Peda.net > Verkkoveräjien etusivu > Jyväskylä > Tikkakosken koulu > Oppiminen ja kasvatus > Oppiaineet > Historia ja yhteiskuntaoppi > 7 luokat >

7 luokat

YLLÄPITOON >>    

Seitsemännen luokan historia

Kertausmoniste

7lk. koealue s.4-37

Etsi kirjasta vastaukset.

1. Miten Ranskan vallankumous ja Napoleonin sodat vaikuttivat Euroopan elämään?




2. Miksi Suomi joutui mukaan suurvaltojen väliseen valtapeliin?





3. Miten Porvoon valtiopäivien päätökset muuttivat Suomen asemaa?





4. Miksi Helsingistä tuli Suomen pääkaupunki?





5. Minkälainen oli suomalaine sääty-yhteiskunta 1800-luvulla?







6. Selitä sanat:
vallankumous
kolmas sääty
tasavalta
kansalliskokous
ihmisoikeuksien julistus
Napoleon
Tilsitin sopimus
Klingspor
Suomen sota
Haminan rauha
Olkijoen sopimus
hallitsijanvakuutus
uskollisuuden vala
suuriruhtinas
ministerivaltiosihteeri
kenraalikuvernööri
torppari
mäkitupalainen
taksvärkki


 

kertaus 23-30 ei 27

23 Kansallinen herääminen Suomessa
kansallisuusaatteen tuleminen Suomeen
Runeberg
Lönnrot


24 Oikeus omaan kieleen ja rahaan
Snellman:arvosteli yhteiskunnallisia oloja, nationalisti, suomalaisille oma kieli
fennomaanit
svekomaanit
vihkosta 1860-luvun muutokset


25 Teollistuminen uudistaa Suomea
Teollistuminen oli hidasta, koska pelättiin metsien loppuvan ja Suomessa oli pula rahasta ja ammattitaidosta.
vaurautta vihreästä kullasta: höyryvoima sallittiin, muutto- ja elinkeinovapaus
nälkävuodet: syyt ja seuraukset vihkossa
Kunnallinen äänioikeus ei tule
lapset pääsevät kansakouluun

26 Elämää sata vuotta sitten
perheiden elämä –lapset
omavaraistaloudesta rahatalouteen


28 Aktiivisia kansalaisia
ensimmäiset puolueet: fennomaanit, svekomaanit, Suomen sos.dem Puolue, Maalaisliitto
muut järjestöt: raittiusyhdistys-alkoholijuomien vastustajat, vapaapalokunta-kaupunkien paloturvallisuus, urheiluseurat, naisyhdistykset

29 Suomen asema uhattuna
ensimmäinen sortokausi
helmikuun manifesti
aktiiviset, passiiviset ja myöntyväiset

30 Suomi saa nykyaikaisen eduskunnan
1907 eduskuntauudistus: säätyvaltiopäivien tilalle eduskunta. Äänestää saivat kaikki yli 24v myös naiset ja jokaisella yksi ääni
toinen sortokausi; yhdenvertaisuuslaki