Jaana

Pilotin oppilaitos on lukio, joten opettaja oli etukäteen jo pohtinut mihin kurssiin pilotti niin sisällöllisesti kuin aikataulullisesti parhaiten sopisi. Yhteisessä tapaamisessa keskustelimme opettajan ajatusten pohjalta oppimisympäristössä toteutettavasta tehtävästä sekä siihen liittyvästä aikataulusta. Pilotin oppimistehtävän ohjeistus sopi mainiosti opettavaan oppiaineeseen, joka on äidinkieli ja kirjallisuus. Keskustelimme opettajan kanssa myös työnjaosta opetuksen ja observoinnin suhteen. Sovimme opettajan kanssa siitä, että toimin pilotissa pääsääntöisesti havainnoijana mutta tarvittaessa olen opettajan käytettävissä myös oppituntien kuluessa. Pilotoinnin oppimistehtävänä opiskelijat kirjoittaisivat kaunokirjallisen tekstin pohjalta tulkinnan, jossa he hyödyntävät tietoja tekstin kirjoittajasta. Paitsi että opiskelijat voivat vertailla internetistä löytämiään tietoja, he voivat myös vertailla sitä, millaisia tulkintoja he ovat samasta tekstistä tehneet. Käytössä on kuusi 45 minuutin mittaista oppituntia, näistä kaksi olisi kaksoistunteja. Opettaja kirjasi suunnitelman google docsiin, sillä olimme jo aiemmissa yhteyksissä verkottuneet tätä kautta. Käytimme google docsia pienimuotoisesti myös suunnitelman ja aikataulujen täsmentämisessä.

Pilottioppilaitos toimii verrattaen uusissa peruskorjatuissa, miellyttävän valoisissa, tiloissa. Opettajilla on jaetuissa työhuoneissa omat työpisteet tietokoneineen. Tietokoneita on sijoiteltu myös koulun aulatiloihin opiskelijoiden käyttöön. Koulussa on myös kattava langaton verkko niin oppijoiden kuin opettajien käyttöön. Koulu on aktiivinen ja koulussa vaikuttaa vallitsevan hyvä positiivinen yhteishenki. Tekemisen meinikin oli pilotin aikana aistittavissa sekä konkreettisesti myös nähtävissä ja kuultavissa koulun arjessa.

Pilotin organisointi sujui oppilaitoksessa suunnitelman mukaisesti. Opettaja oli motivoitunut ja innostunut pilotoinnista. Hänellä on vankat tieto- ja viestintätekniset perustaidot sekä selkeästi kokemusta sekä näkemystä verkkoympäristöjen käytöstä opetuksessa. Tästä hyvänä esimerkkinä muun muassa se, että opettaja oli luonut opiskeltavaa kurssia varten opiskelijoille Facebook ryhmän oppimisprosessin tueksi. Opettaja organisoi tilavaraukset sekä varmisti, että opiskelijat tiesivät tulla tietokoneluokkaan pilottituntien ajankohtina. Videointia varten saimme kameran Oppijat-hankkeelta käyttöömme. Oppijat eivät hihkuneet innosta verkkoympäristössä työskenneltäessä, mutta eivät myöskään nurisseet vaan tekivät ohjeistuksen mukaisesti annettua tehtävää ja veivät lopputuotoksensa pilotointiympäristöön vaikka työstivätkin tehtävää pääasiassa tekstinkäsittelyohjelmalla. Oppijoiden tietotekniset perustaidot olivat myös hyvät.

Aineiston keruu tapahtui neljänä eri päivänä, kuutta 45 minuutin mittaista oppituntia havainnoiden. Kaksi oppitunneista oli kaksoistunteja. Luokassa oli kaksi havainnoijaa, vähintään yksi läsnä jokaisella oppitunnilla. Kahden havainnoijan ollessa paikalla havainnoimme opettajan toiminnan lisäksi molemmat tarkemmin puolikasta luokkaa. Näin pystyimme tehokkaammin keskittymään tietokoneen näytöllä tapahtuvan toiminnan sekä hiljaisesti tapahtuvan keskustelun havainnointiin. Havainnointi oli pääsääntöisesti passiivista osallistuvaa havainnointia. Havainnoinnin tukena oli jäsennelty, strukturoitu havainnointilomake. Havainnointi tehtiin muistiinpanoin havaintolomakkeeseen ja koostettiin mahdollisimman pian oppitunnin jälkeen pilotin blogiin. Realiaikainen blogin kirjoittaminen ei ollut mielekästä, koska se olisi vienyt huomion ja katsekentän pois opiskelijoiden toiminnan havainnoinnista. Havainnoitaessa oli oltava silmä tarkkana oppijoiden näytöllä tapahtuvan toiminnan suhteen. Aineiston keruun yhteydessä huomioitiin se, että kaikki opiskelijat eivät osallistuneet tutkimukseen. Opettaja ohjasi nämä opiskelijat myös istumaan niin, että heidän työskentelynsä ei tallentunut videoinnin yhteydessä. Oppituntien jälkeen kävimme opettajan kanssa lyhyesti keskutelua tunnilla tehdyista havainnoista sekä opettajan tuntemuksista oppimistehtävän sekä pilotin etenemisestä. Aineiston keruu oli mielenkiintoista ja sujui hyvissä tunnelmissa.

Verkkoympäristössä toteutettu tehtävä antoi opiskelijoille mainion mahdollisuuden tiedonhankintaan ja käsittelyyn yhteisöllisesti. Kirjoitustehtävien olessa avoimina jo prosessivaiheessa ne selkeästi edistivät muutamien oppilaiden kohdalla information käyttöä yhteisöllisen reflektoinnin kautta. Käytetyistä lähteistä sekä niistä tehdyistä havainnoista keskusteltiin ja keskustelujen pohjalta omia tuotoksia kehitettiin. Muutamat oppijoista eivät puolestaan olisi halunneet keskeneräisten tuotosten olevan muiden näkyvissä. Molemmat näkökulmat on hyvä opetuskäytössä tiedostaa. Opettajalle pilotin havaintoaineisto antaa näkökulmaa opiskelijoiden tiedonhakuun sekä tarjoaa havainnoitsijoiden näkökulman oppitunnilla tapahtuvaan vertaisten väliseen toimintaan. Opettaja sai omakohtaista kokemusta pilotin verkkoympäristöstä ottaessaan työvälineen rohkeasti myös itse käyttöön. Opettaja tuotti oppijoiden tehtävään liittyvää ohjeistusta suoraan pilottiympäristöön ja tarkasteli mitä ilmeisimmin jonkin verran oppijoiden tuotoksia jo niiden olessa prosessivaiheessa.

JÄRJESTELMÄÄN LIITTYVÄT TEKNISET KYSYMYKSET

Miten tunnusten käyttöönotto onnistuu?
6.5. Tunnusten käyttöönotto sujui ilman ongelmia. Opiskelijat halusivat tietää kuka näkee käyttäjätunnukset. Käyttätunnuksen keksiminen mietitytti osaa oppijoista.
10.5 tunti 1: Kaikki muistivat käyttäjätunnuksensa ja salasanansa. Kaksi opiskelijaa, jotka eivät olleet ensimmäisellä tunnilla loivat tunnukset ilman ongelmia opettajan henkilökohtaisella ohjauksella.
10.5 tunti 2: ei muutosta
11.5 Opettaja ohjasi henkilökohtaisesti opiskelijaa, jotka ei ole ollut aikaisemmilla tunnille. Tunnusten luonti onnistui ilman ongelmia.


Miten opettaja ohjeistaa työvälineen käyttöä?
6.5 Opettaja kirjoittaa taululle verkkoympäristön osoitteen. Kertoo opiskelijoille, että pilottiympäristö johon kurssin tehtävä tehdään löytyy tuosta osoitteesta. Jakaa opiskelijoille tunnukset ja pyytä opiskelijoita luomaan uudet käyttäjätunnukset jotka muistavat myös jatkossa. Opiskelijoita askarrutti mitä julkinen minä tarkoittaa, kuka näkee tiedot, mitkä tiedot näkyvät ja kenelle? Kerroin oppijoille opettajan kysyessä, että julkinen kuvaus kuten myös pilottiympäristöön kirjoitetut tekstit näkyvät kaikille joilla on tunnus tähän ympäristöön. Mainitsin, että kyseessä on kuitenkin nyt tämä rajattu pilottiympäristö. Eli ihan kaikki ulkopuoliset eivät nyt kuitenkaan pääse tekstejä lukemaan ja kommentoimaan. Kommentointi ja toisten tekstien lukeminen löytyi luonnostaan.
10.5 tunti 1: Opettaja on kirjoittanut verkkoympäristön osoiteen taululle ennen kuin opiskelijat saapuvat luokkaan. Opettaja kehoittaa opiskelijoita jatkamaan tiedonhakua ja vastaustehtävän kirjoittamista.
10.5 tunti 2: ei muutosta
11.5 Opettaja on kirjoittanut verkkoympäristön osoiteen taululle ennen kuin opiskelijat saapuvat luokkaan. Opettaja kehoittaa opiskelijoita jatkamaan tiedonhakua ja vastaustehtävän kirjoittamista. Opettaja on luonut tehtävään liittyen vastaustekstin ohjeet ja kehoittaa opiskelijoita lukemaan ohjeet verkkoympäristöstä.


Mitä selkeitä ongelmatilanteita järjestelmän käytössä on?
6.5. Otsikoinnin logiikka ei aukea. "Mihin voin kirjoittaa?", "Mikä otsikko tähän nyt sitten tulee?" . Uloskirjautumisen yhteydessä muutamilla tarkistavia kysymyksiä ja epäselvyyttä " pitääks mun vielä painaa tästä" (uloskirjautumisen yhteydessä ilmeisesti joku "nappi"). Oppitunnin päättyessä yksi opiskelija varmisteli opettajalta tallentamistarvetta "pitääkö tämän nyt vielä jotenkin erikseen talleentaa?" Kaikki eivät vättämättä pidä päätteen kanssa työskentelystä - "En halusi tedä tällasta koko kouluajalta, olis tosi hankalaa".
10.5 kaksoistunti: Oppija sai virheilmoituksen kun yritti luoda sivua/tai kirjoittaa komenttia jolle ei ollut annettu nimeä. Kirjoituskentät oppijoiden mielestä selkeästi liian pieniä tai käyttö muutoin ei toimivaa. Kaksoistunnin alussa 4 opiskelijaa työstää kirjoitustehtää tekstinkäsittelyohjelmalla (word), tunnin kuluessa yhä useampi siirtyy tekstin tuottamisessa käyttämään ensisijaisesti "wordia". Kaksoistunnin lopussa 19 opiskelijaa/23 opiskelijasta on siirtynyt tekemään kirjoitustehtävää ensisijaisesti tekstinkäsittelyohjelmalla. Osa kopioi tutoksensa aika-ajoin verkkosivulle, kaikki eivät.
11.5 Muutama tekstinsä valmiiksi saanutta opiskelijaa ihmettelee polkua ja mistä polun tekstejä pääsee muuttamaan. Vertaistuella asiaan löytyy selvyys ja opiskelijat saavat polut mieleiseksensä. Luettaessa opettajan ohjeita, opiskelijaa hämmentää otsikoiden linkit. Opiskelija napauttaa niitä ja hämmentyy, kun tekstiä ei tule aiempaa enemmän näkyviin. Opiskelija ilmeisesti päätteli, että kun otsikko on linkki niin se viittaa siihen, että sen takaa löytyy enemmän tekstiä kuin mitä näytössä oli nähtävillä.

Millä tavoilla opettaja puuttuu järjestelmän käytön ongelmatilanteisiin?
6.5 Kiertelemällä ja neuvomalla henkilökohtaisesti. Kysyy jos minä osaisin vastata oppijan kysymykseen, johon opettajalla ei ollut vastausta.
10.5 kaksoistunti: Opiskelijat eivät raportoin järjestelmän käyttöön liittyviä ongelmia, mutta ovat siirtyneet lähdes kaikki tekemään kirjoitustehtävää tekstinkäsittelyohjelmalla. Osa varmistaa opettajalta, että saahan näinkin toimia.
11.5 Opettaja ohjaa henkilökohtaisesti opiskelijoita, jotka eivät löydä opettajan ohjeita luettavaksi.

Mitä selkeitä toiveita järjestelmää kohtaan nousee esille?
6.5 Kirjoituskenttä aivan liian pieni. "Sanamäärä vois näkyä tai näkymä vois olla vaikka A4-kokoinen niin tietäsi..."
10.5 kaksoistunti: Kaksoistunnin lopussa 19 opiskelijaa/23 opiskelijasta on siirtynyt tekemään kirjoitustehtävää ensisijaisesti tekstinkäsittelyohjelmalla. Kirjoituskenttä ei pienuudestaan johtuen ole käytännöllinen. Huomataan, että kappaleita ei voi sisentää.
11.5 osa opiskelijoista ei ole kovinkaan halukkaita jakamaan tekstejään kaikille

Mitkä järjestelmän ominaisuudet toimivat hyvin?
6.5 Sisäänkirjautuminen ja tunnusten luonti sujui ongelmitta opettajan suusanallisin ohjein.
10.5 kaksoistunti: Tekstikentän tallennus ja lukunäkymä toimivat ongelmitta. Copy-Paste toiminnolla lähteisiin liitetyt internetosoitteet toimivat moiteettomasti.
11.5 polun otsikoiden muutos ja tallennus toimivat, mutta logiikka mistä niitä muuttaan ei auennut ilman vertaistukea.

PEDAGOGISET KYSYMYKSET - OPPIJOIDEN TOIMINTA

Miten tehdään sisällön kannalta tärkeimmät päätökset?
6.5 Enimmäkseen oppijat tekevät niitä yksilötasolla. Osa keskustelee annetun tehtävän mukaisesti tiedonhaun kautta löytämistään tiedoista vertaisten kanssa ja sanoittaa ajatuksiaan kirjailijan elämänkerran yhteyksistä luetun kirjan tapahtumiin.
10.5 kaksoistunti: Opiskelija työskentelevät itsenäisesti ja keskittyneesti. Jotku opiskelijat keskustelevat tehtävästä, mielenkiintoisista havainnoista elämänkerran ja kirja tekstin yhteydestä vieruskaveriden kanssa. Osa vieruskavereista kääntää näyttönsä vieruskavereille ja luetuttavat word - tekstejään näin vertaisillaan. Kurssin FB sivulla piipahdetaan välillä lukemassa ja chattaamassa.
11.5 muutamat opiskelijat lukevat toistensa tekstejä ja keskustelevat havaitsemistaan eroavaisuuksista, tarkistavat lähteestä tiedon ja korvaavat/täydentävät huomaamansa puutteet/eroavaisuuden

Kuka tekee sisällön kannalta tärkeimmät päätökset (oppija, opettaja)?
6.5. Oppijat ovat vastuussa tuottamastaan sisällöstä.
10.5 kaksoistunti: Sisällön työstäminen perustuu opettajan antamaan tehtävänantoon, mutta oppijat työstävät sisältöä itsenäisesti. He lukevat ja valitsevat käyttämänsä lähteet ja tekevät tehtävää itsenäisesti.
11.5 Oppijat tarkastatelevat opettajan hyvän vastaustekstin ohjeita ja tarkastalevat sen antamin kriteerein omia tekstejään. Tekevät mahdolliset päätökset sisällön täydentämisen suhteen itse.

Mitkä asiat käsitellään / päätetään "koneajan" ulkopuolella, eli kasvotusten luokassa?
6.5
10.5 kaksoistunti: Opettaja informoi tehtävän valmistumisen aikataulusta ja tulevien tuntien ohjelmasta suusanallisesti.
11.5 Opettaja neuvottelee opiskelijan kanssa kurssikokeesta. Opettaja informoi opiskelijoita, että homenna jatketaan tehtävää kommentoimalla toisten tekstejä. Opettaja kehottaa opiskelijoita jatkamaan tekstejä mikäli ne ovat vielä pahasti "levällään".

Miten tehtävässä onnistutaan sisällöllisesti?
6.5 Tehtävään liittyvä tiedonhaku on saatu alkuun ja kaikki ovat saaneet kirjoitustehtävän aloitettua.
10.5 kaksoistunti: Tehtävän tiedonhaku jatkuu ja kirjoitustehtävät etenevät yhtä opiskelijaa lukuunottamatta hyvin. Yksi opiskelija käyttää kaksoistunnin lukeakseen kirjaa, johon tehtävä liittyy. Muutama opiskelija on saanut kirjoitustehtävän tehtyä jo valmiiksi.
11.5 Kirjoitustehtävän teko ja tiedonhaku jatkuu. Sisällöllisesti teksti vaikuttavat etenevät annetun tehtävän mukaisesti. Tekstin jo valmiiksi saaneet opiskelijat tarkastelevat omaa tekstiään ja lukevat toteutuuko siinä opettajan kirjoittamat vastausteksti ohjeet. Osa täydentää tekstiään.

PEDAGOGISET KYSYMYKSET - OPETTAJAN TOIMINTA

Miten opettaja ohjaa oppimista oppimistehtävän aikana?
6.5 Kiertelemällä ja neuvomalla henkilökohtaisesti.
10.5 kaksoistunti: Kiertelemällä ja neuvomalla henkilökohtaisesti. Antaa yleisiä tarkentavia ohjeita lähteiden listaamisesta tekstin loppuun sekä vastausteksin kirjoittamisesta. Opettaja lukee neuvoa pyydettäessä opiskelijoiden tekstiä ja antaa henkilökohtaista palautetta teksin syventämiseksi. Selventää opiskelijalle, joka ei ole ollut edellisesllä tunnilla mukana mitä biografinen näkökulma tarkoittaa. Neuvoo opiskelijaa aloittamaan vastaustekstin rakenteen miettimisen miettimällä mitä yhteistä Juhani Ahosta ja Juhasta löytyy.
11.5 Kiertelemällä ja neuvomalla henkilökohtaisesti. Antaa yleisiä tarkentavia ohjeita suusanallisesti koko ryhmälle. Vastaa opiskelijoiden esittämiin kysymyksiin.

Miten paljon opettaja vaikuttaa sisällöllisiin päätöksiin oppimistehtävän aikana?
6.5 Vastaa oppijoiden esittämiin kysymyksiin ohjaten oppimistehtävän tavoitteden mukaiseen toimintaan.
10.5 kaksoistunti: Muistuttaa lähteiden merkitsemisestä tekstin loppuun sekä muistuttaa, että vastausessa pohjatekstin avulla perustellaan omat väitteet. Opettaja kertoo sisällön minimisanamäärän olevan 300 sanaa.
11.5 Opettaja on kirjoittanut ohjeet vastaustekstin laatimisesta verkkoympäristöön ja kehottaa opiskelijoita lukemaan ne ja tarkastelemaan toteutuuko vastaustekstin ominaisuudet opiskelijoiden omissa kirjoituksissa.

OPPIMISYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT KYSYMYKSET

Miten tiedonhaku onnistuu?
6.5. Opiskelijat käyttävät tiedonhaun "hakukoneena" Googlea. Haku on sanahakua, havainnoidut opiskelijat eivät käytä edistyneempiä hakulausekkeita. Kurssin FB-sivun chatissa ainakin joku opiskelijoista jakaa ystävälleen löytämänsä linkin.
10.5 kaksoistunti: Tiedonhaku onnistuu ongelmitta, materiaalia näyttää löytyvän. Joku kaipaa opettajalta linkkiä, mutta opettaja ohjaa oppijaa etsimään itse. Muutama opisekelijoista tyytyy yhteen lähteeseen ja näytää syventyvän siihen. Yksi opiskelija keskittyy lukemaan kirjaa, johon tehtävänanto perustuu. Kaksi oppilasta käyttää suurimman osan oppitunnista FBssa.
11.5 Tiedonhaku onnistuu ongelmitta. Tänään tullut opiskelija lukee toisten tekstejä, tiedonhaku vaikuttaa käynnistyvän hieman löysästi.

Mitä muita työvälineitä (internetin palvelut ja muut työvälineet) oppijat käyttävät prosessin aikana?
6.5 Facebook auki lähes kaikilla. Osa opiskelijoista valitsee tekstin tuotantoympärsitöksi verkkoympäristön sijaan wordin. Suusanallisesti muutama muu käy myös keskustelua, jonka sisältö on kiteytettynä tämä: "teen wordillä ja copy-pastaan sitte tänne".
10.5 kaksoistunti: Facebook, Google, Wikipedia, Word, Twitter (yksi oppilas), sähköposti, pelit (pasianssi, tetris)
11.5 Iltasanomat, telkku.fi, Facebook, Twitter (yksi oppilas on käytännössä koko tunnin tällä sivulla), pelit (pasianssi, tetris). Tällä tunnilla Facebookia käytetään huomattavasti vähemmän kuin eiliselle kaksoistunnilla.

Käytetäänkö yhteisöjä? Ovatko oppijat yhteydessä toisiin oppijoihin ja missä asioissa verkon välityksellä?
6.5 Opettaja on luonut kurssille Facebook ryhmän. Chattailyä tapahtui FBssä tunnilla. Tosin, ei tietoa liittyivätkö chat-keskustelut opiskeltavaan aiheeseen tai oppitunnilla tapahtumaan toimintaan vaiko eivät.
10.5 kaksoistunti: Facebook on oppijoiden käytössä niin opiskelutehtävässä kuin viidekäytössä. Tytöt ovat selkeästi aktiivisempia FBn käyttäjiä kuin pojat.
11.5 Ei muutoksia

Mihin tarkoitukseen muita työvälineitä ja verkkoyhteisöjä käytetään?
6.4 Google näyttää olevan ainut käytetty "hakukone"
10.5 kaksoistunti: Twitter = opiskelija lukee muotibloggaajan twittermerkintöjä, liikuntakeskuksen liikuntakalenteri, iltapäivälehtien uutissivut, verkkokauppa,
11.5 ei muutoksia

Valitsin tutustumiskohteeksi Screencastin teon. Screencast sovellusten/palveluiden avulla voit kuvata ja äänittää oman tietokoneesi ruutua eli tehdä ns. kuvaruutukaappausvideoita, ruututallenteita. Screencastaukseen soveltuvia ohjelmia tarkastellessani valitsin tutustumiskohteeksi Screencast-O-Matic palvelun. Valinnan perusteena on ohjelman peruskäytön maksuttomuus, käytettävyys eri käyttöjärjestelmillä (Windows, Mac sekä Linux) sekä se, että ohjelma toimii suoraan www-selaimesta. Sovellus vaatii Javaa tukevan selaimen, mutta ei vaadi erillisiä ohjelmistoasetuksia koneelle.

Screencast-O-Matic palvelu löytyy osoitteesta www.screencast-o-matic.com. Palvelun käyttöliittymä on englanninkielinen.
Ohjelman peruskäyttö on maksuton eikä vaadi kirjautumista tai tunnusten luontia. Sovelluksessa käyttäjillä ei ole eri rooleja. Ilmaisversiolla voi tehdä enintään 15 minuutin pituisia ruutukaappausvideoita. Voit nauhoittaa joko koko työpöydän tai rajata videoinnin koskemaan vain osaa näytöstä. Jos käytettävissäsi on mikrofoni voi ruutukaappaukseen lisätä myös ääntä. Nauhoituksessa on "tauko" (pause) mahdollisuus.

Kun videon on nauhoitettu ohjelma tarjoaa käyttäjälle esikatselumahdollisuuden sekä eri vaihtoehtoja tuotoksen tallentamiseen. Video on mahdollista tallentaa Screencast-O-Matic palveluun (SOM), sen voi halutessaan ladata suoraan YouTubeen tai tallentaa vaikka omalle koneelle. Mahdolliset tallennusmuodot joita ohjelma tarjoaa ovat QuickTime (MP4), Flash Video (FLV) tai Window Media (WMV) formatti.

SOM -tallennuksen yhteydessä screencastille annetaan nimi sekä haluttaessa kuvaus. Voit halutessasi lisätä tallenteen tiettyihin kohtiin otsikoita/huomautuksia (notes), joista kautta katsoja voi hypätä tiettyihin kohtiin tallennetta. Haluttaessa katsojille voi antaa mahdollisuuden lisätä näitä otsikoita/huomautuksia tai mahdollisuuden kommentoida ruututallennetta. Tallennuksen jälkeen videot on mahdollista upottaa esimerkiksi web-sivuille, blogeihin ja wikeihin. Hiiren napaukset on myös mahdollista valita näytettäväksi ympyröitynä nauhoituksessa. Tämä on näppärä ominaisuus, jos ollaan tekemässä esimerkiksi ohjetta jonkun sovelluksen käyttöön liittyen.

Käyttäjätunnuksen luomalla, on mahdollista kootusti hallita omia viedoita sekä ryhmitellä omia videoita muodostaen niistä "kanavia" (channels). Opettaja voi esimerkiksi luoda tällaisen "ruututallennekanavan" omalla luokalleen ja jakaa näin yhden www-osoitteen kautta opetuksen tueksi tuottamiansa ruututallenteita. Kanava voi olla myös avoin ja näin ollen kuka vain voi lisätä yhteiselle kanavalle omia ruututallenteitaan. Tällainen mahdollistaa esimerkiksi oppilaiden omien ruututallenteiden kokoamisen yhdelle yhteiselle "kanavalle". Ohjelman ilmaiseversiossa tallenteen ovat avoimesti kaikkien nähtävissä. Ohjelmasta on olemassa myös maksullinen PRo versio (9$/vuosi), joka tuo mukanaan mm. jonkinlaiset videoiden editointityövälineet sekä mahdollisuuden omien screencastien sekä kanavien suojaamiseen salasanalla.

Sovelluksen peruskäyttöönottoprosessi:

• avaa internet selain
• siirry www.screencast-o-matic.com verkkosivulle
• valitse ”start recording”
• valitse videoinnin koko
• jos haluat nauhoittaa videoon myös ääntä tarkista/valitse audio-asetukset
• aloita nauhoitus, nauhoituksen maksimipituus on 15 min
• valitse tarjotuista vaihtoehdoista tallennuspaikka
• lisää tallenteelle nimi ja kuvaus
• tallenna

Yhä useammin verkosta tulee vastaan video jossa jonkun ohjelman tai ominaisen käyttö esitellään. Oppiminen on tehokasta kun ääni tukee sitä mitä ruudulla tapahtuu. Videon voi myös katsoa useaan kertaan, sillä video ei väsy toistamaan samaa asiaa. Screencastin avulla opettaja voi tehdä esimerkiksi työskentelyohjeita, demonstraatioita, kysymyksenasetteluja tms. joissa yhdistetään video ja audio. Oppijat voivat sovellusta käyttäen kuvata omaa oppimis- ja opiskeluprosessiaan, ongelmaratkaisuaan, lopputuotoksiaan tms. Tuotokset voidaan tallentaa luokan yheiseen opettajan luomaan "kanavaan". Miltäs kuulostaisi silloin tällöin katsella oppijoiden tekemiä screencasteja kirjallisten raporttien sijasta? Sovellus sopii mielestäni käytettäväksi jo alaluokilla. Mielestäni kolmasluokkalaiset oppilaat osaavat lyhyen perehdytyksen, vaikkapa opettajan tekemän videon avustuksella, käyttää sovellusta itsenäisesti.

Screencast-O-Matic on amerikkalainen sovellus, joka myös noudattaa kyseisen maan lainsäädäntöä mahdollisten rekisteröitymisen yhteydessä kerättyjen tietojen osalta. Tämä on syytä tiedostaa. Sovelluksen käyttöoikeuksisa mainitaan myös, että kaikki sivustolle sijoitettu materiaali on tekijänoikeudella suojattua Screencast-O-Maticin omaisuutta. Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaiseen, ei kaupalliseen käyttöön. Opetuskäyttöön liittyen ei ole erillistä merkintää. Yksityisyyteen liittyen käyttöoikuksissa mainitaan, että ei tarkoituksella kerää alle 18-vuotiaiden henkilökohtaisia tietoja.

Screencast-O-Matic sovellus yllätti positiivisesti helppokäyttöisyydellään. Ruutukaappausvideon tekeminen tällä sovelluksella ei tietokoneen paruskäyttötaidot omaavalle henkilölle ole muusta kuin haluamisesta kiinni. Taitojen puutetta tai aikaa ei voi juurikaan voi enää pitää esteenä, sen verran näppärältä tämä sovellus vaikuttaa. Oppimiseen, työhön ja vapaa-aikaan liittyen sovellus tarjoaa moninaisia mahdollisuuksia liittyvätpä tarpeet sitten tiedottamiseen, esittämiseen, jokin asian tai tapahtuman näyttämiseen tai opettamiseen. Näin ensitestauksella ei mieleeni noussut kehittämisideoita työvälineen osalta.

Sisällöt
Oppimissisältöjen ollessa mielekkäitä ja kiinnostavia, oppijat osallistuvat aktiivisesti ongelmanratkaisuun. He testaavat tietämystään ja soveltavat ja näin integroivat uutta tietoa olemassa olevaan. Oppijalähtöistä oppimista voidaan soveltaa monenlaisiin sisältöihin ja erilaiset sisällöt tarjoavat erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa oppijalähtöisyyttä opetuksessa. Opittava sisältö voi olla laaja, esimerkiksi monet ympäristö- ja luonnontiedon kokonaisuudet tai pienempi osa jotain laajempaa kokonaisuutta, kuten vaikkapa äidinkielen kieliopin sisältö. Opettajan tulee varmistua oppilaiden niin tiedollisesta kuin taidollisesta tasosta voidakseen suunnitella jokaisen yksilön huomioon ottavan opetuskokonaisuuden. Lähtökohdiltaan oppijalähtöisen oppimisen sisällöt ovat kuitenkin oppilaiden omien kiinnostuksen, kokemusmaailman ja oppimisen tarpeen mukaisia. Oppimisen sisällöt haastavat oppijoita tarkastelemaan asioita useista eri näkökulmista ratkaisua etsiessään ja kehittävät heidän kriittistä ajatteluaan.

Menetelmät
Oppilailla on erilaiset oppimistyylit, joten oppijalähtöiset menetelmät ovat erilaisia oppijoita huomioon ottavia. Oppija oppii tekemällä, omia tietoja ja kokemuksiaan soveltaen. Välitön vuorovaikutus, yhteistyönä tehtävät harjoitukset, merkitysten jakaminen ja yhteistoiminta ovat kaikki oppijalähtöisen menetelman keskeisiä elementtejä. Kaikki mahdollisuudet, aistikanavat ja oppimisen tilat pyritään hyödyntämään. Hyödynnetään dialogia sekä monenlaisia viestinnän muotoja käyttäen niitä välineitä ja ympäristöjä, jotka ovat oppilaille tuttuja. Oppimisprosessi on joustava, matka on tärkeämpi kuin prosessin lopputuotos.

Jaana ja Tuomas