|
|
Tehtävän AikatauluTässä tehtävässä on kolme vaihetta.
- Ensimmäinen vaihe tehdään 2.3.2011 mennessä (ensi viikon keskiviikko).
- Toinen vaihe tehdään 2.3. - 9.3.2011
- Kolmas vaihe 9.3. - 16.3.2011
Tässä ovat ohjeet ensimmäiseen vaiheeseen. Toisen vaiheen ohjeet tulevat näkyviin 2.3.2011.
Tehtävän ohjeet, vaihe 1 (21.2. - 2.3.2011)
- Ennen ensi viikon keskiviikkoa (2.3.) tutustu yhteen itsellesi uuteen verkosta löytyvään sosiaalisen median työvälineeseen / palveluun. Palvelut on jaettu valmiiksi luokkiin. Sinun tulee valita yksi työväline / palvelu siitä luokasta, jonka perässä lukee oma nimesi. Tällä varmistetaan, että samoja palveluita ei valita.
- Lisää tällä sivulla (alla) olevaan blogiin uusi merkintä (kirjautumiseen vaadittava salasana on lähetetty sinulle sähköpostilla). Otsikoi se valitsemasi työvälineen mukaan ja kirjaa merkintään seuraavat asiat:
- Mikä on palvelu/ohjelma johon tutustut? Mikä on sen www-osoite?
- Millainen prosessi sen käyttöönotto on pääkohdiltaan?
- Miten palvelua voidaan soveltaa oppimisen tukena? Kuvaa tarkemmin ainakin yksi oppimiseen / opettamiseen liittyvä prosessi, jossa työvälineen käytöstä olisi mielestäsi hyötyä?
- Miten työvälineellä voidaan yhdistää oppimiseen, työhön ja vapaa-aikaan liittyviä asioita?
- Minkä ikäisten kanssa työväline soveltuu käytettäväksi? Miksi?
- Miten palvelu erittelee erilaisia rooleja, esim. oppilas, opettaja, ylläpitäjä?
- Kuinka helppokäyttöinen palvelu mielestäsi on?
- Onko työvälineen käytössä käyttöoikeuksiin, tietosuojaan tai tietoturvaan liittyviä huomioitavia asioita?
- Mitä kustannuksia palvelun käytöstä aiheutuu?
- Miten kehittäisit palvelua enemmän oppimiseen soveltuvaksi?
- Liitä yhteinen blogi omalle sivullesi RSS-syötteen avulla.
Sosiaalisen median jaottelu ja palvelun valinta
Sosiaalisen median jaottelu toiminnallisuuksien mukaan (Kalliala, E. & Toikkanen, T. 2009. Sosiaalinen media opetuksessa. Fin Lectura. Kirjan verkkosivut: http://www.sosiaalinenmediaopetuksessa.fi -> ks. linkki Välineet): Ko. verkkosivulta löytyy lisätietoa joistakin alle listatuista palveluista, mutta ei esim. kaikkein uusimmista. Kaikki seuraavat palvelut löytyvät hyvin googlettamalla.
1. Ajan tasalla pysyminen (Aki)
- Web-pohjaiset henkilökohtaiset aloitussivut (esim. iGoogle, Netvibes, Pageflakes)
- RSS-syötteiden lukuohjelmat (esim. GoogleReader, Bloglines, NewsGator; päätelaitteelle asennettava ohjelma)
2. Tietotulvan suodattaminen (Helinä)
- Linkkien jakopalvelut (esim. Diigo, Delicious)
- Sosiaaliset uutispalvelut (esim. Digg, Kirtsy, Reddit)
3. Kirjoittaminen ja julkaisu (Johanna)
- Blogipalvelut (esim. Wordpress, Blogger, Vuodatus)
- Julkaisupalvelut (esim. Scribd)
- Mikroblogipalvelut (esim. Qaiku, Twitter, Edmodo)
4. Yhdessä kirjoittaminen ja julkaisu (Jyri)
- Web-pohjaiset toimistosovellukset (esim. GoogleDocs, Zoho)
- Wikiympäristöt (Wikispaces, Pbworks, Wikipedia, Wikibooks, Wikiversity)
- Muut yhteistyöalustat (esim. GoogleSites, Etherpad = TypeWith.me = iEtherPad.com = PiratePad, Twiddla)
5a. Multimedia, osa 1 (Katja)
- Kuvien säilytys- ja jakopalvelut (esim. Flickr; myös video, Picasa, Panoramio, Photobucket; myös video)
- Videoiden säilytys- ja jakopalvelut (esim. YouTube, TeacherTube, Vimeo, Blip.tv, livevideolähetyksiä: Bambuser, Qik)
- Erityisgrafiikan / esitysten säilytys- ja jakopalvelut (esim. SlideShare, Google Docs, Prezi, VoiceThread, vcasmo)
5b. Multimedia, osa 2 (Jaana)
- Ääni- ja videotallenteiden tilaamiseen ja kuunteluun/katseluun (esim. iTunes, Last.fm, Spotify, Voddler)
- Screencastien tekemiseen ja jakamiseen (esim. FreeScreencast, Webinaria)
- Muita säilytys- ja jakopalveluita (esim. Kyte.tv, Google Maps, Google Earth)
6. Viestintä (KJussi)
- Pikaviestimiä (esim. Skype, ooVoo, GoogleTalk, Windows Live Messenger, Yahoo! Messenger)
- Audio- ja videoneuvotteluja (esim. Skype, ooVoo, GoogleTalk, Windows Live Messenger, TeamSpeak)
- Omia keskustelufoorumeja (esim. Yahoo! Groups, Google Groups, Disqus)
7. Yhteisöt (Tuukka)
- Yhteisöjä (esim. Facebook, Yammer, MySpace, Friendster, LinkedIn, grou.ps, SixGroups, Ning; maksullinen)
- Opetusalan yhteisöjä (esim. Sometu, Vinkkiverkko, Eduspaces)
8. Virtuaalimaailmat (Tuomas)
- esim. SecondLife, Habbo, WeeWorld, Petran planeetta
9. Oppimisympäristön koostaminen sosiaalisen median välinein (Riina)
- Useita toimintoja tarjoavat välineet (esim. Googlen palvelut, Ning; maksullinen)
- Oppimateriaalivarantoyhteisöjä (esim. LeMill, Connexions)
Tehtävän ohjeet, vaihe 2 (2.3. - 9.3.2011)Tässä ovat ohjeet toiseen vaiheeseen. Kolmannen vaiheen ohjeet tulevat näkyviin 9.3.2011.
Laadi ensi viikon keskiviikkoon (viimeistään 9.3.) mennessä käyttöohje palveluun, johon tutustuit tehtävän ensimmäisessä vaiheessa.
- Ohjeet kohdennetaan henkilöille, jotka eivät ole käyttäneet kyseistä palvelua koskaan aikaisemmin. Oletamme kuitenkin, että ohjeen käyttäjä hallitsee tietokoneen peruskäytön sekä osaa käyttää internetin yleisiä palveluja, kuten hakupalveluita, sähköpostia jne.
- Ohjeen avulla käyttäjän pitää päästä palvelussa riittävän "syvälle", jotta palvelua voi alkaa käyttää oman opetuksen tukena. Kysymys ei kuitenkaan ole järjestelmän "manuaalista". Mieti mikä on oleellista, jotta käyttöönotto sujuisi mahdollisimman helposti. Pyri yksinkertaisiin, lyhyisiin ja selkeisiin ohjeisiin. Käytä selkokieltä.
- Käyttöohje voi olla missä tahansa muodossa. Se voi olla esim. pelkkää tekstiä sisältävä tiedosto, kuvaruutukaappaussarja (esim. Veräjän kuvagalleria), esitysgrafiikkaa, blogi, wiki tai video (katso työvälineeksi esim. Jaanan kuvaus Screencast-O-Matic. Muutama esimerkki eri ohjetyypeistä:
- http://www.peda.net/veraja/materiaalit/veraja/videot
- http://www.peda.net/img/portal/1373547/Kuvien_siirtaminen_digikamerasta_tietokoneelle.pdf
- http://www.peda.net/veraja/materiaalit/oppimappi/hallintojarjestelma (luettelo ja kuvagalleria)
- Voit käyttää ohjeen tallennuspaikkana esim. omaa Veräjä-sivustoasi tai internetin muita palveluita.
- Lisää aiemmin kirjoittamaasi työvälineen kuvaukseen (blogimerkintä) linkki tai viittaus ohjeisiisi.
Tehtävän ohjeet, vaihe 3 (9.3. - 16.3.2011)Tässä ovat ohjeet kolmanteen vaiheeseen. Tehtävä päättyy lähipäivään 16.3.
Tehtävä: Parhaan palvelun valinta.
- Tutustu muiden kirjoittamiin palveluiden kuvauksiin (blogikirjoitukset) tällä sivulta.
- Valitse kuvausten perusteella kolme palvelua, jotka vaikuttavat mielestäsi parhailta käytettäväksi oppimiseen / opetukseen. Oma tutustumiskohteesi voi olla yksi näistä, mikäli valinta on perusteltavissa.
- Tutustu näihin kolmeen palveluun tarkemmin testaamalla niitä itse. Käytä apuna tämän sivun kuvausten yhteydestä löytyviä kurssilaisten tekemiä käyttöohjeita.
- Anna lyhyt palaute käyttöohjeen toimivuudesta kirjoittamalla kommentti kuvauksen (blogikirjoituksen) yhteyteen. Miten palvelun käyttöönotto onnistui käyttöohjeen avulla? Oliko käyttöohjeessa selkeitä puutteita?
- Valitse yksi palvelu kolmesta, joka on mielestäsi "ylitse muiden", eli soveltuu parhaiten käytettäväksi oppimiseen / opetukseen.
- Kerro ja perustele valintasi lyhyesti alla olevassa keskusteluryhmässä.
- Valitkaa keskusteluryhmää käyttäen yksi palvelu, joka on mielestänne niin toimiva tai "ylitse muiden", että sen käyttämisestä olisi todennäköisesti hyötyä merkittävälle osalle oppilaista ja opettajista. Voitte pohtia esim. soveltuvuutta erilaisiin menetelmiin, eri oppiaineisiin, eri ikäisille sekä järjestelmän helppokäyttöisyyttä.
- Tavan jolla valinta käytännössä tehdään saatte päättää ryhmässä itse. Tehtävä päättyy kun parhaan palvelun valinta on tehty.
|
o Mikä on palvelu/ohjelma johon tutustut? Mikä on sen www-osoite?
Tutustuin GoogleDocs web-pohjaiseen toimistosovellukseen.
http://docs.google.com/
o Millainen prosessi sen käyttöönotto on pääkohdiltaan?
Jos omistaa Gmail sähköpostitilin, niin sillä pääsee kirjautumaan ja käyttämään myös GoogleDocs -sovellusta. Tilin luominen käy helposti, kuten yleensä sähköpostitilin luominen. Valitaan sivustolta luo tili ja täytetään lomakkeessa kysytyt tiedot.
o Miten palvelua voidaan soveltaa oppimisen tukena? Kuvaa tarkemmin ainakin yksi oppimiseen / opettamiseen liittyvä prosessi, jossa työvälineen käytöstä olisi mielestäsi hyötyä?
Ensimmäisenä itselle tulee mieleen koulussa tehdyt Powerpoint- ja Word- esitykset, jotka pystyisimme toteuttamaan myös tällä sovelluksella. Osalla kouluista ei ole ollut Officea koneilla vaan on käytetty OpenOffice ohjelmaa. Tehdyt esitykset on helppo jakaa kaikkien saataville. Samaa tiedostoa pystyy kätevästi tekemään parin kanssa myös kahdella koneella yhtäaikaa. Tiedostoon tehdyt muutokset päivittyvät koko ajan muutaman sekunnin viiveellä.
Sovelluksella pystyy tekemään myös kätevästi kyselyn, jonka pystyy jakamaan esimerkiksi oman luokan oppilaiden täytettäväksi. Linkin kyselyyn oppilas pystyy vastaanottamaan sähköpostiinsa. Näin oppilaat voisivat tutkia kanssa oppilaidensa mielipiteitä ja laskea esimerkiksi prosentteja saatujen tulosten perusteella.
o Miten työvälineellä voidaan yhdistää oppimiseen, työhön ja vapaa-aikaan liittyviä asioita?
GoogleDocs –sovelluksella pystyy tekemään ja tallentamaan itselle tärkeitä tiedostoja. Isoin juttu on varmasti saman tiedoston työstäminen useammalta koneelta. Tiedostoon tehdyt muutokset päivittyvät koko ajan (reaaliaikaisesti) kaikille sitä kirjoittaville tai lukeville. Tiedostoja on myös helppo jakaa eteenpäin ja julkaista mikä on varmasti tervetullut ominaisuus työhön ja vapaa-aikaan liittyvissä asioissa. Tiedoston voi laittaa jakoon vain katselua varten tai antaa muille luvan muokata sitä. Sovellus mahdollistaa ryhmätyöskentelyn kotoa käsin, koska tiedostojen muokkaaminen ja jakaminen ryhmän kesken helpottuu. Näin myös palautteen saaminen omasta työskentelystä helpottuu. Esimerkiksi kotitehtävien saaminen, tekeminen ja palauttaminen on mahdollista järjestää tätä sovellusta hyväksikäyttäen.
Tiedostoja on helppo laittaa myös esimerkiksi twitteriin tai facebookiin sovelluksen avulla.
o Minkä ikäisten kanssa työväline soveltuu käytettäväksi? Miksi?
Mielestäni sovelluksen käyttö voisi onnistua 5. luokasta lähtien kaikilta luokan oppilailta. Loppujen lopuksi sovellus ei ole sen vaikeampi käyttää kuin exel tai powerpoint officella.
o Miten palvelu erittelee erilaisia rooleja, esim. oppilas, opettaja, ylläpitäjä?
Tiedostoihin, joita jakaa voi laittaa lukuoikeuden tai oikeuden muokata. Opettajalla voisi olla linkki ja muokkaus oikeus kaikkien oppilaiden teksteihin ja hän pääsisi korjaamaan ja kommentoimaan niitä prosessin jokaisessa vaiheessa. Muuta en ainakaan ensi silmäilyllä keksi.
o Kuinka helppokäyttöinen palvelu mielestäsi on?
Kuten jo aiemmin sanoin sovellus muistuttaa hyvin paljon Officea tai OpenOfficea käytöltään. Tiedostoja on helppo selailla, tallentaa ja jakaa vaikka ystäville.
o Onko työvälineen käytössä käyttöoikeuksiin, tietosuojaan tai tietoturvaan liittyviä huomioitavia asioita?
Oletuksena on, että tiedosto on salattu eli muut eivät pääse tehtyihin tiedostoihin käsiksi. Käyttäjä pystyy kuitenkin parilla hiiren painalluksella muuttamaan tiedoston julkiseksi netissä, jakamaan sen esimerkiksi facebookissa tai lähettämään linkin haluamilleen henkilöille sähköpostiin. Tiedostoihin pystyy liittämään kuvia, joiden käyttöoikeudet tulee selvittää ennen nettiin julkaisua.
o Mitä kustannuksia palvelun käytöstä aiheutuu?
Sovelluksen käyttö on ilmainen
o Miten kehittäisit palvelua enemmän oppimiseen soveltuvaksi?
On jotenkin häiritsevää, että tiedostoja ja kuvia on niin helppo julkaista nettiin. Olisi suotavaa jos nettiin julkaistava materiaali kiertäisi opettajan kautta tai opettajan olisi jotenkin helppo tarkkailla mitä julkaistaan ja pitää kontrollia yllä.
Käyttöohje http://www.peda.net/veraja/jyu/okl/oppijat/jyri/blogi/tiedostot
- Jyri Kyllönen
|
1. Tutustuin bloggeriin, www.blogger.com
2. Käyttöönottoprosessi oli erittäin helppo varsinkin, jos omistaa google-tilin, eli on rekisteröitynyt johonkin googlen palveluun. Sisäänkirjautumisen jälkeen hyväksytään ehdot ja keksitään blogille nimi. Käyttöönotto on hyvin ohjattu ja esim. blogin ulkonäköä pystyy muokkaamaan jälkikäteenkin. Sitten vain blogimerkintöjä kirjoittelemaan.
3. Blogiin tehdyt merkinnät ovat kaikkien luettavissa ellei luettavuutta ole rajoitettu salasanoin. Blogia voisi käyttää pidemmissä oppimisprosesseissa ja projekteissa, joissa jokaisesta vaiheesta voidaan tehdä blogimerkintä. Näin oppimisprosessi jää näkyviin ja sitä voidaan hyvin tarkastella jälkikäteenkin. Tämä helpottaa opettajankin työtä, koska nykyään keskitytään paljon prosessiin ja sen merkitykseen myös arvioinnissa, ja näin opettaja pääsisi tarkastelemaan kaikkien oppilaiden prosesseja helposti. Blogia voisi hyvin käyttää esimerkiksi käsitöissä (sekä tekstiilissä että teknisessä), joissa käsityöprojektit kestävät usein kauemmin kuin sen yhden tai kaksi oppituntia. Blogin pitäminen auttaisi jatkamaan seuraavalla viikolla, koska sinne voisi jo valmiiksi kirjoitella, että mitä pitää tehdä seuraavaksi. Blogista olisi hyötyä myös koulukavereille ja helpotusta opettajalle, koska esim. pois olleet oppilaat voisivat sieltä tarkistaa, mitä vaiheita johonkin käsityöhön liittyy. Kokonaisen käsityöprosessin hahmottaminen voi joillekin olla hankalaa, joten blogin kirjoittaminen voisi myös auttaa oppilasta ymmärtämään koko prosessia paremmin. Tietysti blogin kirjoittaminen ja kuvien ottaminen veisi aika paljon aikaa siitä kolmetuntisesta, joka käsityölle on viikossa annettu, mutta joissain tilanteissa siitä voisi olla myös apua.
4. Edelliseen esimerkkiin viitaten oppilaat voisivat yhdistää hyvin oppimisen ja vapaa-ajan, koska he voivat myös kotona tehdä käsitöitä blogissa olevien työvaiheiden avulla. Kaikki oppilaat eivät aina koulussa tee samanlaisia käsitöitä ja ne, joita käsityöt enemmän kiinnostaa, voisivat siis tehdä toisten ohjeilla käsitöitä myös kotona. Toisaalta oppilaat voisivat kirjoittaa blogia myös kotoa käsin ja näin myös kotona tehdyt käsityöt olisivat myös toisten nähtävissä. Opettaja voisi myös myöhemmin hyödyntää näitä blogimerkintöjä muiden oppilaiden kanssa.
5. Työväline soveltuu ehkä parhaiten 5.-6. -luokkalaisten tai yläkoululaisten kanssa käytettäväksi. He kykenisivät jo soveltamaan ja lukemaan ohjeita itsenäisesti. He myös ehkä hallitsisivat bloggauksen paremmin ja osaisivat kriittisesti pohtia millaisia asioita blogiin kannattaa kirjoittaa ja mitä ei.
6. Jos palvelua käyttävät lähinnä oppilaat, niin se ei erittele opettajan ja oppilaan roolia. Siinä tapauksessa, että opettaja olisi ainoa, joka kirjoittaisi palveluun ja oppilaat vain lukisivat, niin opettajan ja oppilaan roolit aroaisivat selkeästi.
7. Palvelu on todella helppokäyttöinen. Se on helppo ottaa käyttöön ja sitä on helppoa muutenkin käyttää ja muokata omiin tarkoituksiinsa sopivaksi. Oppilaatkin oppivat sitä varmasti helposti käyttämään.
8. Hyväksymällä bloggerin käyttöehdot käyttäjä hyväksyy myös sen, että google saa käyttää ja luovuttaa kaikkia käyttäjän tietoja ja viestejä. Palveluun ei siis kannata kirjoittaa mitään turhan henkilökohtaista. Tietoturva ja tekijänoikeudet ovat samanlaiset kuin muuallakin internetissä :)
9. Palvelun käyttö on ilmaista.
10. En keksi palveluun kehittämisideoita oppimista ajatellen.
Tässä linkki tekemiini Bloggerin käyttöohjeisiin: http://www.peda.net/veraja/jyu/okl/oppijat/johanna
Johanna
|
1. LeMill oppimateriaalivaranto http://lemill.net/
2. Ilman rekisteröitymistä on mahdollista selata oppimateriaaleja ja menetelmiä. Sivusto toimii yhteisöllisesti eli sinne liittyneillä ihmisillä on omat profiilinsa, joissa on usein kuva ja joitakin lisätietoja, kuten ammatti ja asuinpaikka. Sivusto on jakautunut neljään osa-alueeseen. Sisällössä on jaoteltu kaikki oppiaineet ja niihin liittyvät opetusideat. Menetelmissä esitellään eri menetelmiä, kuten yhteistoiminnallista oppimista. Työkaluissa opastetaan eri apuvälineiden ja työkalujen käytössä. Yhteisöosa-alueesta löytyy kaikki profiilin luoneet käyttäjät.
3. Sivustolta saa hyviä vinkkejä eri aihekokonaisuuksiin ja tunti-ideat on usein liitetty johonkin oppikirjaan. Esimerkiksi biologiassa kosteikkoja käsiteltäessä voi käyttää LeMilliin laitettua materiaalia hyväksi. Tämän tietopaketin tutkimuskysymyksineen ja videoineen on luonut eräs sivuston jäsen. Jokainen sivuston käyttäjä voi luoda omia opetusmateriaaleja ja jakaa niitä muille.
4. Opettaja voi käyttää LeMillia hyväkseen suunnittelutyössä ja keskustella muiden palvelun käyttäjien kanssa vapaa-ajallaankin niin halutessaan. LeMillista löytyy apuja myös oppimiseen, mutta oppilaille sivusto ei ole selkeästikään suunnattu. Lähinnä opettaja voi kerrata tietojaan ja kehittää tuntisuunnitelmiaan, vaikka tietoon pitääkin suhtautua kriittisesti. Sivun alalaidasta löytyy ylläpitäjän blogi.
5. Työväline on suunnattu opetustyössä oleville aikuisille, vaikka voivathan nuoremmatkin käyttää sitä hyödykseen esimerkiksi esitelmien teossa.
6. Sivun alalaidasta löytyvät ylläpitäjän ja kehittelytiimin tiedot, ylläpitäjän blogi, usein esitetyt kysymykset sekä palauteosio. Muu sivusto on suunnattu enemmän käyttäjille.
7. Sivusto ei ole kovin selkeä – kesti kauan ymmärtää, miten sivusto rakentuu ja missä mikäkin osa-alue on.
8. Rekisteröitymisessä piti antaa monia tietoja, vaikka ei ollutkaan kerrottu, mihin tietoja käytetään. Rekisteröitymisen jälkeen on mahdollista lisätä omia menetelmiä, mikä tosiaan selvisi vasta rekisteröitymisen jälkeen: missään ei siis kerrottu, mitä hyötyä rekisteröitymisestä on.
9. Palvelu on ilmainen.
10. Mielestäni palvelua ei tarvitse kehittää oppilaille, vaan sivusto on lähinnä opettajien pedagoginen facebook. Sivustolta voisi löytyä enemmänkin oppimateriaaleja, mikä tietysti riippuu käyttäjien ahkeruudesta.
LeMillin ohjeet löytyvät täältä: http://www.peda.net/veraja/jyu/okl/oppijat/riina/lemill
- Riina -
|
1. Mikä on palvelu/ohjelma johon tutustut? Mikä on sen www-osoite?
• TeacherTube
• http://www.teachertube.com/
2. Millainen prosessi sen käyttöönotto on pääkohdiltaan?
• Vaatii rekisteröitymisen ja salasanan käyttöönottovaiheessa
• Tämän enempää en tutustunut palveluun, sillä palvelun käyttöehdoissa mainitaan, että käyttöönottajan on annettava yksityiskohtaiset tiedot itsestään. Tämän tulkitsen niin, että ns. bulkkitunnuksien käyttö ei ole sallittua. Käyttöehdoissa mainittiin myös, että palvelun ylläpitäjä on USA:ssa, joten palvelun käytössä sovelletaan yli EU:n rajojen yli menevää lainsäädäntöä. ( http://edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/sosiaalisen_median_kayttoehdot_opetuksessa)
3. Miten palvelua voidaan soveltaa oppimisen tukena? Kuvaa tarkemmin ainakin yksi oppimiseen / opettamiseen liittyvä prosessi, jossa työvälineen käytöstä olisi mielestäsi hyötyä?
• Palvelua voidaan käyttää luokkahuoneopetuksessa toisin kuin YouTubea, jonka käyttö on rajattu yksityiseen käyttöön ( http://www.opinsys.fi/youtube-luokkahuoneessa)
4. Miten työvälineellä voidaan yhdistää oppimiseen, työhön ja vapaa-aikaan liittyviä asioita?
• Jos haluaa käyttää palvelua niin voi yhdistää videoiden säilytys ja jakopalvelun ennalta määräämättömäksi ajaksi ja käyttää ympäristöä
henkilötietolain 22 §:n henkilötietoja koskeva henkilönsuoja huomioiden. ( http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/)
5. Minkä ikäisten kanssa työväline soveltuu käytettäväksi? Miksi?
• Teacher Tuben käyttöehdoissa mainitaan, että palvelua käytävän henkilön tulee olla yli 13-vuotias.
” Our Commitment To Childrens' Privacy
Protecting the privacy of young children is especially important. For that reason, TeacherTube does not knowingly collect or maintain personally identi-fiable information or non-personally-identifiable information on the TeacherTube Sites from persons under 13 years of age, and no part of our website is directed to persons under 13. If you are under 13 years of age, then please do not use or access the TeacherTube Sites at any time or in any manner. If TeacherTube learns that personally identifiable information of persons under 13 years of age has been col-lected on the TeacherTube Sites without verified parental consent, then Teacher-Tube will take the appropriate steps to delete this information” ( http://www.teachertube.com/staticPage.php?pg=privacy)
6. Miten palvelu erittelee erilaisia rooleja, esim. oppilas, opettaja, ylläpitäjä?
• Opettaja voi käyttää palvelua opetuksessa esim. hyödyntää tuottamansa opetusmateriaalia.
• Ylläpitäjä voi saalia myös materiaalin jaon. Palvelua ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin ( http://www.teachertube.com/staticPage.php?pg=privacy)
• Oppilas voi hyödyntää tietoa, mutta ei voi olla aktivisesti tiedon tuottajana
( http://edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/sosiaalisen_median_kayttoehdot_opetuksessa/katsaus_kayttoehtoihin)
http://edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/sosiaalisen_median_kayttoehdot_opetuksessa/suhde_lakiin_normeihin_ja_perinteeseen
7. Kuinka helppokäyttöinen palvelu mielestäsi on?
-
8. Onko työvälineen käytössä käyttöoikeuksiin, tietosuojaan tai tietoturvaan liittyviä huomioitavia asioita?
Rekisteröityneellä käyttäjällä on käyttöoikeus tuottamaansa materiaaliin, samoin palvelun ylläpitäjällä ja myös mahdollisesti kolmannella osapuolella. Käyttäjä on henkilökohtaisessa vastuussa tuottamastaan materiaalista.( http://www.teachertube.com/staticPage.php?pg=privacy)
Mitä kustannuksia palvelun käytöstä aiheutuu?
Palvelu on ilmainen.
9. Miten kehittäisit palvelua enemmän oppimiseen soveltuvaksi?
Jos opettaja haluaa rekisteröityä palveluun omalla vastuullaan ja käyttöehdot hyväksyen, voisi palvelussa olla alustoja suljetulle ryhmälle esim. alle 13 -vuotiaiden yhteisen oppimisen mahdollistamiselle. Käyttöehdot kuitenkin sulkevat pois monet kehitysideat.
Katja
Käyttöohjeet:
1.Mene osoitteeseen http://www.teachertube.com/
2.Sivun yläpalkista voit valita minne sivustolle haluat linkin kautta mennä. Vaihtoehtoina ovat etusivu, video, docs, audio, kuvat, kanavat, yhteisön tai luokitellut –linkin käyttö.
3.Pääset katsomaan sivustolle kaikille yhteisesti tuotettua materiaalia .
4.Sivun alalaidasta pääset rekisteröitymään ja luomaan oman tilin sivustolle. Alalaidassa on mainittu myös sivuston käyttöehdot, info ja sivuston käyttöehdot.
Katja
|
Ihastuin nettityökalu Diigoon (www.diigo.com) ensi silmäyksellä! Kyseessä on työväline, jolla voi tehdä alleviivauksia, merkintöjä, muistiinpanoja ja rajauksia mille tahansa netistä löytyville sivuille ja artikkeleille.Sivuja voi ruutukaapata itselleen talteen, luokitella ja arkistoida niitä tai jakaa jonkun ryhmän kesken. Mikä parasta, tehdyt merkinnät eivät ole mitenkään sidoksissa vain yhteen selailukertaan vaan ne näkyvät sivuilla aina, kun niissä vierailee Diigon kautta kirjautuneena. Sivujen tallentaminen omaan kirjastoon (My Library) mahdollistaa myös, että tietojen käsittelyä ja lukemista voi jatkaa myöhemmin miltä tahansa koneelta, sovellukselta tai vaikka puhelimelta, myös offline-tilassa.
Palvelu on ilmainen ja se on nopea ja yksinkertainen asentaa. Ohjeet löytyvät aloitussivulta. Työväline toimii kaikissa yleisimmissä nettiselaimissa sekä Androidissa, iPhonessa ja iPadissa.
Diigo vaikuttaa oivalta työvälineeltä nettiopiskelun tueksi. Vaikka itse olen tottunut tekemään merkinnät ja muistiinpanot paperille, olen ajoittain kaivannut Diigon kaltaista apukättä tiedon muokkaamiseen. Sovellus auttaa etenkin tilanteissa, joissa laajaan tietomäärään on tutustumassa vasta alustavasti, eikä kaikkea halua tulostaa vielä talteen (esim. tutkimuksenteon alussa). Ja vaikka itselleni perinteinen A4 olisi se luontaisin opiskelutoveri, ovat uuden vuosituhannen lapset oppimisen polullaan lähtökohtaisesti jo aivan toisenlaisella pohjalla.
SOVELTAMINEN OPETUSKÄYTTÖÖN
Diigo voi toimia opiskelun tukena muun muassa niin että:
- opiskelija voi kerätä netistään löytämiään tietoja kätevästi yhteen paikkaan, luokitella, tallentaa ja jakaa niitä.
- käytetyt artikkelit jäävät talteen. Näin opettaja voi esim. tehtäväntarkastuksen yhteydessä käydä kurkistamassa oppilaan kanssa tämän Diigoon ja katsoa, mistä tehtävässä käytetyt tiedot ovat peräisin.
- välineen yhteydessä voidaan opiskella kriittisyyttä eri tietolähteitä kohtaan.
- netistä löytyviä artikkeleita ja tietoja voi jakaa ryhmän kesken esimerkiksi ryhmätyö- tai tutkimustilanteissa. Omat muistiinpanot näyttävät nopeasti muillekin, mitä kohtia itse on pitänyt keskeisenä tai mitä ajatuksia lukukokemus on kenties herättänyt (tekstin sekaan tehtävät merkinnät).
Sovellus voisi toimia parhaiten yläkouluikäisten ja sitä vanhempien välineenä, ehkä vähän nuorempienkin. Englanninkieliset toiminnot voivat aiheuttaa hieman haastetta, mutta toisaalta toiminnat ovat yksinkertaisia jahka ne on oppinut. Tarkempi perehtyminen sivuihin vaatii kuitenkin jonkin verran aikaa ja kärsivällisyyttä.
Sovellus toiminee hyvin myös oppimisen, työn ja vapaa-ajan yhdistämisessä. En näe esteitä sille, etteikö netistään löytämiä vapaa-ajan juttuja (esim. itseä kiinnostavat matkakohteet, koirarodut, kulttuurisivut) voisi hyödyntää myös oppimisessa ja oppilas tehdä esim. maantiedon esitelmänsä kohteesta, johon haluaisi muutenkin matkustaa. Työhön voisi kerätä tietoa esim. siitä, millaisen kuvan matkatoimistot kohteesta maalaavat ja mitä netistä löytyvä muu materiaali (esim. kansainväliset uutissivut, Wikipedia, netin kuvapalvelut) todellisuudesta kertovat. Tämä voisi kokonaisuudessaan edistää lasten ja nuorten kokemusmaailman tuomista lähemmäs koulua.
OPPILAAN, OPETTAJAN JA YLLÄPITÄJÄN ROOLIT
Suurimman hyödyn palvelusta näkisin oppijan itsensä kannalta: tiedon käsittelyssä, oppimisen prosesseissa ja tiedon taltioinnissa. Samassa mielessä opettajankin on helppo koota kirjastoonsa itseään ja opettamistaan tukevia materiaaleja. Ylläpitäjän rooli korostuu ehkä siinä, jos sovellusta käyttää jonkun ryhmän perustamiseen ja tiedon jakamiseen sen sisällä.
En tiedä, missä määrin työvälineen käyttöön liittyy käyttöoikeuksiin, tietosuojaan tai tietoturvaan liittyviä asioita. Käyttöoikeuksissa lienee ainakin huomioitava se, että vaikka tietoa kuinka yhdistelisi eri sivuilta, tekisi siihen merkintöjä ja muokkaisi omanlaisekseen, sitä ei voi jakaa omissa nimissään ilman asianmukaisia viittauksia. Muuten kyseessä voidaan katsoa olevan plagiointi.
Vielä en tiedä, miten palvelua saisi kehitettyä vielä enemmän oppimista ja ehkä myös opettamista tukevaksi. Kätevä – ja kaivattu! – netin lisäkäsi se ainakin tuntuu olevan.
Ohjeet Diigon peruskäyttöön löydät sivun http://www.peda.net/veraja/jyu/okl/oppijat/helina Mapista otsikolla Diigon ohjeet.
- Helinä H.
|
GoogleTalk http://www.peda.net/veraja/jyu/okl/oppijat/jussi/googletalk
Jussi
Tutustuin siis ohjelmaan nimeltä GoogleTalk. www- osoite on seuraavanlainen: http://www.google.com/talk/intl/en-GB/ Käyttöönoton ensimmäinen vaihe tapahtuu klikkaamalla alla olevaa linkkiä, jossa lukee download Google Talk. Lataus käynnistyy klikkaamisen jälkeen. Muutaman kerran tulee pitää klikata ”run” valikkoa, jonka jälkeen esille tulevat käyttöönoton säännöt. Siitä sitten klikataan I agree- kohtaa ja valitaan paikka, jonne ohjelma asennetaan. Ohjelma tosin olettaa, että henkilöllä, joka sitä käyttää on Gmail osoite, joka minulla onneksi jo oli. Muuten siis joutuu sellaisenkin tekemään, mutta tähän kuluisi aikaa noin yksi minuutti.
Mielestäni oppimisen tukena ohjelmaa voidaan käyttää erityisesti ryhmätöissä, jolloin kaikkien ryhmän henkilöiden ei tarvitse olla edes samassa tilassa yhtä aikaa. Esimerkiksi voitaisiin ottaa vaikka tilanne, jossa ryhmä (esim. 2-4 henkilöä) pohtii tiettyä ratkaisua vaikkapa yhteiseen englannin kielen esitelmään. He voivat reaaliajassa keskustella (äänen tai tekstin) välityksellä mitä haluavat tehdä ja samalla neuvoa toisiaan. Tekstin muokkaaminen tapahtuisi sitten kyllä helpommin jotain muuta ohjelmaa(esim. GoogleReader) käyttäen.
Työhön liittyviin asioihin liittyminen ainakin onnistuu äärimmäisen helposti, sillä GoogleTalk toimii periaattessa sähköpostin kautta, jota nykymaailmassa lähes kaikki työverkostot käyttävät. Oppimista voidaan puolestaan lisätä silläkin muotoa, että kaikki keskustelut, ainakin kirjallisesti käydyt, voidaan tallentaa sähköpostiin ja lukea uudestaan sitä kautta. Eri kansioihin voi myös luontevasti tallentaa infoa kaikenlaisista elämän osa-alueista.
Uskon, että työväline soveltuu nykymaailmassa jo lähes kaikenikäisille. Lapset osaavat nykyisin käyttää tällaisia ohjelmia ainakin hetken niillä leikittyään, aikuisilla saattaa olla vaikempaa. Videoneuvottelu toimii varmaankin parhaiten aikuisryhmillä, jotka eivät pysty olemaan samassa tilassa samaan aikaan.
Ohjelmassa voi periaatteessa tehdä niin, että kuka tahansa voi toimia opettajana, oppilaana, tai ylläpitäjänä. Oikeastaan asiat riippuvat siitä, miten tilanne halutaan hoitaa. Opettaja voi halutessaan ottaa osaa keskusteluun ja valvoa sitä, mikäli tämä tilaisuus suoritetaan esim. tietokoneluokassa hänen valvonnassaan. Oppilaat pystyvät myös antamaan vinkkejä toisilleen, kuten perus chatissa ja tallentamaan tietoa toisiaan ja opettajaa varten.
Palvelu ei ole vaikeakäyttöinen, mutta tarvitsee videoneuvottelua varten ainakin web- kameran ja äänen toiston onnistumiseksi mahdollisesti kuulokkeet. Itse keskustelusta en osaa tarkemmin sanoa, sillä en sitä kokeillut, mutta uskoisin sen soveltuvan parhaiten kahdelle henkilölle.
Tietoturvaan liittyvistä asioista ensimmäisenä tulee mieleen, että ainakin henkilöiden olisi hyvä tietää toisistaan oikeasti se, kenen kanssa hän keskustelee. Myöskin mailin mukana lähetettävistä kuvien ja tiedostojen laillisuudesta olisi hyvä olla perillä.
Palvelun käytöstä aiheutuu internet- kustannuksia kuukausimaksun muodossa. Myöskin mahdollinen nettikameran osto saattaa maksaa muutaman euron.
Kehittäisin ohjelmaa siihen suuntaan, että mikäli henkilö ei ole online- tilassa, saisi hän koneeltaan jonkinlaisen viestin siitä, että toinen henkilö on lähettänyt hänelle postia, tai yrittää "soittaa". Mikäli ohjelmaan puolestaan ajatellaan soveltuvaksi lasten/opettajan käyttöön, voisi sieltä löytyä esim. jonkinlainen pankki/linkki valmista materiaalia erilaisiin oppimismateriaaleihin
|
Verkkotehtävä: Sosiaalisen median työvälineet
Aki Hietavala
1. Tutustuin GoogleReader-ohjelmaan, jonka verkko-osoite on www.google.com/reader. Eli käytännössä GoogleReader-ohjelmaan voit syöttää haluamasi sivustot. Kyseessä on siis RSS-syötteiden lukuohjelma, joiden periaatteita on pikaisesti käsitelty myös kurssin demoilla. Alla tekstinpätkä GoogleReaderin kirjautumissivulta:
”Google-syötteenlukija tekee suosikkisivustojesi seuraamisesta yhtä helppoa kuin sähköpostin lukeminen”.
• Pysy ajan tasalla Google-syötteenlukija tarkistaa jatkuvasti, onko suosikkiuutissivustossasi tai -blogissasi uutta sisältöä.
• Jaa tietoja ystävien kanssa Google-syötteenlukijan sisältämän julkisen sivun avulla voit jakaa kiinnostavat kohteet helposti ystäviesi ja perheesi kanssa.
• Voit käyttää sitä missä tahansa, ilmaiseksi Google-syötteenlukija on täysin ilmainen ja toimii melkein kaikissa uudenaikaisissa selaimissa ilman asennettavia ohjelmia.
2. GoogleReader vaatii rekisteröidyn tilin, joka voi siis olla sama kuin oma gmail-tilisi. Jos sinulla ei vielä ole tiliä, niin klikkaamalla alareunassa "Luo tili" saat itsellesi Google-tilin, jolla voit käyttää muitakin Googlen rekisteröitymistä vaativia palveluja (mm. Gmail-sähköposti, verkkosivujen Google Analytics -tilastointi). Jos sinulla on jo Google-tili, voit kirjautua suoraan sisään.
3. GoogleReader voisi toimia hieman vanhemmilla oppilailla tietynlaisena hakukoneena ja informaatioalustana. Esimerkiksi eri aineita varten palveluun voisi luoda kansioita, jonne päivittyy uutisia tietyltä alalta. Tämä toimisi ehkä esimerkiksi yläkoulun puolella paremmin. Yhteiskuntaoppiin voisi integroida hieman tvt-osaamista, jos oppilaat keräisivät mielenkiintoisia blogeja (esim. poliitikot, yhteiskunnallisten ryhmittyminen verkkosivut ym.) omalle GoogleReader-tilille.
Myös uutisia voisi ladata omalle GoogleReader-tilille. RSS-syötteet ovat aina tuoreita ja ajankohtaisempia kuin esimerkiksi sanomalehti, jossa on aina päivän vanhoja uutisia vähintään.
Yksi esimerkki voisi olla myös GoogleReader apuna ryhmätyössä. Oppilasryhmässä voisi etsiä tietosivustoja ja muita ryhmän jäseniä kiinnostavia sivustoja. Tätä ennen ryhmä luo oman Gmail-tilin, jonka kautta GoogleReaderia voidaan käyttää apuna informaatioalustana. Samalla tulevat käyttöön myös muut Google-ohjelmat, joista esimerkiksi Google Talk voisi olla iso apu ryhmätyössä, sillä sen avulla voi keskustella reaaliaikaisesti ja lähettää tekstitiedostoja ym. toisille.
4. Työvälineellä voidaan yhdistää työn, opiskelun ja vapaa-ajan asioita. Esimerkkinä loin itse toimituksemme sähköpostiin GoogleReader-tilin, johon kokosin eri moottoriurheilusivustoja, joita käytämme lähteinä. Näin ollen työvuorossa oleva toimittaja voi avata toimituksemme sähköpostin, johon tulee tiedotteita ja samalla mahdollistuu eri sivustojen seuraaminen yhdessä ikkunassa.
Myös vapaa-ajalla ja opiskelussa käytettäviä sivustoja voi GoogleReaderiin luoda eri kansioon.
5. GoogleReader sopii mielestäni hieman vanhemmille oppilaille. Tilin käyttö on kuitenkin kohtuullisen helppoa, joten miksi ei myös nuoremmille, mutta ainakaan itse en ole keksinyt esim. alaluokille sopivaa oppimistilannetta, jossa ohjelmaa voisi käyttää.
6. Käytännössä siis Google-tilin luoja on sivuston ylläpitäjä. Jos kaikilla ryhmän jäsenillä tai luokan oppilailla on tunnukset tilille, niin kuka tahansa voi sivustoa muokata. Erilaisia rooleja voi toki miettiä jakavansa esimerkiksi siten, että opettajan roolina on valvoa, mitä sisältöä oppilaat esim. ryhmän GoogleReader-tilille laittavat. Tämä varmistuisi siten, että ryhmän on annettava tunnukset myös opettajan tietoon.
7. Palvelu on mielestäni suhteellisen helppokäyttöinen. Kunhan ymmärtää, että syötettä tilatessa pitää käyttää juuri RSS-osoitetta, että sivuston normaalia urlia, niin kaikki sujuu aika helposti.
8. Kun käytetään RSS-syötteitä, niin käyttöoikeuksista ei sinänsä tarvitse huolehtia. Eri asia on sitten, jos löytää jostain uutisesta mieleistä materiaalia vaikkapa ryhmätyöhön, niin lähde on tietenkin mainittava. Tietoturva-asioissa on oltava aina varovainen ja oman tilin tunnuksia ei tietenkään kannata levitellä.
9. Palvelun käytöstä ei aiheudu oppilaalle tai koululle kustannuksia. Google-tilien luominen on ilmaista.
10. Miten kehittäisit palvelua enemmän oppimiseen soveltuvaksi? Ei ideoita, onko muilla?
Ohjeet Google Reader palveluun löydät: http://www.peda.net/veraja/jyu/okl/oppijat/hietavala_aki
Valitse sieltä ensimmäinen Mappi: Ohjeet Google Readeriin.
|
|
Tuomas Porkkala
Tekemäni käyttöohjeet Habbo Hotelliin löytyvät oman veräjäni Mapista.
Tutustuin lasten paljon suosimaan Habbo Hotel –palveluun, joka toimii osoitteessa habbo.fi. Habbo on virtuaalinen hotelli, jossa käyttäjät tapaavat toisiaan. Virtuaalimaailman yleisnäkymä on hieman kuin vanhasta tietokonepelistä ja jokaisella käyttäjällä on hänen itsensä kustomoima hahmo, jolla virtuaalimaailmassa liikutaan. Kyseessä on Sulake Suomi Oy:n tarjoama palvelu, jossa käyttäjä voi tilata tai käyttää myös kolmansien osapuolten tuotteita, palveluita ja aineistoa. Vaikka palvelun peruskäyttö on maksutonta, on yllättävän moni toiminto maksullista ja maksullisia palveluita löytyy Habbo Hotellista suuri määrä. Maksuvälineenä käytettävät kolikot ovat hieman eri hintaisia ostotavasta riippuen, mutta esimerkiksi R-Kioskilta ostettavat Habbo-setelit antavat 30 Habbo-kolikkoa 5€ hintaan.
Habbo.fi –palveluun voidaan kirjautua monin eri tavoin. Jos käyttäjällä on valmiiksi esimerkiksi Facebook, MySpace, Twitter tai Google käyttäjätili, voidaan näillä samoilla tunnuksilla kirjautua myös Habboon. Vaikka palvelun käytön aloittaisi luomalla aivan uuden käyttäjätunnuksen (tarvitaan jonkinlainen sähköpostiosoite), ei rekisteröiminen kestä kuin korkeintaan muutaman minuutin. Käytännössä ainoat tiedot, mitä käyttäjältä kysytään ovat syntymäaika ja sukupuoli.
Habbo Hotellin käyttö oppimisen tukena vaatii mielikuvitusta, mutta sen etuksi on laskettava sen helppo käytettävyys. Monet oppilaat ovat myös varmasti valmiiksi palvelun käyttäjiä, joten kynnys käyttää sitä myös oppimisessa ei todennäköisesti ole korkea. Habboon on mahdollista luoda ryhmiä, joissa ryhmän luoja voi määritellä siihen hyväksytyt jäsenet. Näin oppilaat voidaan koota yhteiseen ryhmään(ryhmän perustaminen maksaa), jossa on mahdollista perustaa esim. keskustelufoorumeita tiettyjen aiheiden ympärille.
Suuresta käyttäjäkunnastaan ja tunnettavuudestaan johtuen Habbo Hotel olisi myös oiva työkalu alakouluikäisten lasten mediakasvatukseen. Palvelun käyttöön liittyvät monet keskeiset mediakasvatuksen osa-alueet (tekniset käyttötaidot, tietosuoja, tekijänoikeudet ym.), joiden huomioon ottaminen olisi tarpeellista siinä yhä kasvavassa mahdollisuuksien maailmassa, jonka sosiaalisen median palvelut tarjoavat.
Habbo Hotellin käyttäjäkunta koostuu pääosin ala- ja yläkouluikäisistä lapsista, joilla todennäköisesti on palvelun tekninen käyttö hyvin hallussa. Käyttäjien iästä kertoo hyvin palvelun etusivulla oleva lista suosituimista tageista, jotka esimerkiksi 1.3.2011 olivat seuraavia: duudsonit, eläimet, facebook, habbo, kamut, kaverit, kesä, kissat, koirat, lol, moi, musiikki, petri nygård, pojat, putous, salkkarit, simpsonit, suklaa, tytöt, vip. Sivuston tietojen mukaan Habbo on suunnattu yli 13-vuotiaille, mutta mitään alaikärajaa rekisteröitymiseen ei ilmeisesti ole. Kun lapsi rekisteröityy palveluun, tiedotetaan lapsen vanhemmille rekisteröitymisestä sähköpostitse.
Palvelussa ei lähtökohtaisesti ole erilaisia rooleja, mutta jos käyttäjä luo ryhmän, voi hän sen sisällä hallinnoida ryhmän sisällä tuotettua materiaalia ja jäsenkantaa. Mahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset, koska palvelua ei ole tarkoitettu oppimiympäristöksi.
Palvelu voisi soveltua hyvin opetukseen, jos se tekisi yhteistyötä jonkun opetusalan organisaation kanssa. Perusvalmiudet opetukselliseen toimintaan (ryhmät, keskustelufoorumit, oman opetustilan mahdollinen luominen ja tiedostonjako) ovat olemassa. Oppimisympäristönä Habbo voisi olla motivoiva ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta aktivoiva tila, jossa olisi mahdollista tutkailla oppimateriaalia ja tuottaa yhdessä materiaalia palvelussa nähtäväksi. Suurena miinuspuolena näen palvelun kiinteän kaupallisuuden, joka ilmenee usein mm. käyttäjän ohjaamisena maksullisiin toimintoihin.
|
(Käyttöohje)
Valitsin tutustumisen kohteekseni Myspace-sivuston (www.myspace.com). Palvelun käyttäminen on maksutonta. Voidakseen jakaa sisältöä omalla Myspace-sivullaan on käyttäjän rekisteröidyttävä. Sivustoa voi kuitenkin selata ilman rekisteröitymistä. Rekisteröitymisprosessi oli helppo ja nopea. Lomakkeen täyttämisen jälkeen sähköpostiosoite tuli vahvistaa sähköpostiin tulleen linkin kautta. Yhteisössä voi jakaa omia kuvia, videoita, musiikkia ja linkkejä. Useat artistit ja yhtyeet käyttävät palvelua musiikkinsa esittelyyn. Lisäksi sivustolla voi julkaista omia ajatuksiaan eräänlaisen blogin muodossa. Yhteydenpito muihin myspace-käyttäjien kanssa on helppoa. Palvelussa on keskusteluforumeita ja julkisten ja yksityisten viestien lähettäminen onnistuu.
Palvelua voisi käyttää esimerkiksi musiikinopetuksen tukena. Palveluun rekisteröitymisen jälkeen oppilaiden yhteisenä kotiprojektina voisi olla vaikkapa tutustuminen tietyn genren musiikkiin. Oppilaat voisivat etsiä genreen kuuluvia artisteja, vinkata niitä toisille linkkien muodossa ja kommentoida omia ja toisten löytöjä. Opettaja voi seurata projektin etenemistä. Hän voi myös kommentoida oppilaiden aikaansaannoksia ja tarvittaessa ohjata heitä.
Myspace-sivuston kukoistuskausi on Facebookin myötä ohi. Tästä kertovat esimerkiksi mittavat yhtiön henkilöstösaneeraukset, joista Tietokone-lehti raportoi kuluvan vuoden tammikuussa (ks. http://www.tietokone.fi/uutiset/myspace_myyntiin_netin_jattimokasta_halutaan_eroon). Näen Myspacen kuitenkin mahdollisena opiskelun ja vapaa-ajan yhdistämisen välineenä, kuten edellisessä kappaleessa mainitsin. Suuri osa suomalaisista artisteista ylläpitää Myspace-sivustoaan. Uskon, että sivusto on oppilaita motivoiva työväline. Tällä tutustumisella on vaikea hahmottaa, miten Myspace-sivustoa voisi hyödyntää työasioissa. Toki esimerkikiksi yhteydenpito työtovereihin tai asiakkaisiin on mahdollista. Se vaatii kuitenkin heidänkin osallisuuden Myspace-palveluun. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että Myspacea käytetään lähinnä artistien ja yhtyeiden musiikinesittelypaikkana. Harva yksityishenkilö kirjautuu palveluun, koska kaikki muut käyttävät Facebookia. Harvoilla on kiinnostusta tai aikaa seurata useaa yhteisösivustoa.
Myspacen käyttöehtojen mukaan palvelun käyttäminen edellyttää 13-vuoden ikää. Näin ollen palvelua ei voi käyttää alakouluikäisten kanssa työskenneltäessä. Uskon, että 13-vuotias osaa jo käyttää sivustoa ainakin teknisesti. Opettajan on kuitenkin mietittävä sivuston soveltuvuutta suhteessa tavoitteeseen. Myspace-sivusto ei ole kovin käyttäjäystävällinen. Sivusto on kömpelö ja melko sekava. Sivuston haltuunotto vaatii perehtymistä ja aikaa. Perustoiminnot ovat kuitenkin selkeitä.
Sivustoa ei ole suunniteltu ensisijaisesti oppimisympäristöksi, joten palvelu ei erittele opettajaa ja oppilaita toisistaan. Sen sijaan artistien ja yhtyeiden ja yksityiskäyttäjien välille tehdään ero jo rekisteröitymisvaiheessa.
Käyttäjä voi määrittää, ketkä näkevät hänen profiilinsa. Vaihtoehtoja on kolme: Kaikki, Vain ystäväni ja kaikki yli 18-vuotiaat sekä Vain ystäväni. Yksityisyysasetukset ovat varsin yksinkertaiset Digitodayn artikkelin mukaan. Myspace:n kautto on yritetty levittää jonkin verran matoja (Digitodayn artikkeli).
-Tuukka
|
Valitsin tutustumiskohteeksi Screencastin teon. Screencast sovellusten/palveluiden avulla voidaan kuvata ja äänittää oman tietokoneen ruutua eli tehdä ns. kuvaruutukaappausvideoita, ruututallenteita. Screencastaukseen soveltuvia ohjelmia tarkastellessani valitsin tutustumiskohteeksi Screencast-O-Matic palvelun. Valinnan perusteena on ohjelman peruskäytön maksuttomuus, käytettävyys eri käyttöjärjestelmillä (Windows, Mac sekä Linux) sekä se, että ohjelma toimii suoraan www-selaimesta. Sovellus vaatii Javaa tukevan selaimen, mutta ei vaadi erillisiä ohjelmistoasetuksia koneelle.
Screencast-O-Matic palvelu löytyy osoitteesta www.screencast-o-matic.com. Ohjelman peruskäyttö on maksuton eikä vaadi kirjautumista tai tunnusten luontia. Sovelluksessa käyttäjillä ei ole eri rooleja. Palvelun käyttöliittymä on englanninkielinen. Ilmaisversiolla voi tehdä enintään 15 minuutin pituisia ruutukaappausvideoita. Nauhoittaa voi joko koko työpöydän tai videoinnin voi rajata koskemaan vain osaa näytöstä. Jos käytettävissä on mikrofoni voi ruutukaappaukseen lisätä myös ääntä. Nauhoituksessa on "tauko" (pause) mahdollisuus.
Kun videon on nauhoitettu ohjelma tarjoaa käyttäjälle esikatselumahdollisuuden sekä eri vaihtoehtoja tuotoksen tallentamiseen. Video on mahdollista tallentaa Screencast-O-Matic palveluun (SOM), sen voi halutessaan ladata suoraan YouTubeen tai tallentaa vaikka omalle koneelle. Mahdolliset tallennusmuodot joita ohjelma tarjoaa ovat QuickTime (MP4), Flash Video (FLV) tai Window Media (WMV) formatti.
SOM -tallennuksen yhteydessä screencastille annetaan nimi sekä haluttaessa kuvaus. Tallenteeseen voi lisätä väliotsikoita/huomautuksia (notes), joiden kautta katsoja voi hypätä tiettyihin kohtiin videoa. Haluttaessa katsojille voi myös antaa mahdollisuuden lisätä näitä väliotsikoita/huomautuksia sekä ruututallenneteiden kommentointimahdollisuuden. Tehdyt hiiren napaukset voi valita näytettäväksi ympyröitynä nauhoituksessa. Tämä on näppärä ominaisuus, jos ollaan tekemässä esimerkiksi ohjetta jonkun sovelluksen käyttöön liittyen. Tallennetut videot on mahdollista upottaa esimerkiksi web-sivuille, blogeihin ja wikeihin.
Käyttäjätunnuksen luomalla on mahdollista kootusti hallita omia viedoita sekä muodostaa niitä ryhmitellen ns. "kanavia" (channels). Opettaja voi esimerkiksi luoda tällaisen "ruututallennekanavan" omalla luokalleen ja jakaa näin yhden www-osoitteen kautta opetuksen tueksi tuottamiaan ruututallenteita. Kanava voi olla avoin jolloin kuka tahansa voi lisätä yhteiselle kanavalle omia ruututallenteitaan. Tällainen mahdollistaa esimerkiksi oppilaiden omien ruututallenteiden kokoamisen yhdelle yhteiselle jaetulle "kanavalle". Ohjelman ilmaiseversiossa tallenteen ovat avoimesti kaikkien nähtävissä. Palvelusta on olemassa maksullinen PRO versio, hinta 9$/vuosi, joka tuo mukanaan mm. videoiden editointityövälineet sekä mahdollisuuden omien screencastien sekä kanavien suojaamiseen salasanalla.
Sovelluksen peruskäyttöönottoprosessi: [ Kuvalliset ja yksityiskohtaisemmat ohjeet löydät tästä].
- avaa internetselain
- siirry www.screencast-o-matic.com verkkosivulle [Kuva]
- valitse ”start recording” [Kuva]
- valitse videoinnin koko [Kuva]
- jos haluat nauhoittaa videoon myös ääntä tarkista/valitse audio-asetukset [Kuva]
- aloita nauhoitus, nauhoituksen maksimipituus on 15 min [Kuva]
- valitse tarjotuista vaihtoehdoista tallennuspaikka [Kuva]
- lisää tallenteelle nimi ja kuvaus [Kuva]
- tallenna
Yhä useammin verkosta tulee vastaan video, jossa esiellään jonkun ohjelman tai ominaisen käyttöä. Opiskelua tuetaan tehokaasti, kun ääni tukee sitä mitä ruudulla tapahtuu. Videon voi myös katsoa useaan kertaan, sillä video ei väsy toistamaan samaa asiaa. Screencastin avulla opettaja voi tehdä esimerkiksi työskentelyohjeita, demonstraatioita, kysymyksenasetteluja tms. Oppijat voivat sovellusta käyttäen kuvata omaa oppimis- ja opiskeluprosessiaan, ongelmaratkaisuaan, lopputuotoksiaan tms. Tuotokset voidaan tallentaa luokan yheiseen opettajan luomaan "kanavaan". Miltäs kuulostaisi silloin tällöin katsella oppijoiden tekemiä screencasteja kirjallisten raporttien sijasta? Sovellus sopii mielestäni käytettäväksi jo alaluokilla. Kolmasluokkalaiset oppilaat osaavat lyhyen perehdytyksen, vaikkapa opettajan tekemän videon avustuksella, käyttää sovellusta itsenäisesti.
Screencast-O-Matic on amerikkalainen sovellus, joka noudattaa kyseisen maan lainsäädäntöä mahdollisten rekisteröitymisen yhteydessä kerättyjen tietojen ja niiden edelleen luovuttamisen osalta. Tämä on syytä tiedostaa. Sovelluksen käyttöoikeuksisa mainitaan, että kaikki sivustolle sijoitettu materiaali on tekijänoikeudella suojattua Screencast-O-Maticin omaisuutta. Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaiseen, ei kaupalliseen käyttöön. Opetuskäyttöstä ei ole erillistä mainintaa.
Screencast-O-Matic sovellus yllätti positiivisesti helppokäyttöisyydellään. Ruutukaappausvideon tekeminen tällä sovelluksella ei tietokoneen paruskäyttötaidot omaavalle henkilölle ole muusta kuin haluamisesta kiinni. Taitojen puutetta tai aikaa ei voi juurikaan voi enää pitää esteenä, sen verran näppärältä tämä sovellus vaikuttaa. Liittyvätpä tarpeet sitten tiedottamiseen, esittämiseen, jokin asian tai tapahtuman näyttämiseen tai opettamiseen tarjoaa sovellus moninaisia käyttömahdollisuuksia niin oppimiseen, työhön kuin vapaa-aikaan. Näin ensitestauksella mieleeni ei noussut kehittämisideoita työvälineen osalta.
|
|
|
|
|
Jarkko 09.03.
Viestejä: 13
Viimeisin: 23.03. |
|
|
|