|
|
Kannonkosken koulun opetussuunnitelma
Sisällysluettelo
1. Koulukohtaisen opetussuunnitelman laatiminen Kannonkosken koulussa
2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat Kannonkosken koulussa
2.1. Koulun toiminta-ajatus ja arvot
2.2. Yleiset opetuksen ja kasvatuksen tavoitteet
2.3. Opinnoissa etenemisen periaatteet
2.4. Tuntijako
3. Opetuksen toteuttaminen ja kehittäminen
3.1. Toimintakulttuuri
3.2. Oppimisympäristö
3.3. Työtavat ja menetelmät
3.4 Yhteistyö
3.5. Aihekokonaisuudet
3.6. Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle
3.7. Kannonkosken koulun järjestyssäännöt
3.8 Opetuksen ja kasvatuksen painotukset
3.9. Kannonkosken koulun TVT-strategia
3.9.1. Laitteistot ja ohjelmistot
3.9.2. Tulevaisuudenvisio 2004–2008
3.10. Kannonkosken koulun toiminnan kehittäminen ja arviointi
4. Opiskelun yleinen tuki
4.1. Kerhotoiminnan järjestäminen
4.2. Ohjaustoiminta
4.3. Työelämään tutustuminen
5. Oppilashuolto ja sen järjestäminen
6. Valinnaisaineet
6.1. Yleiset periaatteet
6.2. Valinnaisaineiden opetussuunnitelmat
A. Valinnainen tekninen työ 8. ja 9.-luokilla
B. Valinnainen tekstiilityö 8. ja 9.-luokilla
C. Valinnainen liikunta 8. ja 9.luokilla
D. Tietotekniikan opinto-ohjelma 8. ja 9.luokilla
E. Luonto- ja erätaidot
F. Saksan kieli
G. Ranskan kieli
H. Valinnainen kotitalous 8. ja 9.luokilla
I. Valinnainen kuvataide 8. ja 9.luokilla
J. Valinnainen musiikki 8. ja 9.luokilla
K. Valinnainen luma 8. ja 9.luokilla
7. Oppilaan arviointi
7.1. Itsearviointi
1. Koulukohtaisen opetussuunnitelman laatiminen Kannonkosken koulussa
Kannonkosken koulun koulukohtaisen opetussuunnitelman työstäminen alkoi samanaikaisesti seutukunnallisen opetussuunnitelman työstämisen kanssa lukuvuonna 2003–2004. Koulukohtainen opetussuunnitelma täydentää seutukunnallista opetussuunnitelmaa.
Koululla pidettiin opetussuunnitelman tekemiseen liittyen vanhempainilta, jossa käytiin arvokeskustelua ja mietittiin koulun ydintehtävää. Tämän keskustelun tuotos on ollut pohjana koulukohtaista opetussuunnitelmaa työstettäessä.
Kannonkosken koulun opetussuunnitelman pääasiallinen työstäminen tehtiin lukuvuoden 2004–2005 aikana. Suurin osa työstä tehtiin ns. veso-päivillä opettajatyöryhmissä. Työversio on ollut nähtävänä sekä internetissä ja kirjastossa paperiversiona kommentointia varten. Tästä on tiedotettu sekä kunnan omassa tiedotuslehdessä sekä koulun viikkotiedotteessa alkusyksystä 2004.
Vuoden 2006 alussa koulun opetussuunnitelmaa työstettiin ja jälleen vanhemmille sekä erityisesti sivistyslautakunnan jäsenille ilmoitettiin mahdollisuudesta tutustua ja kommentoida opetussuunnitelman sisältöä sekä internetissä että kunnan kirjastossa olevalle paperiversiolle. Kommentointiajan umpeuduttua muutosehdotuksista keskusteltiin opettajankokouksessa ja opetussuunnitelma työstettiin loppuun. Opetussuunnitelma oli valmis lähtemään Kannonkosken kunnan sivistystoimen lautakunnan käsiteltäväksi.
2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat Kannonkosken koulussa
2.1. Koulun toiminta-ajatus ja arvot
Koulumme toiminta-ajatus on, että jokaisen oppilaan yksilölliset tarpeet huomioiva oppimispolku on mahdollisimman eheä varhaiskasvatuksesta peruskoulun päättymiseen saakka.
Tämän aikaansaamme eri hallintokuntien ja niiden alaisuudessa työskentelevien ammattilaisten välisellä yhteistyöllä, joka tarvittaessa ulottuu kuntarajojen ulkopuolelle.
Kannonkosken kunnanvaltuusto vahvisti yhtenäiseen perusopetukseen siirtymisen joulukuussa 2005. Kannonkosken koulussa on toteutettu yhtenäisen perusopetuksen ajatusta jo vuodesta 1985 alkaen.
Kansallista arvopohjaa täydentäen koulumme keskeisiä arvoja ovat:
• Ihmisoikeudet ja monikulttuurisuus
Kohtelemme ihmisiä yksilöinä tasavertaisesti ja hyväksymme ihmisten erilaisuuden.
•Demokratia ja osallisuus
Meillä on yhtäläiset, toiset huomioonottavat oikeudet ja vastuulliset velvollisuudet. Oppilaille on tärkeää saada kokemuksia siitä, että he tulevat kuulluksi.
•Luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön säilyttäminen
Arvostamme luontoa ja ympäristöämme ja huolehdimme sen viihtyisyydestä ja säilymisestä.
•Yritteliäisyys
Opettelemme omatoimisuutta ja ahkeruutta.
•Rehellisyys
Erotamme oikean ja väärän sekä vastaamme teoistamme.
•Itsenäinen ajattelutaito
Osaamme tehdä valintoja ja antaa asiallista palautetta.
•Terveet elämäntavat
Ohjaamme terveellisiin elämäntapoihin
(liikunta, ravinto, lepo, fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi).
•Kotiseudun ja juurien arvostus
Tutustumme kotiseutuun, sen historiaan ja perinteisiin sekä osallistumme kotiseutumme tapahtumiin.
2.2. Yleiset opetuksen ja kasvatuksen tavoitteet
Koulumme ydintehtävät ovat kasvatus ja opetus. Toteutamme ydintehtävät yhdessä kotien kanssa.
Yleiset tavoitteet ovat seuraavat:
•myönteinen minäkuva
•suvaitsevaisuus
•vastuu omasta oppimisesta
•vastuu omista ratkaisuista
•toisten huomioon ottaminen
•hyvien tapojen noudattaminen
•itsenäisyys ja luovuus
Oppilasta innostetaan oppimaan ja uskomaan omiin kykyihinsä. Oppijaa ohjataan ymmärtämään vastuunsa luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä. Opetellaan työskentelemään yksin, pareittain ja ryhmässä. Lisäksi opetellaan kriittistä tiedonhankintaa sekä käyttämään tieto- ja viestintävälineitä. Jatko-opiskelua varten oppilaalle annetaan riittävät tiedot ja taidot. Terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitoon kiinnitetään huomiota sekä tutustutaan eri taidemuotoihin ja paikalliseen ja kansalliseen kulttuuriin.
2.3. Opinnoissa etenemisen periaatteet
Esi- ja perusopetuksesta rakennetaan ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Perusopetus järjestetään vuosiluokittain siten kuin seutuopetussuunnitelmassa määritellään. Oppilaille ja heidän huoltajilleen tiedotetaan mahdollisista hylätyistä arvosanoista hyvissä ajoin. Hylätyn arvosanan suoritustapa sovitaan yhdessä oppilaan ja opettajan kanssa. Oppilaan tulee osoittaa hyväksyttävät tiedot ja taidot lukuvuoden loppuun mennessä.
2.4. Tuntijako
Tuntijako on liitteen n:o 1 mukainen. Kannonkosken koulun tuntijako on erilainen kuin seutuopetussuunnitelman pohjana ollut tuntijako. Tästä syystä matematiikassa, fysiikassa, kemiassa ja historiassa opettaja voi käsitellä harkitsemallaan tavalla oppisisältöjä seutuopetussuunnitelmasta poikkeavasti eri järjestyksessä vuosiluokilla 7-9.
3. Opetuksen toteuttaminen ja kehittäminen
3.1. Toimintakulttuuri
Koulun toimintaa ohjaavat seuraavat viralliset asiakirjat: perusopetuslaki ja –asetus, perusopetuksen opetussuunnitelma, seutukunnallinen ja koulukohtainen opetussuunnitelma, Kannonkosken kunnan lapsipoliittinen ohjelma, sivistystoimen johtosääntö ja koulun järjestyssääntö. Muita koulun toimintaa ohjaavia suunnitelmia ovat turvallisuus- ja oppilashuoltosuunnitelma sekä työsuojelun toimenpideohjelma. Koulun toiminta perustuu myös sivistystoimen lautakunnan sekä koulun johtokunnan päätöksiin, vanhempainiltojen ja oppilaskunnan ehdotuksiin. Koulun toiminnasta tiedotetaan erillisessä tiedotelehtisessä, joka ilmestyy muutaman viikon välein.
Oppilaan oppimista ja kasvua tuetaan normaalin perusopetuksen lisäksi tarjoamalla tukiopetusta, kerhoja ja iltapäivätoimintaa. Kannonkosken koulussa annetaan tarvittaessa osa-aikaista erityisopetusta ja koulussa toimii myös kokopäiväinen erityisluokka. Koulussa toimii oppilashuoltoryhmä.
3.2. Oppimisympäristö
Oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaali sekä muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja välineet tulee suunnitella siten, että ne mahdollistavat monipuoliset opiskelumenetelmät ja työtavat. Työvälineiden ja materiaalin tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen opiskeluun. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kehitystä tietoyhteiskunnan jäseneksi.
Oppimisympäristön tulee olla turvallinen ja terveellinen työskentelypaikka, jossa jokaisella niin henkilökunnalla kuin oppilaalla on työrauha. Kunnan koulutuspalveluiden ylläpitäjä huolehtii siitä, että koulu täyttää sille asetetut turvallisuus- ja muut vaatimukset. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen sekä kannustava ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä oppilaille että opettajille ja koulun muulle henkilökunnalle.
3.3. Työtavat ja menetelmät
Opettajilla on oikeus valita tilanteen ja oppimisryhmän tarpeiden mukainen työtapa. Opetuksessa pyritään käyttämään monipuolisia erilaiset oppimistyylit huomioivia menetelmiä. Oppilaita pyritään ohjaamaan aktiiviseen tiedon etsimiseen ja kriittisyyteen. Kannonkosken luonto, ympäristö ja koulun koko antavat mahdollisuuden monimuotoisten työtapojen käytölle opetuksessa mm. hyödyntämällä samassa pihapiirissä olevaa kirjastoa ja lähellä olevaa Piispalaa.
3.4 Yhteistyö
Kannonkosken koulu on yhtenäinen peruskoulu, mikä mahdollistaa läheisemmän yhteistyön eri luokkien ja aineiden opettajien toiminnassa. Sisäinen yhteistyö kukoistakoon. Yhteistyö koulussa perustuu koko henkilökunnan ja kaikkien oppilaiden väliseen jatkuvaan ja avoimeen vuorovaikutukseen. Sisäisen yhteistyön kehittämiseksi ja asioihin sitouttamiseksi pidetään yhteisiä työpaikkapalavereita sekä opettajan kokouksia. Asioista rohkaistaan puhumaan ja näin lisäämään vaikuttamismahdollisuuksia.
Yhteistyötä eri hallintokuntien sekä eri ammattien välillä pyritään kehittämään ja lisäämään oppilaan eheän opinpolun rakentamiseksi. Tästä toiminnasta on hyvänä esimerkkinä jo olemassa oleva moniammatillinen eri hallintokuntien rajat ylittävä oppilashuoltotyöryhmä.
Koulussa ilmestyy n. kahden viikon välein viikkotiedote, jossa kerrotaan koulutyöhön oleellisesti liittyvistä asioista. Lisäksi tiedotteesta löytyy koulun henkilöstön ja oppilashuoltotyöryhmän jäsenten yhteystietoja. Luokkakohtaisia vanhempainiltoja järjestetään lukukausittain ja koko koulun yhteinen vanhempainilta kerran lukuvuodessa. Lisäksi opettajat voivat pitää ns. vanhempainvartteja. Luokanopettajat sekä.–valvojat ottavat yhteyttä huoltajiin tarvittaessa.
Koulun henkilökunnan vastuu on olla aloitteellinen yhteistyössä koteihin päin. Vanhempia ja koulun sidosryhmiä rohkaistaan ottamaan yhteyttä myös kouluun lapsen opiskeluun liittyvissä tai siihen mahdollisesti vaikuttavissa asioissa.
3.5. Aihekokonaisuudet
Aihekokonaisuudet ovat lukuvuosittain vaihtuvia opetuksen ja kasvatuksen painopistealueita, jotka täsmennetään vuosittain lukuvuosisuunnitelmassa. Opetusta voidaan eheyttää mm. erilaisina teemapäivinä. Vuosiluokittain ja oppiaineittain voidaan myös opetusta rikastaa aihekokonaisuuksin.
Painopistealueita ovat ympäristö- ja luontokasvatus, yrittävyys, liikunta sekä kotiseutuna Kannonkoski ja näiden ympärille muodostuvat toiminnalliset teemapäivät.
Teemapäivien suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon oman kunnan tarjoamat palvelut, ympäristö sekä osaaminen mahdollisuuksien mukaan. Toimintaa voidaan myös suunnitella yhteistyössä oppilaiden sekä heidän vanhempien kanssa. Tärkeää on yhteistyö ympäristö- ja luontokasvatusta järjestävien tahojen sekä yrittäjien kanssa.
3.6. Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle
Kannonkosken koulussa noudatetaan seutuopetussuunnitelmassa asetettuja käyttäytymisen tavoitteita.
Käyttäytymisen arvosanojen yleiset kriteerit:
Arvosana 10
Toisten huomioon ottaminen:
Ilmaisee rohkeasti kantansa oikeassa ja väärässä. Osoittaa hienotunteisuutta toisia kohtaan. On avulias ilman hyödyn tavoittelua.
Työn arvostus:
Osoittaa aktiivista, pitkäjänteistä ja vastuullista työskentelyä ja ylläpitää työrauhaa.
Sääntöjen noudattaminen:
On sisäistänyt yhteiselämän periaatteet ja noudattaa niitä ilman ulkoista kontrollia. On luotettava.
Ympäristöstä huolehtiminen:
Huolehtii aktiivisesti ympäristön siisteydestä ja viihtyisyydestä.
Arvosana 9
Toisten huomioon ottaminen:
On kohtelias ja ystävällinen. On huomaavainen ja avulias.
Työn arvostus:
Pitää yllä työrauhaa. Hoitaa tehtävänsä tunnollisesti.
Sääntöjen noudattaminen:
Noudattaa ryhmän ja koulun sääntöjä lähes aina.
Ympäristöstä huolehtiminen:
Huolehtii omalta osaltaan ympäristön siisteydestä ja viihtyisyydestä.
Arvosana 8
Toisten huomioon ottaminen:
Osaa käyttäytyä asianmukaisesti useimmissa tilanteissa. On suvaitsevainen.
Työn arvostus:
Ymmärtää ja noudattaa ohjeita. Huolehtii tehtävistään. Pitää omalta osaltaan yllä työrauhaa.
Sääntöjen noudattaminen:
Noudattaa ryhmän ja koulun sääntöjä useimmiten.
Ympäristöstä huolehtiminen:
Huolehtii omasta ympäristöstään. Voidaan joutua kehottamaan.
Arvosana 7
Toisten huomioon ottaminen:
Ei itsenäistä vastuuta. Menee ryhmän mukana. Ei ole kovin kohtelias. Tilannetaju horjuu.
Työn arvostus:
Unohtelee läksyjä ja tavaroita, ei malta odottaa omaa vuoroaan. Ei ole sisäistänyt omaa osuuttaan työrauhan ylläpitämisessä.
Sääntöjen noudattaminen:
Tuntee ryhmän ja koulun säännöt, mutta ei aina piittaa niistä.
Ympäristöstä huolehtiminen:
Ei ole juuri selvillä ympäristöä koskevasta vastuusta, eikä katso sen koskevan itseään.
Arvosana 6
Toisten huomioon ottaminen:
Käyttäytyy töykeästi ja osoittaa suvaitsemattomuutta.
Työn arvostus:
Ei omaa vastuuta koulunkäynnistä. Häiritsee tunneilla. Suhtautuu asiattomasti toisten työhön.
Sääntöjen noudattaminen:
Elää omilla säännöillään. Noudattaa sääntöjä, kun itselle sopii.
Ympäristöstä huolehtiminen:
Ei vastuuta ympäristöstä.
Arvosana 5
Toisten huomioon ottaminen:
Paljon koulun antamia rangaistuksia. Kielteinen asenne koulunkäyntiin.
Työn arvostus:
Paljon luvattomia poissaoloja. Suunnattomia vaikeuksia tehdä mitään loppuun.
Sääntöjen noudattaminen:
Ei pysty noudattamaan sääntöjä.
Ympäristöstä huolehtiminen:
Tärvelee ympäristöä.
Arvosana 4
Aggressiivinen ja arvaamaton. Vaarallinen ympäristölleen. Pikaisen hoidon tarpeessa.
3.7. Kannonkosken koulun järjestyssäännöt
1§ Järjestyssääntöjä noudatetaan kouluaikana sekä soveltuvin osin myös vapaa-aikana koulun alueella järjestetyissä tilaisuuksissa.
§ Kouluajaksi katsotaan työsuunnitelman mukainen koulun toiminta-aika. Koulun alue muodostuu koulurakennuksista, pihasta ja koulunkäyntiin liittyvistä muista alueista. Välituntialue on koulun piha.
3§ Oppilaat ovat välitunnin aikana välituntialueella. Oppilailla on oikeus opettajan luvalla poistua välituntialueelta. Lämpötilan ollessa alle – 20 astetta / tai harkinnan mukaan on välituntialueena myös koulurakennuksen sisätiloja. Koulun sisätilat voivat olla tarkoituksenmukaisista syistä rehtorin tai opettajan luvalla muutoinkin välituntialuetta. Sisätiloissa oleskellaan ja liikutaan rauhallisesti.
4§ Rehtori, opettajat ja kirjaston henkilökunta antavat ohjeet kirjaston käytöstä välitunnin aikana.
5§ Toiminta, jossa on selvä tapaturmavaara, on välitunnin aikana kielletty. Tapaturmasta tulee viipymättä ilmoittaa koulun henkilökunnalle.
6§ Tupakanpoltto on kielletty koulun alueella sekä koulun muualla järjestämissä tilaisuuksissa.
7§ Kouluateria syödään valvonnan alaisina rehtorin ja opettajien ohjeiden mukaisesti. Purukumien, makeisten ja vastaavien syöminen oppitunneilla on kielletty.
8§ Oppilaat pitävät koulun alueen siistinä ja käsittelevät huolellisesti koulun omaisuutta. Oppilas on velvollinen korvaamaan koulun omaisuudelle tahallaan tai tuottamuksesta aiheuttamansa vahingon. Vahingosta on viipymättä ilmoitettava koulun henkilökunnalle.
9§ Oppilaat pitävät matkapuhelimet oppitunnilla kiinni tai ”hiljaisena”. Omien musiikkilaitteiden kuuntelu oppitunneilla on kielletty.
10§ Oppitunneilta ei saa myöhästyä eikä olla poissa ilman hyväksyttävää syytä. Lupa poissaoloon yksittäisiltä oppitunneilta pyydetään oppituntia pitävältä opettajalta. Opettajat huolehtivat oppituntien työrauhasta ja oppilaat opettajan heille määräämistä tehtävistä.
11§ Luvatta oppilaalla on oikeus olla poissa vain sairauden vuoksi. Huoltajan tulee ottaa yhteys kouluun, kun oppilas on ollut poissa koulusta kolme päivää. Oppilas on velvollinen pyydettäessä esittämään poissaolon syystä huoltajan allekirjoittaman selvityksen. Kesken päivän sairastuessaan oppilaan tulee ilmoittaa asiasta opettajalle ja sopia asian vaatimat järjestelyt opettajan kanssa. Lupaa poissaoloon haetaan rehtorilta (yli 3 päivää) tai luokanopettajalta tai luokanvalvojalta (1-3 päivää).
12§ Koulun tilojen tilapäiseen käyttöön pyydetään lupa koulun rehtorilta. Samalla sovitaan tilaisuuden valvojista. Järjestävä yhteisö vastaa omasta tilaisuudestaan.
13§ Järjestyssääntöjä rikkovaa oppilasta voidaan rangaista. Rehtori yhdessä opettajien kanssa antaa tarkennetut ohjeet näiden sääntöjen ja muiden oppilaita koskevien säädösten noudattamisesta.
3.8 Opetuksen ja kasvatuksen painotukset
Lukuvuosisuunnitelmassa määritellään vuosittain Kannonkosken koulun opetuksen ja kasvatuksen painopistealueet. Painopistealueita määriteltäessä huomioidaan opetussuunnitelman perusteiden aihekokonaisuudet sekä erityisesti kannonkoskelaiset arvot: yrittävyys/yrittäjyys, luonto, liikunta ja kotiseutu.
3.9. Kannonkosken koulun TVT-strategia
3.9.1. Laitteistot ja ohjelmistot
Tilanne marraskuussa 2004:
Koulun ATK-luokan sekä kanslioiden ja opettajienhuoneen laitteisto ja ohjelmisto uusittiin kesäkuussa 2004. Vanhat koneet siirrettiin luokkiin opetuksen ja oppimisen avuksi. Kaikki koulun tietokoneet on liitetty lähiverkkoon josta on valokaapeliyhteys alueverkkoon. Verkko mahdollistaa nopean Internetyhteyden.
Uusissa tietokoneissa on AMD XP 2800-prosessori, 512 Mt keskusmuisti ja Windows WP Pro käyttöjärjestelmä. Ohjelmistoina on MsWorks sekä Office 2002.
Vanhoista koneista osa on 100 MHz ja osa 300 MHz prosessoreilla varustettuja. Kaikissa on Windows 98-käyttöjärjestelmä sekä MsWorks- ja Office 2000 – ohjelmistot.
ATK-luokan kalustoon kuuluu dataprojektori, skanneri ja verkkotulostimena toimiva laserkirjoitin.
3.9.2. Tulevaisuudenvisio 2004–2008
Kannonkosken koulukeskuksen remontti on ajoitettu vuodesta 2009 eteenpäin. Uudistettuihin luokkiin hankitaan ajanmukaiset TVT-laitteistot ja –ohjelmistot.
Yhteiskäyttöön hankitaan digitaalikamera ja digitaalivideokamera.
Koulun henkilöstön tieto- ja viestintätekniikkaosaaminen ja tavoitteet:
Opettajien osaamistaso on kirjava. Kaikki osaavat käyttää tekstinkäsittelyohjelmaa ja sähköpostia sekä hakea tietoa Internetistä. Tavoitteena on, että kaikki opettajat koulutetaan Ope.fi II – tasolle.
Oppilaiden tieto- ja viestintätekniikkaosaaminen ja tavoitteet:
Perusopetuksen luokilla 1-6 tieto- ja viestintätekniikan opetus integroidaan osaksi normaalia oppimista kaikissa oppiaineissa. Luokilla 7-9 luodaan systemaattisesti hyvä tieto- ja viestintätekniikan osaamistaso ja täydennetään sitä valinnaisuudella. Tietotekniikka eri muodoissaan toimii yhtenä opetusvälineenä muiden joukossa kaikilla luokka-asteilla.
Alkuopetuksessa sekä myöhemmin 3.-6. luokilla painopiste tieto- ja viestintätekniikan opetuksessa on siinä, että oppilaalle kehittyy sellaisia tietotekniikan perustaitoja, että tietokoneen käyttö opiskelun apuvälineenä on mahdollista.
7.-9. luokilla oppilas hankkii nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäsenen tieto- ja viestintätekniikan perustaidot. Kaikki oppilaat pystyvät käyttämään tietokonetta tiedonhankintaan esim. Internetistä, osaavat käyttää sähköpostia sekä tuottaa tietokoneella perustekstiä.
1.-2. luokka (alkuopetus)
Alkuopetuksen tietotekniikan tavoitteena on, että oppilas omaksuu ennakkoluulottoman asenteen tietotekniikkaa kohtaan. Oppilaalle luodaan pohja tietotekniikan myöhempää opiskelua varten.
Alkuopetuksen tietotekniikan opetuksessa tähdätään siihen, että oppilas kykenee toisen luokan keväällä tuottamaan tekstiä tietokoneella, tallentamaan sen ja tulostamaan tuotoksensa.
Oppisisällöt
Koneen perustoiminnot
• koneen avaaminen ja sulkeminen
• ohjelman avaaminen ja sulkeminen
• koneen keskeisten käsitteiden ymmärtäminen (keskusyksikkö, cd-asema/levykeasema, näyttö, hiiri, näppäimistö)
• hiiren käytön harjoittelemista (klikkaus, kaksoisklikkaus, kohdistimen siirto)
Kirjoittaminen
• omien tarinoiden kirjoittaminen jollakin tekstinkäsittelyohjelmalla
• kirjoituksessa huomioidaan lauseen tunnusmerkit (sanavälit, isot/pienet kirjaimet), tekstin muokkaaminen (kursorin vienti oikeaan kohtaan, korjaus, poisto)
3.-6. luokka
Opetuksessa syvennetään alkuopetuksessa opittuja taitoja. Oppilaat käyttävät tietotekniikkaa eri oppiaineiden yhteydessä mahdollisuuksien mukaan.
Tietotekniikan opetuksessa tähdätään siihen, että oppilas pystyisi kuudennen luokan keväällä etsimään ja valikoimaan tietoa eri tietolähteistä sekä työstämään sitä. Oppilasta olisi harjaannutettava arvioimaan ja vertailemaan eri tietoläheistä hakemansa tiedon luotettavuutta.
Oppisisällöt
3. ja 4. luokka
Tekstinkäsittely
• oman tekstin tuottaminen jollakin tekstinkäsittelyohjelmalla muokaten tekstiä tekstinkäsittelyohjelmalla:
• leikkaa-, kopioi-, liitä –komennot
• tekstin valinta hiirellä maalaten
• tehokeinot (erilaiset fontit, lihavointi, alleviivaus, kursivointi)
• yksinkertainen piirrosohjelma esim. Windows-Paint
Internet
• tiedon hakeminen Internetistä
• sähköpostiohjelman käytön harjoittelua mahdollisuuksien mukaan
• Internetin hyvät käyttötavat (Netiketti)
5. ja 6. luokka
Tekstinkäsittely
• oman tekstin tuottaminen tekstinkäsittelyohjelmalla
• yksinkertaisen taulukon laatiminen (esim. Works-taulukko-ohjelma)
• kuvan ja/tai kuvion liittäminen asiakirjaan
Internet
• hakuohjelmien käytön harjoittelu
• tiedon työstäminen tekstinkäsittelyohjelmassa
• Internetin hyvät käyttötavat (Netiketti)
Oheislaitteet
• kuvan skannaaminen ja liittäminen tekstin yhteyteen
• Digi-kameran käytön harjoittelua mahdollisuuksien mukaan
Arviointi
Luokilla 1-6 ei ole erillistä TVT-todistusnumeroa. Oppilaan TVT-taitojen arviointi tapahtuu muiden oppiaineiden yhteydessä siltä osin, kun tietotekniikkaa käytetään opetuksessa.
Hyödyntäminen suunnittelussa ja opetuksessa
Opetussuunnitelman tavoitteet ja sisällöt ohjaavat TVT:n hyödyntämistä suunnittelussa ja opetuksessa. Opettajat käyttävät TVT taitoja tiedottamiseen ja kokeiden laatimiseen. Yhtenä tavoitteena on myös koulun omien kotisivujen elävöittäminen ja hyödyntäminen opetuksessa. Kaiken opetuksen tukena käytetään erilaisia ainekohtaisia opetusohjelmia, tiedonhakua internetistä ja TVT:n tarjoamia muita mahdollisuuksia tarpeen mukaan. Tieto- ja viestintätekniikkaa pyritään käyttämään työvälineenä soveltuvin osin kaikessa opetustoiminnassa.
3.10. Kannonkosken koulun toiminnan kehittäminen ja arviointi
Arvioinnin tarkoituksena on tukea koulun ja sen ylläpitäjän mahdollisuuksia tarkoituksenmukaiseen itsesäätelyyn. Arvioinnin tavoitteena on kehittää 1) toimiva, 2) turvallinen, 3) tuloksellinen ja 4) taloudellinen yhtenäinen peruskoulu sekä -opetus.
Arviointia tehdään asiakas, prosessi, henkilöstö sekä kannattavuus näkökulmista. Asiakkaita ovat oppilas, huoltaja. Prosessin tarkastelussa kiinnitetään huomiota yhtenäisen perusopetuksen (YPO) ja koulun opetussuunnitelman (OPS) )toimivuuteen ja toteutumiseen. Tavoitteena on löytää YPO:n ja OPS:n ongelmakohdat, kehittämisalueet sekä vahvuudet. Henkilöstön näkökannalta kiinnitetään huomiota fyysiseen ja psyykkiseen työympäristöön (henkilöstön sitoutumisen, jaksamisen, annettu tuki, resurssit, johtamisjärjestelyt, tiedonkulku, yhteistyö). Kannattavuudessa huomioidaan koulun taloudellisuus eli kustannukset e/oppilas.
Lisäksi arvioinnissa huomioidaan valtuuston asettamat, koulua koskevien linjauksien toteutuminen, kunnan lapsipoliittisen ohjelman toteutuminen koulutasolla, koulun visio ja strategiatyön eteneminen sekä talousarvion ja siinä asetettujen tavoitteiden toteutuminen.
Lukuvuosisuunnitelmassa vuosittain päätetään arvioinnin painopistealue. Koulutuksen järjestäjä omalta osaltaan arvioi koulutusta päättämiensä painopistealueiden mukaisesti. Näiden osa-alueiden tuloksien pohjalta tehdään analyysiä missä mennään, miten tästä eteenpäin ja minne suuntaan.
Arviointityöryhmä valmistelee sekä toteuttaa arvioinnin sekä tuloksien koosteen ja tekee kehittämisehdotukset. Kehittämisehdotukset käsitellään opettajankokouksessa, koulun johtokunnan kokouksessa sekä tarvittaessa sivistystoimen lautakunnassa. Näiden kokouksien päätöksien perusteella toteutetaan kehittämistoimenpiteet. Kukin kokous päättää kenen vastuulle kehittämistoimien organisointi kuuluu. Kehittämistoimien toteutuksen seurantaa valvoo rehtori, joka toimittaa tiedot lukukauden alkaessa tai loppuessa koulutuksen järjestäjälle, toimija- ja asiakastasolle.
Koulun voimassaolevaa arviointisuunnitelmaa uudistetaan parhaillaan.
4. Opiskelun yleinen tuki
4.1. Kerhotoiminnan järjestäminen
Oppilaille tarjotaan lukuvuosittain oppilaskerhoja olemassa olevan kerhotuntiresurssin mukaisesti.
Kerhotarjonta tehdään yhteistyössä koulun yhteistyökumppaneiden kanssa, jotta päällekkäistä tarjontaa ei syntyisi ja kerhotarjonta kattaisi ikäryhmät tasaisesti. Kerhojen ajankohta pyritään järjestämään siten, että kerhoajat ovat järkevät ottaen huomioon oppilaan koulupäivän pituus sekä ikätaso.
Myös oppilaiden tarpeita kartoitetaan kerhotarjontaa mietittäessä ja oppilaiden mielipiteitä huomioidaan kerhojen sisältöjä suunnitellessa kunnassa hyväksytyn lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman mukaisesti. Käynnistyvistä kerhoista vastaava vetäjä tekee kerhon toimintasuunnitelman, josta ilmenee kerhon toiminnan keskeinen sisältö. Koulun järjestämissä kerhoissa vastuu kerhon toteutuksesta ja kerholaisista on opettajalla.
4.2. Ohjaustoiminta
Ohjaustoiminnan tarkoituksena on tukea, auttaa ja ohjata oppilasta siten, että jokainen oppilas selviää mahdollisimman hyvin opiskelussaan perusopetuksessa ja kehittää elämänsuunnittelun kannalta tärkeitä tietoja ja taitoja.
Ohjaustyötä tekevät kaikki kouluyhteisössä toimivat. Oppilaalla on vastuu omasta opiskelustaan ja siitä, että hän hakee tukea ja ohjausta sitä tarvitessaan.
Ohjausta toteutetaan luontevana osana luokkatyöskentelyä, oppiaineiden opetusta ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Oppilas saa tarvittaessa henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tueksi sekä erilaisissa arkielämän kysymyksissä.
Yhteistyössä huoltajien ja koulun kanssa neuvotellaan opiskeluun liittyvistä kysymyksistä. Toteutusmuotoja voivat olla esim. tiedotteet, vanhempainillat, henkilökohtaiset tapaamiset.
Mikäli ohjaus ei riitä, etsitään tukea tukiopetuksen, erityisopetuksen tai oppilashuollon keinoin.
Ohjaustoiminnassa erityistä huomiota kiinnitetään siirtymävaiheisiin, esim. koulun alkaessa, luokalta toiselle siirryttäessä, uuden oppiaineen opiskelun alkaessa ja viikkotuntimäärän kasvaessa.
Avoin ja luottamuksellinen tietojen vaihto työntekijöiden, huoltajien ja oppilaan kesken edesauttaa oppilaan oppimista ja opiskelutaitojen kehittymistä. Tietojen vaihdossa tärkeää on ilmoittaa sellaisista kotiin ja oppilaaseen liittyvistä asioista, joilla voi olla merkitystä lapsen koulunkäynnissä.
4.3. Työelämään tutustuminen (TET)
TET-jaksot totutetaan koulussamme 7. ja 9. luokilla.
7.luokalla TET-jakso on viisi työpäivää ja yhdeksännellä luokalla kaksi viiden työpäivän jaksoa. Kunkin lukuvuoden alussa sovitaan, milloin TET-jaksot ovat.
TET-paikan oppilas hankkii itse opinto-ohjaajan avustuksella. Opinto-ohjauksen tunneilla selvitetään ennen TET-jaksoa, mitkä ovat TET-jakson tavoitteet ja miten TET-paikkaa haetaan. Oppilasta opastetaan myös siinä, miten TET-paikassa käyttäydytään.
Jokaisella oppilaalla on henkilökohtainen TET-vihko, jossa on tehtävät kullekin TET-jaksolle sekä työnantajan arvio oppilaasta TET-jaksolla. Myös oppilas itse arvioi omaa käyttäytymistään ja soveltuvuutta ko. TET-paikan ammatteihin.
5. Oppilashuolto ja sen järjestäminen
Koululle on laadittu oppilashuollon suunnitelma, joka sisältää seuraavat osa-alueet:
• oppilashuollon tavoitteet ja tarkoitus
• oppilashuolto eri toimijoiden yhteistyönä
• oppilashuoltotyöryhmä
• koulunkäyntiavustajapalvelut
• toimintamallit ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa
• kouluterveydenhoito
• koulukuljetusten järjestäminen
• kouluruokailu
Oppilashuollon suunnitelma sisältää lisäksi toimintamallit kriisitilanteissa. Samassa kokonaisuudessa on myös turvallisuussuunnitelma sekä työsuojelun toimenpideohjelma.
Ko. suunnitelmat ovat luettavissa rehtorin kansliassa.
6. Valinnaisaineet
6.1. Yleiset periaatteet
Valinnaisaineita opetetaan sivistystoimenlautakunnan hyväksymän tuntijaon ja antamien resurssien määrä. Valinnaisuus taataan.
Opetettavat valinnaisaineet ovat laajuudeltaan 1 tai 2 vuosiviikkotuntia.
Oppilaille pyritään tarjoamaan valinnaisaineina ainakin taide- ja taitoaineita sekä kotitaloutta. Tarjottavien valinnaisaineiden opetussuunnitelmat ovat kohdassa 6.2.
Oppilaat valitsevat vapaasti huoltajan suostumuksella tarjottavista valinnaisaineista haluamansa valinnaisaineet.
Valinnaisaineryhmät muodostetaan enemmistöperiaatteen mukaisesti, jos ei ole erityisiä perusteita menetellä toisin. Oppilasmäärän vähäisyydestä johtuen valinnaisaineissa voidaan opettaa eri vuosiluokkien oppilaita yhdessä.
Jos koulussa ei ole mahdollista annetun tuntimäärän riittämättömyyden vuoksi tai muusta syystä järjestää kaikkia oppilaiden valitsemien valinnaisaineiden opetusta, on oppilaan opiskeltava niitä valinnaisaineita, joiden opetus koulussa toteutuu.
Lukuvuoden alkaessa oppilas saa vaihtaa valitsemansa valinnaisaineen hyväksyttävästä syystä, mutta kesken lukuvuoden vaihto ei ole sallittu, jos siihen ei ole erityisen painavaa syytä.
Valinnaisaineiden arviointi:
Kahden vuosiviikkotunnin valinnainen oppimäärä arvioidaan numeroin.
Yhden vuosiviikkotunnin valinnainen oppimäärä arvioidaan suoritusmerkinnällä hyväksytty/hylätty.
6.2. Valinnaisaineiden opetussuunnitelmat
A. Valinnainen tekninen työ 8. ja 9.-luokilla
Valinnaisessa teknisessä työssä 8. ja 9.-luokilla tarjottava viikkotuntimäärä on 2 oppituntia. Kannonkosken koulun opetussuunnitelma tässä aineessa noudattaa niin tavoitteiden, opetussisällön kuin arvioinninkin osalta Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven, Kyyjärven, Pylkönmäen ja Saarijärven yhteistä seutuOPSia. Numeroarviointi.
Yhden viikkotunnin valinnaisen teknisen työn tavoitteena on perehtyä luovasti kokeillen erilaisiin menetelmiin ja aihekokonaisuuksiin.
Oppilaat ja opettajat yhdessä päättävät erikoistekniikat ym. käsityön osa-alueet, joihin työskentely painottuu. Teknisessä työssä on mahdollista tehdä vastaavan tekstiilityön kanssa yhteistyötä siten, että työssä on sekä teknisen että tekstiilityön vaiheita. Arviointi: suoritusmerkintä.
B. Valinnainen tekstiilityö 8. ja 9.-luokilla
Valinnaisessa tekstiilityössä 8. ja 9.-luokilla tarjottava viikkotuntimäärä on 2 oppituntia. Kannonkosken koulun opetussuunnitelma tässä aineessa noudattaa niin tavoitteiden, opetussisällön kuin arvioinninkin osalta Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven, Kyyjärven, Pylkönmäen ja Saarijärven yhteistä seutuOPSia. Numeroarviointi.
Yhden viikkotunnin valinnaisen tekstiilityön tavoitteena on perehtyä luovasti kokeillen erilaisiin menetelmiin ja aihekokonaisuuksiin.
Oppilaat ja opettaja yhdessä päättävät aihepiirit, erikoistekniikat ym. käsityön osa-alueet, joihin työskentely painottuu.
Esimerkkejä aihepiireiksi:
• helmikirjonta
• huovutus
• estovärjäys
• kankaanpainanta
• silkkimaalaus
Arviointi: suoritusmerkintä.
C. Valinnainen liikunta 8. ja 9.luokilla
Valinnaista liikuntaa tarjotaan 2 viikkotuntia 8. ja 9.-luokilla. Kannonkosken koulun opetussuunnitelma tässä aineessa noudattaa niin tavoitteiden, opetussisällön kuin arvioinninkin osalta Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven, Kyyjärven, Pylkönmäen ja Saarijärven yhteisessä seutuOPSissa olevaa varsinaisen liikunnan opetussuunnitelmaa. Numeroarviointi.
D. Tietotekniikan opinto-ohjelma 8. ja 9.luokilla
Tietotekniikan opetuksen tavoitteena on varmistaa jokaiselle oppilaalle taito käyttää koulun tietokoneita, keskeisiä työvälineohjelmia ja tietoverkkoa sekä rohkaista oppilasta opiskelemaan ja hyödyntämään tietotekniikkaa ongelmanratkaisuun, asiakokonaisuuksien jäsentämiseen ja tuottamaan uutta tietoa muiden aineiden yhteydessä. Tavoitteena on myös antaa oppilaalle myönteisiä kokemuksia ja onnistumisen tunnetta.
Opetuksen toteutus
Tavoitteisiin pyritään työskentelemällä omatoimisesti tietokoneella enintään 16 oppilaan ryhmissä opettajan ohjauksessa. Tietotekniikkaa opetetaan koulussamme valinnaisaineena kaksi viikkotuntia kahdeksannella ja kaksi viikkotuntia yhdeksännellä luokalla. Yhdeksännellä luokalla voidaan toteuttaa yhden viikkotunnin lisäkurssi. Lisäksi tietotekniikka pyritään integroimaan muihin oppiaineisiin.
Opinto-ohjelman kuvaus
Opetushallituksen laatiman tietoyhteiskuntaohjelman mukaisesti tieto- ja viestintätekniikan alan tuottajat vastaavat yhteisesti käytettyjen tietoteknisten standardien luomisesta. 8.-9. luokkien tietotekniikan 2-vuotinen opinto-ohjelma noudattaa Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n kehittämää tietokoneen ajokorttiohjelmaa, jonka kehittymistä ja päivittymistä seurataan jatkuvasti. Standardien muutokset sekä ohjelmapäivitykset otetaan huomioon vuosittain opetussuunnitelman ajanmukaisuutta ja toimivuutta arvioitaessa.
Opetuksessa voidaan työvälineohjelmina käyttää kaikkia tunnettuja ohjelmistoja.
Opinnot on jaettu moduuleihin:
1. Tietotekniikan merkitys ja peruskäsitteet
2. Laitteen käyttö ja tiedon hallinta
3. Tekstinkäsittely
4. Taulukkolaskenta
5. Tietokanta- / kortistointiohjelmisto
6. Piirros- / esitysgrafiikkaohjelmisto
7. Tietoverkkopalvelut
8. Multimedia
Kahdeksannella luokalla opiskellaan moduulit 1-4 ja yhdeksännellä luokalla moduulit 5-8. Lisäkurssin opintoihin voidaan sisällyttää 1-2 valinnaiskurssia.
Esimerkkejä muista tietotekniikan valinnaiskursseista 8. ja 9. luokalla
1. Kuvankäsittely-kurssi
Tavoitteena on, että oppilas saa valmiudet tuottaa kuvia erilaisiin julkaisuihin. Oppilas osaa käyttää kuvien hankinnassa tarvittavia laitteita, esim. skanneria ja digitaalikameraa sekä tulostuslaitteita. Oppilas osaa muokata eri välineillä hankittuja kuvia julkaisukelpoisiksi ja sijoittaa kuvat julkaisuun. Oppilas osaa hyödyntää erilaisia kuvakirjastoja ja tuntee tekijänoikeudet kuvien käytössä.
2. Kotisivukurssi
Kotisivukurssin tavoitteena on, että kurssin suorittaneet osaavat tehdä monipuolisia WWW-sivuja sopivien ohjelmien avulla ja ymmärtävät kotisivujen lähdekoodia.
3. Multimedia-kurssi
Oppilas kehittää omia TVT- ilmaisutaitojaan tietoteknisin välinein. Hän osaa arvioida oman tuotteen visuaalista ulkoasua myös muiden silmin katsottuna. Hän tietää mitkä oikeudet hänellä on omiin ja toisten tekemiin materiaaleihin.
Arviointi
Tietotekniikan arvosanat muodostuvat oppimistulosten ja työskentelytaitojen perusteella.
Oppimistuloksista määräytyy arvosana pääosin tietokoneella tehtävistä testeistä. Testit suhteutetaan Opetushallituksen ohjeistukseen siten, että opettajan arvioima noin 20 prosentin sisältöalueen oppimistulos tavoitteiden saavuttamisessa vastaa testinumeroa 5. Muut testinumerot määräytyvät testinumeroon 5 nähden oppimistulosten mukaan lineaarisesti.
Työskentelytaitojen arvioinnissa pääpaino on seuraavilla alueilla:
• asiallinen työskentely tunnilla
• tehtävistä huolehtiminen
• aktiivisuus
• yhteistyökyky työskentelyssä
• harrastuneisuus
Työskentelytaitoja opettaja arvioi havainnoimalla.
Oppimistulosten arvosanaa opettaja voi muuttaa ylös- tai alaspäin kahden numeron verran todistukseen merkittäväksi tietotekniikan arvosanaksi.
Tietotekniikan päättöarviointi
Tietotekniikan arvosana päättötodistukseen muodostuu 8-9. luokkien lukuvuosiarviointien keskiarvon perusteella siten, että näin muodostuvaa arvosanaa voidaan muuttaa enintään yhden numeron verran suuntaan, jota päättöluokan oppimistulokset ja työskentelytaidot osoittavat.
E. Luonto- ja erätaidot
Luonto- ja erätaidot-kurssin tavoitteena on antaa oppilaalle tietoa metsästyksestä, riistanhoidosta, kalastuksesta, retkeilystä ja luonnossa liikkumisesta sekä varmistaa taito selviytyä luonnossa luonnon ehdoilla. Tavoitteena on myös antaa oppilaalle myönteisiä kokemuksia ja onnistumisen tunnetta. Laajuus 2 vuosiviikkotuntia.
Opetuksen toteutus
Tavoitteisiin pyritään tutustumalla opettajan ohjauksessa käytännössä metsästykseen, kalastukseen ja retkeilyyn sekä harjoittelemalla niissä tarvittavia taitoja. Keskeiset lainsäädäntöön, lajintuntemukseen ym. liittyvät asiat käydään läpi niin, että jokaisella on mahdollisuus suorittaa metsästäjätutkinto kurssin jälkeen.
Luonto- ja erätaitoja opetetaan koulussamme valinnaisaineena kaksi viikkotuntia kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla. Ryhmä voidaan tarvittaessa muodostaa kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaista.
Opetus voidaan tarvittaessa toteuttaa neljän oppitunnin jaksoina joka toinen viikko.
Keskeiset sisältöalueet
Metsästys:
• pienriista
• hirvieläimet
• suurpedot
• riistan käsittely
• lait ja asetukset
• lajintuntemus
• metsästyskoirat
Riistanhoito:
• riistan ruokinta
• riistan elinympäristöt
• vahinkoeläimet ja niiden hävittäminen
• pyyntivälineiden valmistus
Kalastus:
• onginta/pilkkiminen
• heitto-/vetouistelu
• perhokalastus
• kalastaminen kiinteillä pyydyksillä
• kalojen käsittely
• kalastusvälineiden rakentelu
• lait ja asetukset
Retkeily:
• jokamiehen oikeudet
• kartantuntemus, suunnistus
• ensiaputaidot
• majoittuminen luontoon
• selviytyminen luonnossa
Arviointi
Luonto- ja erätaidot-kurssin arvosanat muodostuvat oppimistulosten ja työskentelytaitojen perusteella.
Oppimistuloksista määräytyy arvosana pääosin kurssin aikana tehtävistä testeistä. Testit suhteutetaan Opetushallituksen ohjeistukseen siten, että opettajan arvioima noin 20 prosentin sisältöalueen oppimistulos tavoitteiden saavuttamisessa vastaa testinumeroa 5. Muut testinumerot määräytyvät testinumeroon 5 nähden oppimistulosten mukaan lineaarisesti.
Työskentelytaitojen arvioinnissa pääpaino on seuraavilla alueilla:
• asiallinen työskentely tunnilla
• tehtävistä huolehtiminen
• aktiivisuus
• yhteistyökyky työskentelyssä
• harrastuneisuus
Työskentelytaitoja opettaja arvioi havainnoimalla.
Oppimistulosten arvosanaa opettaja voi muuttaa ylös- tai alaspäin kahden numeron verran todistukseen merkittäväksi erätaitojen arvosanaksi.
Luonto- ja erätaitojen päättöarviointi
Luonto- ja erätaidot-kurssin arvosana päättötodistukseen muodostuu 8-9. luokkien lukuvuosiarviointien keskiarvon perusteella siten, että näin muodostuvaa arvosanaa voidaan muuttaa enintään yhden numeron verran suuntaan, jota päättöluokan oppimistulokset ja työskentelytaidot osoittavat.
F. Saksan kieli
Saksan kieltä voidaan opettaa valinnaisaineena Kannonkosken koulussa 8. vuosiluokalla 2 vuosiviikkotuntia tai vuosiluokalla 9 yhden vuosiviikkotunnin verran. Opetussuunitelmana käytetään soveltuvin osin Seutuops 2004 kohtaa 9.5.5. Saksa B-kielenä (s.126–130). Numeroarviointi.
Mikäli saksan kieltä opetetaan vain yhden vuosiviikkotunnin verran, Seutuopsin keskeisistä oppisisällöistä voidaan toteuttaa vain osa opettajan harkinnan mukaan. Arviointi: suoritusmerkintä.
G. Ranskan kieli
Laajuus: 2 vuosiviikkotuntia
Tavoitteet: herättää kiinnostus ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin sekä saavuttaa kielitaito, jolla selviää jokapäiväisissä tilanteissa.
Sisällöt: Ranskankielisen kulttuurin ominaispiirteet, tutustuminen Ranskaan turistin/kieltä opettelevan näkökulmasta ja yksinkertaisista arkipäivän tilanteista selviäminen, kielen perussanaston tuntemus sekä ymmärrys ja soveltaminen kielenkäyttötilanteisiin.
Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön eli tuntityöskentelyyn, kotitehtävien suorittamiseen, testeihin sekä kiinnostuneisuuteen. Numeroarviointi.
Laajuus: 1 vuosiviikkotunti
Tavoitteet: herättää kiinnostus ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin sekä tutustua kieleen ja opetella sen alkeita.
Sisällöt: Ranskankielisen kulttuurin ominaispiirteet, tutustuminen Ranskaan turistin/kieltä opettelevan näkökulmasta ja yksinkertaisista arkipäivän tilanteista selviäminen.
Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön eli tuntityöskentelyyn, kotitehtävien suorittamiseen, testeihin sekä kiinnostuneisuuteen. Arviointi: suoritusmerkintä.
H. Valinnainen kotitalous 8. ja 9.luokalla
Valinnaista kotitaloutta tarjotaan 2 viikkotuntia 8. ja 9.-luokilla. Kannonkosken koulun opetussuunnitelma tässä aineessa noudattaa niin tavoitteiden, opetussisällön kuin arvioinninkin osalta Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven, Kyyjärven, Pylkönmäen ja Saarijärven yhteisessä seutuOPSissa olevaa varsinaisen liikunnan opetussuunnitelmaa. Numeroarviointi.
I. Valinnainen kuvataide 8. ja 9.luokalla
Valinnaista kuvataidetta tarjotaan 2 viikkotuntia 8. ja 9.-luokilla. Kannonkosken koulun opetussuunnitelma tässä aineessa noudattaa niin tavoitteiden, opetussisällön kuin arvioinninkin osalta Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven, Kyyjärven, Pylkönmäen ja Saarijärven yhteisessä seutuOPSissa olevaa varsinaisen liikunnan opetussuunnitelmaa. Numeroarviointi.
J. Valinnainen musiikki 8. ja 9.luokalla
Valinnaista musiikkia tarjotaan 2 viikkotuntia 8. ja 9.-luokilla. Kannonkosken koulun opetussuunnitelma tässä aineessa noudattaa niin tavoitteiden, opetussisällön kuin arvioinninkin osalta Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven, Kyyjärven, Pylkönmäen ja Saarijärven yhteisessä seutuOPSissa olevaa varsinaisen liikunnan opetussuunnitelmaa. Numeroarviointi.
K. Valinnainen luma 8. ja 9.luokalla
Tavoitteena on matematiikan perustaitojen lisääminen, kokeellisen tutkimustaidon edistäminen ja luonnonilmiöiden ymmärtämisen ja matemaattisen mallintamistaidon kohentaminen sekä perusopetuksen jälkeisten jatko-opintovalmiuksien parantaminen.
Opetuksen toteutus
Valinnaisaine luma sisältää matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa. Käytettävissä olevat kaksi vuosiviikkotuntia jaetaan matematiikan, kemian ja fysiikan kesken painopisteen ollessa matematiikassa ja kemiassa. Opettaja valitsee oppimateriaalin. Oppitunneilla käsiteltävät sisältöalueet valitsee opettaja yhdessä oppilaiden kanssa alla olevista luetteloista. Sisältöalueiden laajuuksista päättää opettaja.
Matematiikan sisältö
- polynomit
- rationaalilauseke
- yhtälöt
- epäyhtälöt
- yhtälöparit
- funktio
- vektorilaskentaa
- todistaminen
- matematiikan historiaa
- logiikka
- muu mahdollinen aihe
Fysiikan sisältö
- mekaniikan mallintaminen
- mekaniikan grafiikka
- lämpöopin mallintaminen
- kuvan muodostaminen
- sähköopin kytkennät
- jokamiehen sähkötaidot
- elektroniikkaa
- nopeusmittauksia
- tähtitiedettä
- säteily
- muu mahdollinen aihe
Kemian sisältö
- lasin ominaisuuksia
- suhteellinen atomimassa
- moolimassa
- reaktioyhtälöt
- liuosten valmistaminen
- ionien tunnistaminen
- titraaminen
- kemiallisia analyyseja
- kemiallisia synteesejä
- vesitutkimuksia
- muu mahdollinen aihe
Arviointi
Käytetään numeroarvostelua. Arvosana muodostuu oppimistulosten ja työskentelytaitojen perusteella. Oppimistuloksista määräytyy arvosana pääosin opetuksen ja käytettyjen oppimateriaalien pohjalta laadituista testeistä siten, että testeissä osoitettu tai opettajan arvioima noin 20 prosentin sisältöalueen oppimistulos vastaa testinumeroa 5. muut testinumerot määräytyvät testinumeroon 5 nähden oppimistulosten mukaan lineaarisesti. Vähintään yksi kirjallinen testi pidetään lukukausittain. Lisäksi oppimista voidaan testata pienimuotoisin yksittäisin tehtävin ja oppilaan esittämin suullisin, kirjallisin tai muunlaisin opinnäyttein. Näiden testien perusteella muodostuu oppimistulosten arvosana.
Työskentelytaitojen arvioinnin keskeiset kohteet ovat tunnollisuus, aktiivisuus ja kokeellinen tutkimustaito. Työskentelytaitoja opettaja arvioi pääsääntöisesti havainnoinnein. Oppimistulosten arvosanaa voi opettaja muuttaa työskentelytaitojen perusteella ylös- tai alaspäin yhden numeron verran todistukseen merkittäväksi lopulliseksi arvosanaksi.
Päättöarviointi
Arvosana päättötodistuksessa on 8. ja 9.luokkien lukuvuosiarviointien keskiarvon perusteella pyöristetty lähin kokonaisluku. Puoliväli pyöristyy ylöspäin. Jos käytettävissä on vain yhden lukuvuoden arvosana, on kyseinen arvosana myös päättötodistuksen arvosana.
7. Oppilaan arviointi
7.1. Itsearviointi
Itsearvioinnin tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntoa ja myönteistä minäkuvaa oppijana sekä työskentelytaitojen kehittymistä.
Itsearvioinnin avulla oppilasta ohjataan tarkastelemaan omaa oppimistaan, opiskeluaan sekä arvioimaan omia oppimis- ja työskentelytaitojaan.
Oppilaalle annetaan palautetta hänen työskentelystään ja ohjataan sekä kannustetaan arvioimaan omaa oppimistaan ja osaamistaan.
Itsearviointi voi esim. olla sanallista palautetta, keskusteluja, oman työskentelyn ja osaamisen arviointia sanallisesti tai kirjallisena tai mm. vertaisryhmän palautetta.
Arviointi opintojen aikana, arvioinnin perusteet, todistukset sekä päättöarviointi toteutetaan seutuopetussuunnitelman mukaisesti.
Liitteet:
1) Kannonkosken koulun tuntijako
2) Oppilashuollon suunnitelma
3) Turvallisuussuunnitelma
4) Työsuojelun toimenpideohjelma
|
|
|