Peda.net > Verkkoveräjien etusivu > Jyväskylä > Kilpisen koulu > Oppiminen ja kasvatus > Oppiaineet > Biologia >

Biologia

YLLÄPITOON >>    
Vanhat Peda.net palvelut suljetaan 5.6.2017
Peda.netin vanhat palvelut (OPSpro, Verkkolehti, Veräjä ja Oppimappi) suljetaan 5.6.2017. Mikäli haluatte säilyttää vanhoissa palveluissa olevat sisällöt itsellänne, tulee ne siirtää uuteen Peda.net-palveluun viimeistään toukokuussa 2017. Nykyinen Peda.net-ympäristö tarjoaa kaikille vanhojen Peda.net-palveluiden käyttäjille monipuolisemmat työkalut sekä yli 200 kunnan yhteistyöverkoston. Voit tutustua uuteen ympäristöön osoitteessa:

https://peda.net

Kaikki kysymykset sisällön siirtämisestä ja uudesta Peda.net-ympäristöstä voitte lähettää osoitteeseen: info@peda.net.

Tervetuloa uuden ja monipuolisen Peda.net-palvelun käyttäjäksi!
Tiedote päivitetty: 24.03.2017 14:36
Kilpisen koulun uudet kotisivut löytyvät osoitteesta
https://peda.net/jyvaskyla/kilpisenkoulu
Tiedote päivitetty: 04.08.2014 15:24

BIOLOGIA

Biologian sivuilla on linkkejä ja tehtäviä 7-9 luokkien aihealueisiin liittyen. Vasemmalta olevasta palkista löytyvät luokkatasokohtaiset sivut. Tervetuloa tutustumaan!

Alla linkit perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (laadittu 31.5.2011)

Alta löytyvät viimeisimmät YLE:n ympäristöön ja kehitykseen liittyvät uutiset. (Säännöllisesti päivittyvä RSS-syöte.)

Tietoa Metsävisasta johon koulumme 9.luokat vuosittain osallistuvat

 
Kuva
 

Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

Myös merimetsot ovat ottaneet Perämerellä sijaitsevan Krunnien saariston valtakunnakseen.
Aasia ohitti Keski-Euroopan tärkeimpänä markkina-alueena pohjoiskarjalaiselle koivunmahlalle.
Tutkijoiden mukaan emo ja poikanen välttelevät epätoivottuja kuuntelijoita.
Suojelun ansiosta hanhet synnyttivät Perämeren Krunnien luonnonsuojelualueelle ainutlaatuisen kukkien puutarhan.
Kävimme ostoskeskuksessa testaamassa, kuinka ihmiset suhtautuvat talutushihnassa kulkevaan frettiin.
Koivun siitepölyä kulkeutuu eteläiseen Suomeen kuitenkin jo muista maista. Herkimmät saavat oireita.
Kalateiden rakentamatta jättäminen heikentää järjestöjen mukaan uhanalaisten kalakantojen toipumista.
Norppa synnytti järviruo'oista ja lumesta kasattuun keinopesään. Tieto luo toivoa uhanalaisen lajin selviytymisestä lämpimien talvien läpi.
Pyhäjärveltä jäät lähtivät lauantain aikana, Näsijärven selät sulivat heti perään lauantain ja sunnuntain vastaisena yönä.
Seppo Ronkainen on pannoittanut uransa aikana suden noin 300 kertaa. Hän on itseoppinut tutkija, joka ei ole saanut oppiaan perinteisesti koulunpenkillä.
Pohjoisen kasvi- ja eläinlajit ovat tottuneet kylmiin ja vaihteleviin olosuhteisiin. Kasvit valmistautuvat hangen alla jo tulevaan kasvukauteen.
Pohjavesien suojelua tehostetaan Suomessa luokittelemalla pohjavesialueet uudella tavalla.
Mirja Nylander koki voimaantuvansa luonnosta ja kehitti metsäkellinnän sekä puuhengityksen. Puut muuttuivat hänelle henkisen hyvinvoinnin pohjaksi.
Ahmat saavat helpon aterian kalastajien hylkäämästä saaliista. Eläviltä ahmoilta on kerätty aiemmin hyvin vähän DNA-näytteitä.
Tänä vuonna Suomen lintutornien määrä nousee jo 450:n tuntumaan tai jopa yli. Suomi on reilusti maailman lintutorniykkönen, sillä esimerkiksi Ruotsissa on vain reilut sata tornia.
Vuoden 1898 tapahtumista on tehty elokuvia ja kirjoitettu lukuisia kirjoja.
Asiantuntijat pelkäävät, että metsäyhtiöt hakkaavat tärkeitä metsäkohteita, koska eivät tiedä niiden luontoarvoja.
Kokeessa norsut tajusivat, milloin niiden oma ruumis oli vaaditun tehtävän esteenä.
Yle Luonto seuraa pöllöpariskunnan pesinnän edistymistä koko kevään ajan.
Jo puutarhassa oleskelulla on voimaannuttava vaikutus, ajattelee Mari Mörö.
Jopa kymmenmetrisiksi kohonneet jäälohkarevuoret houkuttelivat pääsiäisenpyhinä paikalle tuhatmäärin ihmettelijöitä.
Parikkalan Siikalahti tarjoaa lintuharrastajille kesän aikana jopa 200 eri lintulajia. Nyt jää alkaa sulaa ja lintujen keväthormonit heräävät.
Aikuinen punkki ei ole aina se, jota kannattaa varoa.
Yhteinen luontokokemus saa ihmiset valpastumaan ja juttelemaan keskenään.
Vesiensuojeluyhdistys saa kalastajilta lautasilleen säännöllisin väliajoin näytteitä. Kokemäenjoen vesistön kuntoa seurataan nuuhkimalla ja maistelemalla.
Termiittien kimppuun käyvät matabelemuurahaiset haavoittuvat usein itsekin, mutta hätäkutsu hälyttää pelastajat paikalle.
Karviaan Kantinkankaalle ja Kauraharjuun saa rakentaa pohjavedenottamon, vaikka kunta ja ympäristöjärjestöt pitävät sitä uhkana luonnolle.
Sinilevä on piinannut Kaarinan ja Liedon rajalla sijaitsevaa Littoistenjärveä vuosikaudet. Aiemmin puhdistukseen on kokeiltu hoitokalastusta ja veden ilmastamista.
Helsinkiläiset kasvattavat syötävää kauppakeskuksessa, puistossa ja ratapihalla. Pitää vain huolehtia, että viljelymaa on puhdasta.
Korkein hallinto-oikeus hylkäsi ympäristönsuojelijoiden valituksen.