehdä havaintoja ja mittauksia eri aisteilla ja mittausvälineillä
kohdistaa havaintojen teon kohteen olennaisiin piirteisiin
tehdä johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan
esittää mittaustuloksiaan esimerkiksi taulukoiden avulla ja selittää luonnon perusilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita
tehdä yksinkertaisia kokeita
käyttää käsitteitä, suureita ja niiden yksiköitä ilmiöiden ominaisuuksien kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelemisessa
koota eri lähteistä löytämäänsä tietoa sekä pohtia sen oikeellisuutta aikaisempien tietojensa, tutkimustensa ja toisten kanssa käymien keskustelujen perusteella
Energia ja sähkö
Oppilas
tuntee eri jännitelähteitä, kuten pariston, akun
osaa tehdä kokeita, joissa sähköä käytetään valon, lämmön ja liikkeen aikaansaamiseen
tietää, että sähköä ja lämpöä voidaan tuottaa erilaisten luonnonvarojen avulla
osaa luokitella luonnonvaroja uusiutuviin ja uusiutumattomiin
Aineet ympärillämme
Oppilas
osaa luokitella maaperästä saatavia aineita
tuntee maaperän aineiden kemiallisia merkkejä
osaa käyttää erilaisia aineenerottamismenetelmiä, kuten suodatus, kiteytys, seulominen
tuntee perusasioita ympäristön aineiden ja tuotteiden turvallisesta käytöstä ja elinkaaresta
osaa tutkia aineiden ja tuotteiden ominaisuuksia, esimerkiksi happamuutta
tuntee keskeisiä asioita päihde- ja huumeaineista ja ymmärtää, miksi ne ovat haitallisia ja miksi niiden käyttöä pitää välttää
ALIN HYVÄKSYTTY SUORITUS (5)
Oppilas pyrkii työskentelemään tavoitteiden suuntaisesti.
7. luokka
TAVOITTEET
Fysiikan ja kemian opetuksen tavoitteena on oppilaan maailmankuvan laajentaminen. Tavoitteena on myös saada oppilas ymmärtämään luonnonilmiöitä ja luonnontieteellisiä tutkimusmenetelmiä ja luonnontieteellisten menetelmien hyväksikäyttöä luontoon liittyvien ongelmien ratkaisijana ja edelleen oppilaan havaintokyvyn, kätevyyden ja itsenäisyyden kehittäminen sekä antaa hyvät jatko‑opiskeluvalmiudet.
Opetus toteutetaan vaihtelevin opetusmenetelmin pääsääntöisesti kokeellista lähestymistapaa noudattaen enintään 16 oppilaan ryhmissä nykyaikaisin mittausvälinein opettajan valitsemaa oppimateriaalia hyväksi käyttäen.
FYSIIKAN OPPISISÄLLÖT
Fysiikan työtapoja
Fysiikan maailma
Mittaamisen perusteet
Aallot ja valo
Värähdys- ja aaltoliike
Ääni
Valon ominaisuuksia
Valon heijastuminen ja peilit
Valon taittuminen
Valon taittuminen linsseissä
Optisia laitteita
Värit
Lämpöenergia
Lämpötila ja lämpölaajeneminen
Lämpöenergia
Olomuodon muutokset
Energian säilyminen ja huononeminen
Lämpöenergian siirtyminen
KEMIAN OPPISISÄLLÖT
Kemiaa tutkimaan
Turvallinen työskentely
Puhdas aine ja seos
Liuos on seos
Erotusmenetelmiä
Aine ja reaktio
Aine koostuu atomeista
Alkuaine ja kemialliset merkit
Kemiallinen reaktio ja yhdiste
Reaktionopeus
Palaminen on reagoimista hapen kanssa
Paloturvallisuus
Ilma ja vesi
Ilmakehän kaasut
Elintärkeä vesi
Vesien puhdistus
ARVIOINTI
Arviointi sidotaan tavoitteisiin!
HYVÄ OSAAMINEN (8)
normi velvoittaa ottamaan kantaa hyvän osaamisen kuvauksiin ja perustamaan arvioinnin niihin. (8) Sen paikka kunkin oppiaineen osalta on tässä
ALIN HYVÄKSYTTY SUORITUS (5)
8. luokka
TAVOITTEET
Fysiikan ja kemian opetuksen tavoitteena on oppilaan maailmankuvan laajentaminen. Tavoitteena on myös saada oppilas ymmärtämään luonnonilmiöitä ja luonnontieteellisiä tutkimusmenetelmiä ja luonnontieteellisten menetelmien hyväksikäyttöä luontoon liittyvien ongelmien ratkaisijana ja edelleen oppilaan havaintokyvyn, kätevyyden ja itsenäisyyden kehittäminen sekä antaa hyvät jatko‑opiskeluvalmiudet.
Opetus toteutetaan vaihtelevin opetusmenetelmin pääsääntöisesti kokeellista lähestymistapaa noudattaen enintään 16 oppilaan ryhmissä nykyaikaisin mittausvälinein opettajan valitsemaa oppimateriaalia hyväksi käyttäen.
FYSIIKAN OPPISISÄLLÖT
Liike ja voima
Tasainen liike
Kiihtyvä liike
Vuorovaikutus ja voima
Hidas ja painava massa
Tiheys on aineen ominaisuus
Kitka kiihdyttävänä ja jarruttavana voimana
Paine ja noste
Liike ja energia
Energia liikeilmiöissä
Työ muuttaa energiaa muodosta toiseen
Tehoa työhön
Yksinkertaiset koneet
Painopiste ja tasapaino
KEMIAN OPPISISÄLLÖT
Aineiden kemiaa
Alkuaineet järjestykseen
Jaksollisen järjestelmän pääryhmät
Kemiallinen sidos
Hapan ja emäksinen
Suolanmuodostus
Luonnon happamoituminen
Elämän kemiaa
Hiili – yksi elämän alkuaineista
Alkaanit
Alkeenit ja alkyynit
Alkoholit – liuottimia ja makeutusaineita
Karboksyylihapot ja esterit
Hiilihydraatit – ravinnon perusta
Valkuaisaineet – elimistön rakennusaineet
Rasvat – huomattavin energialähde
ARVIOINTI
Arviointi sidotaan tavoitteisiin!
HYVÄ OSAAMINEN (8)
normi velvoittaa ottamaan kantaa hyvän osaamisen kuvauksiin ja perustamaan arvioinnin niihin. (8) Sen paikka kunkin oppiaineen osalta on tässä
ALIN HYVÄKSYTTY SUORITUS (5)
9. luokka
TAVOITTEET
Fysiikan ja kemian opetuksen tavoitteena on oppilaan maailmankuvan laajentaminen. Tavoitteena on myös saada oppilas ymmärtämään luonnonilmiöitä ja luonnontieteellisiä tutkimusmenetelmiä ja luonnontieteellisten menetelmien hyväksikäyttöä luontoon liittyvien ongelmien ratkaisijana ja edelleen oppilaan havaintokyvyn, kätevyyden ja itsenäisyyden kehittäminen sekä antaa hyvät jatko‑opiskeluvalmiudet.
Opetus toteutetaan vaihtelevin opetusmenetelmin pääsääntöisesti kokeellista lähestymistapaa noudattaen enintään 16 oppilaan ryhmissä nykyaikaisin mittausvälinein opettajan valitsemaa oppimateriaalia hyväksi käyttäen.
FYSIIKAN OPPISISÄLLÖT
Sähköinen ja magneettinen vuorovaikutus
Sähkövaraus on kappaleen ominaisuus
Virtapiiri on sähkövirran kulkureitti
Mittalaitteet ja kytkennät
Komponentin resistanssi
Sähkövirralla siirretään energiaa
Kestomagneetti
Sähkömagneetti
Liike sähkövirraksi
Sähkön tuottaminen
Elektroniikan komponentteja
Automaattisesti toimivat järjestelmät
Luonnon rakenteet
Aineen rakenne
Ionisoivat säteilyn vaikutukset
Tähtitiede
KEMIAN OPPISISÄLLÖT
Metallien kemiaa
Malmista metalliksi
Metallien ominaisuudet
Metallien reaktiokyky
Metallien sähkökemiallinen jännitesarja
Sähkökemiaa
Elektrolyysi
Tuotteiden elinkaari
Elinkaariarviointi
Puusta paperiksi
Öljystä muoveiksi
Kosmetiikka kaunistaa
Tekstiilikuidut ja niiden pesu
Lasi ja keramiikka
Reaktioita ympäristössä ja laboratoriossa
Ilmakehän ympäristöongelmat
Mooli on ainemäärän yksikkö
ARVIOINTI
Arviointi sidotaan tavoitteisiin!
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
FYSIIKKA
Luonnon tutkimisen taidot
Oppilas
• osaa työskennellä turvallisesti ja ohjeita noudattaen
• osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan sekä suunnitella
yksinkertaisia kokeita, sopia työnjaosta ja tehtävistä sekä asettaa tavoitteita tai päämääriä yhdessä muiden oppilaiden kanssa
• osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset esimerkiksi taulukkojen ja graafien avulla sekä tulkita niitä
• osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulosten
luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä
• tietää, että fysiikka on perusluonnontiede ja että fysiikan tietoja ja kokeellista tiedonhankintamenetelmää käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa.
Liike ja voima
Oppilas
• osaa tutkia erilaisia vuorovaikutus- ja liikeilmiöitä sekä käyttää niitä kuvaavia suureita, kuten aika, matka, nopeus, kiihtyvyys ja voima
• osaa tehdä graafisia esityksiä esimerkiksi tasaisen ja kiihtyvän liikkeen mittaustuloksista sekä tulkita niitä sekä käyttää tasaisen liikkeen mallia liikettä koskevien ennusteiden tekemiseen ja keskinopeuden yhtälöä matkan tai ajan arviointiin ja laskemiseen
• ymmärtää yksinkertaisten mekaanisten koneiden, esimerkiksi vivun, toimintaperiaatteen ja tietää mekaanisten koneiden ja erilaisten rakenteiden sovelluksia
• osaa käyttää kappaleiden ja aineiden ominaisuuksia kuvaavia suureita ja selittää niiden avulla havaitsemiaan ilmiöitä, esimerkiksi vertailla aineiden tiheyksiä ja selittää tiheyden avulla erilaisia ilmiöitä, kuten kellumisen ja kuumailmapallon toiminnan
• tuntee työn ja energian välisen yhteyden
• ymmärtää liikenneturvallisuutta koskevien määräysten fysikaalisen perustan.
Värähdys- ja aaltoliike
Oppilas
• tunnistaa aaltoliikkeitä ja niille luonteenomaisia ilmiöitä, esimerkiksi aaltoliikkeen synnyn, etenemisen, vastaanottamisen, heijastumisen ja taittumisen
• tunnistaa erilaisia jaksollisia ilmiöitä ja värähtelijöitä ympäristöstään ja niille ominaisia
ilmiöitä sekä osaa luonnehtia kyseessä olevia ilmiöitä niitä kuvaavien suureiden avulla
• osaa tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä selittää valonsädettä mallina käyttäen erilaisia näkemiseen liittyviä ilmiöitä ja peilien ja linssien toimintaa
• ymmärtää äänen ja valon merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta, esimerkiksi
melu ja siltä suojautuminen sekä valo tiedonsiirrossa.
Lämpö
Oppilas
• tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä ja osaa tulkita niitä
• osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten lämpölaajenemista ja kappaleen lämpenemistä, niitä kuvaavien suureiden ja kokeellisten lakien avulla
• osaa käyttää lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen lakeja tarkastellessaan ja selittäessään ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä.
Sähkö
Oppilas
• osaa sähkölaitteiden ja lämpöä tuottavien laitteiden turvallisen ja taloudellisen käytön
periaatteet sekä arvioida ja laskea eritehoisten sähkölaitteiden käyttökustannuksia
• ymmärtää jännitteen ja sähkövirran välisen yhteyden suljetussa virtapiirissä ja vastuksien vaikutuksen sähkövirran suuruuteen sekä osaa tehdä ennusteita virtapiirin toiminnasta ja käyttää kytkentäkaaviota virtapiirin mallina
• tuntee sähköä hyödyntäviä sovelluksia, kuten sähkömagneettisen viestinnän
• tuntee sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyviä prosesseja kuten muuntajan toiminta, osaa selittää energian muuntumisen voimalaitoksessa sekä arvioida erilaisten voimalaitosten hyötyjä ja haittoja.
Luonnon rakenteet
Oppilas
• tuntee säteilylait ja säteilyn vaikutuksia, pystyy erottamaan vaaralliset säteilylajit vaarattomista ja osaa suojautua säteilyltä
• hahmottaa rakenneosien ketjun ja mittasuhteita alkeishiukkasista galakseihin ja osaa
havainnollistaa näitä rakenteita ja järjestelmiä sopivilla malleilla
• osaa käyttää keskusteluissaan keskeisiä fysiikan käsitteitä, mm. energia, vuorovaikutus ja säteily
• ymmärtää energian säilymisen periaatteen sekä osaa antaa esimerkkejä energian muuntumisesta erilaisissa prosesseissa, kuten puun palamisessa ja kiven putoamisessa.
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
KEMIA
Oppilas
• osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä sekä maastossa että laboratoriossa
• osaa tehdä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, esimerkiksi kokeen, jossa tutkitaan aineen palamista, palamistuotteen liukenemista veteen ja syntyneen vesiliuoksen happamuutta
• osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä
• tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden aiheuttamia ilmiöitä luonnossa ja ympäristössä, esimerkiksi hiilen kiertokulku, kasvihuoneilmiö ja happamoituminen
• tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle, esimerkiksi fotosynteesin merkityksen elollisen luonnon energiavarannolle sekä korroosion ja korroosiolta suojaamisen merkityksen rakentamisessa ja metalliteollisuudessa
• tuntee ympäristöön vaikuttavia aineita, niiden lähteitä, leviämistapoja ja vaikutuksia
ihmisen ja luonnon hyvinvointiin, esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden palamistuotteita
ja raskasmetalleja
• tuntee kemian teollisuuden eri aloja ja tuotteita, esimerkiksi erilaisia materiaaleja ja kodin kemikaaleja, sekä niiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä
• osaa tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteen elinkaaren ja tehdä valintoja kuluttujana
• osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja kemiallisia ilmiöitä, esimerkiksi happamuutta, sähkönjohtokykyä ja olomuodon muutoksia
• osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden
luokittelussa, tunnistamisessa ja erottamisessa, esimerkiksi epäjalot ja jalot metallit
• osaa kuvata atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä asianmukaisia malleja käyttäen
• osaa tulkita ja kirjoittaa yksinkertaisia reaktioyhtälöitä, esimerkiksi hiiliyhdisteiden
palamisreaktion
• osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä ja sidosten muodostumisesta kemiallisessa reaktiossa atomin uloimman elektronikuoren rakenteen tai alkuaineen paikan perusteella jaksollisessa järjestelmässä.
ALIN HYVÄKSYTTY SUORITUS (5)
Oppilas pyrkii työskentelemään tavoitteiden suuntaisesti.
|
