|
|
|
Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta:
Kaikille pakollinen äidinkielen ja kirjallisuuden koe
Kolme muuta pakollista koetta saa valita seuraavista:
- toinen kotimainen kieli
- yksi vieras kieli (A- tai C-taso)
- matematiikan koe (A-tai B-taso)
- yksi reaaliaine
Pakollisiin kokeisiin pitää sisältyä vähintään yksi A-tason koe. (A-tason koe perustuu oppiaineen pitkään oppimäärään. Aineen tason voit valita riippumatta siitä, minkä oppimäärän ole opiskellut.
Kielten kokeet jakautuvat kahteen osaan: Kuullunymmärtämiskokeet pidetään ennen kirjallisia kokeita. Molempiin kokeisiin on osallistuttava, ellei ole saanut vapautusta kuulovamman tms. takia. Kuullunymmärtämiskokeet kestävät noin tunnin ja kaikki kirjalliset kokeet kuusi tuntia.
YLIMÄÄRÄISET KOKEET
Sen mukaan, mitkä kokeet olet valinnut pakollisiksi, voit ylimääräisinä kokeina suorittaa joko A- tai B-matematiikan, ruotsin A- tai B-tasoisen kokeen, yhden tai useampia reaaliaineiden kokeita tai vieraan kielen A- tai C-tasoisia kokeita.
Kaikista hyväksytyistä kokeista saa pisteitä. Jos epäonnistut pakollisessa kokeessa, voit yhteispistemäärän riittäessä silti päästä ylioppilaaksi.
Ylimääräisestä kokeesta saatua hylättyä arvosanaa ei merkitä todistukseen.
|
Kevään tutkintoon ilmoittaudutaan kirjallisesti yo-tutkinto-oppaan lomakkeella, jonka tuot opintosihteerille 9. marraskuuta mennessä ja syksyn tutkintoon 15. toukokuuta mennessä. HUOMAA, ETTÄ KOULU SAA MÄÄRITTÄÄ ilmoittautumispäivät huolimatta ylioppilastutkintolautakunnan antamista yleisistä määräpäivistä.
Tutkintoon ilmoittautuminen on sitova. Ilmoittautuminen lasketaan käytetyksi koekerraksi, vaikka jättäisit saapumatta kokeeseen.
Tarkista koko opinto-ohjelmasi, laske kurssisuorituksesi ja tee tutkinnon kokonaissuunnitelma, ennen kuin ilmoittaudut ensimmäiseen kokeeseen!
|
|
|
• Ylioppilastutkinnon kokeet järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä yhtä aikaa koko maassa.
• Tutkinnon voit suorittaa yhdellä kertaa tai hajautettuna enintään kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana.
• Tutkinnon suorittaminen katsotaan aloitetuksi, kun ilmoittaudut pakolliseen tai ylimääräiseen kokeeseen.
- Kahta vieraan kielen A-tason koetta ei voi suorittaa samalla tutkintokerralla. Esimerkiksi A-englannin koe kannattaa suorittaa syksyllä ja A-saksan koe keväällä. Pakolliseksi voi valita niistä toisen.
• Viimeiseen suorituskertaan pitää kuulua vähintään yksi pakollinen koe.
• Tähtää suunnittelussasi siihen, että ylioppilastutkinto ja lukion oppimäärä tulevat samanaikaisesti valmiiksi.
• Ylioppilastutkintotodistuksen saat sinä tutkintokertana, jolloin kaikki pakolliset kokeet on hyväksytysti suoritettu edellyttäen, että olet suorittanut lukion oppimäärän eli 75 kurssia, joihin sisältyvät lukion pakolliset kurssit sekä tarvittava määrä syventäviä ja soveltavia kursseja.
• Ellet kolmena peräkkäisenä tutkintokertana ehdi osallistua kaikkiin pakollisiin kokeisiin, on koko tutkinto aloitettava alusta. HUOMAA KUITENKIN: Jos saat pakollisesta kokeesta hylätyn arvosanan, niin sen kokeen osalta tutkinnon suoritusaika pitenee siten, että saat kaksi korotusmahdollisuutta hylättyä koetta seuraavan kolmen tutkintokerran aikana. Hyväksytyt arvosanat pysyvät voimassa saman ajan.
|
Ylioppilastutkinnon kokeeseen saat osallistua, kun olet suorittanut ao. aineen kaikki pakolliset kurssit ja saanut niistä arvosanat ennen kirjallista koetta. Vieraan kielen lyhyen oppimäärän kokeeseen saa osallistua, jos on suorittanut vähintään kolme lukiokurssia.
Jos osallistut kevään yo-tutkintoon, niin ao. aineen pakollisista kursseista pitää olla arvosanat kolmannen jakson raportissa (myös arvosana 4 riittää osallistumisoikeuteen.) Syksyn tutkintoa varten arvosanat pitää saada edellisen lukuvuoden viimeiseen raporttiin.
|
TUTKINTOMAKSUT
Yo-kokeet ovat maksullisia. YTL perii ilmoittautumisen mukaisesti joka tutkintokerralta perusmaksun (tänä vuonna 24€) ja koekohtaiset maksut (22 €/koe).
Maksu on suoritettava, vaikka ei osallistuisi kokeeseen, johon on ilmoittautunut. Painavasta syystä lautakunta voi mitätöidä ilmoittautumisen ja anomuksesta palauttaa koemaksun, mutta perusmaksua se ei palauta.
Järvenpään kaupunki maksaa ilmoittautumismaksut lautakunnalle laskutettuaan kokelaita ilmoittautumistietojen mukaan. Kevään tutkintomaksujen eräpäivä on ovat helmikuussa ja syksyn maksujen elokuussa.
|
|
Jokaisen hyväksytyn ylioppilastutkinnon kokeen, pakollisen sekä ylimääräisen, voit uusia yhden kerran. Uusimisajankohdan voit valita ilman aikarajaa.
|
|
|
Hylätyn pakollisen kokeen saat uusia kaksi kertaa tätä tutkintokertaa välittömästi seuraavien kolmen tutkintokerran aikana (HUOM. suoritusajan piteneminen). Hylätyn pakollisen kokeen tason voit halutessasi vaihtaa sillä edellytyksellä, että tutkintosi pakollisiin kokeisiin sisältyy yksi A-tason koe. Jos määräaika kuluu umpeen tai et selviydy kokeesta toisellakaan uusimiskerralla, koko tutkinto on suoritettava uudelleen.
Hylätystä ylimääräisestä kokeesta ei tule merkintää todistukseen. Tällaisen kokeen voit uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa
|
Tutkinnon suorittamisen jälkeen voit ilman aikarajaa täydentää sitä suorittamalla uusia aineita tai suorittamalla jo kirjoittamastasi aineesta eritasoisen kokeen.
|
|
|
Yleisreaalikoe jaetaan yksittäisten reaaliaineiden kokeiksi, joista kokelas voi suorittaa yhden tai useampia. Saman tutkintokerran aikana järjestetään noin viikon välein kaksi reaaliaineiden koepäivää. Eri aineiden kokeet pidetään seuraavasti:
I tai II KOEPÄIVÄ teht./vast.
psykologia 10/6
filosofia 10/6
historia 10/6
fysiikka 13/8
biologia 12/8
II tai I KOEPÄIVÄ teht./vast.
uskonto (UE tai UO) 10/6
elämänkatsomustieto 10/6
yhteiskuntaoppia 10/6
kemia 12/8
maantiede 10/6
terveystieto 10/6
Koepäivien järjestys voi vaihdella eri tutkintokertoina, mutta kokeiden jakautuminen eri päiviin pysyy aina samana.
Samana päivänä voi osallistua vain yhden reaaliaineen kokeeseen, ja siksi yhdellä tutkintokerralla on mahdollista suorittaa enintään kaksi reaaliaineen koetta. Tutkintoa hajauttamalla voi suorittaa useamman ainereaalikokeen.
Yhden reaaliaineen voi valita tutkinnon pakolliseksi aineeksi. Ilmoittautumislomakkeeseen merkitään, onko koe pakollinen vai ylimääräinen. Tätä ei saa jälkikäteen muuttaa eikä valittua ainetta voi koetilaisuudessa vaihtaa toiseksi.
Kokeeseen osallistuminen edellyttää vähintään aineen pakollisten kurssien suorittamista tai vähintään kahden lukiokurssin suorittamista aineessa, jossa ei ole pakollisia kursseja.
Ilmoittautuminen ev.lut. uskonnon, ortodoksisen uskonnon tai elämänkatsomustiedon kokeeseesn ei ole sidoksissa mahdolliseen uskontokunnan jäsenyyteen, mutta kokeeseen osallistuminen edellyttää ao. aineen pakollisten kurssien opiskelua.
Koetehtävät laaditaan pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta. Annettujen tehtävien määrä ja vastausten enimmäismäärä vaihtelee aineittain (ks. koepäivien aineluettelo). Eri tehtävien vaikeus vaihtelee oppiaineen kurssikohtaisista, perusvalmiuksia testaavista kysymyksistä syvällistä hallintaa edellyttäviin tehtäviin. Kussakin kokeessa voidaan antaa 1-2 vaativaa jokeritehtävää.
Tavanomaiset tehtävät pisteitetään välillä 0-6 ja jokeritehtävät 0-9.
Jos kokelas jättää arvosteltavaksi enemmän vastauksia kuin ainekohtainen enimmäismäärä edellyttää, niin vastausten pisteet lasketaan siten, että parhaan vastauksen pistemäärä putoaa yhteispisteistä pois.
Jokaisen reaaliaineen kokeessa on 1-4 oppiainerajat ylittävää tehtävää, joissa niitä tulisi käsitellä aihekokonaisuuksien kannalta eri aineiden näkökulmista.
|
Kevään 2007 tutkinnosta lähtien äidinkielen koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Kokeet järjestetään eri päivinä. Äidinkielen arvosana määräytyy molempien kokeiden perusteella.
TEKSTITAIDON kokeessa mitataan kokelaan kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa ja kielellistä ilmaisukykyä. Koe on kuuden tunnin mittainen. Kaikille jaetaan A4-kokoinen, enintään kahdeksansivuinen vihkonen, joka sisältää tehtävänannot ja aineiston, joka sisältää asiatekstejä, esim. artikkeleita, uutisia, mielipidekirjoituksia ja kaunokirjallisia tekstejä. Aineisto voi koostua pelkästään asiatekstimateriaalista tai pelkästään kaunokirjallisesta materiaalista.
Tehtäviä on viisi, joista kokelas saa tehdä vain kolme.
Kunkin vastauksen sopiva pituus on 1 - 2 konseptisivua. Erillistä puhtaaksikirjoitusta ei tarvita.
Arvostelussa kiinnitetään huomitoa sekä vastausten asiasisältöön että ilmaisuun.
ESSEEKOKEESSA mitataan kokelaan yleissivistystä, ajattelun kehittyneisyyttä, kielellistä ilmaisukykyä ja kokonaisuuksien hallintaa.
Esseekoe on kuuden tunnin mittainen. Kokelaille jaetaan A4-kokoinen, enintään 16-sivuinen vihkonen, jonka aineistona on asiatekstejä, kaunokirjallisia tekstejä sekä mahdollisesti muuta aineistoa, esi. kuvia, tilastoja ja taulukoita.
Kokeessa on vähintään 12 tehtävää, joista saa valita yhden.
Esseekokeen suoritus kirjoitetaan puhtaaksi kuula- tai mustekynällä.
Kokelaan tekstitaidon kokeessa saama pistemäärä kerrotaan kolmella ja tulos lasketaan yhteen esseekokeessa saadun pistemäärän kanssa. Maksimipisteluku on 114 painotettua pistettä.
|
|
|