|
|
Välikannuksen koulun historiaa
5. 1.1919 pidettiin Välikannuksen kylällä yleinen kokous, jossa päätettiin pyytä kunnanvaltuustoa "ensi syksyn alkuun" perustamaan Välikannuksen piirin kansakoulu. Kokouksessa oli mukana 20 lueteltua jäsentä. Puuhamiehet Aleksi Lund ja Herman Hollanti olivat saaneet kirjatuksi yhteensä 74 lasta, jotka tulisivat kouluun.
17.2.1919 Pappilan kokoushuoneella pidetyssä kunnanvaltuuston kokouksessa perustettiin Välikannuksen koulupiiri, "joka jo ennestään on koulupiiri (vaikkakaan ei ole vielä ollut olemassa kansakoulua)". Päätöksen mukaan koulu tuli olemaan kolme vuotta Aukusti ja Eevertti Tokolan Syrjätalon maalla olevassa asuinrakennuksessa. Koulupiirin piti laittaa rakennus tarpeelliseen kuntoon. Vuokraa päätettiin maksaa 500 mk/vuosi.
|
|
|
|
|
15.6.1919 valittiin "ylemmän kansakoulun" opettajaksi Ida Sofia Silvén Pyhäjoelta. Hän palveli Välikannuksen koululla (avioitumisensa jälkeen Niemi-Pesolana) 1.8.1950 saakka.
1.10.1919 alkoi koulu Välikannuksessa, jolloin 33 lasta voitiin vastaanottaa kouluun. Höyläpenkit oli teetetty oman kylän miehillä Erkki Hollannilla ja Jaakko Tokolalla 67,50 mk:n kappalehinnasta.
|
|
|
|
|
|
1921 valmistui uusi koulurakennus. Koulun paikasta oli tehty kaksi tarjousta: Isännät Eevert ja Aukusti Tokola lupasivat myydä Hyypän vainiolta tonttimaan 50 markan hinnalla aarilta. Samanlaisen tarjouksen teki Hermanni Kattilakoski Rämeen aituusta, Mottisen taloa vastapäätä. Valtuuston valiokunta päätyi tarkastuksen jälkeen jälkimmäiseen vaihtoehtoon.
7.1.1922 koululle perustettiin oma oppilaskirjasto.
1922 uuteen kouluun oli tulokkaita enemmän kuin voitiin ottaa. Ongelma päätettiin ratkaista ottamalla "iäkkäimmät ja etevimmät". Toiset jäivät odottamaan seuraavan lukuvuoden alkua. Kouluun ei kuitenkaan suhtauduttu joka talossa myötämielisesti. Usein johtokunta joutui puuttumaan luvattomiin poissaoloihin: Esimerkiksi 8.9.1924 pidetyssä kokouksessa todettiin, että seitsemää oppivelvollista lasta ei oltu ilmoitettu lainkaan kouluun ja elokuussa 1925 puuttui kahdeksan oppilasta. Myös seuraavalla vuosikymmenellä esiintyi usein luvattomia poissaoloja.
26.6.1923 valittiin koulun toiseksi opettajaksi Priita Sofia Riihimäki. Hän palveli Välikannuksen koululla 1.8.1952 saakka.
Koska koululla oli kaksi naisopettajaa, veistonopettajana piti tuolloin olla mies. Tehtävään oli erittäin vaikea saada opettajaa. Opettajien Niemi-Pesola ja Riihimäki aikana oli koululla yhteensä 15 eri veistonopettajaa.
1923 syksyllä kylän yläpäästä Ojalan oppilaat siirrettiin käymään koulua Kirkonkylän kansakoulussa, koska Välikannuksen koulussa olisi muutenkin jo 59 oppilasta. Ojalan oppilaat opiskelivat kirkonkylällä usean vuoden ajan.
1.8.1925 alkoi jatko-opetus sadan tunnin kurssina 25 viikon aikana. Oppiaineina olivat kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, maatalous, terveysoppi ja uskonto.
23.11.1933 kansakoulutarkastaja puhui johtokunnan kokouksessa koulukeittolan tarpeellisuudesta.
1935 koululla oli tulipalo, jossa tuhoutui osittain väli-ja vesikatto. Koulurakennus vaati perusteellisen korjauksen.
|
|
|
|
|
1935 Leander Kuusisto lahjoitti koululle 3464,50 mk:n testamentin urheilurahastoon. Tällä summalla olisi voitu hankkia 100 kuutiometriä koivuhalkoja, joilla olisi lämmitetty koko koulu vuoden ajan. Sodan aikana 1939 rahastosta annettiin puolustuslainaa 2000 mk.
|
|
|
|
|
|
14.12.1939 oli sodan siirtoväki majoittuneena koululle (koko kylälle tuli noin 300 siirtolaista Sodankylästä ja Nurmeksesta), jolloin todettiin keittopaikan puute.
22.10.1941 jatko-opetus ei voinut alkaa, koska koululla ei ollut valoja ja oppilaita tarvittiin kotitöihin miesten ollessa rintamalla.
27.12.1943 kunnan rakennuslautakunta ja koulun johtokunta tarkastivat koulun rakennukset ja pihamaan ympäristöineen. Rakennus huomattiin niin huonokuntoiseksi, että yksimielisesti päätettiin ehdottaa kunnanvaltuustolle uuden koulutalon rakennustontin ja -piirustusten hankkimista.
1944 syksyllä päätettiin aloittaa koulukeittolatoiminta koulun läheisyydessä vuokratussa huoneistossa.
8.7.1944 todettiin koulun johtokunnassa kunnanvaltuuston päätös perustaa hedelmä-ja marjatarha koululle.
1944 saatiin koululle tilapäisesti kolmas opettaja, koska oppilaita oli 90. Jatkokurssit mukaanlukien Välikannuksen koulua kävi 112 oppilasta. Oppilasmäärän lisäys johtui siirtolaisten lapsista.
13.5.1947 päätettiin jakaa stipendinä KOP:n säästökirjat ( á 200 mk) kolmelle kuudennen luokan oppilaalle keskiarvojen perusteella. Stipendeistä tuli pysyvä käytäntö vasta 19.2.1989 pidetyn koulun 70-vuotisjuhlan jälkeen, jolloin koulun saamista lahjoituksista muodostettiin stipendirahasto. Sen pääomaa kartutetaan myyntitempauksilla.
12.4.1948 kansakoulutarkastaja Mikko Ylitalo totesi lausunnossaan: "Koulurakennuksen laajentamiseksi koulun tarpeita vastaavaksi kehotan ryhtymään ensi tilassa toimenpiteisiin. Siinä yhteydessä on hoidettava asiaa niin, että saadaan koulupuutarhaa varten lisämaata tonttialueeseen."
26.1.1949 pidetyssä johtokunnan kokouksessa todettiin, että osa koulupiiriläisistä oli pyytänyt koulun siirtoa keskelle kylää Tokolan numerolle (ensimmäisen koulun läheisyyteen) ja Ojalan lasten siirtämistä Kirkonkylän kouluun. Johtokunta esitti äänestyksen jälkeen koulun säilyttämistä entisellä paikallaan. Valtuusto päätyi samaan. Päätöksestä valitettiin aina korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka, mutta tuloksetta. Valituksen seurauksena koulun rakentaminen viivästyi.
|
|
23.8.1951 aloitettiin ruokailu omassa koulukeittolassa.
1953 syksyllä valmistui uusi koulu. Vihkiäisjuhla pidettiin 29.11.1953.
1950-luvun loppuvuosina Kannuksen jatkokoulujen tyttöjen kotitalousopetus pidettiin Välikannuksen koululla. Kaukaisimpien kylien asukkaat asuivat koululla.
1960-luvun alussa alettiin ottaa koululle tuleva vesi Lestijoesta, mutta 1965 kansakoulutarkastajan mielestä se oli juomavedeksi kelpaamatonta. Koululle rakennettiin porakaivo, josta myöhemmin kaikki koulupiirin asukkaat saivat johtokunnan päätöksellä ottaa ruokavetensä.
21.4.1961 saivat joen toisella puolella olevat koulupiirin lapset autokuljetuksen "toistaiseksi, kunnes venekuljetus joen yli on turvallista". Tulvakuljetuksista tuli pysyvä käytäntö Välikannuksen koululle, sillä kylällä on nykyisinkin vain yksi pysyvä joenylityspaikka, Tokolan silta.
1968 laaditut oppilastilastot osoittivat jatkuvasti laskevaa oppilasmäärää. Alkoi keskustelu koulun lakkauttamisesta. Lukuvuonna 1978-79 koulussa oli vain 14 oppilasta. Tämän jälkeen oppilasmäärän kasvu lähti huimaan nousuun.
Himangan ja Kannuksen yhteinen erityiskoulu (Jokivarren koulu) toimi Välikannuksen koulun tiloissa 1969-1974.
|
|
|
|
|
|
|
|
1.8.1988 koulu sai kolmannen opettajanviran.
Opettaja Matti Taskila toimi koulunjohtajana vuosina 1986-2003. Tällöin elettiin voimakasta kasvun ja toiminnan aikaa. Koulun oppilasmäärä kasvoi yli viiteenkymmeneen, sillä kylälle muutti useita uusia lapsiperheitä. Yhteistyö kotien ja kylän kanssa oli tiivistä. Talkoohenki kukoisti ja kotiväkeä saatiin innostumaan runsain joukoin mukaan koulun toimintaan. Näkyvinä esimerkkeinä tästä ovat talkootöinä tehdyt koulun sisätilojen maalaukset, jääkiekkokaukalon rakentaminen, koulunpihan kunnostaminen monipuoliseksi toimintaympäristöksi, erä- ja luontopolkujen rakentaminen kylälle sekä monet yhteiset juhlat ja toimintapäivät. Matti Taskilan johdolla ja vanhempien tuella järjestettiin monia muistorikkaita leirikouluja eri puolilla Suomea ja jopa Pohjois-Norjassa.
|
|
|
