Saara Koho
Ikä alkaa näkyä 40-vuotiaassa Kortepohjan ylioppilaskylässä. Kylpyhuoneet vaativat pikaisinta korjausta.
Hilseilevät kylpyhuoneet, vetävät ikkunat ja tulvivat viemärit ovat osa Kortepohjan ylioppilaskylän asukkaiden arkea. Ylioppilaskylän kiinteistöpäällikkö Osmo Kääriäinen myöntää, ettei kylä ole enää huippukunnossa.
─ Peruskorjausten avulla kylä on kuitenkin onnistuttu pitämään tyydyttävässä asuinkunnossa, Kääriäinen toteaa.
Ylioppilaskylän asukas Emmi Tuomisto epäilee, että hänen asunnossaan on hometta, sillä hän on huomannut kylpyhuoneensa katossa ja seinissä pilkkuja. Tuomisto ei ole saanut astmaoireita, mutta asunnon kunto arvelluttaa häntä.
─ Jos saisin astman, joutuisin luopumaan koirastani Tapsusta, Tuomisto pelkää.
Kylpyhuoneremontti edessä
Kiinteistöpäällikkö Kääriäinen ei kylän asukkaiden epäilyistä huolimatta myönnä, että kosteusvaurioita olisi päässyt syntymään.
─ Suurin ongelma on kylpyhuoneet. Niissä tapahtui 80-luvun peruskorjauksessa selvä materiaalien työvirhe, jota olemme joutuneet paikkailemaan. Kosteusvaurioista ei kuitenkaan ole kysymys, pinnat ovat vain kuluneet.
Kääriäinen lupaa, että kolmen─neljän vuoden päästä ylioppilaskylässä tehdään mittava kylpyhuoneiden peruskorjaus, jossa osa taloista tyhjennetään ja useiden asuntojen kylpyhuoneet remontoidaan yhdellä kertaa. Tähän mennessä remontteja on tehty 20─30 remontin vuositahdilla.
Velkarahalla uusia taloja
Kylpyhuoneet eivät ole Jyväskylän Manhattaniksikin kutsutun ylioppilaskylän ainoa ongelma: kaksi vuotta sitten tehdyssä kuntotarkastuksessa perheasuntoina toimivien luhtitalojen korjausasteeksi määriteltiin 120. Talojen purkamisesta on nyt tehty päätös ja purkutyöt aloitetaan joulukuussa 2008. Talojen asukkaille ei ole vielä ilmoitettu, mihin heidät majoitetaan purku- ja rakennustöiden ajaksi.
─ Solukaksiot ovat yksi vaihtoehto. Ketään ei jätetä taivasalle, Kääriäinen lupaa.
Purettujen luhtitalojen tilalle rakennetaan velkarahalla uusia taloja. Viranomaisten kanssa keskustellaan luonnoksista parhaillaan. Osmo Kääriäisen mukaan rakennusprojekti voi maksaa ylioppilaskunnalle jopa 10 miljoonaa euroa.
─Ylioppilaskunta on vakavarainen, joten rahaa kyllä saadaan.
Jätevedet lattialle
Uusia, entistä ehompia taloja odotellessa ylioppilaskylän asukkaat joutuvat kestämään esimerkiksi tulvivia viemäreitä. E-talon alakerta täyttyi pari viikkoa sitten jätevedestä. Haju oli asukkaiden mukaan melkoinen. Osmo Kääriäisen mukaan vastaava tapaus sattui muutama vuosi sitten myös M-talossa. Lainehtivat kylpyhuoneetkin työllistävät laitosmiehiä jatkuvasti.
─ Tukkiutunut viemäri on yleisin valituksen syy. Lisäksi laitosmiehiä työllistävät suihkuunsammumiset. Kerran neljä kerrosta kastui tällaisen tapauksen takia.
Kaikesta huolimatta Kääriäinen luottaa siihen, että opiskelijat haluavat jatkossakin asua ylioppilaskylässä.
─ Minulla on vahva usko siihen, että opiskelijat haluavat asua omassa yhteisössään.
KATSO MYÖS! Entisen opiskelijan ajatukset nykyisestä ylioppilaskylästä
|
