Kolmivuotinen TARINAN KERTOJAT -projekti alkoi 1.3.2006 Jyväskylässä ja Hämeenlinnassa. Projektin rahoittaa Raha-automaattiyhdistys, joka on asettanut rahoittamilleen projekteille yleiseksi tavoitteeksi oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisemisen ja sitä kautta syrjäytymiskehityksen estämisen sekä uusien, kokonaisvaltaisten toimintamallien kehittämisen. Kehittämistoiminnan lisäksi projektiin sisältyy myös seurantatutkimusta sekä materiaalin tuottamista lähinnä päivähoitohenkilöstölle ja lasten vanhemmille.
PROJEKTIN TAVOITTEENA on luoda lapsilähtöisiä, kokonaisvaltaisia toimintamalleja lukemis-ja kirjoittamisvaikeuksien ennalta ehkäisemiseen. Toiminnassa korostuu kielen ja motoriikan yhteys, joka viimeaikaisissa tutkimuksissa (esim. Viholainen 2006) on osoitettu merkitykselliseksi, etenkin lapsilla, joilla on perinnöllinen riski lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksiin.
Punaisena lankana koko projektissa on ONNISTUMISEN TUKEMINEN. Lapsille pyritään tarjoamaan paljon tilanteita ja kokemuksia, joissa he kokevat onnistuvansa. Näin lapsi innostuu tekemisistään ja oppimismotivaatio nousee. Samoin lastentarhanopettajien ja vanhempien asiantuntijuutta (kasvatuskumppanuutta) pyritään vahvistamaan. Tarinan kertojat –hankkeen ensisijainen tarkoitus on kehittää päivähoidon kahta tärkeää sisältöaluetta ja niiden integrointia eli motorisen ja kielellisen alueen yhteen liittämistä mielekkäällä tavalla siten, että ne ovat lapsille houkuttelevia toimintoja.
KEHITTELY- JA SEURANTATUTKIMUS
Toiminnasta tehdään myös tutkimusta. Kaikille lapsille tehdään kielellisen tietoisuuden sekä luku- ja kirjoitustaidon mittauksia kolme kertaa lukuvuoden aikana. Lisäksi mitataan lasten motorista kehitystä ja käsitteiden ymmärtämistä sekä puheen tuottamista ts. tarinan kertomista. Opettajilta ja vanhemmilta kootaan arvioita toiminnan sisällöstä sekä lasten kielen ja motoriikan kehittymisestä.
|
Toisena lukuvuonna mukana oli viisi jyväskyläläistä päiväkotia, joista kaikki muut olivat uusia paitsi yksi oli sama kuin edellisenäkin vuonna. Yhdessä päiväkodissa toteutettiin siis toista vuotta samanlaista ohjelmaa. Myös osa lapsista oli samoja kuin edellisenäkin vuonna. Mukana oli 5 - 6-vuotiaita lapsia (N=78) ja osalla heistä oli pääasiassa eriasteisia kielellisiä vaikeuksia. Sen lisäksi tutkimuksessa oli mukana samanikäisiä kontrollilapsia (N=62) kolmesta päiväkodista, joissa toteutettiin kunkin päiväkodin omaa suunnitelmaa.
|
Kolmantena vuonna kielen ja liikkeen lisäksi mukaan tuli matematiikka.
|