Peda.net > Verkkoveräjien etusivu > Edellisen tason veräjä >

Kilpisen 9C Suomenlinnassa 2012

YLLÄPITOON >>    

Suomenlinnaa tutkimassa

Läksimme klo 7 perjantaina 11.5. Kilpisen koulun pihasta kohti Helsinkiä. Tarkoituksena oli tutustua maailmanperintökohde Suomenlinnaan ja tutkia sitä eri näkökulmista työryhmissä. Mukaamme lähti myös kaksi OKL-opiskelijaa Anni ja Tommi. Vaikka satoi kaatamalla lähtiessämme, tunnelma oli iloinen.

Suomenlinnassa meitä odotti opas, jonka johdolla aloitimme "tykit ja tunneli"-kierroksen. Meitä kierrätettiin pimeissä tunneleissa ja ylhäällä valleilla, joita vahtivat suuret tykit. Kierroksen aikana törmäsimme myös iloisiin sotapoikiin ja -tyttöihin, sillä linnoituksessa vietettiin samana päivänä joitain armeijan vuosipäiviä. Paraati rummunpärinöinen toi tuulahduksen linnoituksen historiasta Ruotsin ja Venäjän vallan ajalta. Opastuksen jälkeen työryhmät aloittivat ennalta sovittujen ohjeiden mukaisen työskentelynsä. Joita viimeisteltiin infopisteellä ja myöhemmin vielä koululla. Yksi oppilaistamme tutustui samaan aikaan Kansallismuseoon ja teki retkestään sinne oman tutkimustehtävän.

Retken lopuksi jäi vielä pari tuntinen aikaa seikkailla Helsingin keskustassa. Sielläkin törmäsimme paraatiin kaupungin palveluiden esitellessä kalustoaan. Kotimatkalle lähdimme klo 17 Kauppatorilta. Selvästi näkyi meissä kaikissa pitkän ja aktiivisen ulkoilmapäivän aiheuttama väsymys, mutta jo bussissa alkoi iloinen juttelu ja kortinpeluu. Kilpiselle saavuimme klo 20.30.
Vesikko sukellusvene

Valmistus

Vesikko on vesikko-luokan sukellusvene, joka on tehty Turussa Crichton-Vulcanin telakalla ja se laskettiin vesille 10.5.1933. Eduskunnan päätöksestä sukellusvene ostettiin Chricton-Vulcanilta vuonna 1936. Vene oli nimeltään CV-707, kunnes Suomen valtio osti sen ja nimesi sen Vesikoksi. Alunperin sukellusveneen tilasi saksalainen peiteyritys Ingenieurskantoor voor Scheepsbouw eli IvS, joka toimi Alankomaissa. Alus oli saksalaisen type II A -mallin prototyyppi, joita tehtiin kaksi, E1 Espanjassa ja CV-707 Suomessa.

Sotatoimet

Talvisodassa Vesikko partioi Suomenlahdella. Jatkosodassa Vesikko upotti neuvostoliittolaisen Vyborg-nimisen kauppalaivan ja suojasi Karjalankannaksen evakuointikuljetuksia.

Museointi

Vuonna 1945 liittoutuneiden valvontakomissio määräsi suomalaiset sukellusveneet riisuttavaksi aseista, Ja Pariisin rauhansopimuksessa 1947 Suomelta kiellettiin sukellusveneiden hallussapito. Muut sukellusveneet myytiin Belgiaan metalliromuksi, mutta Vesikko säilytettiin siinä toivossa, että sitä voitaisiin myöhemmin käyttää koulutusveneenä. Vesikkoa säilytettiin Valmetin telakalla Katajanokalla. Myöhemmin Vesikko luovutettiin Sotamuseolle ja siirrettiin Suomenlinnaan, jossa se on edelleen.
Suomenlinna on melko lähellä Helsinkiä, ja sinne pääsee meribussilla noin puolessa tunnissa. Suomenlinnan ohi kulkee myös muita Helsingistä lähteviä laivoja. Suomenlinnaan kulkee myös maanalainen tunneli meren ali pelastushenkilökuntaa varten. Saarella toimii kesäisin myös oma pelastuslaitos.

Suomenlinnan linnoitus on sjoitettu usealle eri saarelle. Meren ympäröimiä saaria reunustavat vallit ja kalliot. Linnoitus on sijoitettu siten, että ainoa isoimpien laivojen kulkureitti Suomeen on mahdollista sulkea suurilla ketjuilla. Laivojen jäädessä loukkuun, voidaan niitä tykittää molemmilta puolilta. Joka puolella Suomenlinnan rannikkovarustuksia on suuria tykkejä, joilla ammutaan vihollisen laivoja.

Suomenlinnan pääsatama on sijoitettu hyvään suojaan saarien keskelle. Suomenlinnan rannikko on hyvin kivistä ja kallioista. Rannikolle pääsee portaita pitkin aivan meren läheisyyteen. Rannikolla tuulee paljon, ja on joskus hyvin sumuista, joka huonontaa näkyvyyttä merelle. Suomenlinnan ympäristössä voi nähdä merilintuja, kuten merilokkeja.
Suomenlinna kotina Suomenlinnassa asuu vähän yli 900 asukasta ja heistä n. 30% on lapsia. Kaikki suomenlinnan *kerrostalot* ovat helsingin kaupungin vuokra-asuntoja, eikä niitä voi omistaa.. Vain omakotitalon voi suomenlinnasta ostaa omaksi, mutta ne ovat erittäin kalliita.Haastattelemamme asukkaan mukaan kerrostaloasunnonnot ovat hanakalasti asuttavia, koska niissä on esim. hyvin paksut ulkoseinät ja kaikkiin asuntoihin on erikseen täytynyt vetää vesiputket ja rakentaa suihkut ja wc:t, ja haastattelemamme naisen kotiin ei saa ollenkaan pesukonetta. Tätä varten asukkailla on käytössä yhteiset pesu-,saunomis-ja suihkutilat. Asukkaan mukaan kaikki tuntee toisensa saarella, lisäksi asukkaatkin valitaan mahdollisimman laajasti, eli on kaikkia vauvasta vanhukseen asti. Suomenlinnassa on koulu, jossa on luokat 1-6, Ylä-aste- ja lukioikäiset menevät vesibussilla helsinkiin kouluun. Suomenlinnassa on myös leikkipuistoja lapsille.

Suomenlinna on melko turvallinen asuinpaikka.Omaa poliisi-tai palolaitosta suomenlinnassa ei ole ,mutta hälytysajoneuvot pääsevät sinne veden-ja maan alla kulkevan tunnelin kautta.Kesäisin suomenlinnassa toimii palolaitos.Suomenlinnaan on myös suunniteltu väestönsuoja.Lisäksi suomenlinnan yössä kulkee valvojat ,jotka valvovat ettei saarella liiku esim. uhkaavia henkilöitä.Samalla he tarkistelevat rakennuksien kuntoja.

Suomenlinna on ihan samanlainen paikka elää,kuin mikätahansa kaupunginosa helsingissä.

Suomenlinnan alueelta löytyy:elintarvikemyymälä,kirkko,koulu,kioski,hotelli,liikuntakeskus,erilaisia kahviloita.Lisäksi saarella käy kerran viikossa ruoka-auto,jolle voi laittaa tilauksen netissä,jolloin se toimittaa tavarat kotiovelle saakka. Tilaaminen on kannattavaa koska voi kerralla ostaa isot ostokset,ilman että poistuu saarelta tai joutuu kantamaan painavia kauppakasseja.Sijaintina suomenlinnassa on aika tuulinen ja kylmä asua,sillä meri vaikuttaa tuulen kylmyyteen.Kesällä kuitenkin suomenlinna saa paljon turisteja,jotka ihailevat suomenlinnan vihreyttä ja runsasta kasvillisuutta.

Suomenlinnassa turistipalvelut ovat hyvät. Pienellä saarella on yllättävän paljon palveluita, jotka ovat niin linnoituksen kävijöiden kuin asukkaidenkin käytössä, esimerkiksi: Kioski (kesäisin),

Siwa,

opaskierrokset (yli 15 kielellä), museoita (6kpl), museo- ja käsityöläiskauppoja, ravintoloita (7kpl), kahviloita (5kpl),

eväsruokailutila, infopiste (jossa myydään kirjoja, kortteja ja lahjatavaroita), saunoja, Hostel Suomenlinna, kesäteatteri (kesäisin),

Kesäteatteri on ollut toiminnassa vuodesta 1968, joka sijaitsee Susisaaressa Hyvän Omantunnon linnakkeessa. Siellä on nähty mm. Veljeni Leijonamieli, Taru sormusten herrasta ja Tuntematon sotilas. Näytöksistä vastaavat Ryhmäteatteri ja Q-teatteri vuorovuosina. Palvelut on sijoitettu hyvin ympäri saarta, ja vessojakin on hyvin jokapuolella. Tienviittoja ja karttoja on hyvin joka puolella, joten löytää helposti perille. Polut ovat siistejä, joten niitä pitkin on hyvä kulkea sekä ympäristö on siisti. Hyvä kuljetus saarelle ja pois.
Kävimme tutkimassa tykkejä Kustaanmiekan valleilla eteläpäädyssä.
Suomenlinnan alueella on nykyään 105 tykkiä ja tykin putkea.
Suurin osa Kustaanmiekan valleilla olevista tykeistä olivat venäläisten valmistamia.
Kustaanmiekalle on sijoitettu suustaladattavia ruotsalaisia ja venäläisijä tykkejä, sekä takaaladattavia vanhempia malleja.
Ruotsalaiset tykit ovat vanhempia ja venäläiset tykit ovat tuoreempia malle vuosilta 1867 ja 1877.
1900-luvun uudemmat tykit ovat Rannikkotykistömuseolla ja Sotamuseossa.

Kun kävimme Kustaanmiekan eteläpäädyssä tutkimassa tykkejä, huomasimme yksityiskohtia venäläisissä tykeissä. Niissä oli venäjän kielellä kirjoitusta ja haaleasti näkyi jotain numeroita joista ei saanut kuitenkaan selvää oliko se vuosiluku vai jotain muuta.

Suustaladattavat tykit olivat vanhempia kuin takaaladattavat.

Olimme myös tutkimassa Susisaaressa. Siellä oli pienempiä 6 -naulaisia ruotsalaisia rautakanuunoita.



Saarelta löytyy saaristo kasvillisuutta. Saarella on kalkkiperäinen maa, koska muuria rakentaessa on käytetty kalkkia.
Puu, jota ei ole mailla, ja täällä on, on kaarni saarella oli myös voikukkia. Vuorella oli ennen pelkkää hiekkaa, mutta nykyisin siellä kasvaa ruohoa ja muita pieniä kasveja. Vielä ei ollut puissa lehtiä, joka olisi lisännyt luonnon kauneutta. Kesällä luonto on täällä varmasti kaunista.
Ehrensvärdin hauta

Ehrensvärdin hauta on Suomenlinnan perustajan Augustin Ehrensvärdin viimeinen leposija ja hautamuistomerkki Suomenlinnan Susisaaren Linnanpihalla. Ehrensvärd haudattiin linnanpihalle vuonna 1783, mutta muistomerkki sai nykyisen asunsa vasta vuoden 1805 tienoilla.
Ehrensvärdin kuoltua vuonna 1772 kuningas Kustaa III määräsi, että tämä on haudattava Viaporin linnanpihalle luomansa linnoituksen sydämeen. Hautaholvin rakennustyöt veivät yksitoista vuotta, jona aikana Ehrensvärd lepäsi tilapäishaudassa Ulrika Eleonoran kirkon hautausmaalla Helsingissä. Ehrensvärdin arkku siirrettiin Suomenlinnaan ja laskettiin linnanpihan hautaholviin 5. heinäkuuta 1783 juhlallisessa tilaisuudessa kuninkaan läsnä ollessa.





Suomenlinnan kirkko

Suomenlinnan kirkko on Helsingin Suomenlinnassa sijaitseva evankelis-luterilainen kirkko. Suurimman osan historiastaan kirkko on toiminut armeijan omistamana varuskuntakirkkona. Nykyisin se kuuluu Helsingin tuomiokirkkoseurakuntaan.
Suomenlinnan kirkko valmistui vuonna 1854 arkkitehti Konstatin Thonin suunnitelmien mukaan. Se oli alun perin ortodoksinen Viaporin venäläisen varuskunnan kirkko, Pyhän Aleksanteri Nevalaisen muistolle pyhitetty. Se muutettiin luterilaiseksi Suomen itsenäistyttyä, koska nuoren tasavallan aikana ei katsottu olevan enää sopivaa, että kaupunkiin mereltä päin tulevia tervehtisi ensimmäisenä venäläistyylinen kirkko.





Suomenlinnan vankileirin muistomerkki

Muistomerkki koostuu kahdesta kalliosta, luonnontilaisesta ja louhitusta sekä kivestä hakatusta suorakulmiosta. Teos on aikaansaatu ympäristöä muokkaamalla ja rajaamalla. Kallioon on kaiverrettu vuosiluvut 1918 ja 1919, joita taukoamatta virtaava vesi kuluttaa. Teokseen kiinnitettyyn laattaan on merkitty leirin nimi ja ajankohta.





Kuninkaanportti

Kuninkaanportti on rakennettu paikalle, jossa linnoituksen perustajaa Ruotsin kuningas Adolf Fredrikiä kuljettanut alus ankkuroitiin hänen käydessään tutustumassa linnoituksen rakennustöihin vuonna 1752.




Vanhanaikainen kaupunki muistutti vähän viroa. Rakennukset olivat kuluneita ja kärsineitä. Huomasi, että ne olivat vanhoja. Kivirakennelmat olivat vanhannäköisiä ja pelottavia. Rakennuksia oli jokapuolella, mutta ei niin lähellä merenrantaa. Yksityiskohtia oli paljon erinlaisia esim. ampuma-aukot olivat ulkoa pienempiä ja laajenivat sisällepäin saadakseen paremmat ampumiskulmat ja hyvän suojan. Bastionien rakennukset olivat salmiakin muotoisia ja kohteita mistä ammutaan.Rakennuksia oli paljon ja ne olivat erikokoisia. Rakennuksia oli mielenkiintoista katsella ja tutkailla. Kuvia tuli myös aika paljon otettua.