1. Harjoittelun arvopohja
Järvenpään lukion toiminta-ajatuksena on kolmikantaperiaate: yksilö- vastuu- yhteisö. Tämän periaatteen toteutuminen edellyttää arvojen määrittelemistä ja muotoilemista.
Ohjaavan opettajan teoreettisena selkärankana on oma henkilökohtainen käyttöteoria, johon ohjaaja liittää pedagogiseen ohjaukseen tarvittavia käytännöllisiä näkökulmia ja ohjausmalleja. Tavoitteellisuus ja suunnitelmallisuus ovat itsestään selviä onnistuneen ohjauksen kulmakiviä. Ohjaussuhde perustuu avoimuuteen, luottamuksellisuuteen, kollegiaalisuuteen ja kriittiseen dialogisuuteen (moniäänisyys). Vaikka olemme erilaisia ohjaajia - toiminnan tarkastelijoita, käytännön teoretisoijia, kriittisiä arvioijia - arvot sitovat meitä kaikkia. Yleisesti ottaen noudatamme Järvenpään lukion omaan opetussuunnitelmaan kirjattuja arvoja ja periaatteita.
2. Harjoittelun tavoitteet
Harjoittelun konkreettinen ensitavoite on tehdä Järvenpään lukio tutuksi opiskelu- ja työympäristönä kaikkine arkisine rutiineineen. Oppilaitoksessamme harjoittelijalla on mahdollisuus etsiä ja löytää oman kehittyvän käyttöteoriansa kasvualusta, josta hän voi omassa tahdissaan kokeilevasti kehittyä omaa opettajuuttaan kohti ja havainnoida, miten ”teoriassa opittu” muuntuu käytännöksi. Ohjauskeskustelut ovat tärkeä hyvän ohjauksen elementti. Tutkimusten mukaan ohjauskeskustelujen myönteisinä piirteinä on pidetty seuraavia asioita: palautteen monipuolisuus ja rakentavuus, keskustelun pysyminen olennaisissa kysymyksissä, uusien näkökulmien avautuminen, keskustelujen myönteisyys ja helppous, palautteen ja pohdinnan syveneminen sekä keskustelujen toteutuminen kiireettömissä oloissa. Nämä kaikki kuuluvat niihin tavoitteisiin, joihin ohjaavat opettajat lukiossamme sitoutuvat. Päämääränämme on, että harjoittelun tavoitteet ovat sopusuhtaisesti opettajankoulutuksen tavoitteista johdettuja.
2.1. Harjoitteluohjelma
Harjoittelu koostuu neljästä eri moduulista, joista kolmessa voi olla opetusharjoittelua kenttäkoululla. Perusharjoittelu järjestään syksyllä toisessa moduulissa viikoilla 43-50 ja se kestää 7+1 viikkoa. Muut harjoittelut järjestetään keväisin. Soveltava harjoittelu on kolmen viikon mittainen ja toteutetaan kolmannessa periodissa viikoilla 2-4. Syventävä harjoittelu on periodissa 4 viikoilla 10-18 ja kestää 8+1 viikkoa.
2.1.1 Aineenopettajan koulutuksen perusharjoittelu
Tavoitteet
Opiskelija oppii suunnittelemaan opetusjaksoja koulun tai muun oppilaitoksen opetussuunnitelmassa ilmaistujen tavoitteiden mukaisesti ja lähtien oppilaiden ja oppilasryhmän tarpeista ja tavoitteista. Hän oppii käyttämään erilaisia opetuksen työtapoja ja perustelemaan pedagogisesti opetus- ja oppimistilanteissa tekemiään ratkaisuja. Opiskelija perehtyy erityisopetukseen ja oppilashuoltoon. Hän saa valmiuksia opetuksen suunnitteluun vertaisryhmässä ja erilaisten opetuksen työtapojen sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöön ohjaamisessa.
Toteutus ja työtavat
Opiskelija tutustuu kouluyhteisöön (14h), seuraa ja analysoi opetusta (72h) ja pitää itse 15 harjoitustuntia. Harjoittelussa opiskelija kokoaa aineistoa portfolioon ja laatii yhteenvetoja ja arviointeja. Kurssisuoritukseen kuuluu portfolion palauttaminen.
Ohjaus
Opiskelija saa ohjausta vähintään 7 tuntia ryhmä- tai yksilöohjauksena. Kyseisistä seitsemästä tunnista viisi on varattu harjoittelutuntien ohjaukseen ja kaksi ohjaustyön aloittamiseen ja lopettamiseen. Jos ohjattavia on useampia voidaan osa tunneista käyttää ryhmänohjaukseen. Jos ohjaajalla on vain yksi harjoittelija on kaikki ryhmänohjaukseen ajatellut aiheet käsiteltävä tiivistetysti muun ohjauksen yhteydessä.
2.1.2 Aineenopettajan koulutuksen soveltava harjoittelu
Tavoitteet
Opiskelija tutustuu johonkin kasvatuksen tai koulutuksen alaan ja saa käsityksen laaja-alaisen pedagogisen pätevyyden avaamista mahdollisuuksista. Hän perehtyy opettajan ammattitaitoa kehittävään tehtävään laitoksen hyväksymässä koulussa, oppilaitoksessa, virastossa, yrityksessä tai muussa vastaavassa paikassa. Opiskelija tarkastelee opetustaan tutkimuksellisesti teoreettisesta viitekehyksestä käsin, asettaa itselleen kysymyksiä ja kerää aineistoa niihin vastaamiseksi.
Toteutus ja työtavat
Koulussa tapahtuva harjoittelu voidaan suorittaa kenttäkouluverkoston koulussa tai yleissivistävän koulun ulkopuolisessa oppilaitoksessa. Harjoittelu voi tapahtua myös ulkomailla tai olla luonteeltaan monimuoto- tai verkko-opetusta. Opiskelija perehtyy harjoittelupaikkansa strategisiin asiakirjoihin, kuten kenttäkoulun omaan opetussuunnitelmaan, ja osallistuu työyhteisön toimintaan. Hän laatii kokemuksistaan raportin. Harjoittelun yhteydessä opiskelija kokoaa aineistoa portfolioon sekä laatii laatii yhteenvetoja ja arviointeja. Kurssisuoritukseen kuuluu portfolion palauttaminen.
Ohjaus
Opiskelija saa ohjausta vähintään 5 tuntia 20 min ryhmä- tai yksilöohjauksena. Kyseisistä tunneista 3 t. 20 min. on varattu harjoittelutuntien ohjaukseen ja kaksi ohjaustyön aloittamiseen ja lopettamiseen. Jos ohjattavia on useampia voidaan osa tunneista käyttää ryhmänohjaukseen. Jos ohjaajalla on vain yksi harjoittelija on kaikki ryhmänohjaukseen ajatellut aiheet käsiteltävä tiivistetysti muun ohjauksen yhteydessä.
2.1.3 Aineenopettajan koulutuksen syventävä harjoittelu
Tavoitteet
Opiskelija syventää valmiuksiaan itsenäiseen opetuksen suunnitteluun ja arviointiin. Hän ottaa vastuuta opetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioimisesta sekä eriyttämisestä. Hän perehtyy koko koulun tuloksellisuuden arviointiin. Opiskelija harjaantuu käyttämään monipuolisesti opetuksen työtapoja sekä tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessaan. Opiskelija saa valmiuksia yhteissuunnitteluun sekä opetussuunnitelman ja opetuksen kehittämiseen. Hän pystyy osallistumaan päätöksentekoon ja arvioimaan työyhteisön toimintaa. Hän perehtyy kodin, koulun ja paikallisyhteisöjen yhteistyöhön sekä muihin koulun toimintaan liittyvien vuorovaikutteisten verkostojen toimintaan. Opiskelija saa valmiuksia oman työnsä arviointiin (reflektioon) ja oman persoonallisen opettajuutensa kehittämiseen.
Toteutus ja työtavat
Opiskelija tutustuu kouluyhteisöön (14h), seuraa ja analysoi opetusta (60h) ja pitää 15 oppituntia. Hän laatii raportteja sekä tekee suunnitelmia harjoitustunteja varten. Opiskelija laatii kurssista yleissuunnitelman tai vastaavan muun suunnitelman. Hän perehtyy kurssikokonaisuuden mitoitukseen, ajoitukseen, sisältöihin ja toteutustapoihin. Harjoittelun yhteydessä hän kokoaa aineistoa portfolioon ja laatii yhteenvetoja ja arviointeja. Kurssisuoritukseen kuuluu portfolion palauttaminen. Jos ohjausta annetaan yli 10 tuntia voi opiskelija vähentää lisäohjauksen seuratuista tunneista.
Ohjaus
Opiskelija saa ohjausta vähintään 10 tuntia ryhmä- tai yksilöohjauksena. Kyseisistä kymmenestä tunnista kahdeksan on varattu harjoittelutuntien ohjaukseen ja kaksi ohjaustyön aloittamiseen ja lopettamiseen. Jos ohjattavia on useampia voidaan osa tunneista käyttää ryhmänohjaukseen. Jos ohjaajalla on vain yksi harjoittelija on kaikki ryhmänohjaukseen ajatellut aiheet käsiteltävä tiivistetysti muun ohjauksen yhteydessä.
3. Oppisisältöjen muuntuminen harjoittelutunneiksi
Opetussuunnitelman toteuttaminen ja opetussisältöjen (oppituntien) pedagogisoiminen pyritään toteuttamaan kunnioittavassa, dialogisessa vuorovaikutuksessa, turhaa monologia välttäen. Moniäänisyyden kuuluminen tässä vuorovaikutuksessa on tärkeä arvo. Se, mihin ohjaaja roolissaan pyrkii, on että harjoittelija hahmottaa oppiaineensa kokonaisuutena. Mitkä osiot oppimäärässä ovat keskeisiä, mitä työtapoja voidaan käyttää niiden oppimisessa, miten eri osioita yhdistellään, ja miten edetään osiosta toiseen, ts. miten oppimisprosessia ohjataan.
Ohjaajan ja opetusharjoittelijan kohtaamiseen liittyy aina myös eettinen vastuu. Ohjaaja on vastuussa siitä, että hän tekee kaikkensa harjoittelijan kasvun edistämiseksi. Dialogi ei synny aina aivan itsestään, vaan sille on luotava suotuisat olosuhteet esimerkiksi ohjaustilanteissa. Dialogissa on keskeistä omien näkökulmien testaamisen ja arvioinnin ohella toisen osapuolen näkemysten ja kokemusten ymmärtäminen ja vakavasti ottaminen. Palautteen antamisessa ei pidä olla tiukan masterin roolissa.
4. Koulun toimintakulttuurin välittyminen
Oppituntien seuraaminen
Harjoittelijoiden odotetaan seuraavan oppitunteja ”oppiakseen” opetustyötä käytännössä. Samalla on mahdollisuus tutustua pedagogis – tekniseen ihmemaailmaan. Omien pohjatuntien intensiivinen seuraaminen ja ryhmiin tutustuminen ovat itseisarvoja. Ryhmän dynamiikan tunteminen on harjoittelijan oman tunnin onnistumisen ehto.
Harjoittelija tutustuu myös koulussamme erityisopetuksena tarjottavaan klinikkaopetukseen ja oppilashuoltoon.
Opetusteknologia
Multimedialuokka kielten siivessä, tietokoneluokat ja luokissa sijaitsevat tekniset apuvälineet
ovat kaikki opetusharjoittelijan ulottuvissa. Uudenaikaisen opetusteknologian käyttöönotto on osa käytännön opetusharjoittelua lukiossamme.
Ryhmänohjaus
Ryhmänohjaus ryhmänohjaajineen on osa luokatonta lukiota. Perehtymistä ryhmänohjaajan tehtäviin ja ryhmänohjaustuokioiden seuraamista suositellaan opetusharjoittelijalle, sillä ryhmänohjaus on keskeinen osa luokattoman lukion sosiaalista kanssakäymistä.
Tutorointiin ja oppilaanohjaajan työhön tutustuminen tuo sosiaaliseen vuorovaikutukseen kiintoisan näkökulman. Oppilaan- ja opiskelunohjauksen seuranta ovat keskeisesti luokattomaan lukioon niveltyviä toimintoja.
Arviointi ja kokeet
Arviointi punnitsee oppimistuloksia. Ohjaavan opettajan kanssa tutustutaan arviointikriteereihin ja -asteikkoihin, arvosteluun yleensä. Ns. oikeisiin kokeisiin on hyvä tutustua suunnittelemalla ja arvostelemalla niitä myös itse. Opiskelijan tuntiosaamisen vaikutusta arviointiin ei pidä unohtaa.
Ylioppilastutkinnon rakenteen ymmärtämistä ja ylioppilastutkinnon merkitystä opiskelijalle ei pidä sivuuttaa.
Tutustuminen aineryhmä- ja tiimiorganisaatioon
Aineryhmätyö ja tiimiorganisaatio ovat koulun yhteistyökäytänteitä, joihin harjoittelija tutustuu jaksollaan. Nämä sisäiset käytännöt välittävät keskeisiä elementtejä koulumme toimintakulttuurista.
5. Opetusharjoittelijan itsearviointi
Portfolio on yksi opetusharjoittelussa käytettävistä työtavoista. Harjoittelija kerää portfolioonsa erilaisia osioita. Hän asettaa itselleen tavoitteita ja seuraa niiden toteutumista, pyrkii arvioimaan itseään ja omaa toimintaansa sekä pohtii erilaisia vaihtoehtoja toiminnassaan. Hän arvioi opettajankoulutuksen teoreettisten ja soveltavien opintojen yhtymäkohtia ja pyrkii näin arvioimaan koulutustaan kokonaisuutena. Harjoittelija kirjaa itsearviointia portfolioonsa kenttäharjoittelun aikana ja seuraa siten kehitystään kohti ammatillista osaamistaan.
|