Peda.net > Verkkoveräjien etusivu > Jyväskylän yliopisto > Opettajankoulutuslaitos > OKLS478 Oppijalähtöiset verkko-oppimisympäristöt, 3 op > Riina >

Riina

YLLÄPITOON >>    

Blogi

Itsearviointi
Kurssin alussa PLE-ympäristö ei oikein auennut: mitä sinne on tarkoitus laittaa ja miksi luodaan erilaisia verkotuksia opiskelun, vapaa-ajan ja työn välille. Vähitellen ympäristö avautui ja ymmärsin sen käytön mahdollisuudet. Itse käytän kuitenkin tällä hetkellä paljon muita perinteisempiä välineitä (kalenteri, messenger, facebook), joiden avulla pidän kirjaa menemisistäni ja yhteyttä ystäviini. Lisäksi vain yksi kurssilla oleva ystäväni käyttää PLE-ympäristöä, joten kommunikointi jäisi joka tapauksessa vain meidän välillemme. Ympäristö on kuitenkin loistava työväline tulevaisuudessa, jossa sitä voidaan käyttää pilottiprojektin tapaan oppimiseen ja asioista tiedottamiseen. Lisäksi on hienoa, että ympäristö kehittyy tällä hetkellä kohti uutta, sillä tämänhetkinen versio tuntuu melko vaikeakäyttöiseltä ja epäselvältä. Oma PLE-sivuni on siis ikään kuin pilottivaiheessa odottaen käyttötarvetta. Olen kuitenkin kokeillut monia eri moduuleita ja käyttötapoja, joten siinä mielessä PLE-sivuni voisi olla jo toiminnassa.

PLE-ympäristön hyötyjä on monia. Sillä voi yhdistää elämän eri osa-alueita ja organisoida suunnitelmia. Lisäksi se toimii loistava apuna opettajan työssä: ympäristöön voi laittaa kotitehtävät ja muita tiedotteita. Haaste on saada kaikki vanhemmat ja oppilaatkin käyttämään ympäristöä yhtä ahkerasti. PLE-ympäristöllä on myös ympäristöä säästävä vaikutus, kun kaikkia tiedotteita ei tarvitse lähettää paperilla. Lisäksi oppilaat ja vanhemmat eivät voi vedota siihen, ettei kotitehtäviä tai muita tiedotuksia ole ilmoitettu, kun ne ovat jokaisen luettavissa sähköisessä versiossa. PLE-sivun avulla myös oppilaat voivat yhdistää koulun ja vapaa-ajan, mistä varsinkin nykyään on paljon puhetta: koulua pitäisi tuoda lähemmäs vapaa-aikaa ja oppilaan omaa elämää mm. äidinkielen opetuksessa, mutta tätä samaa ideologiaa pitäisi soveltaa myös muille osa-alueille. PLE on siinä loistava ja luonnollinen apu.

Kurssin alussa asetin itselleni varsin toteuttamiskelpoisia tavoitteita, mikä oli järkevää, sillä ajattelen myös saavuttaneeni tavoitteeni syventymisestä oppijalähtöiseen ajatteluun ja ajattelun yhdistämisestä verkko-oppimisympäristöihin. Lisäksi pilotin myötä myös innostuin käyttämään verkko-oppimisympäristöjä tulevassa työssäni, sillä oppimistehtävä onnistui niin hyvin ja oppilaat olivat innostuneita. Haaste on kehittää oppijalähtöistä ajatteluani edelleen ja yhdistää siihen mahdollisuuksien mukaan myös verkko-oppimisympäristöjä. Voihan olla, että tulevassa työpaikassani ei ole yhtäkään tietokonetta, joten pilotin kaltaisten oppimistehtävien toteuttaminen on melko mahdotonta. Hienoa on, että olen kenttäkouluilla sijaisuuksia tehdessäni mainostanut pilottia ja kehitteillä olevaa verkko-oppimisympäristöä ja tämä tieto on otettu mielenkiinnolla vastaan. Kouluilla on ollut selkeä tilaus vastaavanlaisesta ympäristöstä. Tärkeimpänä onnistumisena pidän sitä, että olen todella muuttanut käsityksiäni verkko-oppimisympäristöistä ja ylipäätään tietokoneen käyttämisestä oppimisen apuna ja innostunut tietokoneen käytön mahdollisuuksista. Keskusteluissa olen ollut pitkälti kuuntelijan roolissa ja tällä tavoin oppinut ajattelemaan verkkoasioita eri näkökulmista, vaikka olisin tietysti voinut osallistua aktiivisemmin keskusteluihin.

Kurssiin yleisistä tavoitteista olen erityisesti keskittynyt ja onnistunut oppijalähtöisen ajattelun mahdollisuuksien ymmärtämisestä oppimisympäristöjä kehitettäessä. Lisäksi osaan rakentaa oman oppimisympäristön: haaste on kehittää sitä edelleen. Kehitettävää on lisäksi verkkotyötapojen vaikutusten ymmärtämisessä oppimisprosesseihin sekä perehtymisessä oppijan ja opettajan rooleihin. Opettajan ja oppilaan roolit tulivatkin lähinnä esille pilottitunneilla, joissa havainnointilomaketta kirjoittaessa tuli tätä asiaa pohdittua.

Tavoitteiden toteutumisen ja oman innostuksen puitteissa voisin antaa itselleni arvosanan 4. Kehitettävää olisi vielä PLE-sivun osalta. Toisaalta tuntuu, että tällä hetkellä elämässäni ei ole suurta tarvetta PLE-ympäristölle, vaikka olenkin ymmärtänyt PLE-ajattelun hyödyt. Vastaavanlaisina ympäristöinä toimivat Korppi, optima ja facebook, vaikka nämä olisi tietysti yhdistettävissä PLE-ympäristöön.

 

Blogi

Ennakkokäsitykset pilotista olivat odottavat - kuinka oppilaat innostuvat oppimisympäristön käytöstä ja kuinka oppiminen tosi asiassa tapahtuu. Ennen ensimmäistä tuntia suunnittelimme luokan opettajan kanssa oppisisällön ja sovimme toimintasuunnitelmasta eli siitä, kuka kirjoittaa ja kuvaa milläkin tunnilla. Opettaja vaikutti todella innostuneelta pilotista, mikä tarttui myös meihin opiskelijoihin. Lisäksi oli mielenkiintoista jalkautua Jyväskylän "tavalliseen" peruskouluun, sillä omat kokemuksemme täkäläisistä kouluista rajoittui vain Normaalikouluun.

Pilotin ensimmäinen kaksoistunti sujui hyvin eikä ongelmia ollut. Tunnusten käyttöönotto sujui hyvin ja oppilaat ottivat oppimisympäristön heti haltuunsa. Tähän vaikutti varmasti se, että koulussa oli hyvät tietokonetilat, joten oppilaat olivat tottuneet käyttämään tietokonetta oppimisessa. Oppilaat alkoivatkin heti etsiä tietoa eri lähteistä liittyen omaan aiheeseensa. Oppimistehtävässä oppilaiden oli tarkoitus etsiä tietoa historiaan liittyen. Oppilaat oli jaettu neljään eri aihealueeseen, johon liittyen he etsivät itsenäisesti tietoa Internetistä ja kirjasivat löydetyt tiedot oman ympäristönsä blogiin. Oppilaiden oli käytettävä vähintään kolmea lähdettä, mutta monet löysivät vain kaksi. Seuraavalla kaksoistunnilla oppimistehtävää jatkettiin niin, että oppilaat kävivät kommentoimassa saman aihealueen blogeja ja vastasivat omaan blogiinsa ilmestyneisiin kommentteihin. Viimeinen kaksoistunti käytettiin saman aihealueen ryhmäläisten ryhmätyöhön, jossa oppilaiden piti suunnitella seuraavalle tunnille esitys omasta aiheesta.

Olimme jakaneet roolit kullekin tunnille: kuka opettaa, kuka kuvaa ja kuka kirjoittaa blogia. Tämä sujui hyvin, ja tilanteen mukaan pystyimme vaihtamaan rooleja. Ongelmia tuotti lähinnä se, että blogiteksti pääsi tallentamatta jättämisestä johtuen muutaman kerran katoamaan, minkä vuoksi teksti jouduttiin kirjoittamaan uudestaan ulkomuistista - oppia ikä kaikki, tallentaminen ON tärkeää. Ongelmia aiheutti myös se, että kamera seisoi jalustalla, jota ei voinut liikutella kovinkaan kätevästi. Lisäksi kuvattaessa tietokoneruutuja kameran kuva hyppi ja värisi. Kannattaa varata buranaa videota katsoessa...

Loppujen lopuksi oppilaiden, opettajan ja meidän opiskelijoiden tunnelmat olivat hyvät. Oppilaat ottivat oppimisympäristön sujuvasti käyttöön ja opettajakin kehui ympäristön toimivuutta, vaikka tietysti ollaankin vasta pilottivaiheessa. Mielenkiintoista olisi tietää, mitä oppilaat todella oppivat tiedonhaussa ja oliko oppiminen tehokkaampaa kuin esimerkiksi tavallisessa luokkatyöskentelyssä.


 

Verkko-oppimisympäristöjen kehittämistarpeet

  • Väittämä / pari
  • Alkutilanteessa väittämä voi olla totta, tarua tai siltä väliltä
  • Tehtävänä on kirjoittaa väittämä sellaiseen muotoon, että se vastaa ryhmän käsitystä vallitsevasta todellisuudesta.
    • Väittämä tulee perustella edellisellä kerralla tuotetun sisällön perusteella, lähdeviittauksin, käytännön esimerkein ja/tai omien kokemusten perusteella.
    • Huomioi oppilaan, opettajan ja oppilaitoksen näkökulma sekä eri ikäiset oppijat
      • Voit rajata tai laajentaa väittämän näkökulmaa
    • Väittämässä esiintyvät käsitteet tulee määritellä.
    • Lisätehtävä: Miten väittämän kuvaamasta nykytilasta otetaan askel oppijalähtöisempään suuntaan?
  • Kun oma väittämä on valmis ja perusteltu, ota kantaa muiden väittämiin kommentoimalla kirjoituksia.
  • Valmistaudu lopuksi kertomaan suullisesti oma väittämäsi ja sen tärkein perustelu.
  • Tuo väittämät RSS-syötteenä omalle sivullesi.
Mitä ovat tulevaisuuden avaintaidot? Opetusteknologiset ratkaisut tukevat osaa tulevaisuuden avaintaidoista. Tällä hetkellä vallalla olevat opetusteknologiset ratkaisut eivät suurelta osin tue tulevaisuuden avaintaitoja tvt-taitojen osalta. Koulujen välillä on kuitenkin isoja eroja osaamisessa,välineistössä ja valmiuksissa käyttää teknologisia ratkaisuja.

"Tapamme elää, leikkiä ja tehdä työtä on kokenut muutoksen käytettävissä olevan teknologian myötä. Tämän vuosisadan kansalaiset ja työntekijät tarvitsevat uudenlaisia taitoja. Näitä ovat esimerkiksi tiedonhallinta ja -tuotanto, teknologiataidot, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot sekä ongelmanratkaisutaidot (21s skills). Koululla ja kasvatuksella on merkittävä rooli näiden taitojen tuottamisessa." (https://webapps.jyu.fi/wiki/pages/viewpage.action?pageId=12193304. Luettu 26.1.2011)

Kuva tulevaisuuden avaintaitoja selventämään tästä linkistä.

Mitä vaatii eri osapuolilta?

- Oppilaat voivat osata enemmän kuin opettaja/ohjaaja, ja se on oltava valmis tunnustamaan sekä käyttämään hyödyksi.
- Oppilaitoksen ja opettajan puolelta vaaditaan muutoshalukkuutta sekä valmiutta kehittää ammattitaitoaan.
- Minkä verran taloudellisia resursseja on käytössä ja mihin niitä ollaan valmiita suuntaamaan.
- Rehtorin rooli. Ohjaaminen ja opetuksen kehittäminen yhteistyössä opettajien kanssa. Johtaja oppilaitoksessa.
- Opettajan elämänkokemuksen hyödyntäminen tulevaisuuden avaintaitojen opettamisessa. Lapsilla ei ole käsitystä, mitä on "järkevää" oppia. Tasapaino pedagogiikassa (opetusmetodit,tieto- ja oppisisältöjen laajuus ja käsittelytapa) eri ikäisten oppilaiden opettamisessa ja opeteltavien asioiden sisältöjen välillä.

Alkuperäinen otsikko: Vallalla olevat opetusteknologiset ratkaisut eivät tue tulevaisuuden avaintaitojen (21st century skills) oppimista.

Katja & Aki
Mediaympäristö muodostuu viestimen sisällöstä (http://www.mediaopas.com/sanasto/mediaymp%E4rist%F6/).
Radikaali muutos tarkoittaa äkillistä ja kokonaisvaltaista muutosta (ks. wikipedia).
Oppimisprosessi: oppimisprosessissa oppijan tiedot ja taidot kehittyvät kohti osaamista ja asiantuntemusta. Prosessin aikana oppija pyrkii työskentelemään itsenäisesti ja arvioi säännöllisesti toimintaansa, mutta hänellä tulee olla mahdollisuus ohjaukseen ja tukeen (www.okry.fi/aarrearkku/oppimisprosessi.htm).

Mediaympäristöjä on paljon erilaisia ja ne ovat helposti lasten saatavilla. Näin ollen myös tietoa tarjolla sitä haluaville. Oppimisprosessi ei sinänsä muutu: aikaisempien tietojen pohjalta rakennetaan uutta tietoa, joka soveltamalla muuttuu osaamiseksi. Tähän prosessiin ovat aiemmin vaikuttaneet lähinnä opettaja, oppikirja ja koululaitoksen näkökanta (uskonnon opetus). Nykyään mediaympäristöjen lisääntyminen ja monipuolistuminen vaikuttaa oppimisprosessiin välillisesti: tieto ei tule vain opettajalta ja oppikirjoista, vaan oppimisasenteisiin vaikuttavat median tarjoamat vaihtoehdot. Toisaalta oppimisprosessi voi siirtyä pelkästään verkko-oppimisympäristön ja oppilaan väliseksi vuorovaikutukseksi, jossa opettajalle jää vain kontrolloijan rooli.

"Mediaympäristön radikaali muuttuminen muuttaa oppimisprosessia kokonaisvaltaisesti."

Jussi & Riina
  • Opettajan on vaikeaa integroida opettamista virtuaalisiin oppimisympäristöihin, koska ne ovat vielä niin rajoitteisia ja yksipuolisia.
  • Opettajan on vaikea vaikuttaa mitkä oppimisympäristöt ovat käytössä - oppijoita ei huomioida päätöksiä tehtäessä.
  • Virtuaaliset oppimisympäristöt ovat tällä hetkellä lähinnä virtuaalisia oppikirjoja, joista on oppijalähtöisyys kaukana.
  • Virtuaalisiin oppimisympäristöt eivät ole avoimia. Ne ovat maksullisia ja suojattu salasanoin. Oppilas ei voi itse päättää koska niitä käyttää, joten oppiminen ei voi olla oppijalähtöistä.
Johanna ja Jyri


Käsitteiden määrittelyä:
Organisaatiolähtöinen virtuaalinen oppimisympäristö (VLE)=

Elinikäinen oppiminen = kaikkea elämän aikan aloitettua oppimista, jonka tavoitteena on parantaa ammattitaitoa, kartuttaa tietoja ja osaamista sekä edistää henkilökohtaisten toiveiden toteutumista, aktiivista kansalaisuutta, sosiaalisia taitoja ja/tai työllistettävyyttä.
Lähde:http://www.uku.fi/hallinto/suunn/julkaisut/elinikaisen_oppimisen_kehittamisohjelma_2007-2010.pdf

Opiskelijan näkökulmasta
Väittämä ei pidä paikkaansa, koska organisaatiolähtöiset virtuaaliset oppimisympäristöt eivät kulje yksilön mukana läpi elämän. VLE on aina sidottu kyseiseen organisaatioon esim. yliopisto, työpaikka. Kun ihminen siirtyy esim. kouluasteelta toiselle, tuotokset ja omat materiaalit tms. eivät siirry mukana.

Väittämä on totta, jos ajatellaan, että oppilas oppii VLE:tä käyttäessään verkkoympäristöjen käyttötaitoja, joita hän voi soveltaa jatkossa vastaan tuleviin ympäristöihin.

Oppilaitoksen/organisaation näkökulmasta
Oppilaitoksen kannalta VLE on helposti hallinnoitavissa. Oppilaitokset hoitavat itselleen kuuluvan opetusvelvoitteen, mutta eivät koe roolikseen antaa opiskelijalle työvälinettä koko elämän polulle. Tulosvastuu ja kustannustehokkuus liene yksi taustalla vaikuttava tekijä.

Alkuperäinen väittämä oli: 4) Organisaatiolähtöiset virtuaaliset oppimisympäristöt (VLE) tukevat hyvin elinikäistä- /elämänlaajuista oppimista.

Jaana, Tuomas & Tuukka
Käsitteiden määrittelyä:
Informaali oppiminen = "arkioppiminen", epävirallista, vapaa-ajalla tapahtuvaa

"Oppiminen on työhön, perheeseen ja vapaaaikaan liittyvien arkipäivän toimintojen tulosta, ei ole strukturoitua, ei johda todistukseen, oppiminen voi olla tarkoituksellista, mutta useimmiten ei sitä ole, vaan on sattumanvaraista.
Lähde:EU:n määritelmä (EC 2001): Elinikäisen oppimisen viitekehys

Formaali oppiminen = muodollinen, tutkintotavoitteinen oppiminen, jonkaa tavoitteet on määritelty virallisesti ja kirjattu opetussuunnitelmaan.

"Koulutusinstituution järjestämää, strukturoitua (oppimistavoitteet, oppimisaika, oppimisen tuki) ja johtaa todistukseen. Oppijan näkökulmasta tarkoituksellista."
Lähde:EU:n määritelmä (EC 2001): Elinikäisen oppimisen viitekehys

Alkuperäinen väittämä:
Informaali ja formaali oppiminen yhdistyvät luontevasti käytettäessä nykyisiä opetusteknologisia ratkaisuja.

Jaana, Tuomas & Tuomo
Jos koulun resurssit ja oma tai koulun henkilöstön tvt-ammattitaito ovat kunnossa, niin sosiaalisen median palvelujen liittäminen oppimisprosessiin on käytännössä helppo toteuttaa. Erityisesti huomiota kuitenkin vaatii tietosuojakysymykset, netiketti ja valvonta sekä opettajan/oppilaan vastuu oppimisprosessista.

Huomioita:
*erilaisten sosiaalisten medioiden teknistä toteutusta (esim.web 2.0 alustat,koulun sisäinen verkko) ja käyttöä voidaan rajata suunnitteluvaihessa siten, että em. kysymykset tulevat huomioitua.


Lisätietoa sosiaalisesta mediasta opetuksessa tästä linkistä.

Alkuperäinen otsikko: Sosiaalisen median palvelujen liittäminen oppimisprosessiin on helppoa.

Katja & Aki
Verkkotyöväline on esimerkiksi verkossa oleva sivusto (wiki, peda.net, blogi...). Käyttäjät voivat lukemisen ohella helposti lisätä ja muokata sisältöjä (http://ok.helsinki.fi/wiki).

Jos verkkotyövälineiden käyttö rajataan kouluun, voi erinäisistä syistä johtuen verkkotyövälineiden käytön hyöty jäädä pieneksi. Näitä syitä ovat mm. koneiden määrä, oppilaiden motivaatioilmasto sekä tekniset ongelmat. Jos verkkotyöväline toimii hyvin, lyhytkin aika voi olla erittäin tehokas. Lisäksi, jos oppilailla on mahdollisuus käyttää hyödyllistä verkkotyövälinettä myös koulun ulkopuolella, ei ajalla sinällään ole merkitystä.

"Käyttäjienhallintaan ja muihin hallinnollisiin tehtäviin käytetty aika ei vastaa verkkotyövälineiden käytöstä oppijoiden saamaa hyötyä."

Jussi & Riina
  • Sosiaalisen median sisällön tunteminen ja kontrollointi vaikeaa --> opetuksen eettisyys.
  • Opettajan kekseliäisyys ja aktiivisuus vaikuttavat kuinka paljon sosiaalista mediaa käyttää.
  • Sosiaalisen median avulla on hyvä opettaa tekijänoikeus-, vastuu-, tietosuoja- ja tietoturvakysymyksiä.
  • Opettajilla epävarmuus käyttää sosiaalisia medioita opetuksessaan --> kuinka moni opettaja tietää vastaukset tekijänoikeus-, vastuu-, tietosuoja- ja tietoturvakysymyksiin?
Jyri ja Johanna

 

Henkilökohtaiset oppimistavoitteeni ja niiden arviointi

Oma tavoite
  • Millaisia oppimis- ja kehittymistavoitteita sinulla on tälle kurssille?
  • Tavoitteiden tulee olla henkilökohtaisia ja niiden toteutumista pitää pystyä arvioimaan.
  • Tavoitteet eivät voi olla kurssin yleisiä tavoitteita.
  • Esimerkki
Toteutumisen tasot
  • Millaisia "portaita" tavoitteiden saavuttamisessa on?
  • Esimerkki
Miten arvioidaan?
  • Kuka arvioi ja millä menetelmällä?
  • Esimerkki
  • Syventyä oppijalähtöiseen ajatteluun ja ymmärtää ajattelu kokonaisvaltaisesti
  • Oppia yhdistämään oppijalähtöisyys ja verkko-oppimisympäristöt
  • Innostua käyttämään oppijalähtöisiä verkko-oppimisympäristöjä omassa opetuksessani pilottihankkeen, keskustelujen ja mikroluokkatyöskentelyn avulla

Taso 1: pidän ajatukseni oppijalähtöisyydessä ja kehitän ajatteluani edelleen
Taso 2: osallistun aktiivisesti keskusteluihin ja tuon tällä tavoin ajatukseni ja ideani myös muiden tietoon.
Taso 3: tietoni oppijalähtöisistä verkko-oppimisympäristöistä kasvavat siinä määrin, että olen valmis viemään tietojani ja taitojani myös kurssin ulkopuolelle
  • Tärkeimpänä arvioijana toimin itse: tiedän itse parhaiten, kuinka paljon olen ajattelussani ja toiminnassani kehittynyt lähtötilanteeseen nähden.
  • Ohjaajat arvioivat aktiivisuuttani ja sitä, kuinka kehitykseni näkyy tuotoksissa ja raporteissa
 

Blogi