Päivi Pelkonen
Jyväskylän yliopisto on vuosi vuodelta suositumpi kohde vaihto-oppilaiden keskuudessa. Muun muassa uudet kokemukset ja opetuksen laadukas maine houkuttelevat.
Helmikuun puolessa välissä ulkomaisia opiskelijoita oli yliopistossa 85 eri maasta yhteensä 824 kappaletta. Tämän lukuvuoden todellinen määrä selviää myöhemmin toukokuussa, mutta kasvusuunta näyttää jatkuvan ylöspäin edelleen.
Lukuvuonna 2006–2007 toukokuussa tehtyjen laskelmien mukaan ulkomaalaisia opiskelijoita oli 839 kappaletta, 85 eri maasta. Vuotta aiemmin opiskelijoita oli 76 eri maasta yhteensä 741. Eniten opiskelijoita tulee Saksasta, Ranskasta ja Kiinasta.
– Jyväskylään on helppo tulla opiskelemaan, koska meillä on paljon englanninkielistä opetusta, sanoo Jyväskylän yliopiston kansainvälisten palveluiden opintoneuvoja Laura Laamanen.
Laamasen mukaan vaihto-oppilaille suunnatut palvelut ovat tällä hetkellä hyvällä mallilla.
– Ollaan jopa keskusteltu siitä, että tarvitseeko meidän paapoa heitä siinä määrin, mitä olemme nyt tehneet.
Miksi Suomi ja Jyväskylä kiinnostavat kohteina?
– Pohjoismaalaisella koulutusjärjestelmällä on hyvä maine keski-eurooppalaisten keskuudessa, joten tulin katsomaan, pitääkö se paikkaansa, sanoo itävaltalainen Gabi Hametner.
– Lähdin vaihtoon, koska halusin parantaa kielitaitojani. Ensimmäinen vaihtoehtoni oli Espanja, mutta en päässyt, koska sinne oli niin paljon hakijoita, Hametner selvittää.
Hametner on yksi Erasmus- vaihto-ohjelman kautta tulleista vaihto-oppilaista. Hänen pääaineensa on kotona Wienin yliopistossa viestintä, ja Jyväskylässä Hametner opiskeleekin muun muassa viestintää ja kieliä.
Tähän asti opetuksen laatu on ollut Hametnerin mielestä ihan hyvää. Hän on totutellut suomalaiseen opiskelukulttuuriin tammikuusta lähtien. Täällä opetus eroaa hieman itävaltalaisesta tyylistä. Opiskelijoiden ja
professoreiden hierarkia ei ole Suomessa niin jyrkkä, ja sinutteluun totuttelemisessa onkin vierähtänyt tovi. Toisaalta täällä opinnot ovat ilmaisia, kun taas Itävallassa on käytössä lukukausimaksut.
Toiselle viestintätieteitä opiskelevalle vaihto-opiskelijalle Veronika Trachtovalle Jyväskylä oli ensimmäinen vaihtoehto vaihtopaikaksi.
– Halusin uusia kokemuksia jostain erilaisesta kulttuurista, hän perustelee valintaansa.
Trachtova on ollut tyytyväinen opetukseen, eikä ongelmia ole ollut.
– En osaa sanoa tulisinko tänne opiskelemaan, jos siitä pitäisi maksaa. Ainakin se sotisi Erasmus-vaihdon periaatteita vastaan, Trachtova lisää.
Tutorina voi kansainvälistyä myös omassa yliopistossa
Journalistiikan opiskelija Noora Mattila on ollut vaihto-opiskelijoiden tutorina tämän kevään.
Hän on tutoroinut kahta hollantilaista, yhtä itävaltalaista, yhtä tsekkiläistä ja yhtä bulgarialaista Erasmus- vaihto-opiskelijaa. Mattila päätti lähteä mukaan toimintaan, koska halusi tutustua uusiin ihmisiin, erityisesti vaihtareihin, jotka ovat muuten paljon omissa piireissään.
– Välillä mietin, että Jyväskylä on pieni sellaiselle, joka tulee vaikka Prahasta tai Wienistä mutta näyttää siltä, että vaihtarit ovat viihtyneet täällä hyvin ja heillä on riittänyt tekemistä.
Mattilan mielestä Jyväskylän yliopisto ottaa vaihto-opiskelijat esimerkillisen hyvin vastaan järjestämällä erilaisia tilaisuuksia ja tutor-toimintaa. Opetuksen tarjontakin on ollut pääasiassa hyvää hänen mielestään, englanninkielisiä kursseja on löytynyt useilta laitoksilta.
– Viestintätieteiden laitoksen vaihtareille oli kuitenkin pettymys, ettei journalistiikan kursseja ole englanniksi.
|
