|
|
5.4 Toinen kotimainen kieli
5.4.1 Ruotsi
Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja sekä tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää pohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Se auttaa opiskelijaa syventämään tietojaan kaksikielisestä Suomesta. Ruotsin kielen opetus antaa opiskelijoille valmiudet ruotsin kielen omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Ruotsin kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine.
Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:
Oppimäärä Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen
A-oppimäärä B2.1 B1.2 B2.1 B1.2
B1-oppimäärä B1.2 B1.1 B1.2 B1.1
Tavoitteena on myös, että
•opiskelijaosaa viestiä ruotsin kielelle ja sen kulttuurialueelle ominaisella tavalla
•osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin
•tuntee omat vahvuutensa ja kehitystarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana
•osaa kehittää kielitaitoaan kehitystarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin
Arviointi
Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti.
Koulukohtainen lisäys
Arvioinnilla annetaan palautetta opiskelijalle kurssitavoitteiden saavuttamisesta ja ruotsin opiskelun etenemisestä.
Arvioinnissa käytetään monipuolisia arviointimenetelmiä. Kurssin arvosana muodostuu yhdistelemällä seuraavia osatekijöitä:
● opintojen jatkuva havainnointi ja loppukoe
● itsenäinen työskentely kurssilla tai kurssin /kurssin osan itsenäinen suorittaminen
● portfolio
● taitotasoasteikon käyttäminen kriteeripohjaiseen arviointiin
● opiskelijan itsearviointi ja oman oppimisprosessin seuraaminen
Kaikki pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan asteikolla 4-10.
Menetelmät (koulukohtainen lisäys)
Opiskelijoita kannustetaan asettamaan omia tavoitteita ja opetetaan työskentelemään itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Heitä autetaan löytämään omalle oppimistyylilleen sopivia työskentelymuotoja ja ohjataan käyttämään tieto - ja viestintätekniikkaa. Opiskelijoita ohjataan kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksia.
Kaikilla kursseilla käytetään monipuolisia menetelmiä ja erilaiset oppimistyylit otetaan huomioon.
Jokaisella kurssilla opiskelijalla on mahdollisuus kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten. Painotukset vaihtelevat kursseittain. Rakenteiden ja sanaston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen kiinnitetään huomiota sekä A - että B -oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Äidinkielisen ja ruotsinkielisen viestinnän eroihin ja eroa selittäviin kulttuurisiin tekijöihin kiinnitetään huomiota. Opiskelijoita ohjataan tiedostamaan oman toimintansa ja omien arvostuksiensa kulttuurisidonnaisuus.
Kurssien suoritusjärjestys (koulukohtainen lisäys)
Sekä A- että B-oppimäärässä suoritetaan kurssit 1- 3 numerojärjestyksessä. Tämän jälkeen pakollisten kurssien suoritusjärjestys on vapaa. Valtakunnalliset syventävät kurssit suoritetaan pakollisten kurssien jälkeen ja niiden suoritusjärjestys on vapaa. Perusopetuksen oppimäärän kertauskurssi 9 (Avaimet ruotsin kieleen) suoritetaan lukio -opintojen alkuvaiheessa ja sitä ei voi enää suorittaa kahden ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen.
Kielioppikurssi 10 suositellaan suoritettavaksi kolmen pakollisen kurssin jälkeen ja kielioppikurssi 11 sitten, kun kaikki pakolliset kurssit on suoritettu. Suullisen kielitaidonkurssi 13 voidaan suorittaa vasta, kun kaksi tai kolme pakollista kurssia on suoritettu. Kielioppikurssi 14, mediakurssi 15 ja 16 (Yhteinen Pohjolamme) suoritetaan vasta pakollisten kurssien suorittamisen jälkeen. Abikurssille (12) voi osallistua vasta kun kaikki pakolliset kurssit on suoritettu.
Pakollisia kursseja ei suositella itsenäisesti suoritettavaksi. Kurssien itsenäisestä suorittamisesta on aina sovittava opettajan kanssa. Kielioppikursseja 13 ja 14 ei voi suorittaa itsenäisesti.
Osa syventävien kurssien (kurssit 15 ja 16) opinnoista sen sijaan voidaan edellyttää itsenäisesti opiskeltavaksi.
Koulukohtaiset syventävät kurssit (RU09 – RU16) ovat yhteisiä sekä A- että B-oppimäärälle.
Kurssit
Kurssien aiheita käsitellään oman kulttuurin sekä suomenruotsalaisen ja pohjoismaisen kulttuurialueen kannalta niin, että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin. Aiheiden käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuksissa esiin tuodut näkökulmat. Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita opiskelijoiden harrastuneisuuden ja toisaalta ajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi.
Opiskelijoilla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Rakenteiden ja sanaston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen kiinnitetään huomiota kaikilla kursseilla kummankin oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Huomiota kiinnitetään äidinkielisen ja ruotsinkielisen viestinnän eroihin ja eroja selittäviin kulttuurisiin tekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muu autenttinen materiaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi opiskelijoita tulee ohjata tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksien kulttuurisidonnaisuus.
Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitä ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina. Heitä ohjataan käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän oman kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta.
Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A)
Pakolliset kurssit
1. Arkielämää Pohjoismaissa (RUA11 ja RUA21)
Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.
2. Ihmiset ympärillämme (RUA12 ja RUA22)
Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiireinä ovat ihmissuhteet, erilaisuus sekä ihmisen hyvinvointiin liittyvät asiat. Kurssilla vertaillaan elämää ennen ja nyt. Aihekokonaisuus ”hyvinvointi ja turvallisuus” tarjoaa näkökulmia kurssin asioiden käsittelyyn. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vahvistetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.
3. Suomi – osa Pohjolaa ja Eurooppaa (RUA13 ja RUA23)
Aihepiireinä ovat Suomen ja suomenruotsalaisen kansanosan ja sen kulttuurin esittely eri näkökohdista ja olojemme vertailu muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan, Suomi monikulttuurisena maana sekä maamme kaksikielisyys. Aihekokonaisuuksista korostuu erityisesti ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus”. Kirjallista tuottamista harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.
4. Elinympäristömme (RUA14 ja RUA24)
Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativahkon tekstiaineksen avulla. Aihepiireinä ovat luonto, ympäristö, tekniikka ja viestintä. Aihekokonaisuudet ”kestävä kehitys”, ”viestintä- ja mediaosaaminen” ja ”teknologia ja yhteiskunta” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita.
5. Opiskelu ja työ (RUA15 ja RUA25)
Aihepiireinä ovat työ, elinkeinot, opiskelu sekä palvelutilanteet yhteiskunnassamme. Kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuuksista kurssilla korostuu ”aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys”.
6. Kulttuuri ja sen tekijöitä (RUA16 ja RUA26)
Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen.
Syventävät kurssit
Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti.
7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUA17 ja RUA27)
Aihealueita ovat yhteiskunta, politiikka ja aktiivinen kansalaisuus sekä yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet.
8. Tiede, talous ja tekniikka (RUA18 ja RUA28)
Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativan kieliaineksen avulla lähtökohtana esimerkiksi eri tieteenalat, tekniikan saavutukset ja yrityselämä. Eri aihekokonaisuudet tarjoavat näkökulmia ja lähestymistapoja aiheiden käsittelyyn.
Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B1)
Pakolliset kurssit
1. Koulu ja vapaa-aika (RUB11)
Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteidenhallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.
Koulukohtaiset lisäykset
• Kurssilla ohjataan myös opiskelijoita ottamaan vastuuta opiskelustaan, arvioimaan omaa edistymistään, asettamaan itselleen uusia tavoitteita.
• Opiskelijaa kannustetaan ylläpitämään myönteistä suhtautumista ruotsin kieleen ja ruotsalaiseen kulttuuriin.
• Kurssilla vahvistetaan substantiivien, verbien ja sanajärjestyksen perusasioiden hallintaa.
2. Arkielämää Pohjoismaissa (RUB12)
Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnän harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla jatketaan nuorten elämän, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden ja vapaa-ajan tarkastelua. Aihekokonaisuudet ”hyvinvointi ja turvallisuus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” antavat näkökulmia kurssin aiheiden tarkasteluun. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.
Koulukohtaiset lisäykset
• Opiskelija oppii puhumaan ulkonäöstä, ostamaan vaatteita ja kertomaan asumisesta.
• Kerrataan 1. kurssin kieliopin perusasiat.
• Vahvistetaan lukusanojen, adjektiivien, adverbien ja keskeisten pronominien perusasioiden hallintaa.
3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB13)
Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Aihekokonaisuus ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus ” tarjoaa mahdollisuuksia käsitellä kurssin aiheita. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita.
Koulukohtaiset lisäykset
• Opiskelija oppii kertomaan omasta kotimaastaan (luonto, kulttuuri, kielelliset olosuhteet).
• Kerrataan 2. kurssin kieliopin pääasiat.
• Vahvistetaan substantiivin määräysmuotojen, eri pronominien ja verbiopin hallintaa.
• Vahvistetaan myönteistä suhtautumista ruotsin kieleen ja erityisesti suomenruotsalaiseen kulttuuriin.
• Kurssilla painotetaan puheviestinnän harjoittamista.
4. Elämää yhdessä ja erikseen (RUB14)
Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Aihekokonaisuuksista korostuu ”hyvinvointi ja turvallisuus”.
Koulukohtaiset lisäykset
• Opitaan kertomaan Tanskasta ja Islannista.
• Kerrataan 3. kurssin kieliopin pääasiat.
• Vahvistetaan eri pronominien ja verbiopin hallintaa.
• Vahvistetaan myönteistä suhtautumista ruotsin kieleen ja monikulttuuriseen Pohjolaan.
5. Elinympäristömme (RUB15)
Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Aihekokonaisuudet ”kestävä kehitys”, ”teknologia ja yhteiskunta” sekä ”viestintä- ja mediaosaaminen ” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.
Koulukohtaiset lisäykset
• Opitaan kertomaan Norjasta.
• Kerrataan 4. kurssin kieliopin pääasiat.
• Vahvistetaan verbiopin hallintaa.
• Vahvistetaan myönteistä suhtautumista ruotsin kieleen ja monikulttuuriseen Pohjolaan.
Syventävät kurssit
Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti.
6. Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä (RUB16)
Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” ja viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat erilaisia näkökulmia kurssin aiheista. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen.
Koulukohtainen lisäys
• Vankennetaan ymmärtävän lukemisen strategioita.
7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB17)
Aihealueina ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista ja kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla.
Koulukohtaiset syventävät kurssit
Kurssit ovat yhteiset sekä A- että B-oppimäärässä.
9. Avaimet ruotsin kieleen (RUA19, RUA29 ja RUB19)
Kurssin tavoitteena on antaa ”avaimet” lukion ruotsin kielen opiskeluun. Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Aihepiirit liittyvät opiskelijan jokapäiväiseen elämään. Aihekokonaisuuksista korostetaan ”hyvinvointia ja turvallisuutta”.
Opiskelijaa autetaan löytämään oma oppimistyylinsä ja häntä ohjataan ottamaan vastuuta opiskelustaan, arvioimaan omaa edistymistään ja asettamaan itselleen uusia tavoitteita. Opiskelijaa rohkaistaan suhtautumaan myönteisesti ruotsin kieleen ja ruotsalaiseen kulttuuriin. Kurssilla painotetaan keskeisiä puheviestinnän strategioita.
Kurssi on tarkoitettu niille opiskelijoille, joiden ruotsin taidot kaipaavat vahvistamista.
10. Kertaus on opintojen äiti (RUA110, RUA210 ja RUB110)
Kurssilla harjoitellaan erilaisia oppimaan oppimisen strategioita. Opiskelijaa ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja ruotsin kielen opiskelijoina. Kurssilla kerrataan substantiivit, adjektiivit, adverbit ja sanajärjestys sekä kurssien 1 – 3 aihekokonaisuuksien kieliaines ja aihekokonaisuudet.
11. Harjoitus tekee mestarin (RUA111, RUA211 ja RUB111)
Kurssi antaa varmuutta kieliopin ja sanaston hallintaan RU05-kurssin jälkeen. Kurssilla kerrataan verbioppi, pronominit ja prepositiot sekä kurssien 4 ja 5 aihekokonaisuuksien kieliaines ja aihekonaisuudet.
Sanastoa kartutetaan ja tekstin ymmärtämistä harjoitellaan vaativahkon tekstiaineksen avulla. Kurssilla käytetään tutkivan oppimisen strategioita.
12. Ruotsin abikurssi (RUA112, RUA212 ja RUB112)
Tavoitteena on valmentaa opiskelijaa yo-kokeeseen. Kurssilla harjoitellaan kaikkia ruotsin yo-kokeen tehtävätyyppejä kaikilta kielitaidon osa-alueilta. Kurssin tavoitteena on auttaa opiskelijaa löytämään omat vahvuutensa ja kehittymistarpeena ruotsin opiskelijana ja yo-kokelaana sekä tukea opiskelijan kykyä luottaa itseensä ja ottaa vastuuta opiskelustaan. Pakollisten kurssien aihekokonaisuudet antavat näkökulmia kurssin aiheiden tarkasteluun.
13. Puhumme ruotsia (RUA113, RUA213 ja RUB113)
Kurssilla harjoitellaan yksinkertaisia ja arkipäiväisiä puheviestintätilanteita ja opetellaan ruotsin kielelle ja kulttuurille ominaisia viestintätapoja.
Kurssin työtavat ovat yhteistoiminnallisia. Aihekokonaisuuksista painotetaan ”viestintää - ja mediaosaamista”.
14. Sana on vapaa (RUA114, RUA214 ja RUB114)
Tavoitteena on aktivoida ja vahvistaa opiskelijan suullista kielitaitoa. Opiskelijat harjoittelevat vaativampia puheviestinnän strategioita, joita tarvitaan esim. työelämässä, palvelu- ja neuvontatilanteissa. Kurssilla opiskellaan neuvottelutaitoa ja opetellaan mm. puolustamaan mielipidettä, kumoamaan väite ja keskeyttämään puhuja; sanatonta viestintää unohtamatta.
Kurssi valmentaa ruotsin kielen suulliseen kokeeseen.
Suoritettujen pakollisten kurssien aihekokonaisuudet antavat näkökulmia erilaisten puheviestinnän strategioiden käsittelyssä.
15. Tiedon valtaväylät (RUA115, RUA215 ja RUB114)
Kurssin aihealueita ovat yhteiskunta ja aktiivinen kansalaisuus sekä ajankohtaiset tapahtumat. Kurssilla käsitellään erilaisia vaikuttamisen kanavia, kuten lehdistöä, televisiota, internetiä ja elokuvaa sekä tarkastellaan Pohjoismaita Euroopassa ja koko maailmassa. Aihekokonaisuudet ”viestintä- ja mediaosaaminen” sekä ”teknologia ja yhteiskunta” tarjoavat näkökulmia aiheiden käsittelyyn.
Kurssin painopistealueena on kirjallinen tuottaminen ja sitä harjoitellaan runsaasti kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Kurssiarviointi perustuu portfolio-tyyppiseen opinnäytetyöhön.
16. Yhteinen Pohjolamme (RUA116, RUA216 ja RUB116)
Kurssilla perehdytään pohjoismaiseen arvoperustaan, elämäntapaan ja yhteiskuntaan pohjoismaisen kirjallisuuden ja ajankohtaisten tekstien avulla. Kirjallisuutta lähestytään analyyttisesti ja tarkoituksena on oppia ymmärtämään tämän taidemuodon avulla tapahtuvaa yhteiskunnallista vaikuttamista.
Tavoitteena on antaa opiskelijoille mahdollisuus oman kulttuurin sekä suomenruotsalaisen ja pohjoismaisen kulttuurialueen vertailuun. Kurssilla vankennetaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita.
Aihekokonaisuuksista korostetaan ”kulttuuri-identiteettiä ja kulttuurien tuntemusta” ja ”aktiivista kansalaisuutta ja yrittämistä”. Opiskelijat laativat kurssilla laajahkon portfoliotyön joko yksin, pareittain tai ryhmässä.
|
|
|