Peda.net > Verkkoveräjien etusivu > Jyväskylän lukiokoulutus > Jyväskylän Lyseon lukio > Opiskelu > Oppiaineet > Filosofia > syventävät kurssit > FI 3 Tiedon ja todellisuuden filosofia >

FI 3 Tiedon ja todellisuuden filosofia

YLLÄPITOON >>    

Kurssin tavoittet ja sisältö


Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- hahmottaa, mitä tieto ja tietäminen ovat filosofiassa, tieteessä ja arkielämässä
- osaa arvioida, millaisia kuvia todellisuuden perusrakenteesta muodostuu filosofiassa, tieteessä ja katsomuksissa
- oppii erittelemään ja arvioimaan kriittisesti tiedollisia uskomuksia ja väitteitä
- oppii hahmottamaan tieteellisen tutkimuksen ja päättelyn luonnetta.

Keskeiset sisällöt
- metafysiikan keskeisiä kysymyksiä ja peruskäsitteitä, erilaisia käsityksiä metafysiikan luonteesta, todellisuuden rakenne luonnontieteellisen, ihmistieteellisen ja käytännöllisen tiedon valossa
- totuuden luonne ja totuusteoriat
- tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen
- tietäminen, ymmärtäminen ja tulkinta, käytännöllisen ja tieteellisen tiedon eroja ja yhtäläisyyksiä, tietäminen luonnontieteissä ja ihmistieteissä
- tieteellisen tutkimuksen luonne ja sen metodologisia peruskäsitteitä
- argumentoinnin ja päättelyn perusteita

 

Kurssin suorittamisesta


Miten kurssi suoritetaan?

FI3 -kurssi suoritetaan osallistumalla tunneille ja kurssikokeeseen. Kurssikokeessa tulee vastata kahteen esseekysymykseen ja pieneen käsitteenmäärittelytehtävään.

Kurssikokeen toisen esseen voi korvata vapaaehtoisella oppimispäiväkirjalla TAI esseellä. Jos siis pidät kurssin aikana oppimispäiväkirjaa tai teet esseen, niin kokeessa ei tarvitse vastata kuin yhteen esseekysymykseen!

HUOM! Oppimispäiväkirja ja essee pitää palauttaa opettajalle ENNEN koeviikon alkua!

Kurssin arvosanaan vaikuttavat tuntityöskentely (max +/- 1 numero), koe ja mahdollinen oppimispäiväkirja tai essee.

Kurssikirja

Lyseolla käytetään FI3-kurssilla Filo -sarjan kurssikirjoja. Sekä uusi että vanha painos käyvät:

Uusi painos: Filo – Tiedon ja todellisuuden filosofia (Tammi).

Vanha painos: Filo – Minä ja maailmankaikkeus (Tammi).

Opettaja

Markus Lajunen
markus.lajunen@jao.fi
040 3414 703

 

Oppimispäiväkirjasta


Oppimispäiväkirjan pitäminen on vapaaehtoista. Oppimispäiväkirjalla voi korvata toisen esseen kurssikokeesta!

FI3 -kurssin oppimispäiväkirjaa varten tulee valita kurssin sisällöistä noin viisi aihetta tai teemaa, joista jokaisesta pitää kirjoittaa noin pienen esseen mittainen kirjoitus. Kirjoituksissa pitää pohtia omaa oppimista, yhdistää käsiteltyyn aiheeseen omia kokemuksia sekä miettiä aiheen mahdollisia yhtymäkohtia muihin filosofian aiheisiin tai muihin lukioaineisiin. Tiedon ja todellisuuden filosofian kurssilla on erityisen hedelmällistä pohtia oman ajattelun tiedollisia ja metafyysisiä perusteita suhteessa kurssilla käsiteltyihin aiheisiin.

Oppimispäiväkirjaa voidaan luonnehtia lyhyesti kurssilla esitettyjen pääasioiden ja omien tulkintojen, ajatusten ja kysymysten muodostamaksi pohdiskelevaksi kirjoitelmaksi. Oppimispäiväkirjasta tulisi muotoutua kurssin sisältöjen ja oman pohdiskelun välinen järkevä vuoropuhelu.

Oppimispäiväkirja EI ole sama asia kuin tuntien muistiinpanot tai kirjan sisällöt! Muistiinpanoja ja kirjaa on syytä kuitenkin käyttää apuna pääasioiden ja itseä erityisesti kiinnostavien aiheiden löytämiseksi. Oppimispäiväkirjan tavoitteena EI siis missään nimessä ole monistaa tuntien ja kirjan tietoja muistiinpanoihin ja muistiinpanoista oppimispäiväkirjaan!

Oppimispäiväkirjaa kannattaa kirjoittaa mahdollisimman nopeasti tuntien jälkeen. Näin on mahdollista kirjata tunneilla heränneitä ajatuksia, tuntemuksia ja epäselviä asioita tuoreeltaan oppimispäiväkirjaan. Tärkeätä oppimispäiväkirjan pitämisessä onkin säännöllisyys. Aikaa kirjoittamiseen ei tarvitse kulua kuin noin 15–30 minuuttia per jokainen aihe!

Oppimispäiväkirjojen arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota aiheen filosofiseen käsittelyyn. Mitä paremmin pääset aiheeseen käsiksi oman oppimisesi tai aiheiden soveltamisen ja tulkinnan kautta, sitä parempi oppimispäiväkirja on. Erityisen hedelmällistä FI3-kurssilla on vertailla kurssilla läpikäytyjä filosofisia näkemyksiä keskenään ja pohtia kunkin näkemyksen hyviä ja huonoja puolia.

Oppimispäiväkirjan minimipituus on noin viisi sivua tekstiä 12 fontilla ja puolentoista rivivälillä. Oppimispäiväkirjan maksimipituus on 10 sivua tekstiä 12 fontilla ja puolentoista rivivälillä. Oppimispäiväkirjaan voi liittää kansilehden, sisällysluettelon ja mahdollisen lähdeluettelon. Kansilehti, sisällysluettelo ja mahdollinen lähdeluettelo eivät saa sisältyä edellä mainittuihin sivupituuksiin.

Oppimispäiväkirjat arvostellaan pistein 0-6, samalla tavoin kuin kurssikokeen esseet.


 

Käytännön ohjeita ja apukysymyksiä oppimispäiväkirjaan


Oppimispäiväkirjaa kannattaa lähestyä ainakin kolmesta näkökulmasta:

1. Oman oppimisen pohtiminen

- minua jäi mietityttämään...?
- uutta oli...?
- oivalsin että...?
- en ymmärtänyt....?
- minkä asia opin hyvin? Miksi?
- minkä asia opin huonosti? Miksi?

2. Epäselvyyksien tarkentaminen ja selvittäminen

- mikä asia minulta jäi epäselväksi? Miksi?
- mistä epäselväksi jääneessä asiassa on itse asiassa kysymys?
- miten voin päästä selvyyteen asiasta?
- miten hyvin sain asian selvitettyä?
- mitä jäi selvittämättä?

3. Kurssilla esitettyjen aiheiden laajentaminen oman tutkimisen pohjalta

- mitä ajatuksia aiheen käsittely sai aikaan?
- miten käsitelty aihe näkyy:
=> arjessani, omassa elämässäni?
=> mediassa? (lehdet, sarjakuvat, kirjat, tv-sarjat, elokuvat...)
=> muissa lukioaineissa?
- mistä saan lisätietoa aiheen jatkotutkimusta varten?
- mitä voin selvittää lisää aiheesta?
- mitä sain selville aiheesta?
- mitä jäi selvittämättä?

Yllä olevat kysymykset ovat vain suuntaa antavia. Voit vapaasti soveltaa kysymyksiä oppimispäiväkirjatyöskentelyssäsi.

 

Esseistä


Esseet ovat vapaaehtoisia yksilötöitä. Esseellä voi korvata toisen esseen kurssikokeesta!

Esseen aihe

FI3 -kurssin esseen aiheena voi olla:

- mikä tahansa aihe, jota on tunneilla käsitelty
=> esseen tarkoituksena on syventää ja tarkentaa jotakin kurssin aihetta
- jokin muu aihe, joka vain liittyy filosofian kolmanteen kurssiin! (esim. tekoäly)

Esseen muotoseikoista

Essee tulee rakentaa seuraavasti:

1. Otsikko
2. Sisällysluettelo
3. Johdanto, jossa voi kertoa lyhyesti, miksi aihe kiinnostaa, miten essee on tehty ja oma näkemys esseen luonteesta
4. Käsittely otsikoittain ja/ tai luvuittain, jossa käsitellään esseen keskeiset sisällöt selkeinä kokonaisuuksina
5. Päätäntö, jossa voi kertoa lyhyesti, miten esseen kanssa kävi, mitä jäi selvittämättä, mitä tuli selvitettyä ja miten aiheen tutkimista voisi jatkaa
6. Lähteet

Esseen minimipituus on viisi sivua tekstiä 12 fontilla ja puolentoista rivivälillä. Viiteen sivuun EI kuulu otsikko, sisällysluettelo ja lähteet!

Esseen lähdemateriaaleista

Esseen lähdemateriaalina tulee käyttää vähintään kahta kurssikirjan ulkopuolista kirjallista lähdettä! Pelkkien internetlähteiden ja kurssikirjan varassa esseetä EI saa tehdä! Internettiä, lehtiä, haastatteluja, kuvia, videoita, taidetta, musiikkia, dramatisointeja ym. voi toki käyttää kirjallisten lähteiden lisänä. Opettajalta voi ja kannattaa pyytää apua materiaalin hankintaan.

KAIKKI esseessä käytetyt lähteet tulee mainita esitelmän lähdeluettelossa!

Kopioimisesta

HUOM! Muista aina viitata aineistoon, kun teet esseetä! Jos suoraa kopiointia ilmenee, essee hylätään armotta! Esseen asiat tulee osata aina ilmaista OMIN SANOIN! SUORA KOPIOIMINEN ON RIKOS!

Kun opettaja kieltää suoran kopioimisen, hän ei kiusaa opiskelijoita, vaan palvelee opiskelijoiden ymmärryksen edistämistä. Suora kopioiminen ei palvele ymmärtämistä. Kopioimalla emme opi mitään.

Kun osaamme ilmaista omin sanoin, osoitamme ymmärtävämme asian! Asiasisältöjen ilmaiseminen omin sanoin on siis ymmärtämisen edellytys!

Esseiden arvostelusta

Esseet arvostellaan pistein 0-6, samalla tavalla kuin kurssikokeen esseet.