Me olemme kaksi toisen vuoden opiskelijaa Lapuan Kristilliseltä opistolta. Meidän nimemme ovat Satu (22v) ja Anne-Mari (26v). Päätimme hakea kevään haussa Tallinnaan työharjoitteluun. Suoritimme syksyn työharjoittelun Tallinnassa Kaarlin Seurakunnan päiväkodissa, jonka kesto oli 6 viikkoa. Moni meille ihmetteli että miksi haimme juuri Tallinnaan työharjoitteluun. Meille se oli hyvä vaihtoehto siksi, koska emme kumpikaan olleet juurikaan matkustaneet, joten Viro naapurimaana houkutti. Ajattelimme myös että Viron kieli ja kulttuuri ovat samankaltaisia kuin meillä Suomessa.
Asunnon etsiminen koitui yllättävänkin vaikeaksi, sillä asunto varmistui meille vasta muutamaa viikkoa ennen lähtöä. Tämä johtui osaksi siitä, koska halusimme vuokrata asunnon, vaikka tarjolla olisi ollut opiskelija-asuntolasta huone. Kalustettua vuokra-asuntoa emme kuitenkaan saaneet kovasta yrityksestä huolimatta. Muutamaa viikkoa ennen lähtöä olimme kuitenkin valmiina ottamaan minkä tahansa majoituksen vastaan. Sitten kyseisen päiväkodin johtaja Signe ehdotti meille majoitusta Pyhän Hengen Kirkon seurakunnan vierastalosta. Aluksi meitä hieman epäilytti ja nauratti, mutta otimme majoituspaikan vastaan, koska muutakaan mahdollisuutta ei ollut. Paikan päällä totesimme paikan olevan tosi viihtyisä ja todella mahtavalla paikkaa, keskellä vanhaa kaupunkia. Vierastalon emäntä Anne oli tosi mukava ja puhui tosi hyvin Suomea. Tämä meidän majoitus paikkamme oli asuntola tyyppinen, jossa oli 3-4 huonetta + yhteinen keittiö ja kylpyhuone. Jokaisessa huoneessa oli majoitus kahdelle. Kuitenkin saimme olla melko rauhassa, sillä vain muutamana viikonloppuna toisiin huoneisiin majoittautui vieraita. Anne pyrki järjestämään vieraiden majoitukset niin että saimme olla mahdollisimman rauhassa. He siis asuivat viereisessä "asunnossa", jossa oli myös 3-4 erillistä huonetta + yhteinen keittiö ja kylpyhuone. "Asuntolassa" oli mahdollisuus pestä pyykkiä ja keittössä oli kaikki tarvittava (mm. jääkaappi, kahvin-/ vedenkeitin ja kaikki muu ruokailuun tarvittava). Myös lakanat ja pyyhkeet saimme sieltä. "Asuntolalta" työharjoittelupaikkaan matka ei ollut pitkä, jonka kuljimme kävellen n.10 minuutissa. Vuokra ei ollut kaikista halvimmasta päästä, mutta suosittelemme ehdottomasti paikkaa sen viihtyisyyden ja sijainnin takia.
Työharjoittelupaikassamme Kaarlin seurakunnan päiväkodisssa oli kaksi erillistä päiväkotia, isojen puoli ja pienten puoli. Päiväkodit sijaitsivat lyhyen välimatkan päässä toisistaan. Isojen puolella lapsia oli n. parisen kymmentä ja lapset olivat iältään 5-6 vuotiaita ja muutama 7-vuotias. Pienten puolella oli kaksi erillistä ryhmää, toisessa ryhmässä oli 3-vuotiaat ja toisessa 4-vuotiaat. Kummassakin ryhmässä oli n. 15 lasta. Lapset suhtautuivat meihin todella avoimesti ja olivat muutenkin kaikin puolin ihania lapsia. Vaikka meillä ei ollut lasten kanssa pääsääntöisesti yhteistä kieltä, saimme silti lapsiin hyvin kontaktia ja pääsimme tutustumaan heihin hyvin. Lapsilla oli hyvin avoin suhtautuminen meihin ulkomaalaisiin työharjoittelijoihin, koska heillä on ulkomaalaisia harjoittelijoita oikeastaan joka vuosi.
Isojen puolella oli kaksi ohjaajaa Katri ja Helen ja päiväkodin johtaja Signe. Lisäksi siellä työskenteli viikottain kiertävä musiikin opettaja Maarian. Kaikki ohjaajat olivat todella mukavia ja heidän kanssaan oli todella iloinen ja rento meininki työskennellä. He myös auttoivat tarvittaessa muissakin kuin työasioissa. Signe ja Maarian puhuivat tosi hyvin suomea ja Katri ja Helen ymmärsivät hyvin suomea ja puhuivat vähäsen.
Pienten puolella oli 5 ohjaajaa + musiikin opettaja Maarian. Kaksi ohjaajista (Katrin ja Eda) puhuivat suomea hyvin ja muut ohjaajat ymmärsivät jonkin verran. Aina tultiin kuitenkin ymmärretyksi puolin ja toisin. Välillä tarvittiin tulkkausta ohjaajalta, joka osasi paremmin suomea. Pienten puolen ohjaajat olivat myöskin mukavia ja ystävällisiä, joiden kanssa helppo työskennellä.
Työskentelimme koko työharjoittelujakson ajan samassa ryhmässä. Pääsimme työskentelemään sekä isojen että pienten puolella. Olimme työharjoittelujaksosta n. puolet isojen ja puolet pienten puolella.
Päiväkodissa järjestettiin iltapäivisin erilaisia "juttuja" esim. liikkumisrinki, musiikki, käsityöt yms. Joita olimme mahdollisuuksien mukaan seuraamassa. Kävimme myös tutustumassa lastenkotiin ja pyhäkoulun kanssa kävimme seuraamassa juutalaisten jumalanpalvelusta synagogassa.
Ensimmäiset viikot kiertelimme ja tutustuimme aika paljon Tallinnan vanhaa kaupunkia. Kun vanha kaupunki ja keskusta alkoi tulla meille jokseenkin tutuksi, rupesimme kiertelemään muuta tallinnaa ja ympäristöä. Tällöin rupesimme kulkemaan paljon myös paikallisilla kulkuneuvoilla. Niillä kannattaa rohkeasti vaan ruveta liikkumaan. Me emme olleet itsekkään aina varmoja hyppäsimmekö esim. oikeaan bussiin, mutta aina pääsimme perille, mikä oli pääasia:)
Vapaa-aikana kiertelimme paljon kaupungilla shoppailemassa yms. ja kävimme katsomassa erilaisia nähtävyyksiä, jotka meitä kiinnostivat. Tekemistä kyllä riitti, että kertaakaan ei aika tullut pitkäksi. Oli vielä paljon sellaisia paikkoja, missä olisimme halunneet käydä, mutta aika loppui kesken. Suosittelemmekin, että lähtekää rohkeasti vaan heti liikenteeseen, sillä nähtävää on paljon:)
Hintataso vaatteissa oli jo melko samaa luokkaa kuin Suomessa. Kuitenkin oli muutamia liikkeitä, joissa oli edullisempaa, hintoja kannattaa siis vertailla. Erilaiset kauneuspalvelut olivat kuitenkin edullisia. Ruoka oli halvempaa kuin Suomessa, mutta emme löytäneet asuntomme lähistöltä muutakun muutaman melko pienen ruokakaupan.
6 viikon aikana yhteisen kielen puuttuminen ei koitunut ongelmaksi. Joissain liikkeissä jopa myyjät puhuivat yllättävän hyvin suomea sekä englannin kielen perustaidoilla pärjäsi hyvin mm. kaupungilla asioidessa. Työharjoittelu jakson aikana viroa oppi ymmärtämään hyvin ja puhumaan jonkin verran.
Suosittelemme kaikille ehdottomasti lähtöä Tallinnaan työharjotteluun. Se oli ehdottomasti mukava ikimuistoinen kokemus!:)
|
