Peda.net > Verkkoveräjien etusivu > Jyväskylän lukiokoulutus > Jyväskylän Lyseon lukio > Opiskelu >

Opiskelu

YLLÄPITOON >>    
 

Jyväskylän yhteinen lukio

Muiden koulujen kurssitarjottimet
Täältä löytyy myös lukioiden yhteinen kielitarjotin sekä muut yhdessä tarjotut kurssit.
 

Jyväskylän Lyseon lukion opetussuunnitelman yleinen osa

Oppiainekohtaiset opetussuunnitelmat ovat oppiaineiden yhteydessä.

1
SISÄLLYS

TAVOITETASO
• Toiminta-ajatus ja koulun tehtävä
• Arvopohja
• Omaleimaisuus

TOTEUTUSTASO
• Luokattomasti toimiva lukio
• Tuntijako
• Opinto-ohjelman tarkistaminen
• Arviointi-, suoritus- ja arvosteluohjeet
• Kehittämishankkeet
• Toisenasteen yhteistyö

KOULUN ITSEARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN LYSEON LUKION OPETUSSUUNNITELMA

Jyväskylän Lyseon lukion opetussuunnitelma noudattaa lukion tuntijakoa. Opetussuunnitelmassa on täsmennetty valtakunnallisesti määriteltyjen pakollisten ja syventävien kurssien sisällöt sekä koulukohtaisesti suunnitellut soveltavat kurssit.

Koulu noudattaa opetuksessaan sekä muussa toiminnassaan lukiolakia ja –asetusta sekä valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita. Opetussuunnitelmaa pyritään tarkistamaan vuosittain.

Opetussuunnitelma on koulun suunnitelma oman työnsä organisoinnista, toteutuksesta ja arvioinnista. Tulevaisuudessa koulun omaa opetussuunnitelmaa tarkistetaan säännöllisin väliajoin koulun itsearvioinnin perusteella. Itsearvioinnissa otetaan huomioon oppilailta, opettajakunnalta, koulun muulta henkilökunnalta, vanhemmilta ja ympäröivästä yhteiskunnasta hankittu palaute.

TOIMINTA-AJATUS

Lyseon toiminta perustuu käsitykseen siitä, että terve itsetunto ja vastuuntunnon kehittyminen auttavat nuorta kasvamaan kansalliselta pohjalta kansainvälisyyteen ja suuntautumaan rakentavasti yhteiskuntaan ja ympäristöön.


KOULUN TEHTÄVÄ JA OPETUKSEN TAVOITTEET

Jyväskylän Lyseon lukio on yleissivistävä, jatko-opintoihin valmentava ja valtakunnalliseen ylioppilastutkintoon johtava, luokattomana toimiva oppilaitos.

Koulu antaa tiedollisia ja taidollisia valmiuksia korkeakouluopintoihin, ylioppilaspohjaisiin ammatillisiin opintoihin sekä elinikäiseen jatkuvaan koulutukseen.

Koulu tukee opetuksellaan ja muulla toiminnallaan myös oppilaan sosiaalista, eettistä, emotionaalista ja esteettistä kasvua.


ARVOPOHJA


Terve itsetunto

Terve itsetunto on perusta niin itsenäiselle opiskelulle kuin ryhmässä työskentelyllekin. Myös koulun ulkopuolella aktiivisuus, vastuuntunto sekä kyky tehdä ratkaisuja vaativat itseluottamusta sekä epäonnistumisen sietokykyä.

Jotta nuorelle kehittyisi terve itsetunto ja realistinen minäkuva, Lyseossa pyritään antamaan oppilaille monipuolista, rehellistä ja rakentavaa palautetta. Jotta oppilaat saisivat haasteita ja onnistumisenelämyksiä ja löytäisivät itselleen sopivan opiskelustrategian, käytetään monipuolisia opetusmenetelmiä ja huolehditaan siitä, että Lyseon työyhteisön ilmapiiri on kannustava ja toiset huomioon ottava.

Vastuuntunto yhteiskunnasta ja ympäristöstä

Koulun perinteiden mukaan oppilaita kannustetaan vaikuttamaan niin koulussa kuin laajemmissakin yhteisöissä. Taitojen karttuessa nuorten valmiudet toimia muuttuvassa yhteiskunnassa paranevat. Eri oppiaineiden tietojen lisäksi koulun muulla toiminnalla pyritään siihen, että nuoret kehittyisivät elinympäristömme ymmärtämisessä, siten että he valinnoissaan ottaisivat huomioon niin yksilöllisiä kuin maailmanlaajuisiakin perusteluita.

Lyseossa pyritään kasvattamaan sekä itsenäiseen ja globaaliin vastuuseen että ryhmässä työskentelyyn.


OMALEIMAISUUS

Lyseon toiminta-ajatuksesta ja arvopohjasta johdetaan kaksi keskeistä painopistealuetta: kansainvälisyyskasvatus ja mahdollisimman laaja valinnaisuus syventävissä ja soveltavissa kursseissa, joita järjestetään oppilaiden suuntautumisen perusteella.

Kansalliselta pohjalta kansainvälisyyteen

Kyetäkseen toimimaan kansainvälisesti yksilön on tunnettava oman kulttuurinsa juuria ja erityispiirteitä. Suomalaisuuden arvostaminen auttaa nuoria arvostamaan myös itseään.

Tälle pohjalle voi rakentua kyky joustavasti kohdata vieraita kulttuureita. Sitä tuetaan tarjoamalla mahdollisuuksia tutustua eri kulttuureihin monipuolisesti eri oppiaineissa ja koulun teematyöskentelyssä. Yhteydet ystävyyskouluihin ja muualle Suomen ulkopuolelle luovat mahdollisuuden hankkia kokemuksia ja tietoja, jotka ovat avuksi kansainvälistyvässä yhteiskunnassamme.

Tavoitteena on, että nuorten globaalinen vastuuntunto kehittyisi, ja että he suhtautuisivat kiinnostuneesti ja avoimesti vieraisiin kulttuureihin lähellä ja kaukana.

Monipuolisuus

Lyseota kehitetään yleislukiona, jossa laajalla valinnaisuudella , monipuolisella kieliohjelmalla ja taideaineiden integraatiolla tuetaan oppilaan mahdollisuuksia kehittää omia vahvuuksiaan.

IB-linja
Rinnakkain ja vuorovaikutuksessa kansallisen lukion kanssa Lyseon lukiossa toimii kansainvälinen IB-linja.

KOULUN TOIMINTAKULTTUURI

Jyväskylän Lyseon lukion toimintakulttuuri perustuu kouluyhteisön jäsenten keskinäiselle arvostukselle ja yhteisöllisyyttä edistävälle avoimelle vuorovaikutukselle, johon erityisesti kouluyhteisön uudet jäsenet pyritään perehdyttämään. Toiminnan tavoitteena on, että kouluyhteisön kaikki jäsenet tuntevat voivansa vaikuttaa koulun toimintaan ja omaan opiskeluunsa ja työhönsä. Opiskelijoita rohkaistaan vastuullisuuteen, suvaitsevaisuuteen ja toiset huomioon ottavaan käyttäytymiseen, johon henkilökunta pyrkii toimimaan mallina.
Lyseossa korostetaan hyvän itsetuntemuksen merkitystä niin itsenäisessä opiskelussa kuin ryhmässä työskentelyssäkin. Tähän liittyen opiskelijan itsearviointitaitoja kehitetään. Ohjaustoiminnalla ja monipuolisilla työskentelymenetelmillä tuetaan opiskelijan myönteisen minäkuvan, oma-aloitteisuuden ja vastuuntunnon kehittymistä. Opinto-ohjaajien, ryhmänohjaajien ja aineenopettajien kanssa käytävissä keskusteluissa opiskelijalle annetaan monipuolista, rehellistä ja kannustavaa palautetta.
Lyseo kannustaa opiskelijoita avoimuuteen ja rohkaisee vaikuttamaan niin kouluyhteisössä kuin ympäröivässä yhteiskunnassakin. Koulu tekee yhteistyötä kotien ja huoltajien kanssa tavoitteena yhdessä tukea nuoren kehittymistä oppijana ja ihmisenä, joka pystyy itsenäiseen ja globaaliin vastuuseen.
Lyseon toiminta-ajatuksen mukaisesti koulussa vaalitaan hyviä tapoja, tottumuksia ja traditioita sekä kannustetaan kansainvälistymiseen ja monikulttuuriseen vuorovaikutukseen oppituntien lisäksi myös esim. erilaisten juhlien, tapahtumien ja projektien avulla.
Lyseon kaiken toiminnan tavoitteena on auttaa nuorta ymmärtämään omien valintojen ja oman työskentelyn merkitys omalle tulevaisuudelle, ja kannustaa jokaista kantamaan vastuuta ei vain itsestään ja omasta hyvinvoinnistaan, vaan myös työyhteisön muiden jäsenten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta sekä yhteisistä asioista.


LUOKATTOMASTI TOIMIVA LUKIO

Jyväskylän Lyseon lukio toimii luokattomana lukiona, joka voi tarjota erilaisia opiskelumahdollisuuksia sekä nopeasti eteneville oppilaille että sellaisille opiskelijoille, joiden omaksumiskyky, harrastukset tai elämäntilanne vaativat hitaampaa etenemistä.

Opiskelija voi siis itse säädellä opinto-ohjelmansa sisältöä ja aikaa. Opiskeluaika riippuu opiskelijan tavoitteista, valmiuksista ja suoritetuista valinnoista. Lyseolaiselle pyritään luomaan edellytykset edetä yksilöllisen opinto-ohjelman mukaan. Samalla kun oppilaan omat vaikutusmahdollisuudet opiskelun kulkuun lisääntyvät, oppilaan oma vastuu opiskelusta ja etenemisestä kasvaa.

Opiskelija voi liikkua joustavasti sekä kooltaan että koostumukseltaan erilaisissa ryhmissä ja eri opettajien ohjauksessa. Samassa opetusryhmässä voi olla eri ikäluokan oppilaita. Opiskelija voi edetä eri tahdissa eri aineiden opiskelussa.

Luokattoman lukion erityispiirteitä ovat mm.:
  • kurssimäärä voi vaihdella jaksoittain, opiskelijan tulee kuitenkin valita vähintään kolme kurssia/jakso
  • lukion oppimäärän voi suorittaa joustavasti 2-4 vuodessa, normaali suoritusaika on kuitenkin kolme vuotta
  • ylioppilaskirjoitukset voi aloittaa keväällä tai syksyllä
  • oppilaan itsenäisen opiskelun osuus kasvaa
  • oppilas noudattaa yksilöllistä opinto-ohjelmaa
  • ainoita pysyviä ryhmiä ovat ohjausryhmät; jokaisella ohjausryhmällä on oma ryhmänohjaajansa
TUNTIJAON SELVITYS

Opiskelijoiden opinto-ohjelmaan kuuluu:

  • pakollisia l. yhteisiä oppiaineita
  • valinnaisia valtakunnallisia syventäviä kursseja
  • koulukohtaisia soveltavia kursseja.
Kaikki, mitä opiskelija yhdessä oppiaineessa lukion aikana opiskelee, muodostaa
kyseisen aineen oppimäärän.

Jokaisen aineen oppimäärä on jaettu kursseihin. Kurssit ovat itsenäisiä kokonaisuuksia, joilla on määrätty lähtökohta ja päätös. Kurssin arvostelu ja hyväksyminen eivät riipu muiden saman aineen kurssien arvostelusta (kurssi sisältää koepäivän ja valmistelutunnit sekä kokeen palautuksen).
Pakollisten kurssien (47 - 51) lisäksi opiskelijan tulee valita opinto-ohjelmaansa syventäviä kursseja vähintään 10 ja lisäksi muita kursseja niin että lukion oppimäärän kursseja on yhteensä vähintään 75.

OPINTO-OHJELMAN TARKISTAMINEN

Perusvalintansa opiskelija tekee ilmoittautuessaan kouluun, mutta hän voi opintojen aikana tarkistaa opinto-ohjelmaansa. Tarkemmat ohjeet löytyvät vuosioppaasta.

ARVIOINTI SEKÄ SUORITUS- JA ARVOSTELUOHJEET JYVÄSKYLÄN LYSEON LUKIOSSA

I YLEISTÄ
  • arviointi on osa koulun opetussuunnitelmaa
  • arviointi on osa oppimistapahtumaa, arviointi johtaa opiskelijaa itsearvioinnin kautta ymmärtämisen syvenemiseen ja opiskelun kehittämiseen
  • arvostelu, arvosanan antaminen, on yksi arvioinnin tulos
  • arvostelulla pyritään kannustamaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteidensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkistamiseen
II OPPIMÄÄRIEN SUORITTAMINEN

Opiskelijan opinto-ohjelma muodostuu lukion oppiaineissa lukion aikana suoritetuista oppimääristä. Oppiaineen kurssit ovat itsenäisiä suorituksia, joten niiden arvostelu ja hyväksyminen eivät riipu muiden saman oppiaineen kurssien arvostelusta.

Samassa oppiaineessa opiskelijoilla voi olla erilaiset oppimäärät, koska aineen oppimäärä voi muodostua seuraavasti:
1) ainoastaan pakollisista kursseista
2) ainoastaan syventävistä kursseista (esim.B2- ja B3-kielet)
3) pakollisista ja syventävistä kursseista
4) pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista
5) koulukohtaisista soveltavista kursseista

Opiskelu muissa oppilaitoksissa

Opiskelija voi laskea kokonaiskurssimääräänsä myös ne muissa oppilaitoksissa suorittamansa kurssit, jotka rehtori aineenopettajan suosituksesta hyväksyy. Mikäli opiskelija haluaa korvata jonkun Lyseon opetussuunnitelmaan kuuluvista kursseista muussa oppilaitoksessa, on hänen syytä varmistaa korvaavuusperusteet ao. aineenopettajalta.


III ETENEMINEN OPINNOISSA

1. Oppiaineiden eri kurssit on suoritettava ensisijaisesti numerojärjestyksessä. Suoritusjärjestyksestä voidaan poiketa kussakin oppiaineessa erikseen annettujen ohjeiden mukaisesti. Menettelytapa on kirjattu koulun kurssiselosteoppaaseen ko. oppiaineiden kohdalla.

2. Opiskelijan tulee sisällyttää opinto-ohjelmaansa jokaisessa jaksossa vähintään kolme kurssia. Tästä määräyksestä voidaan poiketa ainoastaan rehtorin luvalla perustellusta syystä.

IV KURSSIN UUSIMINEN

1. Opiskelija voi suorittaa minkä tahansa kurssin uudelleen osallistumalla opetukseen.

2. Opiskelijan tulee saada kesken jäänyt kurssisuoritus valmiiksi opintojaksoa välittömästi seuraavien kahden jakson kuluessa. Mikäli opiskelija ei saa kurssiin kuuluvia opintoja loppuun, hänen täytyy suorittaa kurssi kokonaisuudessaan uudestaan. Kesken jäänyt kurssisuoritus voidaan arvioida annetun näytön perusteella, mikäli näyttö on riittävä arvioinnin suorittamiseen. Puuttuvat suoritukset alentavat lopullista kurssiarvosanaa.

3. Opiskelijalla on oikeus yrittää korottaa hylättyä kurssiarvosanaa ensimmäisessä varsinaisen kurssikokeen jälkeisessä uusintakokeessa. Opiskelijan tulee erikseen anoa lupaa siirtää hylätyn kurssisuorituksen uusiminen tätä myöhäisempään uusintakuulustelutilaisuuteen. Uusintakokeen siirtämiseen täytyy olla perusteltu syy, esimerkiksi opiskelijan sairastuminen.

4. Uusintakuulusteluja järjestetään varsinaisen koulutyön aikana 3. jakson ja 5. jakson alussa kulloinkin neljänä eri päivänä. Kesän uusintakuulustelu toimeenpannaan syyslukukauden alussa. Tarvittaessa uusintakuulusteluja varaudutaan järjestämään muulloinkin.

5. Uusintakuulustelusta on sovittava ajoissa opettajan kanssa. Siihen ilmoittaudutaan erillisellä lomakkeella.

V POISSAOLOT

Aiheettomat poissaolot vaikuttavat alentavasti näyttöihin, joiden perusteella kurssiarvosana annetaan. Mikäli opiskelija ilman hyväksyttävää syytä on ollut liian paljon poissa kurssin oppitunneilta, hänellä ei ole oikeutta osallistua kurssikokeeseen eikä saada kurssista hyväksyttyä arvosanaa.

Koeviikon kokeesta poissaolleille ei järjestetä ylimääräistä koetta. Heidän on osallistuttava tavalliseen tapaan joko kurssikokeeseen tai uusintakuulusteluun.


VI KURSSIN ARVIOINTI:

Kurssin arviointi perustuu paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin (kurssikoe), opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tuotosten arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi mm. kurssin arviointikeskusteluja. Muu kuin kirjallisissa kokeissa osoitettu näyttö voi nostaa tai alentaa kokeiden perusteella muodostunutta arvosanaa.

1. Kurssi arvioidaan lukioasetuksessa määritellyn lukioasteikon numeroin 4 (hylätty),
5 (välttävä), 6 (kohtalainen), 7 (tyydyttävä), 8 (hyvä), 9 (kiitettävä) ja 10 (erinomainen). Jos kurssia ei arvioida numeroarvosanoin, käytetään suoritusmerkintää H (hylätty), S (suoritettu).

Muissa oppilaitoksissa eri asteikolla arvioitujen arvosanojen vastaavuudet näkyvät Opetussuunnitelman perusteissa.

Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisina tai syventävinä kursseina tulee niistä antaa numeroarvosana. Korvaavuudesta päättävät aineenopettaja ja rehtori.

2. Kurssi on suoritettu hyväksytysti, jos siitä saatu arvosana on vähintään 5 (välttävä) tai S (suoritettu). Kurssin suoritus on hylätty, jos siitä saatu arvosana on 4 (hylätty) tai H (hylätty).


VII ITSENÄINEN TYÖSKENTELY

Itsenäinen työskentely tarkoittaa opiskelua ilman muodollista kontaktiopetusta. Opiskelija voi suorittaa kurssin sen opetukseen osallistumatta joko kyseisen kurssin kokeessa tai uusintakuulustelussa. Itsenäiseen työskentelyyn liittyy yleensä myös muita opettajan määräämiä suorituksia.

Kurssin suorittamisesta itsenäisesti on sovittava opettajan kanssa hyvissä ajoin, viimeistään viikon kuluttua kurssin alkamisesta. Itsenäisesti opiskeltava kurssi tulee olla suoritettu hyväksytysti.

Arvosteltua kurssia ei voi suorittaa uudestaan tenttimällä.



VIII AINEEN OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI

1. Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät.

2. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti:

Opiskeltuja kursseja/hylättyjä kursseja
1-2 kurssia / 0 hylättyä kurssia
3-5 kurssia / 1 hylätty kurssi
6-8 kurssia / 2 hylättyä kurssia
9 kurssia tai enemmän / 3 hylättyä kurssia

3. Arvosanaa annettaessa otetaan huomioon kaikki oppiaineessa opiskellut kurssit. Opiskelijan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai aineryhmän osalta opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.

4. Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Koulukohtaiset soveltavat kurssit arvioidaan asteikolla S (suoritettu), H (hylätty).

5. Arvosteltuja kurssisuorituksia ei ole mahdollistam perua myöhemmin.

IX LUKION KOKO OPPIMÄÄRÄN SUORITTAMINEN

Opiskelija on suorittanut lukion koko oppimäärän, kun hän on suorittanut hyväksytysti kaikkien opinto-ohjelmaansa kuuluvien oppiaineiden oppimäärät.

Ennen lukion päästötodistuksen antamista on opiskelijalle annettava mahdollisuus osallistua oppiaineen suulliseen kuulusteluun, johon voi myös kuulua kirjallisia tehtäviä. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus määräytyy opiskelijan opinto-ohjelmasta. Mikäli opiskelija osoittaa tässä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja aineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, arvosanaa voidaan korottaa.

Lukion koko oppimäärän suorittamisesta ei anneta yhteistä arvosanaa oppiaineiden
arvosanojen keskiarvona.


X OPINTOJEN KESKEYTTÄMINEN

Opiskelija voi keskeyttää lukio-opinnot perustellusta syystä rehtorin luvalla lukiopaikkaa menettämättä (esim. vaihto-oppilasvuosi).