3.5. Järvenpään lukion
toimintakulttuuri
Järvenpään
lukion toimintakulttuuri perustuu koulun omalle arvopohjalle. Siinä otetaan
myös huomioon Järvenpään kaupungin arvot (huolenpito ihmisestä, vastuullisuus,
taloudellisuus ja oikeudenmukaisuus), sivistystoimen ja perusopetuksen
arvopohja (vastuullisuus, oikeudenmukaisuus, huolenpito ihmisestä, luovuus ja
innovatiivisuus).
3.5.1 Toimintakulttuurin fyysiset puitteet
Lukiorakennuksen
keskellä on keskusaukio, Arena, jonka ympärillä sijaitsevat aineryhmien käytävät
ja opiskelijoiden yhteiset tilat, kuten itsenäisen opiskelun pisteet,
ryhmätyöhuoneet, kirjasto, oppilaskunnan kioski, ruokala ja vaatenaulakot.
Arena on myös koulun yhteisten tapahtumien näyttämö, jolla järjestetään
jokaperjantaiset live-aamunavaukset ja koulun teemajuhlat ym. tapahtumat, kuten
Art Cafe -tapahtuma ja suomalaisen musiikin viikko. Niin ikään Arenan ympärillä
sijaitsevia 180-paikkaista auditoriota ja liikuntahallia käytetään esim.
teatteri- ja juhlatilaisuuksiin.
Joka
kerrokseen portaiden läheisyyteen on sijoitettu useita ns. info-televisioita,
joissa kerrotaan ajankohtaista asioista. Arenan ympärillä on kerroksissa
kymmeniä tietokonepisteitä, joissa opiskelijat voivat käyttää esim. koulun
pedanet-sivuja verkkotehtävien tekoon, internetiä tiedonhakuun ja sähköpostia
viestintään. Tulevaisuudessa opiskelijoiden tietoverkkopalveluissa siirrytään
langattomaan laajakaistayhteyteen. Lukion toimintavahvuuksiin kuuluu myös oma
kirjasto, jossa on lainaus- ja hankintatoimintaa pyörittävä ja tiedonhakukoulutusta
antava kokopäivätoiminen kirjastonhoitaja. Lisäksi kirjastolla on hiljainen
lukusali itsenäiseen opiskeluun.
Yhteisöllisyyttä
tukevat ryhmätyötilat, jotka tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden yhteistyön
harjoittelemiseen ja pienryhmäopetukseen. Koulurakennuksen monilla ilmoitustauluilla
ja vitriineissä on näyttelyitä opiskelijatöistä. Osa ilmoitustauluista on ns.
ekorasteja, joilla esitellään opiskelijoiden kestävästä tekemiä töitä ja
tutkimuksia. Opiskelijoiden velvollisuus osallistua koulutilojen siistinä ja
toimintakunnossa pitämiseen määritellään koulun järjestyssäännöissä.
3.5.2 Toimintakulttuurin
sosiaaliset puolet ja tiedotus
Vastuullisuus
omista teoista ja yhteisön toiminnasta on yhteisöllisyyttä ja yksilöllisyyttä
yhdistävä voima. Se perustuu yhteisön sääntöjen ja tavoitteiden
oikeudenmukaisuuteen, tasa-arvoisuuteen, sitovuuteen ja yksiselitteisyyteen.
Yhteiset säännöt koskevat kaikki koulussa työskenteleviä. Säännöistä
tiedotetaan esim. lukuvuosioppaassa ja viikoittaisissa ryhmänohjaustuokioissa. Sosiaalistumisen
tavoitteena on yhteisön normeihin oppiva ja sen arvoja kunnioittava ihminen.
Koulun
yhteiset tapahtumat edistävät yhteishenkeä. Perinteisiä juhlia ovat esim.
vanhojen tanssit, abiturienttien penkinpainajaiset, teatteridiplomien
katselmus, Kirjan ja Ruusun päivän tapahtumat ja suomalaisen musiikin viikko.
Arenaa käytetään viikoittain myös live-aamunavausten pitämiseen. Lukiossa
järjestetään opiskelijoiden avustuksella myös muita teemapäiviä. Järvenpään
lukion kaikki tapahtumat ovat päihteettömiä.
Sosiaalisen
toiminnan perusta on myös turvallisuuden tunne, joka syntyy yhteisistä
säännöistä niin myös siitä, että opiskelijalla on tukiverkosto koulussa.
Jokaisella opiskelijalla on kotiryhmänsä ja sen ryhmänohjaajana toimivat
opettaja. Ryhmänohjaajat pyrkivät haastattelemaan oman ryhmänsä opiskelijat
kerran vuodessa. Tutorit, vanhemmat opiskelijat, perehdyttävät ensimmäisen
vuoden opiskelijoita koulun arkeen. Myös muu henkilökunta, kuten
opinto-ohjaajat ja päätoiminen terveydenhoitaja tukevat opiskelijoita. Oppimis-
tai muista vaikeuksista kärsivien turvaverkostoon kuuluvat terveydenhoitajan ja
erityisohjauksesta vastaavan opinto-ohjaajan vastaanotot sekä koulun
oppilashuoltoryhmä. Koululla on tähän liittyen ohjelma kriisitilanteita varten.
Yhteisöllisyyteen
kuuluu tehokas tiedotus ja hyvät viestintätaidot. Järvenpään lukion tiedotus
tapahtuu viikoittaisten ryhmänohjaustuokioiden, keskustelevision, info-tv:n,
opiskelijoiden ilmoitustaulun, oman sähköpostijärjestelmän, opetusverkon
(pedanet) sekä opinto-ohjaajien lähes viikoittain järjestämien tilaisuuksien
kautta. Lukiolla on laaja valikoima viestintäkursseja. Niihin kuuluu sekä
median tuottamista (esim. kuvataiteen ja tietotekniikan kurssit) ja suullista
ilmaisua (esim. kielissä puheviestinnän ja suulliset valtakunnalliset testit,
kielten suullisen kielitaidon kurssit ja dialogipedagogiikan soveltava kurssi).
Viestintätaitoja ja median merkitystä opitaan myös erilaisia valtakunnallisia
taitodiplomeja ja tietotekniikan ajokorttia suorittamalla. Lisäksi koululla on
julkaisuohjelma, johon kuuluu sekä paperijulkaisuja (kuten opiskelijalehti ja
vuosijulkaisu) että web-julkaisuja (kotisivut, pedanet-sivusto). Opiskelijat
osallistuvat sisältöjen tuottamiseen ja materiaalin toimitustyöhön.
3.5.3 Opiskelijan yksilölliset
mahdollisuudet
Järvenpään
lukion toimintakulttuurin tavoitteena on tukea opiskelijan tervettä itsetuntoa
ja omien kykyjensä ymmärtämistä ja aktiivista kehittämistä. Tämän perusta on
ammattitaitoinen ja monipuolinen opintojenohjaus, jonka avulla opiskelija
pystyy tekemään valintoja Järvenpään lukion laajasta kurssivalikoimasta
suuntautuakseen haluamalleen tavalla ja joka ohjaa opiskelijaa jatko-opintojen
valinnassa. Opinto-ohjaajien lisäksi opintojen ohjaukseen osallistuvat
opiskelijoiden ryhmänohjaajat ja eri oppiaineiden opettajat. Ohjauksen osana
ilmestyvät opiskelijoille suunnatut lukuvuosiopas, opinto-opas ja abiopas.
Tervettä itsetuntoa tukee myös kurssien oikeudenmukainen arviointi.
Opiskelijoita
kannustetaan itseohjautuvuuteen. Tähän liittyvät mm. opiskelijan kyky huolehtia
omista poissaoloistaan, tehtävien suorittamisesta sekä osallistua
säännöllisesti järjestettäviin koeviikon jälkeisiin koepalautus- ja viikoittaisiin
ryhmänohjaustuokioihin kuin myös aktiivinen osallistuminen koulun yhteisiin
tapahtumiin.
Opiskelijan
luovuutta ja motivaatiota tukee Järvenpään lukion laaja toiminnallisten ja
taidekurssien tarjonta. Niin ikään tarjolla olevat soveltavat kurssit, kuten
tieteelliset työkurssit ja muut opiskelijoiden projektit, ovat tärkeitä
yksilöllisten opiskelutapojen ja –päämäärien kannalta. Henkilökohtaista
ymmärtämistä ja tiedon soveltamista palvelevat myös kielten pakollisillakin
kursseilla käytössä olevat modernit tietotekniikan apuvälineet, kuten multamedialuokka
laajoine ohjelmavalikoimineen, ja luonnontiedeopetuksen voimakas panostus
kokeellisiin menetelmiin. Lukiossa tuetaan kurssien itsenäistä suorittamista ja
niiden osana on verkkotyöskentely (pedanet), jonka avulla opiskelija esim.
raportoi säännöllisesti edistymisestään. Yksilöllisiä työelämään liittyviä
valintoja palvelee yrittäjäkasvatus, jota käsitellään esim. yhteiskuntaopin
koulukohtaisella yrittäjyys-kurssilla, fysiikassa ja talousmatematiikassa
Järvenpään
lukiossa konstruktiivinen, henkilökohtaista ymmärtämistä korostava
oppimisnäkemys on opetuksessa voimakkaasti esillä. Se toteutuu erityisesti
soveltavilla moniaineisilla tutkimus- ja työtapakursseilla, joita Järvenpään
lukiossa on runsaasti tarjolla. Lukionsa aloittaville opiskelijoille tarjotaan
lisäksi eri aineiden tukikursseja, sillä aiemmin opitut asiat saattavat olla
puutteellisesti opittu ja tämä vaikeuttaa uuden asian jäsentämistä. Vastaavasti
opinnoissa heikommin menestyneille on tarjolla tukevaa opetusta englannissa,
matematiikassa, ruotsissa sekä äidinkielessä ja kirjallisuudessa. Englannin
kielessä on tarjolla syntyperäisen opettajan tarjoamia kursseja nopeasti
eteneville opiskelijoille. Lisäksi useimmissa aineissa tarjotaan
ylioppilaskokeisiin kertaavia abikursseja.
3.5.4 Yhteistyö muiden tahojen
kanssa
Lukio
osallistuu tarpeen mukaan perusopetuksen kehittämistyöryhmien toimintaan.
Yhteistyötä tehdään kaikkien sivistystoimen vastuualueiden kanssa
(Musiikkiopisto, Työväenopisto, kirjastotoimi, nuoriso- ja kulttuuritoimi).
Musiikin opetuksessa yhteistyötä tehdään myös Sibelius-akatemian kanssa.
Kuvaamataidossa yhteistyötä tehdään Järvenpään kuvataidekoulun kanssa.
Tanssinopetus toteutetaan yhteistyössä Keski-Uudenmaan Tanssiopiston kanssa.
Turvakurssit järjestetään yhteistyössä Maanpuolustuskoulutus ry:n kanssa.
Opiskelijoille järjestetään mahdollisuuksia myös ammattikorkeakoulu- ja
yliopisto-opintoihin mm. avoimen korkeakoulun kautta. Korkeakoulu- ja
yliopistoyhteistyötä tehdään erityisesti ammatinvalinnanohjauksessa.
Lähiseudun ammattioppilaitosten
kanssa toteutetaan nk. kaksois- tai kolmoistutkintomallia, jolloin ao.
oppilaitosten opiskelijat voivat suorittaa lukion kursseja vuosittain
sovittavan kiintiön puitteissa. Koko lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon
suorittajat voivat siirtyä ammattitutkinnon suorittaneet lukion varsinaisiksi
opiskelijoiksi. Lukiolaisille järjestetään mahdollisuus suorittaa
ammattiopistossa soveltavia kursseja mm. taitoaineiden diplomikursseja.
Lähialueen lukioiden ja ammattioppilaitosten kanssa toteutetaan lisäksi
vuosittain yhteistoimintajakso, jonka aikana voidaan eri oppilaitosten
opiskelijat voivat täydentää opintojaan muissa oppilaitoksissa osallistumalla
mm. sellaisen vieraan kielen kurssille, jota ei omassa oppilaitoksessa
opiskella. Lukioyhteistyössä käytetään jatkossa enenevässä määrin
etälukiomallin suomia mahdollisuuksia.
Lisäksi
koulun omien kurssien puitteissa opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua
kaupungin toimintaan (esim. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen kurssi, biologian
ja maantieteen yhteistyöverkosto). Lukion vanhempainyhdistyksen kanssa tehdään
yhteistyötä. Samoin kansainvälisyysohjelmassa määriteltyjen kansainvälisten
projektien kautta harjoitellaan yhteistyötaitoja, erilaisten kulttuurien
tuntemusta ja samalla oman kulttuurin ymmärtämistä. Koulu osallistuu myös
valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin.
3. 5.5 Vaikuttaminen ja
päätöksenteko Järvenpään lukiossa
Opettajienkokous
on keskeinen toiminnan arvioinnin ja kehittämisen foorumi. Oppilaskunnan
hallituksen valitsemat opiskelijaedustajat ovat paikalla heitä välittömästi
koskevien asioiden ajan. Rehtoreista ja opettajajäsenistä koostuva johtoryhmä
valmistelee opettajainkokouksia. Sen lisäksi opettajat osallistuvat viiteen
tiimiin, jotka perustuvat löyhästi lukion valtakunnallisiin aihekokonaisuuksiin
ja joissa keskustellaan koulun kehittämistä ja pedagogista asioista. Koulussa
on myös muita erikoistehtävissä toimivia opettajia, kuten
opetussuunnitelmakoordinaattori.
Lukion
toimintaa arvioidaan säännöllisesti. Arviointisuunnitelma perustuu kaupungin
koulutoimen yhteiseen arviointijärjestelmään sekä tavoitteisiin ja niistä
johdettuihin kriittisiin menestystekijöihin. Lukiotoimen arviointisuunnitelmaa
tarkennetaan vuosittain koulutoimen talousarvion ja vuosisuunnitelmien laadinnan
yhteydessä. Lisäksi osallistutaan valtakunnalliseen arviointiin. Koulun omia,
opetussuunnitelman liitteenä olevia strategioita, päivitetään säännöllisesti. Kehittämistyön
tärkeimpiä tavoitteita on taloustehokkaan, toimivan ja joustavan
organisaatiorakenteen kehittäminen edelleen.
Lukuvuosisuunnitelman
laatiminen alkaa siten, että valmistellaan seuraavan lukuvuoden
kehittämishankkeita. Niiden pohjalta opettajat päättävät, mitä kursseja
opiskelijoille tarjotaan. Kursseista laaditaan opinto-opas ja kurssitarjotin,
joista opiskelijat tekevät kurssivalintansa. Kun toteutuvat kurssit ovat
selvinneet, opettajat sopivat keskinäisestä työnjaostaan.
Oppilaskunta
ja sen hallitus osallistuvat aktiivisesti koulun asioista päättämiseen
erilaisissa kokouksissa, joihin osallistuu usein myös rehtori, ja monipuolisen
toiminnan järjestämiseen. Näitä ovat mm. syksyinen liikuntailtapäivä ja oman
kioskin ylläpitäminen. Kaikissa lukion kehittämiseen liittyvistä asioista kysytään
opiskelijoiden mielipidettä oppilaskunnan hallituksen kautta. Mielipide otetaan
huomioon päätöksiä tehtäessä.
3.5.6. Järvenpään lukion toimintaohjelmat – ja raportit
Seuraavat
Järvenpään lukion toimintakulttuuriin liittyvät toiminta- ja ohjelmat ja
raportit ovat liitteinä:
Hallintomalli
Juhlakulttuuristrategia
Julkaisustrategia
Järvenpään lukio 2015 –visio
Järvenpään lukiorakennuksen toiminnallinen rakenne
Kansainvälisyysohjelma
Kirjaston käyttösäännöt
Koulun järjestyssäännöt
Kriisistrategia
Oppilaskunnan säännöt
Päihdestrategia
Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön (TVT-) strategia
Toiminnan jatkuva arviointi
Vuotuinen arviointiraportti
Ympäristösertifikaatti