Noin kolmasosalla toisen asteen opiskelijoista esiintyy ongelmia mekaanisen lukemisen perustekniikassa. Lukemisvaikeudet rajoittavat elämää eri tavoin, mutta lukeminen voi kehittyä vielä aikuisiällä.
|
Näkövammaisten keskusliiton pistekirjoituspalvelu
|
Kaikki mitä näet merkitsee estettä.
|
Verkko-opetuksen tuottajille ja opiskelijoille tulee luoda selkeät ja yksityiskohtaiset saavutettavuusohjeet, jotta käytännön toteuttaminen olisi helppoa (diplomityö).
|
Editoreita esteettömien verkkosivujen valmistukseen.
|
SiteSifter verkkosivun käytettävyystestaus
|
Monet www-sivut ovat sellaisia, että selkokielen käyttäjät eivät pysty niitä käyttämään edes apuvälineiden avulla. Suuri joukko sivuja ei toimi kuin uusilla tietokoneilla, jolloin monet käyttäjät jäävät verkkopalvelun ulkopuolelle.
|
Verkkopalvelun on oltava niin helppokäyttöinen, että käyttäjä oppii sen käyttämisen yhdessä minuutissa, muuten vaarana on käyttäjän poistuminen palvelusta välittömästi (opinnäytetyö).
|
Opinnäytetyössä vertaillaan kuuden eri palveluntarjoajan nettiselaimella käytettävää työkalua, jonka avulla luodaan ja muokataan nettisivuja. Vertailun avulla pyritään selvittämään, minkä tyyppisille käyttäjille palvelut soveltuvat ja miten työkalut eroavat toisistaan.
|
Verkkosivujen käytettävyyttä pitää testata sillä käyttäjäryhmällä, jolle sivusto on tarkoitettu. Graafiset käyttöliittymät sopivat huonosti sokeille, mutta varsin hyvin kuuroille.
|
World Wide Web Consortium (W3C) edistää Web-saavutettavuuden ja tasa-arvoisuuden toteutumista yhtenä toimialueenaan erityinen Webin Saavutettavuusaloite (Web Accessibility Initiative, WAI [en] http://www.w3.org/WAI/yourWAI)
|
Vammaisten erityistarpeet viestintäpalvelujen käyttämisessä halutaan yksilöidä lainsäädännössä.
Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle asetusehdotuksen kuulo-, puhe- ja näkövammaisille tarjottavien yleisten puhelinpalvelujen vähimmäisvaatimuksista.
Asetusehdotuksessa säädetään tiedonsiirron vähimmäisnopeudesta videopuhelu- ja etätulkkauspalvelujen käyttämiseksi ja tiettyjen palvelujen esteettömyydestä. Tarjottavan liittymän tulee olla sellainen, että kaikki käyttäjät, myös vammaiset, voivat käyttää hätäpalveluita.
Videopuhelut ja etätulkkaus edellyttävät internet-yhteyttä, jossa myös lähtevä liikenne on riittävän nopeaa. Asetusluonnoksessa ehdotetaan, että kuulo- tai puhevammaisille turvattaisiin yhden megabitin yleispalvelun ohella yhteys, jossa sekä lähtevän että saapuvan datan vähimmäisnopeus on 512 kilobittiä sekunnissa. Yleinen yhden megabitin nopeus koskee vain saapuvaa liikennettä.
Nopeuden turvaaminen olisi Viestintäviraston nimeämien yleispalveluvelvollisten teleyritysten vastuulla.
Asetusehdotuksessa ei myöskään sallittaisi yhtä laajaa nopeuden vaihtelua kuin yhden megan yleispalvelussa. Nopeus saisi vain tilapäisesti laskea 384 kilobittiin sekunnissa, joka vielä mahdollistaisi videopuhelu- ja etätulkkauspalvelujen käytön.
Näkövammaisten tulisi pystyä hallinnoimaan liittymäänsä esteettömästi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi estopalvelujen toteuttamista netin kautta. Myös laskuerittelyjen tulisi olla esteettömästi luettavissa.
Asetusluonnoksen lausuntoaika päättyy 10.11.2011.
Lisätietoja lainsäädäntöneuvos Laura Vilkkonen, p. 09 160 28391 tai 040 500 0817
Tiedote lvm.fi-palvelussa: http://www.lvm.fi/web/fi/tiedote/-/view/1274462
Ministeriön yhteystiedot: http://www.lvm.fi/yhteystiedot
|
|
Educational distribution available. Suomalainen versio YLE Areenassa. Katso seuraava linkki.
|
Dokumentaristi Joe Lovett sairastaa glaukoomaa, joka maailmanlaajuisesti on vienyt näkökyvyn miljoonilta ihmisiltä. Kuinka hänen kohtalotoverinsa suhtautuvat maailmansa hämärtymiseen ja voiko taudin etenemistä hidastaa?
Dokumentti tarkoitus on lisätä ihmisten tietoa näönmenetyksestä ja näkövammaisuudesta. Molemmat ovat yhä useamman ihmisen ongelma. Oman sairautensa ja sen yleisyyden takia Lovett tarttuu tilaisuuteen ja tutkii, miten ympärillä oleva maailma suhtautuu näönmenetykseen. Tutkimus alkaa pienestä, ihmisistä, joita hän tapaa kotikaupungissaan New Yorkissa. Keskustelut vievät hänet vähitellen ympäri Yhdysvaltoja keskustelemaan asiasta eri-ikäisten ja hyvin erilaisista olosuhteista tulevien ihmisten kanssa. Näön voi menettää monella tavalla, sairauden takia, onnettomuudessa tai tulehduksen takia.
Dokumentti vie ihmisten yksityiselle alueelle, heidän koteihinsa, sairaaloihin ja töihin. Lovettin omassa kertomuksessa voidaan huomata, kuinka näönmenetys uhkaa dokumenttiohjaajan elämäntyyliä.
Lisää aiheesta tuotantoyhtiön sivuilla (englanniksi)
|
Näköaistin kautta tulevan informaation yhdistäminen tuntoaistin kautta saatuun vaatii oppimista, osoittaa Intiassa tehty tutkimus. Koe tehtiin synnynnäisen kaihin vuoksi sokeutuneilla nuorilla ihmisillä, joille näkökyky palautettiin korvaamalla himmentynyt silmän linssi keinotekoisella, tavallisen kaihileikkauksen tapaan.
Koehenkilöt testattiin mahdollisimman pian leikkauksen jälkeen, mikä käytännössä tarkoitti enintään kaksi vuorokautta operaation jälkeen. Tuolloin he tunnistivat sekä näkemänsä kappaleet että tunnustelemansa kappaleet erittäin hyvin, mutta aistien välinen tunnistus ei onnistunut.
Tunnistus oli sattuman tasoa eli nähtyä kappaletta ei pystytty yhdistämään tunnusteltuun. Kolme koehenkilöä viidestä testattiin viikkoa myöhemmin ja silloin tuntoaistin ja näköaistin kautta saadun tiedon yhdistäminen toimi huomattavasti paremmin. Leikatut potilaat eivät harjoitelleet tällä välillä erikseen vaan elivät normaaliympäristössä.
Se riitti kehittämään aistien välistä yhteistyötä, vaikka koehenkilöt olivat jo näköaistin kehittymisen kannalta herkimmän vaiheen ohittaneet. Tämä vaihe on alle vuoden ikäisenä, kun koehenkilöt olivat 8-18-vuotiaita.
Kehittyneissä maissa synnynnäisen kaihin kaltaiset, korjattavissa olevat vammat hoidetaan mahdollisimman nopeasti, jotta näkökyky kehittyy normaalisti. Kehitysmaissa niitä ei läheskään aina korjata ja ihmiset sokeutuvat pysyvästi turhaan. Tutkimus tehtiin kansainvälisen kehityshankkeen puitteissa, jossa palautetaan näkökyky ihmisille joilla se on korjattavissa.
Eri aistien kautta tulevien tietojen yhdistäminen kiinnostaa nykyisin aivotutkijoita mutta filosofit ovat pohtineet kysymystä jo vuosisatoja sitten. Näkönsä saaneen ihmisen kykyä tunnistaa välittömästi esineitä, jotka hän on sokeana tuntenut vain tuntoaistillaan, pohti mm. filosofi Molyneux jonka nimellä tämä kysymys tunnetaan.
Vastaus on ilmeisesti kielteinen: aistien välillä ei ole aivoissa valmiiksi yhteyttä, joka loisi toisen aistin puolelle mallin yhden aistin saadusta tiedosta. Yhteys on opittava käytännössä.
(Yle tiede, Nature Neuroscience)
|
perjantai 11. marraskuu 11 · 7 Kommenttia
Englanninkielinen Dragon Dictation näyttää tältä
iPhone ja iPad oppivat lähiaikoina ymmärtämään myös suomea. Nuance julkaisee suomalaista puhetta ymmärtävät Dragon Dictation ja Dragon Search -sovellukset. Niiden avulla voi ensimmäistä kertaa muuntaa suomenkielistä puhetta tekstiksi älypuhelimella.
Dragon Dictationilla voi esimerkiksi sanella ääneen tekstiviestejä ja sähköposteja sekä statuspäivityksiä Twitteriin ja Facebookiin. Dragon Searchilla voi puolestaan tehdä ääneen hakuja netistä. Sovellus hakee tietoa muun muassa Googlesta, Youtubesta, Wikipediasta ja iTunesista. Suomenkielisten sovellusten toiminnallisuuksista ei ole vielä tarkempaa tietoa.Nuancen arvioiden mukaan puhuminen on jopa viisi kertaa nopeampi tapa tuottaa tekstiä älypuhelimen sovelluksiin kuin ruudulle kirjoittaminen. Dragon Dictation ja Dragon Search julkaistaan iPhonelle ja iPadille 23. marraskuuta. Sovellukset ovat ilmaisia.
|
Game4All-peli palkittiin torstaina Tampereella alkaneilla Apuväline, hyvinvointi ja koti 2011 -messuilla. Uudessa Game4All-pelissä käytetään tuntoaistia, ja se sopii sekä näkevien että näkövammaisten pelattavaksi. Game4All-pelin on suunnitellut lahtelainen muotoilija Laura Kalola. Pelin prototyyppiä on kokeiltu Näkövammaisten koululla Jyväskylässä. Sittemmin Kalola on vielä yksinkertaistanut pelin mallia, jotta se sopisi paremmin teolliseen tuotantoon. Kalola kertoo olevansa kiinnostunut tuotteista, jotka parantavat ihmisten elämänlaatua ja tuovat iloa myös vammaisille. Hän arvelee palkinnon helpottavan peli-idean saattamista tuotantoon.
|
Haittaako verkkoriippuvuus elämääsi? Jos huomaat harmittelevasi verkossa viettämääsi aikaa, kotiaskareetkin voivat olla vaihtoehto...
|
Integroituva tietoyhteiskunta vaatii yksilöllisyyden huomioonottamista. Stina Ojalan väitöskirja Towards an Integrative Information Society: Studies on Individuality in Speech and Sign. Nykyisen tietoyhteiskunnan tietomäärä on kasvanut voimakkaasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Suurin osa tiedosta on tekstinä. Seuraavaksi suurin osuus on puhedatalla. Suurimmalle osalle tieto on saavutettavaa, mutta sokeat hyötyisivät ääneen luetuista ja kuurot viitotuista tiedotteista.
|
Näkyvyys tarvitsee tietyn pituista sähkömagneettista säteilyä. Kaikki tämän ulkopuolella on näkymätöntä (HS).
|
Voiko kosketusnäytöstä olla apua näkövammaiselle?
|
Millä nimellä yhdellä käsitteellä voisi tämän ajan kulttuuria kuvata? Se on dokumenttikulttuuri. Dokumenttikulttuuri ei ole sinänsä luovaa siinä merkityksessä, että olisi tarkoitus valmistaa uusia dokumentteja vaan dokumentoida jo olemassa olevaa. Mutta väistämättä dokumenttikulttuurin parhaat tuotteet muodostavat samalla samalla uusia kulttuurituotteita.
|
Valokuvaa ei enää hyväksytä todisteena todellisuudesta, vaan kuvaan suhtaudutaan jopa skeptisesti. Tässä mielessä valokuva ei ole enää valokuva.
Digitaalinen kuva on pikseleistä muodostuva matemaattinen lauseke. Pikselin väri, koko ja sijainti kuvataan matriisilaskennan avulla.
|
Kulttuuriperinnön digitointi eli työ kansakunnan historiaan ja arkipäivään liittyvien aineistojen saattamiseksi sähköiseen muotoon sekä tietoverkkojen kautta käytettäväksi on alkanut Opetus ja kulttuuriministeriön avustuksella.
|
Miten saada tieto kaikkien käyttöön. Demokraattisen yhteiskunnan peruspilareita on vapaa tiedonsaanti. Päätöksenteon pohjana on usein kuvallinen informaatio. Tämän päivän haasteena on, miten saada mukaan päätöksentelkoon ne joiden on vaikeaa hahmottaa maaimaa ja tietoa kuvin. Seuraavassa tarkastellaan kuvallisen tiedon saavutettavuutta informaatioteorian lähtökohdista.Voimmeko soveltaa informaatioteoriaa saavutettavuusongelmaan?
|
Esitys digitaalisen kuvan perusteista
|
Opiskelija on oman uraohjausprosessinsa päähenkilö ja aktiivinen toimija. Ohjauksen tehtävänä on lisätä opiskelijan aktiivisuutta ja voimaantumista sekä antaa valmiuksia ja työkaluja oman elämänsä ja työhön siirtymisensä suunnitteluun sekä suunnitelmien toteuttamiseen.
|
Kalifornian Berkeleyn yliopiston tutkijat ovat onnistuneet aivokuvannuksen ja tietokoneohjelman avulla toistamaan, mitä ihminen oli aiemmin nähnyt, kertoo Tiede-lehti. Aivoihin tallentuneet näköhavainnot rekonstruoitiin digitaaliseksi videoksi.
|
|
|