Peda.net > Verkkoveräjien etusivu > Jyväskylän lukiokoulutus > Cygnaeus-lukio > Opiskelu > Oppiaineet > Historia > Itsenäinen suoritus > Tutkielma >

Tutkielma

YLLÄPITOON >>    

MITÄ VAADITAAN TUTKIELMALTA?


Yleiset vaatimukset:
• sisällön ja kieliasun vastattava annettuja ohjeita
• testiasun noudatettava tämän monisteen rivivälejä, fonttikokoa (12) ym.
• varsinaisen tekstiosan pituus 5-10 sivua + nimiösivu + sisällysluettelo + lähdeluettelo +kuvia + karttoja + ym.
• oppikirjan lisäksi vähintään kolme muuta teosta + mahdolliset netti-tiedot + lehdet + muut mahdolliset lähteet
• työssä käytettävä lähdeviittauksia
• omaa pohdintaa oltava mukana

Sisältö:
• katso, että teksti vastaa otsikkoa
• myös omia näkemyksiä mukana; lukijan on erotettava ne lainatuista tiedoista
• lähteitä riittävästi ja niitä on käytetty monipuolisesti

Kirjoittaminen:
• yhdistele eri lähteiden tietoja, vertaa ja arvioi niitä
• noudata lähdekriittisyyttä
• merkitse selvästi mistä tiedot ovat peräisin
• selkeää yleiskieltä, omin sanoin
• vastaa asettamaasi kysymykseen

RAKENNE

Kansilehdestä löydyttävä:
-otsikko
-tekijä
-lukion nimi ja päivämäärä
-kurssi

Työssä on oltava sisällysluettelo

Johdanto:
• mitä tutkit, miksi tutkit, miten tutkit?

Asian käsittely:
•lähdeaineistoa ei pidä toistaa apinoimalla, vaan siitä tulee muodostaa
yhtenäinen teksti, josta näkyy oma ajattelu
•eri lähteistä muodostettava eheä kokonaisuus
•vastaa asettamaasi tutkimusongelmaan

Loppupäätelmiä
•tutkimuksen tulokset
•mitä ongelmia oli tutkimisessa
•mitä uusia kysymyksiä heräsi
•asian myöhempi kehitys

Lähdeluettelo


LÄHDEVIITTEET:

•tiedon lähde on aina merkittävä, että lukija erottaa lainatun tekstin ja omat johtopäätökset
•jokaisen (lyhyenkin) kappaleen jälkeen on merkittävä sivun tarkkuudella tieto siitä mistä lähteestä asia on otettu
• jos lainaat suoraan toisen tekstiä , täytyy käyttää sekä lainausmerkkejä ja lähdeviitettä
•lähde on merkittävä niin, että lukija voi tiedon perusteella löytää kyseisen kohdan
•ohjeita lähdeviitteen merkitsemiseen:

a)referoinnin tai useiden lainattujen lauseiden jälkeen kappaleen loppuun viite merkitään: … lause ja lainaus loppuu. (Rislakki 1994: 35-39.)

b)jos kirjalla on useampi kirjoittaja, niin viite tulee: (Hannula ym. 1996: 101-104.)

c)yksi vaihtoehto on kirjoittaa tekstin sisälle seuraavasti: Rislakin (1994:67-68) mukaan asia sujui niin, että..

d)jos lainaus on tietosanakirjasta, jossa voi olla toistakymmentä kirjoittajaa, niin viitteen voi laittaa muotoon. (Suomen historia 5 1990:195.)

e)jos olet referoinut kappaleeseen useita kirjoja voi viite olla seuraavanlainen. (vrt. Rislakki 1994:65 tai Ylikangas 1996: 123-125.)

f)lehti: (lehden nimi: numero tai ilmestymispäivä)

g)nettiviite: (www.nba.fi/natmus/opetus/pronssik.)


LÄHDELUETTELO:

• ryhmittele lähteen laadun mukaan esim. kirjat, lehdet, netti, haastattelut, arkistolähteet.
•kirjoista merkittävä tekijä, vuosi, teoksen nimi, kustantaja, painopaikka
•ohjeita lähteiden merkitsemiseen:

a)yksi tekijä: Laurila, Aarne 1958: Sillanpää vuosina 1858-1888. Otava, Keuruu.

b)useita tekijöitä: Ekonen, Jouni – Kulju, Viljo – Matsinen, Terttu 1994: Kieli ja kirjallisuus 1. Kirjayhtymä, Jyväskylä.

c)jos kirja on osa jotain sarjaa, niin ensin mainitaan kyseisen osan otsikko: Virtanen, Liisa 1996: Eurooppalainen ihminen. Ihmisen tiet. Otava, Keuruu.

d)lähteenä artikkeli, joka on julkaistu lehdessä tai kokoomateoksessa:
Tarkka, Pekka 1988: Purjehtijan maamerkit ja satamat. Helsingin Sanomat 16.10.1988.
tai Knuuttila, Simo 1988: Kuinka Bacon tuli Suomeen. Hyöty, sivistys ja kansakunta (toim. Juha Manninen), s. 11-40. Pohjoinen, Oulu.

e)tietosanakirja tai vastaava, jossa lukuisia tekijöitä: Suomen historia 1987: 1. Kivikausi, pronssikausi, keski- ja myöhäiskeskiaika (päätoim. Jukka tarkka). Oy Weilin & Göös, Espoo.

f)internet – sivun osoite mahdollisimman tarkkaan ja päivämäärä, milloin olet käynyt sivulla:
www. nba.fi/natmus/opetus/pronssik. Haettu 26.5.2004.