OHJAAJA: Jarkko

Verkko-oppimisympäristöjen kehittämistarpeet

Tehtävän ohjeet: Kehittämistarpeiden määrittely

Väittämä / pari
Alkutilanteessa väittämä voi olla totta, tarua tai siltä väliltä
Tehtävänä on kirjoittaa väittämä sellaiseen muotoon, että se vastaa ryhmän käsitystä vallitsevasta todellisuudesta.
- Väittämä tulee perustella edellisellä kerralla tuotetun sisällön perusteella, lähdeviittauksin, käytännön esimerkein ja/tai omien kokemusten perusteella.
- Huomioi oppilaan, opettajan ja oppilaitoksen näkökulma sekä eri ikäiset oppijat
  - Voit rajata tai laajentaa väittämän näkökulmaa
- Väittämässä esiintyvät käsitteet tulee määritellä.
- Lisätehtävä: Miten väittämän kuvaamasta nykytilasta otetaan askel oppijalähtöisempään suuntaan?
Kun oma väittämä on valmis ja perusteltu, ota kantaa muiden väittämiin kommentoimalla kirjoituksia.
Valmistaudu lopuksi kertomaan suullisesti oma väittämäsi ja sen tärkein perustelu.
Tuo väittämät RSS-syötteenä omalle sivullesi.

1) Vallalla olevat opetusteknologiset ratkaisut tukevat osaa tulevaisuuden avaintaidoista.

Mitä ovat tulevaisuuden avaintaidot? Opetusteknologiset ratkaisut tukevat osaa tulevaisuuden avaintaidoista. Tällä hetkellä vallalla olevat opetusteknologiset ratkaisut eivät suurelta osin tue tulevaisuuden avaintaitoja tvt-taitojen osalta. Koulujen välillä on kuitenkin isoja eroja osaamisessa,välineistössä ja valmiuksissa käyttää teknologisia ratkaisuja.

"Tapamme elää, leikkiä ja tehdä työtä on kokenut muutoksen käytettävissä olevan teknologian myötä. Tämän vuosisadan kansalaiset ja työntekijät tarvitsevat uudenlaisia taitoja. Näitä ovat esimerkiksi tiedonhallinta ja -tuotanto, teknologiataidot, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot sekä ongelmanratkaisutaidot (21s skills). Koululla ja kasvatuksella on merkittävä rooli näiden taitojen tuottamisessa." (https://webapps.jyu.fi/wiki/pages/viewpage.action?pageId=12193304. Luettu 26.1.2011)

Kuva tulevaisuuden avaintaitoja selventämään tästä linkistä.

Mitä vaatii eri osapuolilta?

- Oppilaat voivat osata enemmän kuin opettaja/ohjaaja, ja se on oltava valmis tunnustamaan sekä käyttämään hyödyksi.
- Oppilaitoksen ja opettajan puolelta vaaditaan muutoshalukkuutta sekä valmiutta kehittää ammattitaitoaan.
- Minkä verran taloudellisia resursseja on käytössä ja mihin niitä ollaan valmiita suuntaamaan.
- Rehtorin rooli. Ohjaaminen ja opetuksen kehittäminen yhteistyössä opettajien kanssa. Johtaja oppilaitoksessa.
- Opettajan elämänkokemuksen hyödyntäminen tulevaisuuden avaintaitojen opettamisessa. Lapsilla ei ole käsitystä, mitä on "järkevää" oppia. Tasapaino pedagogiikassa (opetusmetodit,tieto- ja oppisisältöjen laajuus ja käsittelytapa) eri ikäisten oppilaiden opettamisessa ja opeteltavien asioiden sisältöjen välillä.

Alkuperäinen otsikko: Vallalla olevat opetusteknologiset ratkaisut eivät tue tulevaisuuden avaintaitojen (21st century skills) oppimista.

Katja & Aki

2) Mediaympäristön radikaali muuttuminen vaikuttaa oppimisprosessiin välillisesti.

Mediaympäristö muodostuu viestimen sisällöstä (http://www.mediaopas.com/sanasto/mediaymp%E4rist%F6/).
Radikaali muutos tarkoittaa äkillistä ja kokonaisvaltaista muutosta (ks. wikipedia).
Oppimisprosessi: oppimisprosessissa oppijan tiedot ja taidot kehittyvät kohti osaamista ja asiantuntemusta. Prosessin aikana oppija pyrkii työskentelemään itsenäisesti ja arvioi säännöllisesti toimintaansa, mutta hänellä tulee olla mahdollisuus ohjaukseen ja tukeen (www.okry.fi/aarrearkku/oppimisprosessi.htm).

Mediaympäristöjä on paljon erilaisia ja ne ovat helposti lasten saatavilla. Näin ollen myös tietoa tarjolla sitä haluaville. Oppimisprosessi ei sinänsä muutu: aikaisempien tietojen pohjalta rakennetaan uutta tietoa, joka soveltamalla muuttuu osaamiseksi. Tähän prosessiin ovat aiemmin vaikuttaneet lähinnä opettaja, oppikirja ja koululaitoksen näkökanta (uskonnon opetus). Nykyään mediaympäristöjen lisääntyminen ja monipuolistuminen vaikuttaa oppimisprosessiin välillisesti: tieto ei tule vain opettajalta ja oppikirjoista, vaan oppimisasenteisiin vaikuttavat median tarjoamat vaihtoehdot. Toisaalta oppimisprosessi voi siirtyä pelkästään verkko-oppimisympäristön ja oppilaan väliseksi vuorovaikutukseksi, jossa opettajalle jää vain kontrolloijan rooli.

"Mediaympäristön radikaali muuttuminen muuttaa oppimisprosessia kokonaisvaltaisesti."

Jussi & Riina

3) Organisaatiolähtöiset virtuaaliset oppimisympäristöt (VLE) eivät tue riittävästi oppijalähtöistä oppimisprosessia.

Opettajan on vaikeaa integroida opettamista virtuaalisiin oppimisympäristöihin, koska ne ovat vielä niin rajoitteisia ja yksipuolisia.
Opettajan on vaikea vaikuttaa mitkä oppimisympäristöt ovat käytössä - oppijoita ei huomioida päätöksiä tehtäessä.
Virtuaaliset oppimisympäristöt ovat tällä hetkellä lähinnä virtuaalisia oppikirjoja, joista on oppijalähtöisyys kaukana.
Virtuaalisiin oppimisympäristöt eivät ole avoimia. Ne ovat maksullisia ja suojattu salasanoin. Oppilas ei voi itse päättää koska niitä käyttää, joten oppiminen ei voi olla oppijalähtöistä.

Johanna ja Jyri

4) Organisaatiolähtöiset virtuaaliset oppimisympäristöt (VLE) kartuttavat käyttötaitoja, joita soveltamalla ihminen kykenee käyttämään muita elämässä vastaan tulevia verkkoympäristöjä. Kaikki elinikäisen- /elämänlaajuisen oppimisen osa-alueet eivät kuitenkaan täyty, koska ihmisen tuottamat sisällöt eivät kulje hänen mukanaan.

Käsitteiden määrittelyä:
Organisaatiolähtöinen virtuaalinen oppimisympäristö (VLE)=

Elinikäinen oppiminen = kaikkea elämän aikan aloitettua oppimista, jonka tavoitteena on parantaa ammattitaitoa, kartuttaa tietoja ja osaamista sekä edistää henkilökohtaisten toiveiden toteutumista, aktiivista kansalaisuutta, sosiaalisia taitoja ja/tai työllistettävyyttä.
Lähde:http://www.uku.fi/hallinto/suunn/julkaisut/elinikaisen_oppimisen_kehittamisohjelma_2007-2010.pdf

Opiskelijan näkökulmasta
Väittämä ei pidä paikkaansa, koska organisaatiolähtöiset virtuaaliset oppimisympäristöt eivät kulje yksilön mukana läpi elämän. VLE on aina sidottu kyseiseen organisaatioon esim. yliopisto, työpaikka. Kun ihminen siirtyy esim. kouluasteelta toiselle, tuotokset ja omat materiaalit tms. eivät siirry mukana.

Väittämä on totta, jos ajatellaan, että oppilas oppii VLE:tä käyttäessään verkkoympäristöjen käyttötaitoja, joita hän voi soveltaa jatkossa vastaan tuleviin ympäristöihin.

Oppilaitoksen/organisaation näkökulmasta
Oppilaitoksen kannalta VLE on helposti hallinnoitavissa. Oppilaitokset hoitavat itselleen kuuluvan opetusvelvoitteen, mutta eivät koe roolikseen antaa opiskelijalle työvälinettä koko elämän polulle. Tulosvastuu ja kustannustehokkuus liene yksi taustalla vaikuttava tekijä.

Alkuperäinen väittämä oli: 4) Organisaatiolähtöiset virtuaaliset oppimisympäristöt (VLE) tukevat hyvin elinikäistä- /elämänlaajuista oppimista.

Jaana, Tuomas & Tuukka

5) Informaali ja formaali oppiminen yhdistyvät luontevasti käytettäessä nykyisiä opetusteknologisia ratkaisuja.

Käsitteiden määrittelyä:
Informaali oppiminen = "arkioppiminen", epävirallista, vapaa-ajalla tapahtuvaa

"Oppiminen on työhön, perheeseen ja vapaaaikaan liittyvien arkipäivän toimintojen tulosta, ei ole strukturoitua, ei johda todistukseen, oppiminen voi olla tarkoituksellista, mutta useimmiten ei sitä ole, vaan on sattumanvaraista.
Lähde:EU:n määritelmä (EC 2001): Elinikäisen oppimisen viitekehys

Formaali oppiminen = muodollinen, tutkintotavoitteinen oppiminen, jonkaa tavoitteet on määritelty virallisesti ja kirjattu opetussuunnitelmaan.

"Koulutusinstituution järjestämää, strukturoitua (oppimistavoitteet, oppimisaika, oppimisen tuki) ja johtaa todistukseen. Oppijan näkökulmasta tarkoituksellista."
Lähde:EU:n määritelmä (EC 2001): Elinikäisen oppimisen viitekehys

Alkuperäinen väittämä:
Informaali ja formaali oppiminen yhdistyvät luontevasti käytettäessä nykyisiä opetusteknologisia ratkaisuja.

Jaana, Tuomas & Tuomo

6) Organisaatiolähtöiset virtuaaliset oppimisympäristöt (VLE) eivät tue riittävästi koulutuksen ja työelämän välistä yhteyttä.

7) Sosiaalisen median palvelujen liittäminen oppimisprosessiin on helppoa tietyin reunaehdoin

Jos koulun resurssit ja oma tai koulun henkilöstön tvt-ammattitaito ovat kunnossa, niin sosiaalisen median palvelujen liittäminen oppimisprosessiin on käytännössä helppo toteuttaa. Erityisesti huomiota kuitenkin vaatii tietosuojakysymykset, netiketti ja valvonta sekä opettajan/oppilaan vastuu oppimisprosessista.

Huomioita:
*erilaisten sosiaalisten medioiden teknistä toteutusta (esim.web 2.0 alustat,koulun sisäinen verkko) ja käyttöä voidaan rajata suunnitteluvaihessa siten, että em. kysymykset tulevat huomioitua.

Lisätietoa sosiaalisesta mediasta opetuksessa tästä linkistä.

Alkuperäinen otsikko: Sosiaalisen median palvelujen liittäminen oppimisprosessiin on helppoa.

Katja & Aki

8) Käyttäjienhallintaan ja muihin hallinnollisiin tehtäviin käytetty aika voi verottaa verkkotyövälineiden käytöstä oppijoiden saamaa hyötyä.

Verkkotyöväline on esimerkiksi verkossa oleva sivusto (wiki, peda.net, blogi...). Käyttäjät voivat lukemisen ohella helposti lisätä ja muokata sisältöjä (http://ok.helsinki.fi/wiki).

Jos verkkotyövälineiden käyttö rajataan kouluun, voi erinäisistä syistä johtuen verkkotyövälineiden käytön hyöty jäädä pieneksi. Näitä syitä ovat mm. koneiden määrä, oppilaiden motivaatioilmasto sekä tekniset ongelmat. Jos verkkotyöväline toimii hyvin, lyhytkin aika voi olla erittäin tehokas. Lisäksi, jos oppilailla on mahdollisuus käyttää hyödyllistä verkkotyövälinettä myös koulun ulkopuolella, ei ajalla sinällään ole merkitystä.

"Käyttäjienhallintaan ja muihin hallinnollisiin tehtäviin käytetty aika ei vastaa verkkotyövälineiden käytöstä oppijoiden saamaa hyötyä."

Jussi & Riina

9) Tekijänoikeus-, vastuu-, tietosuoja- ja tietoturvakysymykset rajoittavat sosiaalisen median palveluiden käyttämisen oppilaitoskontekstissa.

Sosiaalisen median sisällön tunteminen ja kontrollointi vaikeaa --> opetuksen eettisyys.
Opettajan kekseliäisyys ja aktiivisuus vaikuttavat kuinka paljon sosiaalista mediaa käyttää.
Sosiaalisen median avulla on hyvä opettaa tekijänoikeus-, vastuu-, tietosuoja- ja tietoturvakysymyksiä.
Opettajilla epävarmuus käyttää sosiaalisia medioita opetuksessaan --> kuinka moni opettaja tietää vastaukset tekijänoikeus-, vastuu-, tietosuoja- ja tietoturvakysymyksiin?

Jyri ja Johanna

Lähde: http://www.peda.net/veraja/jyu/okl/oppijat/lahipaiva2

Henkilökohtaiset oppimistavoitteeni ja arviointikriteerit

Oma tavoite	Suorittamisen tasot	Miten arvioidaan?
Kurssillani käytettävät oppijalähtöiset työtavat innostavat opiskelijoita niiden pilotointiin ja käyttöönottoon.	Taso 1: Kurssini opiskelijat saavat käytännön esimerkkejä oppijalähtöisistä työtavoista Taso 2: Kurssini opiskelijat ottavat itse käyttöön oppijalähtöisiä työtapoja Taso 3: Oppijalähtöisiin työtapoihin löytyy uusia innovatiivisia toteutustapoja	Itsearviointi Suullinen ja kirjallinen palaute kurssilaisilta Observointi