Annettu Helsingissä 17
päivänä marraskuuta 2005
Valtioneuvoston asetus
ylioppilastutkinnosta N:o 915
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty
opetusministeriön esittelystä, säädetään 21
päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) 18 §:n 3
momentin ja 18 b §:n 1 momentin nojalla, sellaisina kuin ne ovat, 18
§:n 3 momentti laissa 673/2005 ja 18 b §:n 1 momentti laissa
766/2004, sekä ylioppilastutkinnon järjestämisestä 26
päivänä elokuuta 2005 annetun lain (672/2005) nojalla:
Ylioppilastutkinto
1 §
Koetehtävien laatiminen
Ylioppilastutkintoon kuuluvien kokeiden tehtävät
laaditaan lukiolain (629/1998) 18 §:n 1 momentissa ja
jäljempänä 2 §:ssä mainituissa oppiaineissa niiden
kurssien oppimäärien mukaan, joista lukiolain 10 §:n 1 momentin
nojalla säädetään lukiokoulutuksen tuntijaon mukaisina
pakollisina kursseina ja syventävinä opintoina tarjottavina
kursseina.
2 §
Reaaliaineissa järjestettävät kokeet
Reaaliaineissa järjestetään kokeet
ylioppilastutkintolautakunnan määräämällä tavalla
uskonnossa, elämänkatsomustiedossa, psykologiassa, filosofiassa,
historiassa, yhteiskuntaopissa, fysiikassa, kemiassa, biologiassa,
maantieteessä ja terveystiedossa.
Reaaliaineiden kokeissa tulee olla oppiainerajat
ylittäviä tehtäviä.
3 §
Arvosanat
Kokeista annettavat arvosanat ja niitä vastaavat
pistemäärät ovat laudatur (7), eximia cum laude approbatur (6), magna cum
laude approbatur (5), cum laude approbatur (4), lubenter approbatur (3), approbatur (2) ja improbatur (0).
4 §
Kokeen uusiminen
Hyväksytyn kokeen saa uusia yhden kerran. Hylätyn kokeen
saa uusia kaksi kertaa.
Kun kokelas on valinnut tutkintonsa pakolliseksi kokeeksi
ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain (672/2005) 2
§:n 2 momentissa tarkoitetun vaativamman tason kokeen tai toisen
kotimaisen kielen kokeena suoritettavan äidinkielen kokeen ja saanut
koesuorituksesta hylätyn arvosanan, hän voi kokeen uusiessaan vaihtaa
sen tason. Myös kokelas, jolla on oikeus suorittaa äidinkielen
kokeena oppimäärään suomi tai ruotsi toisena kielenä
perustuva koe ja joka on saanut hylätyn arvosanan tavanomaisesta
äidinkielen kokeesta, voi vaihtaa kokeen oppimäärään
suomi tai ruotsi toisena kielenä perustuvaksi kokeeksi.
5 §
Ylioppilastutkinnon suorittamisajan pidentyminen
Ylioppilastutkinnon suorittamiseen saa seuraavissa tilanteissa
käyttää pitemmän ajan kuin ylioppilastutkinnon
järjestämisestä annetun lain 7 §:n 1 momentissa
säädetään:
1) kun kokelas uusii hylätyn pakollisen kokeen, hän saa
käyttää 4 §:n 1 momentissa säädetyt uusimiskerrat
hylätyn arvosanan saamista välittömästi seuraavina kolmena
tutkintokertana; ja
2) kokelas, joka on osallistunut yhteen tutkintokertaan ja
ulkomailla tapahtuvan päätoimisen opiskelun tai siihen rinnastettavan
syyn vuoksi menettänyt kaksi tutkintokertaa, voi jatkaa tutkinnon
suorittamista seuraavana kahtena peräkkäisenä tutkintokertana
säilyttäen oikeutensa hylätyn kokeen uusimiseen siten, että
menetettyjä tutkintokertoja ei lueta 1 kohdassa tarkoitettuihin
tutkintokertoihin.
6 §
Kokeiden järjestäminen poikkeavasti
Jos kokelaalla on vamma taikka luku- tai kirjoitushäiriö,
hänen kokeensa voidaan järjestää poikkeavasti. Sama koskee
kokelasta, joka on sairauden tai siihen rinnastettavan syyn vuoksi estynyt
suorittamasta kokeita samalla tavalla kuin muut kokelaat.
Ylioppilastutkintolautakunta päättää 1
momentissa tarkoitettujen järjestelyjen käytöstä kokelaan
tai hänen huoltajansa tekemän hakemuksen perusteella.
Todistukset
7 §
Ylioppilastutkintodistuksen
päivääminen
Ylioppilastutkintotodistus päivätään sen
tutkintokerran mukaan, jonka loppuun mennessä kokelas on hyväksytysti
suorittanut tutkintoon kuuluvat pakolliset kokeet, tai sen tutkintokerran
mukaan, jonka loppuun mennessä ylioppilastutkinnon
järjestämisestä annetun lain 6 §:n 3 momentin nojalla
todetaan, ettei hylätty suoritus estä todistuksen antamista.
8 §
Ylioppilastutkintotodistukseen merkittävät arvosanat
Ylioppilastutkintotodistukseen merkitään arvosanat
hyväksytysti suoritetuista kokeista. Jos tutkinto katsotaan suoritetuksi
hylätyn arvosanan estämättä, todistukseen
merkitään myös hylätty arvosana.
Jos kokelas on uusinut kokeen ennen kuin tutkintotodistus on 7
§:n mukaan päivätty, todistukseen merkitään annetuista
arvosanoista parempi. Jos parasta suoritusta ei voida arvostelun perusteella
todeta, tutkintotodistukseen merkitään viimeiseksi suoritetun kokeen
arvosana.
9 §
Kokeiden suorittamisesta annettavat todistukset
Kokelaalle, jolle ylioppilastutkinnon
järjestämisestä annetun lain 12 §:n 1 momentin nojalla ei
anneta ylioppilastutkintotodistusta, annetaan todistus hyväksyttyjen kokeiden
suorittamisesta, jos
1) kokelas on ylioppilastutkinnon järjestämisestä
annetun lain 7 §:n 1 momentissa tai edellä 5 §:ssä
tarkoitetussa ajassa suorittanut hyväksytysti ylioppilastutkintoon
kuuluvat pakolliset kokeet; tai
2) kokelas on 1 kohdassa tarkoitetussa ajassa suorittanut
ylioppilastutkinnon pakolliset kokeet ja hänen osaltaan sovelletaan
ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 6 §:n 3
momentissa tarkoitettua hylätyn arvosanan kompensaatiota.
Todistus hyväksyttyjen kokeiden suorittamisesta annetaan
myös kokelaalle, joka on 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa ajassa
suorittanut vain osan pakollisista kokeista.
Henkilölle, joka on suorittanut hyväksytysti yhden tai
useamman erillisen ylioppilastutkintoon kuuluvan kokeen, annetaan todistus suoritetuista
kokeista.
Kokelaalle, joka suorittaa ylioppilastutkintoa yhtä useammalla
tutkintokerralla, annetaan pyynnöstä ylioppilastutkintorekisterin
ote, josta hänen suorituksensa ilmenevät.
Ylioppilastutkintolautakuntaa koskevat säännökset
10 §
Ylioppilastutkintolautakunta
Opetusministeriö nimeää
ylioppilastutkintolautakuntaan puheenjohtajan ja tarpeellisen
määrän muita jäseniä yliopistojen ja muiden
korkeakoulujen sekä opetushallituksen esityksestä. Lautakunta
valitsee keskuudestaan kaksi varapuheenjohtajaa.
Ylioppilastutkintolautakunnan jäsenten tulee olla
ylioppilastutkintoaineita ja opetustointa hyvin tuntevia henkilöitä.
Lautakunta voi ottaa apujäseniä kokeiden laatimista ja arvostelua
varten.
Ylioppilastutkintolautakunta kehittää ylioppilastutkintoa
yhteistyössä opetushallituksen kanssa.
11 §
Ohjesääntö ja arkistonmuodostussuunnitelma
Ylioppilastutkintolautakunta hyväksyy
ohjesäännön, jossa määrätään:
1) lautakunnan työskentelystä ja kokouksiin
liittyvistä menettelytavoista;
2) puheenjohtajan, varapuheenjohtajien, pääsihteerin ja
muun henkilökunnan tehtävistä sekä oikeudesta
käyttää lautakunnan päätösvaltaa; sekä
3) muista tarpeellisista lautakunnan toimintaan kuuluvista
asioista.
Ylioppilastutkintolautakunta hyväksyy koetehtävien ja
kokelaiden vastausten sekä muun arkistoitavan aineiston
säilyttämistä varten arkistolain (831/1994) mukaisen
arkistonmuodostussuunnitelman.
12 §
Palkkiot
Opetusministeriö vahvistaa puheenjohtajan ja
varapuheenjohtajien sekä jäsenten ja apujäsenten palkkiot.
13 §
Kanslia ja virkamiehet
Ylioppilastutkintolautakunnalla on kanslia, joka hoitaa tutkinnon
toimeenpanoa ja lautakunnan hallintoa.
Ylioppilastutkintolautakunnan kanslian esimiehenä on
pääsihteeri. Lisäksi lautakunnalla on tutkintosihteereitä
ja muita virkamiehiä.
Opetusministeriö nimittää pääsihteerin
lautakunnan annettua asiasta lausuntonsa. Muut virkamiehet nimittää
lautakunta.
Opetusministeriö vahvistaa pääsihteerin palkkauksen.
14 §
Kelpoisuusvaatimukset
Pääsihteeriltä vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto
ja perehtyneisyys virkaan kuuluviin tehtäviin.
Tutkintosihteeriltä vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto ja
perehtyneisyys hallinnollisiin tehtäviin.
Erinäiset säännökset
15 §
Rehtorin ilmoitusvelvollisuus
Rehtori ilmoittaa kullakin tutkintokerralla ylioppilastutkintolautakunnan
määräämään ajankohtaan mennessä
lautakunnalle ne kokelaat, joilla ei ole ylioppilastutkinnon
järjestämisestä annetun lain 4 §:n mukaan oikeutta
osallistua kokeeseen, johon he ovat ilmoittautuneet.
Rehtori ilmoittaa kullakin tutkintokerralla ylioppilastutkintolautakunnalle
lautakunnan määräämään ajankohtaan mennessä
ne kokelaat, joille ei anneta lukion päättötodistusta eikä
todistusta ammatillisen tutkinnon suorittamisesta.
Rehtorin tulee antaa ylioppilastutkinnon
järjestämisestä annetun lain 11 §:ssä tarkoitettu
päätöksensä viipymättä tiedoksi lautakunnalle.
Päätöksen saatua lainvoiman rehtorin tulee ilmoittaa siitä
lautakunnalle.
16 §
Tarkistusarvosteluun liittyvä todistuksen antaminen ja tuloksen
ilmoittaminen
Kokelaalle annetaan ylioppilastutkintotodistus tai todistus
kokeiden suorittamisesta sen estämättä, että hänen
suoritukseensa on haettu tarkistusarvostelua. Jos arvosana tarkistusarvostelun
tuloksena muuttuu, palautetun ylioppilastodistuksen tai muun todistuksen
tilalle annetaan maksutta uusi todistus.
Tarkistusarvostelun tulos ilmoitetaan kokelaalle,
tarkistusarvostelua pyytäneelle henkilölle ja lukion rehtorille.
17 §
Maksujen periminen
Lukiokoulutuksen järjestäjä perii maksut, jotka on
säädetty osallistumisesta ylioppilastutkintoon ja siihen kuuluviin
kokeisiin, sekä tilittää maksut ylioppilastutkintolautakunnalle.
18 §
Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä
tammikuuta 2006.
Reaaliaineen koe terveystiedossa järjestetään
ensimmäisen kerran vuoden 2007 ensimmäisellä tutkintokerralla.
Jollei ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun
lain 7 §:n 1 momentista tai tämän asetuksen 5 §:stä
muuta johdu, kokelas, joka on ennen tämän asetuksen voimaantuloa
hyväksytysti suorittanut reaalikokeen, voi sen uusintana suorittaa yhden
reaaliaineen kokeen, ja kokelas, joka on valinnut reaalikokeen pakolliseksi ja
jonka suoritus on hylätty ennen tämän asetuksen voimaantuloa,
voi hylätyn kokeen uusintana suorittaa pakollisena reaaliaineen kokeen.
Sen estämättä, mitä 4 §:n 1 momentissa
säädetään, kokelas, joka on ennen tämän asetuksen
voimaantuloa suorittanut hyväksytysti reaalikokeen ja tämän
asetuksen voimassa ollessa suorittanut hyväksytysti reaaliaineen kokeen,
ei voi uusia reaaliaineen koetta.
Jos kokelas on ennen ylioppilastutkintotodistuksen
päiväämistä uusinut reaalikokeen tai suorittanut
hyväksytysti sekä reaalikokeen että reaaliaineen kokeen,
tutkintotodistukseen merkitään paras näiden kokeiden
arvosanoista. Jos parasta suoritusta ei voida arvostelun perusteella todeta,
tutkintotodistukseen merkitään viimeiseksi suoritetun kokeen
arvosana.
Hyväksytystä reaalikokeesta ja hyväksytystä
reaaliaineen kokeesta, joiden arvosanoja ei merkitä
ylioppilastutkintotodistukseen, annetaan erillinen todistus.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä
asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin
toimenpiteisiin.
Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 2005
Opetusministeri
Antti Kalliomäki
Hallitusneuvos
Minna Antila