|
|
50-vuotisjuhla 28.11.2004 klo 14.00
Ruotsulan koulun syntyvaiheiden voidaan katsoa ulottuvan 1940-luvun loppupuolelle, jolloin ilmeni suurta tarvetta uusien koulupiirien ja koulujen perustamiseen. Tilanahtaus Jokivarren koulussa pakotti vuokraamaan Seppolasta monia huoneistoja, jotka kuitenkin huonosti sopivat opetustarkoitukseen.
Helmikuussa 1948 kunnanhallituksessa puollettiin kansakoululautakunnan ehdotusta Ruotsulan koulupiirin muodostamiseksi. Saman kuukauden kunnanvaltuuston kokous kuitenkin siirsi asian toistaiseksi ja vasta 25.9.1950 kunnanvaltuusto oli valmis hyväksymään uuden kansakoulupiirijaon. Silloin perustettiin Kaipolan piiri ja erotettiin Jokivarren piiristä uudet Ruotsulan ja Vitikkalan koulupiirit. Kului kuitenkin vielä vuosia ennenkuin näihin piireihin saatiin omat koulutalot, Ruotsulaan 1954 ja Vitikkalaan vasta 1961. Kansakoululautakunta joutui johtokuntien kanssa pohtimaan tilaratkaisuja monen monta kertaa, ja usein muuttamaan suunnitelmiaan.
Huhtikuussa 1951 kunnanhallituksen kokouksessa valittiin ensimmäiset johtokunnat Ruotsulan, Vitikkalan ja Kaipolan koulupiireihin, ja saman vuoden kesäkuussa kunnanvaltuusto oli valmis perustamaan em. koulupiireihin opettajanvirat.
Jokivarren piirin luokkia oli tilanahtauden vuoksi sijoitettu jo vuodesta 1948 lähtien vuokrahuoneisiin Ruotsulan kartanoon. Uusi piirijako virallisti tämän käytännön , kun kunnanvaltuusto heinäkuussa 1951 päätti Ruotsulan kouluhuoneiston vuokrasopimuksen jatkamisesta Ruotsulan kartanosta eli ns. ”kartanokoulun” elämä jatkui. Ruotsulan koulun vastanimetty johtokunta päätti kokouksessaan 18.elokuuta 1951, että koulun lukuvuosi alkaa 20. pnä elokuuta 1951 ja alkamisesta ilmoitetaan pylväsilmoituksina kahdessa eri paikoissa.
Pöytäkirjoista selviää, että huoneisto oli 40-50 oppilaan koululle perin sopimaton monesta syystä.
Koulun johtokunta totesi toisessa kokouksessaan kesäkuussa 1951 kouluhuoneiston olevan käyttökelvottoman, jotta koulu edelleen voisi sellaisenaan siinä toimia . Huoneostossa havaittiin seuraavat korjaukset välttämättömiksi: veistosalin ja alaluokan välinen seinä pitäisi poistaa ja veistosali sijoittaa rakennuksessa olevaan leivintupaan. Veistosalin lattia olisi korjattava sekä seinäpaperit uusittava. Rikkinäiset ikkunat olisi korjattava, keittiön ja yläluokan välinen ovi kunnostaa, että sen voi sulkea. Päätettiin nämä asiat esittää kansakoululautakunnan kautta rakennuslautakunnalle. Samoin johtokunta päätti edellä olevat asiat huomattuaan kiirehtiä kansakoululautakunnalle uuden koulutalon rakentamista.
Seuraavan kerran johtokunta käsitteli asiaa lokakuussa kokouksessaan. 7. pykälästä voidaan lukea:
”Tuotiin esille Ruotsulan kansakoulun uuden rakennuksen välttämättömyys. Todettiin, että vuokrasopimusta Ruotsulaan ei voida enää jatkaa. Ensiksi, koska koululuokat, varsinkin toinen, ovat aivan liian pienet ensi vuoden oppilasmäärälle. Toiseksi: Luokat ovat kylmät ja tuuletus aivan puutteellinen ja koska lapset yleensä ovat köyhiä ja vaatetus puutteellinen, niin ovat luokat lapsille epäterveelliset. Kolmanneksi: Raput ovat niin huonot, että oppilaita on kielletty niillä olemaan. Neljänneksi: Oppilaat ovat vangitut olemaan 2 metrin tiealueella ja muutenkin on talossa olo vaikeaa. Viidenneksi: Koska vesi on tuotava Puttolan kaivosta asti, niin ei voi vaatia lapsilta minkäänlaista puhtautta. Samalla kun pyydetään kunnanvaltuustoa mitä kohteliaimmin asiaa perinpohjaisemmin harkitsemaan, päätettiin oheen liittää nimilista ensi vuoden oppilaista ja anoa, että Ruotsulan koululle ensi tilassa katsottaisiin rakennuspaikka ja ryhdyttäisiin ensi keväänä rakentamaan.”
Seuraavana vuonna päästiin sitten asiassa eteenpäin, kun kunnanhallitus hyväksyi 14.3.1952 koulutontin kauppakirjan. Melko tarkalleen vuosi eteenpäin 18.3.1953 kunnanhallitus päätti sitten antaa koulun rakennusurakan Kivirakentaja Oy:lle. Sopimusta tekemään valittiin rakennuslautakuntaan kunnanjohtajan lisäksi H.Palmroth ja Kalle Laakso. Mutkia matkaan tuli kuitenkin melkein välittömästi, kun Kivirakentaja Oy kieltäytyikin rakentamisesta ja urakka annettiin Rakennusliike Koskiselle. Rahavaikeuksia näyttää olleen tuolloinkin, mutta koulurakennus valmistui kuitenkin seuraavan vuoden aikana, ja se voitiin ottaa syksyllä 1954 koulun alkaessa käyttöön. Joitakin viimeistelytöitä tehtiin vielä seuraavana vuonna.
Ruotsulan uuden koulutalon juhlallisia vihkiäisiä päästiin viettämään maaliskuun 16. päivänä 1955.
Arvokkaasta kristillis-isänmaallisesta ohjelmasta mainittakoon mm. rovasti Helasvuon vihkiäispuhe, johtajaopettaja Maila Järveläisen johtama juhlakantaatti, kansakouluntarkastaja Pentti Vasunnan juhlapuhe ja kansanopiston kuoron esiintyminen. Kunnanhallitus oli myöntänyt 25 000 mk vihkiäisjuhlan kuluja varten.
Uudessa koulutalossa aloitti koulutyönsä 52 oppilasta ja 2 opettajaa. Koska koulun tiloista jäi yksi luokkahuone ja yksi opettajan asunto vielä tyhjäksi, päätettiin sinne siirtää opetustilojen puutteesta kärsivä ½ -vuotinen jatkokouluopetus poikaoppilaille syksyllä 1956.Tyttöoppilaille järjestettiin vastaavasti opetustilat Kaipolan koulusta. Myös Vitikkalan koulun luokkia sijoitettiin 50-60-luvuilla Ruotsulan koulun tiloihin.
Vaikka sodan jälkeiset suuret ikäluokat alkoivat kuluttaa koulunpenkkejä 1952, kasvoi Ruotsulan koulun oppilasmäärä vain vuoteen 1959 ja laski vuoteen 1966 tultaessa niinkin alas kuin 33.
1960-luvulla kamppailtiin edelleen tilanahtauden kanssa keskustan alueella huolimatta Vitikkalan uuden koulurakennuksen valmistumisesta vuonna 1961. Alettiin miettiä uudelleen koulupiirijakoa. Vuonna 1967 kunnanvaltuusto päättikin yhdistää Seppolan koulupiiriksi siihenastiset Jokivarren, Vitikkalan, Ruotsulan, Säyrylän ja Heräjärven koulupiirit ja opetusta oli määrä antaa Jokivarren, Vitikkalan ja Ruotsulan kouluissa. Eniten käyttämätöntä tilaa löytyi Ruotsulan koululta, jonka oppilasmäärä kasvoi vasta sen jälkeen tuntuvasti, kun siitä oli tullut yksi Seppolan piirin kouluista.
Kaksiopettajaisten kyläkoulujen tulevaisuus alkoi synketä nopeasti 1960-luvun alkuvuosina., kun niiden oppilasmäärä kääntyi laskuun. Taustalla oli maaseudun autioituminen ja lapsiluvun pieneneminen perheissä. Ennakkotiedot tulossa olevasta ”yhtenäiskoulusta” eli peruskoulusta näyttivät tosin antavan toivoa siitä, että koko ikäluokka pysyisi kansakoulumaisessa ala-asteen opetuksessa kuusi ensimmäistä kouluvuotta. Toisaalta tiedot tulevan opetuksen sisällöstä tuntuivat puhuvan pienten kyläkoulujen olemassaoloa vastaan. Vieraiden kielten opettamista kovin pienessä koulussa ei pidetty mahdollisena, eikä muihinkaan erikoisopetusryhmiin nähty mahdollisuuksia.
Välittömänä pelkona kyläkoulujen tulevaisuudelle oli se, että asetuksen mukaan kaksiopettajainen koulu jäi ilman valtionapua, jos oppilasmäärä oli kolme vuotta alle 25:n. Kyläkoulujen peruskorjauksiin oli myös erittäin vaikea saada valtionapua. Kansakoululautakunta totesikin jo 1961 pöytäkirjassaan, että koulutoimen tehokkuutta silmälläpitäen oli syytä pyrkiä kolmiopettajaisiin kouluihin , missä se on mahdollista. Kansakoululaitosta ryhdyttiin suunnittelemaan suurelta osalta autokuljetusten varaan.
Talvella 1963 kouluhallitus pani vauhtia suunnitelmiin Jämsän pienimpien kyläkoulujen sulkemisesta. Lukuvuoden päättyessä suljettiinkin sitten Oksjärven, Jokioisten, Tyryn ja Vekkulan koulut. Kunta lupasi autokuljetuksen kaikille oppilaille, jotka asuivat yli 5 kilometrin etäisyydellä koulusta.
Toinen vaihe kyläkoulujen lakkauttamisessa toteutui vuoden 1967 alussa. Säyrylän. Heräjärven, Ehunsalmen ja Vaherin koulut sulkivat tuolloin ovensa. Seuraavan vuoden alussa alkoi Hassin koululaisten kuljetus Edesniemen koululle.
Turkinkylän koulun lakkauttamisen myötä vuonna 1973 piiri yhdistettiin Ruotsulan piiriin, johon oli olemassa jo luontevat kyyditysreitit aiemmin lakkautettujen Säyrylän ja Tyryn koulun oppilaiden kuljettamisesta johtuen. Oppilaiden koulumatkat saatiin hyvin järjestetyiksi, vaikka ne luonnollisesti lähes kaikkien osalta pitenivät. Ruotsulan koulun oppilasmäärä asettui em. muutosten johdosta 50-60 paikkeille lukuun ottamatta joitakin notkahduksia, jolloin oppilasmäärä on laskenut lähelle 40:tä. Kuluvana lukuvuonna koulussamme opiskelee 67 oppilasta.
Valtioneuvoston 27.3.1072 vahvistaman suunnitelman mukaisesti koululaitos siirtyi 1.8.1972 lukien peruskoulujärjestelmään maan ensimmäisten kuntien joukossa. Koululaitoksen johtoon nimettiin 12-jäseninen koululautakunta. Koulutoimen puitteet määriteltiin valtuuston hyväksymässä ohjesäännössä, jossa määriteltiin mm. koululaitokseen kuuluvat peruskoulun ala-asteet, niiden joukossa Ruotsulan peruskoulun ala-aste yhtenä kouluna. Peruskoulun tulo merkitsi mm. vieraan kielen opetuksen aloittamista kolmannelta luokalta lähtien. Koulussamme englannin kielen opetus on järjestetty lyhyttä aikaa lukuun ottamatta kiertävän kielenopettajan avulla. Jo ennen peruskoulun tuloa Ruotsulan koulu muuttui kaksiopettajaisesta kolmiopettajaiseksi kouluksi johtuen lakkautettujen naapurikoulujen aiheuttamasta oppilasmäärän kasvusta.
Vaikka Jämsän koululaitoksen historiaa käsittelevässä kirjasessakin ”Jämsän koululaitoksen vaiheita 110-vuoden ajalta” vuodelta 1980 todetaan sen loppulauselmassa, että aineellisina tavoitteina on ensi sijalla Seppolan ja Vitikkalan koulujen saneerauksien toteuttaminen sekä mm. Kaipolan ja Ruotsulan koulujen perusparantamisen suunnittelun käynnistäminen ei koulurakennustamme ole perusteellisesti remontoitu olemassaolonsa aikana. Ainoastaan pienempiä kunnostus-ja pintaremontteja on voitu vuosien kuluessa suorittaa.. Näistä mainittakoon ruokalan toiminnan muuttaminen itsepalvelutiski-periaatteella toimivaksi ja koulun henkilökunnan asuinhuoneistojen muuttaminen opetus-, hallinto- ja sosiaalitiloiksi. Koulurakennuksessa on ainoastaan yksi huoneisto enää asumiskäytössä.
Ruuanvalmistus oman koulun keittiössä lopetettiin 80-luvun alussa, ja päätös koettiin kouluväen keskuudessa vaikeana ja suurena menetyksenä. Siitä lähtien kouluruoka on kuljetettu Vitikkalan keskuskeittiöltä käsin.
KOULUN HALLINTO
Ruotsulan koulun ensimmäisen johtokunnan jäsenet valittiin siis 25.4.1951 ja johtokunta piti ensimmäisen kokouksensa 11. toukokuuta samana vuonna. Läsnä olivat Väinö Korpela, Lauri Mäkinen, Lauri Tamminen, Edith Heino, opettaja Toini Kivinen ja johtaja Aino Järveläinen. Ensimmäiseksi johtokunnan puheenjohtajaksi kokouksessa valittiin kansanopiston johtaja Aino Järveläinen ja sihteeriksi asetuksen mukaan koulun tuleva johtajaopettaja, siihen asti opettaja Toini Kivinen. Uusi johtokunta ryhtyi heti ponnekkaasti ajamaan oman koulun asioita. Kokouksen 1§:ssä todetaan ylevästi, että kokoonkutsuja avasi kokouksen ja teroitti vastuuta, mikä uuden koulun eteenpäin viemiseksi syntyy. 4§:ssä johtokunta päätti anoa valtuustolta, että Ruotsulan koululle perustettaisiin 2 yläkoulunopettajan virkaa, joista toiseen kuuluu poikien, toiseen tyttöjen käsitöiden opetus. 5 §:n kirjaus antaa mainion kuvan tuon ajan tiedonkulusta. Siinä todetaan, että kokoukset päätettiin pitää iltaisin klo 19. Puttolasta menee sana Heinolle ja Mäkiselle, Kumpulasta Karjalaiselle. Olisi toivottavaa, että kokouksesta ilmoitettaisi 3 päivää aikaisemmin.
Johtaja Aino Järveläinen toimi johtokunnan puheenjohtajana vuosina 1951-1953, hänen jälkeensä Väinö Korpela vuosina 1954-1964 ja Antti Keskinen 1965 – 1969, jolloin hallinnollisena toimenpiteenä kansakoulujen erilliset johtokunnat lakkautettiin( 31.12.1969) ja vuoden 1970 alusta perustettiin kaikille oppivelvollisuuskouluille yhteinen kansakoulun johtokunta, jonka tehtävää jatkoi peruskoulun tultua v. 1972 12-jäseninen koululautakunta. Kouluille perustettiin siinä vaiheessa kouluneuvostot. Ruotsulan ala-asteen kouluneuvoston puheenjohtajina ovat toimineet Maire Kaislo (1972-1976), Heikki Kankkonen (1977-1980) ja Helga Siljander vuodesta 1981 siihen saakka, kun 80-luvun puolivälissä koulukohtaiset johtokunnat nähtiin taas tarpeellisiksi ja ne perustettiin uudelleen.
Johtokunnan puheenjohtajina ovat sen jälkeen toimineet Heikki Kankkonen 1985-1988, Esko Skyttä 1989-1992, Timo Saukkonen 1993-1997 ja Paavo Keskinen 1998 – 2000, jolloin jälleen päätettiin luopua koulukohtaisista johtokunnista Kuoreveden kunnan ja koululaitoksen yhdistyessä Jämsään. Viimeinen johtokunnan kokous pidettiin 12.9.2000.
Nykyisin koulussamme toimii 6-7 –jäseninen oppilaiden vanhempien keskuudestaan valitsema vanhempaintoimikunta, joka ei ole virallinen hallintoelin eikä sillä siten ole oikeutta tehdä koulua koskevia hallinnollisia päätöksiä .
OPETTAJAKUNTA
Koulun ensimmäisiksi opettajiksi valittiin vuonna 1951 kansakoulunopettaja, musiikinopettaja Maila Järveläinen ja kansakoulunopettaja, talousopettaja Toini Kivinen. Toini Kivinen valittiin väliaikaiseksi opettajaksi lukuvuodeksi 1951-1952. Maila Järveläinen toimi koulumme opettajana vuodet 1951-1955. Poikien käsityönopetusta lupautui väliaikaisesti hoitamaan Jämsän Kansanopiston teollisuusopettaja Kauko Hulkkonen.
Syksyllä 1952 aloitti opettaja Arvo Salmela työnsä Ruotsulassa ja työura hänen osaltaan jatkui aina vuoteen 1974 eläkkeelle siirtymiseen saakka.
Opettaja Maila Järveläisen jätettyä virkansa, hänen seuraajakseen valittiin syksyllä 1955 opettaja Impi Sisko Kaitue peräti 26 hakijan joukosta. Hänen virkakautensa jatkui vuoteen 1958.
Sisko Kaituen jättämää virkaa valittiin sitten jatkamaan Eila Marketta Mattila, myöhemmin Kallio. Opettaja Eila Kallion pitkä ja ansiokas työkausi jatkui aina vuoden 1993 loppusyksyyn, jolloin hän siirtyi viettämään täysin ansaittuja eläkepäiviä.
60-luvun loppupuolella Ruotsulan kouluun perustettiin kolmannen opettajan virka. Opettaja Hilkka Törmälä siirtyi Vaherin koulun lakkauttamisen jälkeen vuonna 1967 kolmanneksi opettajaksi Ruotsulaan , ja hän hoiti tätä virkaa vuoteen 1970. Hänen jälkeensä tuli Leena-Maija Patajoki vuosiksi 1970-1984.
Tauno Paavonkallio siirtyi Ruotsulaan vuonna 1974 ja hänen virkakautensa jatkui eläkkeelle siirtymiseen saakka kevääseen 1992. Sinikka Seppänen on opettanut 3-4 –luokkaa vuodesta 1984 alkaen. Partalan koulusta siirtynyt opettaja Helly Blom vaikutti Ruotsulassa vuosina 1993-1996 ja hänen työtään jatkoi opettaja Minna Kinnunen vuosina 1996-2002. Sinikka Seppäsen lisäksi edelleen koulun opettajakuntaan kuuluvista opettajista Perti Nieminen siirtyi vuonna 1992 Vitikkalan koulusta ja Kaija-Helena Holm Länkipohjan koulusta vuonna 2002. Syksyllä 2003 valittiin päätoimiseen tuntiopettajan virkaan opettaja Riina Kauppinen, ja hänen toimikautensa jatkuu näillä näkymin vielä lukuvuoden 2004-2005.
Englannin opetusta ovat menneiden vuosien aikana antaneet Eila Kallio, Reima Närvä ja Raili Räsänen. Nykyisin englannin opetuksesta huolehtii Pirjo Närvä.
Koulunjohtajina ovat toimineet Maila Järveläinen 1951-1952, Arvo Salmela 1952-1974, Tauno Paavonkallio 1974-1992 ja Pertti Nieminen vuodesta 1992 lähtien.
KOULUN MUU HENKILÖKUNTA
Ensimmäiseksi talonmies-siivoojaksi valittiin ”kartanokouluun” Hilja Riippi. Uuden koulun valmistuttua 1954 valittiin sinne talonmieheksi Tuomas Loise ja keittäjä-siivoojaksi hänen vaimonsa Alli Loise. He viihtyivät tehtävässään vain lukuvuoden ajan, ja vuonna 1955 saatiin Mikkolan pariskunta, Toivo ja Helmi, hoitamaan vastaavia tehtäviä. Toivo Mikkolan työkausi jatkui vuoteen 1964, jolloin päätoimisen talonmiehen tehtävät lakkautettiin, koska koululla otettiin käyttöön öljykeskuslämmitys, ja katsottiin, ettei talonmiestä enää tarvittu. Helmi Mikkola jatkoi sitten vielä talonmies-keittäjä-siivoojan tehtävissä vuoden 1965 kesäkuun loppuun. Hänen jälkeensä vastaavia tehtäviä hoiti lyhyen aikaa Aino Leiman. Marraskuussa 1965 talonmies-keittäjän vakanssin otti vastaan Helga Siljander, jonka ansiokas työura jatkui aina 80-luvun alkupuolelle saakka, jolloin ruuanvalmistus Ruotsulassa lopetettiin. Ruuanjakaja-siivoojan tehtäviä ovat sitten hoitaneet eripituisia jaksoja mm. Sari Vuorenpää, Eija Majalahti, Marja-liisa Mäki, Marja-Leena Koukkari, Kerttu Västinen, Sirpa Kuituniemi, Maarit Frilander, Marjut Lampinen ja Helena Rinteelä .
Siivoojana toimi vuosina 1966-1986 Elli-Maija Enroos ja hänen jälkeensä Raija Laaksonen, joka on toiminut myös koulun talonmiehenä yhdessä Markku Lehtisen kanssa. Nykyisin Raija Laaksonen vastaa laitoshuoltajan tehtävistä. Lyhyitä jaksoja siistijän tehtäviä on hoitanut myös Raili Virkanen.
Koulunkäyntiavustajina ovat toimineet Taru Luhtala, Mariitta Kaipomäki, Pirjo Vuorenpää ja Ansa Salonen.
Ruotsulan koulussa on tällä hetkellä siis 67 oppilasta eli talo on täynnä innokkaita opiskelijoita. Tulevien vuosien oppilasennuste osoittaa oppilasmäärän jonkin asteista vähenemistä, kuten on suuntaus koko valtakunnassa johtuen alhaisesta syntyvyydestä. Uusien kotien rakentaminen koulun lähialueelle ja maanomistajien kertoman mukaan vilkas tonttien kysyntä antavat kuitenkin uskoa opetuksen jatkumiseen Ruotsulan koulussa vielä pitkälle eteenpäin. Katsomme siis luottavaisesti tulevaisuuteen, ja tavoitteenamme on jatkossakin antaa oppilaillemme korkeatasoista, laadukasta opetusta turvallisessa ja viihtyisässä kouluympäristössä.
Historiikin laati Pertti Nieminen
|
|
|