Lievä tai jopa merkittävä lihavuus pidentää elinikää. Sen sijaan vaikea tai sairaanloinen lihavuus altistaa ennenaikaiselle kuolemalle.
Tutkijat kävivät läpi lähes sata painoindeksin ja kuolleisuuden yhteyttä selvittävää tutkimusta. Yhteensä tutkittuja henkilöitä on liki kolme miljoonaa eri puolilla maailmaa.
Painoindeksin ollessa välillä 25-30, kyseessä on lievä lihavuus. Kun indeksi on välillä 30-35 kyseessä on merkittävä lihavuus ja kun indeksi on yhtä suuri tai suurempi kuin 35, on kyseessä vaikea tai sairaalloinen lihavuus. Kuolleisuustilastoja verrattiin normaalin painoindeksin, eli 18,5-25, omaaviin ihmisiin.
Tulosten perusteella lievä ja jossain määrin jopa merkittävä lihavuus lisää elinikää. Näissä painoluokissa riski kuolla ennenaikaisesti on kuusi prosenttia pienempi kuin normaalipainoisen ihmisen.
Lihavuuden muuttuminen vaikeaksi tai sairaanloiseksi lisää kuoleman riskiä erittäin paljon. Vaikeasti tai sairaanloisesti lihavan kuolemanriski on peräti kolmanneksen suurempi kuin normaalipainoisen.
Tutkijat selittävät lievän ja osin merkittävän ylipainon suojaavaa vaikutusta sillä, että pulskaan potilaaseen kiinnitetään helpommin huomiota, ihonalainen rasva suojaa sydäntä ja että sairastuessa pulskalla on enemmän vararavintoa.
Tulokset selviävät lähemmin tuoreesta USA:laisen lääketieteen JAMA-julkaisusta.
Liian suuri tai liian pieni palkkio ei ole hyväksi aloittavalle tai saneerattavalle yrittäjälle. Aalto yliopistosta väittelevän filosofian lisensiaatti Tapio Laakson väitöksen mukaan väärin mitoitettu kannustin pistää yrittäjän ottamaan joko liian kovia riskejä vai sitten välttelemään niitä liiaksi.
Jos palkkio on pieni, ottaa yrittäjä liian suuria riskejä. Jos se taas on suuri, välttää hän tarpeellisiakin riskejä, mikä ei ole tuottavuuden kannalta suotavaa.
Maltillinen palkkio osoittautui kaikkein parhaimmaksi vaihtoehdoksi, koska maltillisesti palkittu yrittäjä malttaa myös riskien kanssa.
Noin puolet yrityssaneerauksista epäonnistuu ja lopputuloksena on lähes aina konkurssi. Konkurssit painottuvat pieniin ja suuriin yrityksiin, mutta keskikokoiset selviävät saneerauksesta parhaiten.
Tutkija lähestyi kysymystä aikaisemmista poikkeavasta näkökulmasta. Hän rinnasti saneerattavat yritykset ja aloittavat yritykset toisiinsa, koska näiden elinaikaodotus on sama ja yrittäjäaines on samanlaista. Tutkimuksessa palkkiona ymmärretään yrityksen arvo saneerauksen jälkeen
Internetissä julkaistava tieteellinen tieto saattaa kärsiä inflaation. Syynä ei ole tiedon luotettavuus tai laatu, vaan internetin logiikka, jossa esimerkiksi hakukoneet suosittelevat tiettyä sivustoa klikkausten määrän perusteella.
Wisconsinin yliopiston viestintätieteen laitoksen professorit varoittavat, että verkottumisella saattaa olla yllättäviä seurauksia, joita tieteentekijät eivät enää pysty hallitsemaan. Jopa parhaimmilla aikomuksilla tehdyt julkaisut saattavat kääntyä julkaisijoita vastaan, koska ei ymmärretä, että miten verkon työkalut toimivat.
Professorit tarjoavat esimerkkinä sitä, että monet uutissivustot laittavat eniten klikatut artikkelit näkyvästi esille.
Useasti eniten klikkauksia saavat ne artikkelit, joiden viesti tai joiden aiheuttama keskustelu on mahdollisimman älytön. Lopputuloksena on kutistuva kierre, jossa yksilölle tarjoutuvat uutiset eivä määräydy sisällön vaan hätkähdyttävyyden perusteella. Ja vaikka lukija löytäisi oikean artikkelin, vääristää epäasiallinen kommentointi sitä miten hän viestin tulkitsee.
Nyt tarvitaankin poikkitieteellistä yhteistyötä, jotta tutkijat oppivat ymmärtämään ja hyödyntämään uuden viestintäkentän mekanismeja. Kyse ei ole tulevaisuuteen valmistautumisesta vaan nykyhetken kiinni saamisesta. Ja nykyhetkessä on moni tieteellisiä kysymyksiä, joista täytyy käydä asiallinen julkinen keskustelu.
Professorit Dominique Brossard ja Dietram Scheufele esittelevät ajatuksiaan tarkemmin Science-julkaisussa.
Lasten maailma voi olla jännittävä ja toisinaan aika raadollinenkin. Miksi toiset lapset ovat suositumpia ja onnellisempia kuin toiset – vastauksia on etsitty ainakin vanhempien koulutustasosta, toimeentulosta ja lasten ylipainoisuudesta sekä muutenkin ulkonäöstä. Kalifornian ja brittiläisen Kolumbian yliopistojen yhteinen tutkimus kuitenkin sanoo, että myös henkisillä ja eettisillä arvoilla on väliä
Vaikka maailma on kova, ystävällisyys kannattaa. Tutkimukseen osallistui 400 lasta, jotka olivat iältään 9-11 vuotiaita. Heiltä kysyttiin muun muassa omasta onnellisuuden tunteesta ja siitä, kenen luokkatoveriensa kanssa he mieluiten tekisivät yhteistyötä. Lisäksi puolia näistä 400 lapsesta pyydettiin tekemään erityisen ystävällisiä tekoja, kuten jakamaan eväänsä ystävän kanssa tai vaikka halaamaan äitiään, kun tämä vaikutti stressaantuneelta. Ja toista puolta tutkimusjoukosta pyydettiin raportoimaan kivoista paikoista, joissa he kävivät, kuten isovanhempien luona tai leikkikentällä.
Neljän viikon jälkeen lapsilta kysyttiin uudelleen onnellisuuden kokemuksesta ja siitä, kenen ja kuinka monen luokkatoverin kanssa he haluaisivat koulupäiväänsä viettää.
Ja tuloksista paljastuu, että molemmat ryhmät kokivat onnellisuuden kasvaneen, mutta ystävällisiä tekoja tehneellä ryhmällä tulokset olivat parempia sekä omassa hyvässä olossa että luokkatoverien osoittamassa hyväksynnässä. Toisin sanoen, ystävälliset teot vaikuttivat paitsi suosioon luokkakavereiden parissa, myös omaan onnellisuuteen, todetaan PLOS One –julkaisun tutkimuksessa.
Pennsylvanialaiset yliopistotutkijat ovat tehneet mielenkiintoisen havainnon Afrikassa, sijaitsevassa Olduvain rotkossa. Tämä jyrkkäseinäinen, yli 50 kilometriä pitkä laakso on yksi tärkeimpiä esihistoriallisten kaivausten kohteita, josta on löydetty jäänteitä useista eri nykyihmisen edeltäjistä, kuten Homo Erectuksesta ja Habiliksesta sekä myös neanderthalin ihmisestä
Olduvain rotkon maisema Tansaniassa on poikkeuksellisen monipolvinen ja se vaihtelee kuivista ruohikkoalueista tiheään metsään – ja tällä monipuolisuudella uskotaan olleen vaikutus varhaisen ihmislajin kehitykseen.
Tähän mennessä laaksosta kerätyt tiedot ovat olleet liian hajanaisia johtopäätösten tekemiseen. Nyt Katherine Freeman ja myyt Pennsylvanian osavaltion yliopistot tutkijat käyttivät radioisotooppimenetelmää määrittääkseen, minkälaiset Olduvain laaksoon olosuhteet todella olivat kaksi miljoonaa vuotta sitten, kun Homo Erectus –sukuinen esi-ihminen alkoi vähitellen kadota. Tulokset viittaavat siihen, että laakson maisema muuttui juuri tuohon aikaan huomattavan nopeasti. Ruohikkoisista aroista tuli tiheää metsää vain joidenkin satojen tai korkeintaan tuhannen vuoden aikana. Tämä havainto on täysin ristiriidassa tähän asti vallinnen käsityksen kanssa, jonka mukaan vähitellen levinnyt kuivuus olisi suosinut ruohikkoisten maiden leviämistä ja vaikuttanut näin ihmisrodun kehitykseen. Nyt Pennsylvanian tutkijat onnistuivat myös määrittämään, minkälaisella vauhdilla Olduvain laaksoon vesistöt haihtuivat kuivuudessa tai kasvoivat sadeveden ansioista. Nämä havainnot tehtiin järvien sedimentteihin kätkeytyneiden tietojen perusteella. Ja nyt näyttääkin siltä, että juuri tällaisten metodien avulla voidaan kartoittaa ihmisrodun menneisyyttä jopa miljoonien vuosien takaa.
Nukkuminen kannattaa. Tämähän on aivan selvää, mutta tuore tutkimus paljastaa lisää positiivisia vaikutuksia unen jatkamiselle muutamalla tunnilla pidempään. Yhdysvaltalaisten unitutkijoiden tieteellisessä, SLEEP –aikakausikirjassa julkaistussa tutkimuksessa vertailtiin kahden ryhmän havainnointikykyä, mutta myös kivunsietoa.
Toinen ryhmä nukkui oman normaalin unirytminsä mukaan, joka oli keskimäärin noin kahdeksan tuntia, kun vertailuryhmä nukkui tutkimuksen aikana noin 10-tuntisia yöunia. Melko yllättäen paljastui, että pitkään nukkuneella ryhmällä mitattu havainnointikyky oli parempi kuin normaaleja, kahdeksan tunnin yöunia nukkuneilla. Vielä yllättävämpi havainto tehtiin mittaamalla koehenkilöiden kivunsietokykyä asettamalla käsi kuumenevalle pinnalle. Tässäkin 10-tuntia nukkuneet pärjäsivät paremmin, sillä heidän kivunsietokykynsä oli noin 25% prosenttia vertailuryhmää parempi.
Pitkillä yöunilla näyttäisi olevan siis varsin positiivisia vaikutuksia, kertoo Henry Ford sairaalan unitutkijan Timohty Roehrsin johtama tutkimus.
Lapsuuden traumat, kuten väkivalta tai uhatuksi tuleminen jättävät jälkeensä osalle lapsista myös geeneissä, toteavat Max-Planck Instituutin psykiatrit Saksassa, Münchenissä. Lapsuuden traumaattiset tapahtumat voivat aiheuttaa mielenterveyshäiriöitä myös aikuisille, mikäli näiltä löytyy eräs tietty geenivariantti.
Psykiatrit tutkivat noin 2000 lapsuudessa kaltoin kohdellun afro-amerikkalaisen aikuisen DNA:t Näistä joka kolmas oli sairastunut myöhemmin elämässään muun muassa post-traumaattiseen stressihäiriöön. Riski oli erityisen suuri niillä, jolta löytyi eräs tietty FKBP5-nimisen geenin muunnos. Tämä geeni on tärkeä, sillä se säätelee koko kehon stressihormonijärjestelmää ja vaikuttaa kykyyn toimia paineen alaisena.
Miten tämä geenimuunnos syntyi? Max-Planck –instituutin tutkijat havaitsivat, että stressin tuottamien hormonien vaikutuksesta syntyy niin sanottu epigeneettinen muunnos, jossa ryhmä metyylejä erottuu ihmisen DNA:sta ja johtaa tämän kyseisen FKBP5 geenin kohonneeseen toimintaan. Mutta tämä muunnos tapahtui vain niiden tutkituiden DNA:ssa, jotka traumatisoituivat nimenomaan lapsuudessaan.
Tutkijoiden mukaan nyt tiedämme, että lapsuuden traumat voivat sekoittaa koko stressinsietojärjestelmän, ja aiheuttaa näin huomattavia muutoksia koko elämän ajaksi juuri epigeneettisen muuntumisen eli ympäristövaikutusten kautta. Tutkimus julkaistiin Nature Neuroscience –lehdessä.
Kansasin osavaltion yliopistojen tutkijat halusivat selvittää, miten ruokien tuotemerkit vaikuttavat ylipainosten lasten aivoissa. He valitsivat 10 kappaletta ylipainoisia ja vertailuryhmäksi 10 normaalipainoista lasta, iältään kymmenestä neljääntoista. Sitten näille lapsille näytettiin 60:n ruokapakkauksen etikettejä ja 60:n muun tuotteen tunnusmerkkejä, samalla kun aivotoimintaa mitattiin funktionaalisella magneettikuvantamisella.
Lapset saivat myös arvioida omaa suhtautumistaan näytettyihin logoihin, ja tuloksista paljastui seuraavaa: kun ylipainoinen lapsi näkee ruokaan viittaavan tuotemerkit, tapahtuu hänen aivoissaan aktivoitumista niin kutsutussa palkitsemisjärjestelmässä. Tämä on välittäjäaineiden ja hermoratojen muodostama yksikkö, jonka tehtävänä on tuottaa positiivisia tuntemuksia yksilön ja geenien eloon jäämisen kannalta tärkeissä toiminnoissa. Ylipainosten lasten kohdalla aivojen palkitsemisjärjestelmä oli huomattavasti aktiivisempi kuin normaalipainoisilla. Näillä sen sijaan aktivoituivat aivojen itsehillintään vaikuttavat alueet. Eli tiivistettynä, ruokalogojen näyttämine näkyi aivoissa koko testiryhmällä, mutta normaalipainosten kohdalla reaktio viittasi itsehillintään, kun ylipainoisilla herkullisuutta henkivä ruokamerkki aiheutti ärsykkeen palkitsemisjärjestelmässä.
Lastenlääkärien Journal of Pediatrics –julkaisun mukaan tutkimus paljastaa, että lapset ovat erityisen alttiita ruokamainoksille, ja toisaalta itsehillinnän kehitys voisi auttaa lasten paino-ongelmallisissa. Tutkimus tosin taitaa auttaa myös mainostajia todistamalla, että ruuan mainostaminen aiheuttaa stimulaatiota etenkin ylipainosten lasten aivoissa.
Äkkiä kuvittelisi, että rakastunut ihminen lähestyy vastakkaista sukupuolta muita helpommin. Asia on kuitenkin täysin päin vastoin, kun kyse on miehistä.
Tutkijat antoivat koehenkilöille sierainten kautta hormonia, jota erittyy runsaasti rakastelun ja jälkeläisen syntymän yhteydessä. Hypoteesinä oli, että hormonin vaikutuksesta mies keskustelee viehättävän naisen kanssa normaalia lähempänä. Ja katin kontit
Suhteessa valmiiksi elävät tai hormonia saaneet miehet pysyivät tavallista kauempana viehättävästä naisesta. Sen sijaan sinkut ja placeboa saaneet miehet tulivat normaalin etäisyyden päähän.
Tutkijat tekivät lisätestien jälkeen sen johtopäätöksen, että rakastunut mies on immuuni toisten naisten viehätysvoimalle. Ilmiötä selitetään siten, että näin mies varmistaa jälkeläistensä selviytymisen. Luolamiesaikoina olisi ollut lapselle kohtalokasta, jos vain äiti olisi jäänyt huolehtimaan pienokaisen ylläpidosta.
Jos tunnet olevasi keski-iän kriisissä, niin et ole yksin. Tuoreimman tiedon mukaan isot kädelliset, kuten simpanssit ja orangit, kärsivät kyseisestä tunnetilasta ihmisten tavoin.
Tutkijat havaitsivat, että kaikkien isojen kädellisten hyvinvointikäyrä on u:n muotoinen. Toisin sanoen lapsuus ja vanhuus ovat onnellista aikaa mutta keski-iässä menee kurjemmin.
Koska apinat eivät hakeudu terapiaan, piti niiden onnellisuuden mittaamiseksi kehittää uusia menetelmiä. Tutkijat haastattelivat apinoiden hoitajia, jotka tuntevat suojattinsa parhaiten. Tuloksia tulkittiin soveltuvalta osin samoilla välineillä kuin millä ihmisten onnellisuutta tutkitaan.
Tulokset olivat selvät, sillä kaikilla isoilla kädellisillä on samanlainen onnellisuuden kaari. Ihmisen keski-iän kriisiä ei siis selitä asuntolaina, avioero, älypuhelimen rikkoutuminen tai muukaan modernin elämän kotkotus. Sen sijaan elämän onnellisuuskaari on peruja sekä isojen apinoiden että ihmisten yhteisiltä esi-isiltä.
Tutkimus on ensimmäinen laatuaan. Sen tulokset eivät poista sitä tosiasiaa, että elämän takaiskut vaikuttavat ihmisen onnellisuuteen. Sen sijaan tulokset osoittavat, että osalle tyytymättömyyttä on vahva geneettinen tausta.
MS-taudista, 1-tyypin diabeteksestä tai astmasta kärsiville on luvassa uutta toivoa. Tutkijat ovat nimittäin kehittäneet biohajoavia nanopartikkeleita, jotka voivat viedä halutun antigeenin elimistöön. Antigeeni puolestaan huijaa immuunijärjestelmää siten, että se lopettaa hyökkäykset terveitä kudoksia vastaan.
Tutkimuksissa ollaan pisimmällä MS-taudin kohdalla. MS-taudissa immuunijärjestelmä hyökkää hermosoluja suojelevan myeliinin kimppuun ja aiheuttaa vähitellen vaurioita. Sairauden perimmäistä syytä ei tiedetä
MS-taudin tämänhetkisessä hoidossa tukahdutetaan koko immuunijärjestelmän toiminta. Tämän seurauksena potilas on alttiimpi tavallisille infektioille ja syöville.
Uudessa hoitomuodossa pystytään vaimentamaan vain sairauden aiheuttavaa immunologista reaktiota. Kyseinen immuunipuolustuksen osa ikään kuin resetoidaan, jolloin se ei enää pidä esimerkiksi myeliiniä vihamielisenä aineena.
Käytännössä sääntely tehdään siis nanopartikkeleiden avulla. Asiassa on se hyvä puoli, että partikkeleihin käytettävä materiaali on jo hyväksytty hoitokäyttöön. Nanopartikkeliin yksinkertaisesti liitetään se antigeeni, joka halutaan toimittaa elimistöön.
Tähän asti kokeellisessa terapiassa on käytetty kuljetusvälineinä potilaiden omia valkosoluja. Menetelmä on kuitenkin kallis ja hidas halpoihin nanopartikkeleihin verrattuna.
Hiirillä tehdyt kokeet osoittavat, että nanopartikkelit hoitavat homman luotettavasti, joten hoitomuodon hinta saadaan alemmaksi ja hoito tehokkaammaksi. Kokeissa MS-taudin eteneminen pysähtyi täysin jopa sadaksi päiväksi, millä on koko elämänkaarta ajatellen suuri merkitys.
Eläinkokeissa antigeenillä lastattuja nanopartikkeleita ruiskutettiin hiirten verenkiertoon, jossa ne lopulta päätyivät pernaan. Perna luulee nanopartikkeleita tavallisiksi verisoluiksi, jolloin nanopartikkelin voivat laukaista halutun reaktion.
Tutkimusta esitellään lähemmin uusimmassa Nature Biotechnology-julkaisussa.
Kosteusvauriot aiheuttavat lapsilla astmaa, mutta kodin monipuolinen mikrobisto voi suojata sairastumiselta. Lapsen makuuhuoneen sekä keittiön ja olohuoneen kosteusvauriot sekä näkyvä home lisäävät lasten hengitystieoireita ja riskiä sairastua astmaa. Kodin märkätilojen, vintin tai kellarin kosteusvauriot eivät vaikuttaneet hengitystieoireisiin tai astmaan. TtM Anne Karvosen väitöstutkimus tukee käsitystä, että kosteus- ja homevauriot aiheuttavat astmaa eivätkä pelkästää pahenna astman oireita.
Atooppisilla lapsilla astman riski lisääntyi enemmän kuin ei-atooppisilla. Tutkimuksessa seurattiin lähes 400:n vuosina 2002-2005 syntyneen suomalaislapsen elämää. Tietoja terveydestä muista teikijöistä kerättiin kuuteen ikävuoteen asti kyselylomakkeilla. Lasten atooppinen herkistyminen 19 allergeenille tutkittiin seeruminäytteistä kahteen otteeseen eli yhden ja kuuden vuoden iässä.
Kodin kosteusongelma ja kuntoarvio tehtiin lasten ollessa keskimäärin viiden kuukauden ikäisiä. Hengitystieoireita ja astmaa lisäsivät vakavat kosteusvauriot niissä tiloissa, joissa oleskellaan paljon. Tulokset ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia, koska tulokset eivät perustu asukkaiden omiin oletuksiin kosteusvaurioista, vaan asunnoissa tehtyyn kuntokartoitukseen. Suurimmassa osassa (n.90%) taloista oli jonkin asteisia, useinmiten pieniä kosteusvaurioita, mutta oleskelutilojen vakavia kosteusvaurioita oli vain alle 10 prosentissa taloista.
Todetut vauriot kannattaa korjata nopeasti ja huolella, jotta altistumiaaika jäisi mahdollisimman lyhyeksi.
Elinympäristön suuri mikrobimäärä ja monipuolinen mikrobilajisto puoletaan voivat vähentää astmaan sairastumista. Varhaislapsuuden reipas mikrobialtistus on jo aiemmin on todettu hyväksi suojaksi allergioita ja astmaa vastaan. Kun immuunipuolustus saa oikeita pöpöjä tapettavikseen, se oppii puolustautumaan mikrobeja vastaan eikä turhaan oireile siitepölyistä tai kissanhilseestä. Maatiloilla, karjan mikrobien kanssa kasvaneilla lapsilla on pienempi riski sairastua allergisiin sairauksiin, koska immuunipuolustus on viritetty oikein eli mikrobeja vastaan. Tämän väitöskirjan tulokset tukevat pääosin näitä aiempien tutkimusten tuloksia.
Elinympäristön kokonaismikrobialtistusta tutkittiin lasten ollessa kahden kuukauden ikäisiä. Kodeista kerättiin huonepölynäytteet, josta tutkittiin sekä bakteerit että homeet. Väitöstutkija havaitsi, että elinympäristön mikrobialtistuksen kokonaismäärä ja mikrobien monipuolisuus vaikuttivat enemmän astmariskiin kuin yksittäiset mikrobimarkkerit.
TtM Anne Karvonen väittelee ympäristöepidemiologian alalta la 16.11.2012 Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella.
Lönnrotin Kalevala oli modernin ajan eepos ...1830-luvulla. Elias Lönnrotin toimittama Kalevala eepos oli osa silloista keskustelua modernista perheestä. Lääkärintöidensä ohessa Lönnrot keräsi ja kirjasi kansiin runonlaulajien muistamia kansanrunoja. Hän ei pelkästään laittanut runoja kirjoihin ja kansiin vaan myös muokkasi niitä sopiviksi sekä eepoksen menneisyyskuvaan että 1800-luvun yhteiskuntaan.
Lönnrot liitti toimitustyössään erillisiä runotekstejä ja runoaihelmia yhteen, ja ohjasi näin eepoksen tulkintaa. Samoin tekivät runonlaulajat itsekin. Ero laulajiin näkyi Lönnrotin yhteiskunnallisissa ja toimituksellisissa tavoitteissa.
Väitöstutkimus on yritys paikata Kalevala-tutkimuksessa vähemmälle jäänyttä ulottuvuutta ja kiinnittää huomiota Kalevalan syntyajan, 1800-luvun, sosiaalisiin kysymyksiin. Tutkimus kohdistuu erityisesti Kalevalan Aino- ja Kullervo-runoihin, ja 1800-luvun uuteen perhekäsitykseen. Sen ajan moderni perhekäsitys korosti erityisesti siveellisyyttä, kontrolloituja tunteita, äitiyttä ja kasvatusta, toteaa väitöksessään Niina Hämäläinen. Monissa sen aikaisissa kirjoituksissaan Lönnrot otti osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja toisti näitä perheeseen liittyviä käsityksiään. Kalevalassa hän yhdisteli sivistyneistön käsityksiä perheen ideasta sekä kansanrunojen perhekuvia. Lönnrot toimitti modernin eepoksen, jolla oli merkitystä lukijoilleen.
FM Niina Hämäläisen väitös tarkastetaan la 17.11.12 Turussa.
Vanhat laivojen pohjamaalit kummittelevat edelleen saaristomerellä ja nousevat ravintoketjua pitkin lepakoiden kimppuun. Vanhat pohjamaalien myrkylliset tinayhdisteet lelluvat edelleen suurina pitoisuuksina meren pohjasedimenteissä, mistä surviaissääsken toukat pistelevät näitä myrkyllisiä orgaanisia tinayhdisteitä poskeensa. Saaristomeren ruovikoissa varttuvista surviasissääsken toukista kasvaa tinayhdiste-pitoisia aikuisia surviaissääskiä. Surviaisssääsket surraavat pitkin Airiston rantoja, ja sieltä lepakot napsivat näitä lentäviä iltapaloja orgaanisilla tinayhdisteillä terästettyinä.
FM Thomas Lilley on tutkinut väitöksessään myrkyllisten orgaanisten tinayhdisteiden (tributyylitina ja dibutyylitina) kulkeutumista ravintoverkossa. Tutkimus osoittaa, että laivojen pohjamaaleina käytetyt, nykyään jo kielletyt orgaaniset tinayhdisteet ovat keskittyneet pohjoisella Saaristomerellä Airiston pohjoisosiin, Luonnonmaan korjaustelakan maisemiin. Siellä niitä jököttää edelleen korkeina pitoisuuksina merenpohjan savihiukkasiin kiinnittyneenä.
Orgaaniset tinayhdisteet heikentävät surviaissääskien kasvua ja lisääntymistä, mikä näkyy eri alueiden välisinä lajistoeroina. Jotkut lajit sietävät myrkkyjä muita paremmin, ja voivat hyötyä kilpailijoiden hupenemisesta. Näin ollen surviaissääskien kappalemäärä voi pysyä suht ennallaan, vaikka elinympäristö huononee. Surviaisääskien kokonaisnuppiluvulla on merkitystä, koska ne ovat tärkeitä ravinnonlähteinä sekä kaloille ja linnuille että lepakoille. Surviaissääskiä pääruokanaan syövät lepakot, viiksisiipat, altistuvat orgaanisille tinayhdisteille saalistaessaan saastuneilla alueilla.
Tutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa, että saastuneilla alueilla tinayhdisteet siirtyvät surviaissääskiin ja niistä lepakoihin. Tinayhdisteet heikentävät lepakoiden immuunipuolustusta, mikä voi altistaa niitä taudeille. Odotettua lievemmät vaikutukset lepakoiden elämään saattavat selittyä sillä, että niillä on laajat saalistusalueet, ja välillä tulee syötyä puhdastakin ruokaa.
FM Thomas Lilley väittelee ekologian alalta pe 16.11.12 Turun Yliopistossa
Japanissa sydänpysähdys on kohtalokkain, jos saat sen vaimosi tai sukulaistesi edessä. Tuoreen tutkimuksen mukaan sinulla on paremmat selviytymismahdollisuudet, jos satut kupsahtamaan kadulle, koska silloin saat todennäköisemmin elvytystä. Elvytys jopa kolminkertaistaa mahdollisuutesi.
Tutkijat selittävät tilastoja osaamisen puutteella ja sillä, että perheenjäsenet pelkäävät satuttavansa läheistään. Epäluuloiselle kuulijalle saattaa tosin tulla toinenkin selitys mieleen.
Mikään ei yhdistä ihmisiä niin kuin pallon perässä juokseminen. Tämä havainto on tehty Turun yliopiston tutkimuksessa, jonka tulosten pohjalta on juuri julkaistu kirja nimeltään Maahanmuuttajat ja liikunta.
Kasvatustieteellisen tiedekunnan tutkimuksessa selvitettiin maahanmuuttajien liikuntatottumuksia, jotka vaihtelevat paljon sen mukaan mistä ihminen on kotoisin. Venäläistaustaiset paluumuuttajat ovat tottuneet seuratoimintaan, kun taas Afrikasta ja Aasiasta tulleille pakolaisille seuratoiminta on vierasta. Niinpä pakolaistausteiset nuoret miehet pelaavat enimmäkseen jalkapalloa omaksi ilokseen ja naiset kävelevät.
Maahanmuuttajien liikuntatottumukset ovat kantaväestöön verrattuna erilaiset. Kantaväestössä naiset liikkuvat miehiä enemmän ja liikuntaharrastus kestää koko iän. Maahanmuuttajien kohdalla liikunta painottuu elämänkaaren alkupuolelle ja miehet liikkuvat naisia enemmän.
Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat olisi saatava nykyistä tehokkaammin mukaan ohjattuun liikuntaan. Liikunnan todettiin edistävän terveydentilan lisäksi kielen ja yhteiskunnan sääntöjen oppimista. Lisäksi kotouttamista edisti se, että liikunnan kautta maahanmuuttajat saivat ystävyyssuhteita ja molemmin puolin opittiin suvaitsevaisuutta.
Maahanmuuttajien osallistumiskynnytä pitäisikin madaltaa tiedottamalla, suunnittelemalla palveluita yhdessä heidän kanssaan ja pitämällä harrastuksen kustannukset kohtuullisina.
Tuore itsemurhatilasto antaa USA:n presidettikandidaateille synkkää pohdittavaa. Itsemurhien lisääntymisvauhti on nimittäin nelinkertaistunut vuoden 2007 jälkeen, jolloin taloudellinen kriisi iski koko voimallaan.
Itsemurhien määrä kasvoi maltillisesti vuodesta 1999 vuoteen 2007. Vuodesta 2008 vuoteen 2010 lisääntymisvauhti nousi suhdeluvusta 0,21 peräti 0,51 een per satatuhatta asukasta. Kylminä lukuina tarkasteltuna itsemurhien määrä on kasvanut 1500 tapauksen vuosivauhtia.
Tutkijat painottavat, että itsemurhat ovat kuitenkin vain harvinainen mielenhäiriön lopputulos. Niiden räjähdysmäinen kasvuvauhti kuvastaa huolestuttavasti sitä ahdistusta ja masennusta, joka yhteiskunnassa vallitsee. Presidenttiehdokkaat väittelevät siitä, että miten USA saadaan parhaiten nousemaan taloudellisesta taantumasta. Keskustelusta puuttuu kokonaan vastaus siihen, että miten amerikkalaisten terveys saadaan säilymään kovien aikojen ylitse.
Tutkimuksessa verrataan USA:n tilannetta Kreikkaan ja Espanjaan. Ruotsi mainitaan maana, jossa taloudelliset vaikeudet eivät ole aiheuttaneet itsemurhien lisääntymistä, kiitos mielenterveyspalveluiden. Raportissa todetaan, että myös USA:ssa pitää parantaa mielenterveyspalveluita, jotta itsemurhatilastot saadaan kuriin.
Voisiko menetetyn ihmisäänen palauttaa matematiikan avulla? Tilastollinen inversio on otettu käyttöön ihmisäänen mekanismien ymmärtämisessä Suomen Akatemian huippututkimushankkeessa, jonka tuloksena on mahdollista luoda aikaisempaa luonnollisemman kuuloinen puheääni äänensä jo kerran menettäneille.
Teollisuusmatematiikan professori Samuli Siltanen kertoo hankkeesta ajankohtaisessa haastattelussa.
Tiedevartissa käsitellään tämän vuoden kemian nobelistien että suomalaisten tutkijoiden vastaavia töitä eli proteiinien rakenteen määrittämistä. Haastateltavana suomalainen tutkija Viikistä.
Outo tunne -sarjassa puhutaan deja vu'sta eli selittämättömästä tuttuuden tunteesta.
Koreasta kajahtaa. Korealaisprofessorin mukaan ympäristöongelmat voidaan nimittäin ratkoa mikrobien avulla.
Tunnustettu asiantuntija, professori Sang Yup Leen mukaan mikrobeista voidaan muodostaa tehtaita, jotka valmistavat luonnossa hajoavia materiaaleja. Näin voidaan korvata uusiutumattomia raaka-aineita ja ratkaista samalla jäteongelma. Luonnosta löytyvät mikrobit tuottavat aineenvaihdunnallaan tiettyjä kemikaaleja. Usein nämä mikrobit ovat tehottomia, mutta niiden ominaisuuksia voidaan parantaa merkittävästi. Ensimmäinen tapa on tuottaa mikrobeilla jotain sellaista mitä ne tuottavat luonnostaan, kun olosuhteista tehdään parhaat mahdolliset. Toinen tapa on muunnella mikrobeja siten, että niiden aineenvaihdunta muuttuu haluttuun suuntaan.
Aineenvaihdunnan muuntelu on saanut lisää vauhtia, kun on opittu paremmin tuntemaan mikrobien vuorovaikutusta ja luomaan kokonaan uusia mikrobeja. Professori Lee luettelee suuren joukon onnistuneita kehitysaskelia: solutehtailla on kyetty tuottamaan muun muassa kemikaaleja ja polttoaineita kuten propanolia, butanolia ja polymeroitua maitohappoa.
Myös Suomi on mukana uusien materiaalien tutkimuksessa. Aalto-yliopistosta julkaistiin viimeksi viime perjantaina väitös, jossa selvitettiin polymeroidun maitohapon ja mikroselluloosan yhdistämistä komposiitiksi.
Kehityksen toivotaan johtavan siihen, että solutehtaista tulee taloudellisesti kilpailukykyinen vaihtoehto nykyiselle teollisuudelle.
Nikotiini on osoittautumassa erittäin hyödylliseksi aineeksi aivotutkimuksessa. Uppsalan yliopiston tutkija yhteistyössä brasilialaisten kollegojen kanssa ovat selvittäneet miksi nikotiini parantaa oppimista ja muistamista.
Se on tiedetty, että nikotiinilla on oppimista parantava vaikutus. Sitä ei ole tiedetty, että mistä tämä johtuu.
Uuden tiedon mukaan nikotiini aktivoi hippokampuksessa tiettyjä aivosoluja, jotka toimivat portinvartijoina. Hippokampus ottaa hermojen välittämiä viestejä vastaan niin läheltä kuin kaukaa. Aktiivinen portinvartijasolu suosii läheltä, siis hippokampuksesta itsestään, tulevia viestejä ja sulkee kauempaa tulevat viestit pois. Passiivinen portinvartija sen sijaan päästää kaukaa tulevat viestit läpi.
Hippokampuksen sisäisen liikenteen suosiminen parantaa oppimista, sillä hippokampus saa työstää havainnoista muistikuvia ilman häiriötä.
Tutkijat toivovat, että tieto auttaa kehittämään keinoja, joilla muistia voidaan parantaa ilman tupakoinnin haittavaikutuksia. Tulokset on julkaistu tuoreessa Nature Neuroscience-lehdessä.
Sikainfluenssatartuntojen määrä vuosina 2009-2010 on osoittautunut uskottaua suuremmaksi. BMC Medicine-julkaisun mukaan aikaisempaa yksityiskohtaisempi tieto leviämiskaavasta ja tapausten vakavuudesta osoittaa, että influenssa tarttui samassa taloudessa asuvien kesken uskottua tehokkaammin.
Uudessa mallinnuksessa on huomioitu aikaisempaa paremmin oireettomien tai vähäiset oireet saaneiden potilaiden tiedot. Tähän astisissa laskelmissa ihminen on ollut joko tartunnan saanut tai täysin terve, mikä jättää valtavan joukon ihmisiä tilastoinnin ulkopuolelle.
Erityisesti kotitalouksien sisäinen tarttuvuus on aliarvioitu pahemman kerran. Tämä saatiin selville Birminghamissa tehdyssä selvityksessä, jossa laajennettiin tutkittavien tekijöiden määrää aikaisempaa suuremmaksi
Testeillä todettujen tartuntojen lisäksi tutkittiin todennäköisesti sairastuneiden määrä ja sairaudesta huolimatta negatiivisen vastauksen saaneiden määrä. Testi antaa negatiivisen tuloksen, jos potilas on jo toipumassa sairaudesta.
Analyysissa huomioitiin myös taloudessa asuvien henkilöiden lukumäärä. Se oli jossain määrin yllättävää, että influenssa levisi suuremmissa kotitalouksissa heikommin kuin pienemmissä.
Alakanttiin arvioitu taudin levinneisyys saattaa johtaa vakaviin seurauksiin. Terveysviranomaiset eivät ehkä saa ajoissa oikeaa tietoa siitä, miten nopeasti epidemia leviää ja näin varautuminen jää riittämättömäksi.