Tuomas

Suunnittelupäivä rakentui pilotointikoulun opettajan ja opiskelijoiden yhteisestä työskentelystä.Päivän aikana päätettiin oppimisympäristössä toteuttavan tehtävän muodosta, rakenteesta ja aikataulusta. Tehtäväksi valikoitui mielipidekirjoituksen laatiminen blogiin. Kokeilu suunniteltiin toteutettaan osana äidinkielenopetusta. Tavoitteena oli kirjoittaa aiheesta, johon oli annettu kolme valmista otsikkoa. Lisäksi oman otsikon keksimisille annettin mahdollisuus.Kirjoitus arvioitaisiin osana äidinkielen arvosanaa.

Koululla oli aiemmin työskennelty Peda.net ympäristössä, joten ohjelman käyttö oli oppilaille tuttua.Tietokoneluokka oli pieni ja rakennettu pieneen ikkunattomaan tilaan.Luokassa mahtui työskentelemään vähän yli kymmen oppilasta kerrallaan.Laitteistot olivat vanhoja, mikä osaltaan haittasi ohjelman testaamista. Kuitenkin sekä oppilaiden osaamine ja sitoutuminen työskentelyyn edesauttoi hyvän prosessin etenemistä.

Koulun tietokoneluokka sijaitsi koulun väestösuojatiloissa, joten tilaa koneille ja pöydille oli hyvin rajoitetusti. Puoliksi jaetulle luokalle tila oli kuitenkin sopivan kokoinen. Tietokoneita luokassa oli lukumäärältään riittävästi, mutta vanhahkot laitteet ja ohjelmistopäivitykset toivat omat haasteensa pilotin toteuttamiseen. Pilotissa ollut versio verkko-oppimisympäristöstä ei toiminut koneissa olleilla selaimilla aivan toivotusti. Nämä ongelmat olivat kuitenkin lähinnä ulkoasuun liittyviä, eivätkä vaikuttaneet itse pilotointiin liittyvän tehtävän tekemiseen.

Pilotointikoululla sekä oppilaiden, että heidän opettajansa asenne pilotointia kohtaan oli motivoitunut ja innostunut. Opettajalla oli vankka kokemus jo aikaisemman verkko-oppimisympäristön (verkko-veräjä) käytöstä opetuksessa ja oppilaat olivat tulleet tutuiksi vastaavan verkko-oppimisympäristön kanssa, mm. luokan verkkolehden teon ansiosta. Oppilaiden motivaatiota tuntui vielä lisäävän pilotointiin liittyvä tehtävä, joka oli mielipidekirjoituksen tekeminen annetuista aiheista. Aiheet olivat oppilaiden arkielämää lähellä ja tarkoituksella hieman provosoivia. Oppilaita oli myös tehtävänannossa muistutettu siitä, että pilotointiin liittyvä tuotos arvioidaan ja se vaikuttaa äidinkielen kokonaisarvosanaan, mikä varmasti lisäsi motivaatiota ja tehtävään panostusta. Pilotointikoulun opettaja oli yhteisen suunnitelman mukaan organisoinut asiat käytännön tasolla (tietokoneluokan varaus, videokamera jne.) niin, että pilotti voitiin aloittaa ja viedä läpi sujuvasti suunnitelman mukaisesti.

Oppilailla oli hyvät valmiudet työskennellä ympäristössä, johtuen aikaisemmista käyttökokemuksista (luokkalehden teko).Työskentelyn teoreettisia perusteita asiasisältöineen oli kerrattu ja pohjustettu ennen tietokoneluokkaan siirtymistä.

Sisällöt
Oppimissisältöjen ollessa mielekkäitä ja kiinnostavia, oppijat osallistuvat aktiivisesti ongelmanratkaisuun. He testaavat tietämystään ja soveltavat ja näin integroivat uutta tietoa olemassa olevaan. Oppijalähtöistä oppimista voidaan soveltaa monenlaisiin sisältöihin ja erilaiset sisällöt tarjoavat erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa oppijalähtöisyyttä opetuksessa. Opittava sisältö voi olla laaja, esimerkiksi monet ympäristö- ja luonnontiedon kokonaisuudet tai pienempi osa jotain laajempaa kokonaisuutta, kuten vaikkapa äidinkielen kieliopin sisältö. Opettajan tulee varmistua oppilaiden niin tiedollisesta kuin taidollisesta tasosta voidakseen suunnitella jokaisen yksilön huomioon ottavan opetuskokonaisuuden. Lähtökohdiltaan oppijalähtöisen oppimisen sisällöt ovat kuitenkin oppilaiden omien kiinnostuksen, kokemusmaailman ja oppimisen tarpeen mukaisia. Oppimisen sisällöt haastavat oppijoita tarkastelemaan asioita useista eri näkökulmista ratkaisua etsiessään ja kehittävät heidän kriittistä ajatteluaan.

Menetelmät
Oppilailla on erilaiset oppimistyylit, joten oppijalähtöiset menetelmät ovat erilaisia oppijoita huomioon ottavia. Oppija oppii tekemällä, omia tietoja ja kokemuksiaan soveltaen. Välitön vuorovaikutus, yhteistyönä tehtävät harjoitukset, merkitysten jakaminen ja yhteistoiminta ovat kaikki oppijalähtöisen menetelman keskeisiä elementtejä. Kaikki mahdollisuudet, aistikanavat ja oppimisen tilat pyritään hyödyntämään. Hyödynnetään dialogia sekä monenlaisia viestinnän muotoja käyttäen niitä välineitä ja ympäristöjä, jotka ovat oppilaille tuttuja. Oppimisprosessi on joustava, matka on tärkeämpi kuin prosessin lopputuotos.

Jaana ja Tuomas