Peda.net > Verkkoveräjien etusivu > Keminmaa > LASSILAN KOULU >
Logo
YLLÄPITOON >>    
 

Joulupukki

Joulupukki
 
 
 
 

Lassilassa tapahtuu

<<Joulukuu>> <<2014>>
Ma Ti Ke To Pe La Su
49 1 2 3 4 5 6 7
50 8 9 10 11 12 13 14
51 15 16 17 18 19 21
52 22 23 24 25 26 27 28
01 29 30 31
Näytä: Menneet | Tulevat | Kaikki
 

Joulupukki

Nykyisin kansainvälisesti tunnetun joulupukin taustalla on 300-luvulla elänyt Myran piispa Pyhä Nikolaus ), jonka nimestä johtuvat hahmon nimet monissa kielissä, esimerkiksi englanninkielinen nimitys Santa Claus ja alankomaalainen Sinterklaas. Hänen kotikaupunkinsa Myra sijaitsi Anatoliassa, nykyisen Turkin alueella. Pyhä Nikolaus oli tunnettu hyväntekijä, ja hänestä tuli merimiesten, kauppiaiden ja lasten suojeluspyhimys.

Joulupukin suomenkielinen nimitys juontaa ilmeisesti vanhan suomalaisen perinteen nuuttipukkiin ja kekripukkiin. Nuuttipukit, jotka usein olivat pukin taljaan pukeutuneita nuoria, kiertelivät nuutinpäivän (13. tammikuuta, vuoteen 1708 asti 7. tammikuuta) aikaan taloissa kerjäämässä joulun tähteitä.

Nykyisen suomalaisen jouluperinteen mukaan Joulupukki asuu Joulumuorin, tonttujen ja porojen kera Korvatunturilla, Suomen Lapissa. Joulutontut auttavat Pukkia tekemään lahjat Joulupukin pajassa Korvatunturilla ja tarkkailemaan, ketkä lapsista ovat olleet kilttejä. Suomessa Pukki tulee taloon jouluaattoiltana ja juttelee asukkaiden kanssa

Nykyisen ulkomuotonsa Joulupukki sai 1930-luvulla Yhdysvalloissa Coca Cola -juoman mainoksesta.


 

Lucian päivä13.12.

Lucian päivä13.12.
 

Tontut

Tonttu on pieni ihmisen kaltainen olento pohjoismaisessa kansanperinteessä. Suomen kielen sana "tonttu" tulee ruotsin "tomte"-sanasta tai vaihtoehtoisesti sanasta "tontti", jolloin tonttu olisi alun perin paikan haltija. Tonttu on monissa tapauksissa vain toinen nimitys haltijoille.

Tonttuihin on kuulunut erilaisia olentoja, ihmisten luona eläviä haltijoita, sekä maahisia, menninkäisiä ja muita metsän ja luonnon haltijoita. Vasta sittemmin tontut on erotettu omaksi "rodukseen".

Tonttuja on kansanperinteessä monenlaisia tavallisten metsätonttujen lisäksi. Maalaistalojen monille rakennuksille oli omat suojelijatonttunsa eli haltijansa, saunatontut, myllytontut, riihitontut, aittatontut, navettatontut ja tallitontut. Sitten oli vielä kotitonttuja. Palkaksi nämä tontut vaativat vähän ruokaa, asumisoikeuden tai viimeiset löylyt saunasta.

Jotkut uskoivat, että jos ei hoitanut omaa tonttiansa ja jättänyt kuistille ruokaa tontuille, tontut saattoivat pistää tontin säpäleiksi tai tuhota kasvimaat.

Tätä nykyä tunnetuimpia ympärivuotisia tonttuhahmoja saattavat olla monista eri materiaaleista valmistettavat puutarhatontut, jotka etenkin Keski-Euroopassa ovat villinneet keräilyyn taipuvaisia kotipuutarhureita.

Kuuluisimpia tonttuja on Turun linnan tonttu-ukko.

Joulutonttu

Nykyisin länsimaiseen jouluperinteeseen kuuluvat joulutontut, jotka ovat useimmiten hiippalakkipäisiä pikkuihmisiä. Joulutontut jakoivat ennen lahjoja jouluna omatoimisesti, mutta nykyään ne mielletään joulupukin apulaisiksi, jotka tekevät lahjoja lapsille. Joulutonttujen kerrotaan tarkkailevan piilopaikoistaan lapsia selvittääkseen, ovatko nämä kilttejä. Tontut tai joulupukki tuovat sitten jouluaattona lahjoja niille, jotka olivat kilttejä. Joulutontut ovat yleinen joulukoristeiden aihe.

Joulutonttu ilmestyi suomalaisiin uskomuksiin 1800-luvun lopulla. Jouluna haltiatonttua muistettiin kupillisella ohrapuuroa. Myös joulusaunaan viimeinen kylpijä jätti ylimääräinen vastan.

(Wikipedia)