Peda.net > Verkkoveräjien etusivu > Jyväskylän lukiokoulutus > Jyväskylän Lyseon lukio > Opiskelu > Oppiaineet > Äidinkieli > Opettajakohtaiset sivut > JÄÄP >

JÄÄP

Logo
YLLÄPITOON >>    
Vanhat Peda.net palvelut suljetaan 5.6.2017
Peda.netin vanhat palvelut (OPSpro, Verkkolehti, Veräjä ja Oppimappi) suljetaan 5.6.2017. Mikäli haluatte säilyttää vanhoissa palveluissa olevat sisällöt itsellänne, tulee ne siirtää uuteen Peda.net-palveluun viimeistään toukokuussa 2017. Nykyinen Peda.net-ympäristö tarjoaa kaikille vanhojen Peda.net-palveluiden käyttäjille monipuolisemmat työkalut sekä yli 200 kunnan yhteistyöverkoston. Voit tutustua uuteen ympäristöön osoitteessa:

https://peda.net

Kaikki kysymykset sisällön siirtämisestä ja uudesta Peda.net-ympäristöstä voitte lähettää osoitteeseen: info@peda.net.

Tervetuloa uuden ja monipuolisen Peda.net-palvelun käyttäjäksi!
Tiedote päivitetty: 24.03.2017 14:36

TARKISTUSLISTA AINEISTOESSEETÄ VARTEN

TARKISTUSLISTA ESSEETÄ VARTEN (äi2/JÄÄP)
1) Jos kyseessä on aineistopohjainen essee, varmista että aineistoa käytetään. Tarkista julkaisutiedot ja aineistoviittausten tekniikka. (Malleja kääntöpuolella.)
2) Tehtävänannon toteutuminen: vastaako käsittely tehtävänantoa, täyttääkö se tehtäväannon kokonaan, jääkö jotain puuttumaan, harhaudutaanko tehtävän ulkopuolelle?
3) Oma show. Aineistopohjaisessa esseessä pitää olla myös omaa pohdiskelua, se ei siis saa jäädä pelkäksi aineistoreferaatiksi.
4) Aloitus. Onko aloitus kiinnostava, selkeä ja sopivan mittainen?
5) Lopetus. Toimiiko se hyvin?
6) Kappalerakenteet. Onko liian lyhyitä tai pitkiä kappaleita? Epäselviä kappaleita, joiden ydinajatus ja funktio jää epäselväksi?
7) Lause- ja virkerakenteet. Esseeseen ei kannata jättää epäselviä ja virheellisiä virkkeitä. Pysyvätkö kaikki virkkeet koossa? Ovatko lauseet kieliopillisia?
8) Kokonaisuus. Hahmottuuko esseessä selkeä ja sujuva käsittely, jota on riittävän helppo seurata? Onko sellaisia kappaleita, joiden merkitys kokonaisuuden kannalta jää hämäräksi? Onko jäsentely kaikkialla kunnossa?
9) Muut kieliasiat: oikeinkirjoitus (isot ja pienet alkukirjaimet, yhdyssanat, välimerkkien käyttö, rektio, kongruenssi, pronominiviittaukset jne.). Löytyykö tyylin kannalta haitallisia puhekielisiä ilmauksia?
10) Löytykö esseestä otsikko ja onko se hyvä? Onko otsikon edessä tehtävänannon numero?
11) Onko essee riittävän pitkä, siis noin 500-sanainen? Jos ei ole, niin mitä asioita siihen voisi vielä lisätä tai minkä asian käsittelyä pitäisi syventää? Jos essee on ylipitkä, siis yli 800 sanaa, löytyykö siitä turhaa toistoa tai jaarittelua tai tehtävänantoon kuulumatonta käsittelyä?

Lukekaa toistenne esseitä ja kommentoikaa edellä listattujen asioiden lisäksi tekstien yleistä kiinnostavuutta ja selkeyttä. Osoittakaa niitä kohtia, joista piditte, ja niitä, jotka saattaisivat tarvita vielä hiomista. Kirjatkaa muistiin saamaanne palautetta, jotta voitte parannella esseetänne sitä hyödyntäen. Älkää kuitenkaan toteuttako toisten tekemiä ehdotuksia sokeasti ilman omaa harkintaa. Joskus kirjoittaja on enemmän oikeassa kuin palautteen antaja…




Kuinka viitata aineistoon ja säästyä sensorin punakynän sivallukselta
Kuinka voi viitata aineistoon ensi kertaa ja tuoda samalla esille julkaisutiedot (joitakin esimerkkejä):
• Terho Poutanen käsittelee kirjoituksessaan "Miten myyn vesiskootterin suomalaisille" (Luonnonsuojelija 5 – 6/1999) vesiskootterin markkinointia Suomen kansalle.
• Terho Poutasella on terävä kynä. Kirjoituksessaan Luonnonsuojelija-lehden vuoden 1999 numeroissa 5 – 6 hän ilkikurisesti ja varmoin keinoin iskee suomalaisten kulutustottumusten heikoimpaan kohtaan.
• "Miten myyn vesiskootterin suomalaisille?" kuuluu Terho Poutasen kirjoituksen otsikko (Luonnonsuojelija 5 – 6 / 1999). Kirjoitus käsittelee vesiskootterin mainontaa ja mainonnan tehoamista meihin suomalaisiin kuluttajiin.
• Leena Pitkänen kirjoittaa Turkulainen-lehdessä 25.7.1999 julkaistussa kolumnissaan "Kohti sinistä" merestä ja sen läheisyyden vaikutuksesta ihmiseen, joka etsii helpotusta arkipäivän ahdistuksen keskellä.
• Pertti Suvanto kertoo raportissaan "Vessa, vesiposti ja valistus" suomalaisten kehitysyhteistyöhankkeesta Etelä-Nepalissa. Raportti julkaistiin Kehitys-lehden vuoden 1999 ensimmäisessä numerossa.

Kuinka voi tuoda esille aineistossa esitettyjä ajatuksia (joitakin esimerkkejä):
• Poutanen toteaa Peteliuksesta: "Hänet tuntevat kaikki ja hänestä kansa tykkää."
• Poutanen toteaa, että Peteliuksen tuntevat kaikki ja että kaikki myös pitävät hänestä.
• Ronkaisen mukaan tyypillinen tietokoneeseen hurahtanut nuori on "kelmeä, vapiseva ja nörttimäinen olento, joka ei kestä päivänvaloa". [Suora lainaus, mikäli aineistossa käytetty sanamuoto on erikoinen ja toistetaan sellaisenaan. Mikäli ilmauksessa ei ole mitään erikoista, voi sen referoida omin sanoin, epäsuorana lainauksena ja siis ilman sitaatteja.]
• Ronkainen käsittelee artikkelissaan kriittisesti nykynuorten vapaa-ajan harrasteita ja suomii erityisesti tietokoneiden liiallista käyttöä – se hänen mukaansa "imaisee ihmisen nuoruuden kuin kyltymätön vampyyri".
• Ronkainen vertaa tietokoneiden liiallista käyttämistä vampyyriin, joka veren sijasta vie ihmisen nuoruuden. [Aineiston värikäs ilmaus on esitetty omin sanoin, neutraalissa muodossa.]
• Kuten Ronkainen toteaa, on tietokoneisiin aivan liian helppo hukata koko elämänsä.
• Kuten Ronkainen toteaa, "ei vaadita paljonkaan holtittomuutta, kun nuori ihmisparka kadottaa koko ainutkertaisen elämänsä tietokoneen hurisevaan pedonkitaan".
• Varsinkin brittinuoret tuntuvat pelaavan liikaa tietokoneillaan, mikäli Ronkaisen esittelemään amerikkalaiseen tutkimukseen on uskominen. Tutkimuksen mukaan jotkut brittinuoret ovat jo kasvaneet fyysisesti kiinni tietokoneisiinsa. Huolettomia me emme voi olla täällä Suomessakaan: ilman tutkimuksiakin on selvää, että monet lapsemme ja nuoremme kasvavat brittinuorten tapaan tietokoneiden ääressä. Esimerkiksi kuusivuotias pikkusiskoni pelaa kaiken vapaa-aikansa tietokonepelejä. [Alussa tuodaan esille aineiston ajatuksia, sitten siirrytään omien ajatusten esittelyyn.]

 

Pasi Jääskeläinen

Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori. Finnish A1 ib-linjalla.

 

Ohjeita esseen suunnitteluun



ESSEEN SUUNNITTELU

1) SISÄLTÖJEN KOKOAMINEN. Käytä tähän riittävästi aikaa ja vaivaa, kehittele metodeja kuulustella aihettasi. (Mind map, sana-assosiaatiolista, tajunnanvirtakirjoittaminen jne.)
2) NÄKÖKULMAN ETSIMINEN. Näkökulma syntyy perusteellisen ajatteluprosessin kautta. Tutki keräämiäsi sisältöjä avoimin mielin, tee havaintoja, esitä kysymyksiä, pohdi erilaisia tapoja hahmottaa ilmiötä
3) KÄSITTELYTAVAN KEHITTELEMINEN. Mieti, millainen juonto aiheen käsittelyyn sopii. Kun sinulla on hyviä ajatuksia ja sisältöjä, seuraava askel on keksiä hyvä tapa kytkeä ne toisiinsa esitykseksi, jonka kautta lukijasi kokee samat oivallukset kuin sinäkin.
4) MUISTA RAJATA. Et voi sanoa aiheesta kaikkea. Tehtävänanto rajaa, lisäksi valitsemasi käsittelytapa voi toteuttaa tehtävänannon monella eri tavalla.

JUONTO: Tyyli, sävy, ilmaisutapa, suhtautumistapa aiheeseen. Voit kuvitella tietynlaisen hahmon ikään kuin juontamaan dokumenttielokuvaa – miten aiheesta puhuisi esimerkiksi lempisarjasi päähenkilö tai lukemasi kirjan kertoja…

RAKENNE: Kouluesseessä on noin 6 – 8 kappaletta. Voit rajata kappaleesi eri tavoin: yksi kappale voi vyöryttää esille kymmeniä esimerkkejä ilmiöstä, toinen keskittyä yhteen olennaiseen näkökulmaan jne. (Sanamääräsuositus on 500 - 600 sanaa. Vältä liian lyhyitä ja liian pitkiä kappaleita.)

HAVAINNOLLISUUS: Hyvä essee toimii sekä ajatusten että konkretian tasolla. Älä esitä väitettä havainnollistamatta sitä. Älä juutu konkretiaan nousematta yleiselle ja jopa filosofiselle tasolle. Kerro, kuvaile, näytä, pohdi, kysy, väitä – ja ennen kaikkea herätä kysymyksiä.

KIELI: Ilmaisun tulee olla selkeää, sujuvaa, rytmikästä, kiinnostavaa… Selkeys on tärkein piirre. Älä kikkaile turhaan: kielikuvien käyttö pitää hallita, muuten ne vain sekoittavat, eivät avaa kuten tarkoitus olisi. MUISTA RETORISET KEINOT MYÖS ESSEESSÄ! (Kolmiportaiset luettelot, listaukset ja vastakkainasettelut tuovat ryhtiä niin ajatteluun kuin kieleenkin.)

ELÄMYKSELLISYYS: Muista, ettei esseen tarkoitus ole kuvata ajatteluprosessiasi. Se on ajatteluprosessin lopputulos, jonka tarkoitus on tarjota lukijalle valaiseva elämys määrätystä aiheesta.



ERILAISIA ALOITUSTAPOJA:

1) Suoraan asiaan! Pääteema tuodaan esille jo heti ensimmäisessä virkkeessä.
2) Pääkäsitteen määrittely.
3) Konkreettinen tapausesimerkki.
4) Kuvaus: aiheeseen liittyvä tilanne, tapaus tai yksityiskohta.
5) Sitaatti tai sanonta.
6) Retorinen kysymys.
7) Kärkevä väite.
8) Vastakohta-asettelu.
9) Historiallisen, yhteiskunnallisen tai yleismaailmallisen taustatiedon esittely.

ERILAISIA LOPETUSTAPOJA:

1) Kokoava tiivistelmä. (Eri sanoin kuin käsittelykappaleissa, ehkä myös välähdys erilaisesta näkökulmasta.)
2) Oletetut seuraukset pohdistusta asiasta.
3) Johtopäätökset.
4) Vertailu jononkin muuhun aihepiiriin.
5) Sitaatti, sanonta, kärkevä väite tai jokin muu sovellettu aloitustapa.
6) Kehä kiinni: paluu aloitukseen

ERILAISIA SISÄLLÖLLISIÄ LEGOPALIKOITA TEKSTEIHIN (näitä pitää löytyä jokaisesta idealaarista mahdollisimman paljon):

• Käytännön esimerkit, tositapaukset, omat kokemukset, keksityt jutut
• Jaottelut, ryhmittelyt, luokittelut
• Määritelmät
• Kuvaukset, luonnehdinnat
• Kysymykset, väitteet, huudahdukset, toteamukset, vastaukset
• Perustelut, selitykset, täsmennykset, lisäykset
• Sitaatit, lainaukset, viittaukset
• Vertailut, rinnastukset
• Yleistykset, siirtymät konkreettisesta esimerkistä yleiselle tasolle
• Siirtymät yleiseltä tasolta konkreettisiin esimerkkeihin
• Johtopäätökset, yhteenvedot
• Tuntemukset, oivallukset, huomiot

Muista, että hyvä teksti vaikuttaa lukijaan: huvittaa, naurattaa, suututtaa, järkyttää, liikuttaa, havahduttaa, kiehtoo, innostaa, vetoaa, ilahduttaa… Esseessä et vain vastaa esitettyyn kysymykseen (kuten reaaliaineiden esseevastauksissa ja tekstitaidon kokeessakin), vaan johdatat lukijasi pohtimaan aihetta monipuolisesti (tehtävänannon mukaisesti tietysti) näyttämällä asioita, osoittamalla yhteyksiä ja kausaliteetteja, havainnollistamalla, vetämällä johtopäätöksiä, perustelemalla, herättämällä kysymyksiä jne.




 

Sähköposti:

pasi.jaaskelainen[miukumauku]jao.fi

tosin kiireiset asiat kannattaa hoitaa osoitteen

pasi.jaaskelainen[miukumauku]kolumbus.fi

kautta. Sitä luen useammin.
 

Puhelin

Varmimmin minut tavoittaa sähköpostitse. Työpuhelinta en aina ehdi enkä muista katsoa.
 
Kuva
 

Töiden palauttaminen ja määräpäivät

Muista palauttaa sovitut tehtävät määräpäivään mennessä opettajalle. Aikaisemminkin saa palauttaa, vaan ei myöhemmin. Jos sinulla kuitenkin on hyvä syy työn myöhästymiseen, neuvottele asiasta opettajan kanssa - etukäteen. Opettaja ei ota vastaan sellaista työtä, joka ei ole opettajalla määräpäivänä ja josta ei ole määräpäivään mennessä sovittu opettajan kanssa mitään.

Jos olet sairas määräpäivänä etkä jostain syystä pysty palauttamaan tekstiäsi sähköpostinkaan kautta, informoi opettajaa tilanteesta ennen määräpäivän umpeutumista (sähköpostitse tai tekstiviestillä) ja varaudu esittämään opettajalle todistus sairaudestasi. Pelkkä poissaolo palautuspäivänä ei siis riitä syyksi kirjoitelman myöhästymiseen.

Pääsääntöisesti kaikkiin kotiaineisiin tulee liittää itsearvio, jossa pohditaan kirjoitusprosessia ja arvioidaan oman tekstin heikkouksia ja vahvuuksia. Itsearviossa voi myös pyytää palautetta jostain tietystä asiasta. Itsearviointi edistää oppimista ja auttaa opettajaa antamaan oikeanlaista palautetta. Arvosteltavissa kurssiaineissa itsearvio on yleensä opettajan antaman palautteen ehto.

Huonoja syitä kirjoitelman myöhästymiseen (ja opettajan vastauksia niihin):

1) "Koira / kissa / lihansyöjäkasvi / tietokone söi aineeni." (Pidä aineesi loitolla eläimistä ja vaarallisista kasveista. Tallenna tekstisi kyllin usein sekä kiintolevylle että muistitikulle, disketille tai cd-levylle.)
2) "Tulostin meni rikki." (Tulosta koululla - ENNEN oppituntia.)
3) "Muste loppui tulostimesta." (Kas, kun ei kynästä. Osta lisää mustetta tai tulosta koululla - ENNEN oppituntia.)
4) "Piti tehdä muiden aineiden tehtäviä." (Jos todella pidät äidinkieltä muita aineita merkityksettömämpänä, sitä ei kannata kertoa äikän opettajalle.)
5) "Päätäni alkoi särkeä, kun aloin tehdä tehtävää viimeisenä yönä kaksi tuntia ennen koulun alkamista." (Älä jätä tehtävien suorittamista viime hetkeen. Jos jotain sattuu, voit syyttää vain itseäsi.)
6) "Unohdin aineen kotiin." (Kotiin jäänyt aine on opettajalle yhtä hyödyllinen kuin kirjoittamatta jäänyt aine. Hae aine, lähetä se opettajalle sähköpostina tai hyväksy tappiosi.)
7) "Lähetin aineen sähköpostina itselleni, mutta tiedosto muuttui salaperäisellä tavalla enkä saa sitä millään auki." (Tallenna tekstisi rtf-formaatissa. Älä luota liikaa tekniikkaan.)
8) "Voisin palauttaa sen nyt, mutta nyt se on huono, huomenna se olisi parempi." (Olisit aloittanut kirjoittamisen päivää aikaisemmin, niin se legendaarinen hyvä aine olisi valmis jo palautuspäivänä.)
9) "Luulin, että deadline on vasta hamassa tulevaisuudessa." (Älä luule. Ota selvää ja tiedä.
10) En ehtinyt kiireiltäni tehdä tehtävää. (Jos et tosiaan ehdi tehdä tehtävää, älä tee sitä. Älä kuitenkaan kuvittele saavasi kurssia läpi. Asiat joko tehdään tai niitä ei tehdä. Palaa kurssille sitten, kun sinulla on aikaa opiskella ko. ainetta.)
10) "Olin lomailemassa Hawaijilla sillä aikaa, kun muut puursivat koulussa, enkä lomaväsymyksen takia jaksanut kirjoittaa ainetta kotiin tultuani." (Kun kuuntelet omaa selitystäsi, ymmärrät varmasti itsekin, miksi sitä ei olisi kannattanut lausua ääneen...)