Vuonna 1898 annettu koulupiiriasetus velvoitti kunnat jakamaan alueensa koulupiireihin ja perustamaan kansakoulun, jos vähintään 30 kouluikäistä lasta ilmoitettiin kouluun halukkaaksi. Jyväskylän kaupunkia ei ollut jaettu koulupiireihin eikä sillä ollut omaa yhtenäistä kansakoulua 1900-luvun alussa. Kaupungin kouluikäisten lasten lukumäärä kasvoi entisestään, kun kaupunki osti maalaiskunnalta Mustamäen ja Syrjälän alueet ja liitti ne uusina kaupunginosina itseensä 1908. Koulukysymystä selvittäneen valiokunnan mukaan kaupunki joutui tästä syystä perustamaan oman yhtenäisen kansakoulun 1909. Koulu aloitti Vanhan Raatihuoneentalossa Kauppakatu 4:ssä ja käsitti aluksi toisen ja kolmannen luokan. Opettajana toimi neiti Eeva Vainio. Kouluun pyrki 71, mutta sinne voitiin ottaa vain 43 lasta.
Kaupungin kansakoulu osoittautui pian niin ahtaaksi, että kaupungin valtuusmiehet päättivät jo seuraavana vuonna rakennuttaa uuden kansakoulun tontille n:o 2 kaupungin 21:een neliöön. Tontti sijaitsi tuohon aikaan kaupungin takamailla. Jyväskylä ei järjestänyt koulua varten mitään suunnittelukilpailua, vaan valitsi täällä asuvan arkkitehti Wivi Lönnin, jonka piirustukset hyväksyttiin 1912. Koulurakennus on kaksikerroksinen. Alaosa muurattiin harmaakivestä ja punatiilestä, yläosa rakennettiin puusta. Rakennuksen muotokieli edustaa art nouveaun viimeistä siirtymäkautta 1911 – 1915, jossa runsas dekoraatio sai väistyä varhaismodernistisen klassisuuden ja geometrisyyden tieltä. Uusi kansakoulu vihittiin marraskuun 13. päivänä vuonna 1913.
Opettajat Aapeli Hytönen, Eeva Vainio ja Lempi Vermasvuori käynnistivät koulutyön, mutta opettaja Vainio hoiti käytännössä koulunjohtajan tehtäviä kolmetoista vuotta. Koulun toinen pitkäaikainen johtaja oli Saima Puttonen. Hän jäi eläkkeelle vasta 1949. Opettaja Martti Korpilahti johti kaupungin kansakoulua vuodesta 1915 alkaen, jolloin Suomalainen Yhteiskoulu, nykyinen Normaalikoulu, aloitti toimintansa väliaikaisesti kaupungin kansakoulun tiloissa. Korpilahti siirtyi kaupungin uuden kansakoulun, Cygnaeuksen koulun johtajaksi 1925. Samana vuonna kaupunginvaltuusto vahvisti vanhan kansakoulun viralliseksi nimeksi Puistokoulun erotukseksi Cygnaeuksen koulusta.
|
Kesällä 1917 kaupungin kansakoulun oli luovutettava kolme luokkahuonetta venäläisen topografikomennuskunnan käyttöön. Kouluhuoneiden korjauksen vuoksi syyslukukausi alkoi vasta 17. syyskuuta ja päättyi 20. joulukuuta. Kevätlukukausi alkoi tammikuussa 1918, mutta maaliskuun toiselta viikolta lähtien koulua oli pidettävä Suomen Evankeliyhdistyksen Sammonkadun rukoushuoneessa. Kaupungin kansakoulu oli suojeluskunnan käytössä huhtikuun puoliväliin saakka.
Puistokoulu joutui YH:n aikana syksyllä 1939 sotilaskäyttöön. Cygnaeuksen koulu luovutettiin sotasairaalaksi, Puistokoulu majoitus- ja koulutuskäyttöön. Keski-Suomen Sotilaslääni perusti 10:nnen Divisioonan. Jyväskylän Sotilaspiirin reserviläiset komennettiin Jyväskylään. Jalkaväki kokoontui Seminaarinmäelle ja tykistö Puistokoululle. Neuvostoliitto aloitti sodan Suomea vastaan 30. marraskuuta 1939. Rauhan tullessa 13. maaliskuuta 1940 osa Neuvostoliitolle luovutetuilta alueilta evakuoitu karjalaisväestö sijoitettiin pysyvästi Jyväskylään ja sen maalaiskuntaan. Tietäen karjalaislasten vaikean aseman, kansakoulu yritettiin saada käyntiin. Pariisin rauhan astuessa voimaan 1947 kansakoulujen järjestäminen oli kaupunginhallinnon tärkeimpiä tehtäviä. Rajakadun varrelle kohoava keskuskansakoulu otti ensimmäiset oppilaansa syksyllä 1952. Koulun valmistuttua sinne siirrettiin kaikki Puistokoulun luokat ja Suvimäen koulun oppilaat. Kunnallinen keskikoulu sai Puistokoulun tilat 1953.
Jyväskylä siirtyi peruskoulujärjestelmään elokuussa 1973. Kokeiluyläaste muodostettiin Cygnaeuksen kansalaiskoulusta, Itäisestä kansalaiskoulusta ja Kunnallisesta keskikoulusta. Vuoden 1969 koulutussuunnitelman mukaan Puistokoulu aiottiin jättää asteittain pois 1980-luvulla eikä sitä mainittu mahdollisten korttelikoulujen joukossa. Kuitenkin korttelikouluista toteutettiin Puistokoulu, Kangasvuori, Pyssymies ja Keltinmäen koulu. Sanni Kankainen toimi Puistokoulun johtajana 1983 – 1989. Hänen aikanaan Puistokoulussa oli viisi luokkaa opettajineen, mutta oppilasmäärä väheni 1990-lukua kohti. Kun Sanni Kankainen jäi eläkkeelle, oli jäljellä vain neljä luokkaa opettajineen ja englannin kielen opettaja. Kari Fagerholm tuli Puistokoulun uudeksi johtajaksi 1989. Puistokoulu sai viidennen luokkansa 1993. Koulutuslautakunta antoi seuraavana vuonna koululle vielä yhden luokan, niin että siitä tuli kuusiluokkainen luokaton ala-aste. Luokattomuus tuntui aluksi hyvältä, mutta melko pian siirryttiin perinteiseen malliin, jossa painottavana tekijä oli ja on oppilaiden sosiaaliryhmän sidonnaisuus. (©Pekka Martio 2004, Puistokoulun historia).
|
