Tehtävä
Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja luovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja ohjata aktiivisesti omaa elämäänsä.
Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Elämänkatsomustiedon opetus tukee kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen kansalaisuuteen, joka globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa edellyttää eettisen ajattelu- ja toimintakyvyn kehittämistä, niihin liittyviä laaja-alaisia tietoja ja taitoja sekä katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamista. Elämänkatsomustiedon opetusta ohjaa käsitys oppilaiden mahdollisuudesta kasvaa vapaiksi, tasa-arvoisiksi ja kriittisiksi hyvän elämän rakentajiksi.
Elämänkatsomustietoa opiskelevat uskontokuntiin kuulumattomat oppilaat sekä ne, joilla ei ole mahdollisuutta oman uskonnon opiskeluun. Tämä tulee ottaa huomioon koulun toimintakulttuurissa. Opetukseen vaikuttaa se, että oppilaiden taustat ja heidän perheidensä arvoperustat ovat hyvin erilaisia. Oleellista opetuksessa on eettisen ajattelun harjaannuttaminen sekä moraalisten valintojen ja pohdintojen tekeminen. Elämänkatsomustiedon eettinen peruste ei nojaa auktoriteettiin. Opetus ei ohjaa minkään tietyn elämänkatsomuksen omaksumiseen, vaan auttaa löytämään työkaluja oman elämänkatsomuksen muotoutumista varten.
|
1.-2. luokkien ryhmä: Minna Pajari
3.-6. luokkien ryhmä: Juha Karonen
|