|
|
PARTALAN KOULU
PELASTUSSUUNNITELMA
Suunnitelma hyväksytty
SISÄLLYSLUETTELO
1 PELASTUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 4
1.1 SUUNNITELMAN RAKENNE 5
1.2 KOHTEEN YLEISTIEDOT 5
1.3 LIITTYMINEN MAAKUNNAN PELASTUSTOIMEEN 6
2 VAARATILANTEET JA NIIDEN VAIKUTUKSET 7
2.1 TULIPALO 7
2.2 SAIRASKOHTAUS TAI TAPATURMA 7
2.3 JÄRJESTYSHÄIRIÖ TAI UHKAUS 8
2.4 MURTO, VARKAUS 8
2.5 VESIVAHINKO 8
2.6 SÄHKÖKATKOS 9
2.7 TIETOTURVALLISUUS 9
2.8 VAARALLISTEN AINEIDEN ONNETTOMUUS 10
2.9 SÄTEILYVAARA 10
2.10 POIKKEUSOLOT 10
2.11 MUUT ULKOISET UHKATEKIJÄT 11
3 TOIMENPITEET VAARATILANTEIDEN EHKÄISEMISEKSI JA SUOJAUTUMISMAHDOLLISUUDET 12
3.1 RAKENTEELLINEN PALOTURVALLISUUS 12
3.2 TUHOPOLTTOJEN TORJUNTA 13
3.3 JÄLKIVAHINKOJEN TORJUNTA 14
3.4 VAARALLISET AINEET 15
3.5 TYÖSUOJELU JA ENSIAPUVALMIUS 16
3.6 RIKOSTEN EHKÄISY 17
3.7 TIETOTURVALLISUUS 18
3.8 YMPÄRISTÖVAHINGOT 21
3.9 KIINTEISTÖN HUOLTO- JA VIKAILMOITUKSET 22
3.10 VÄESTÖNSUOJA 23
4 TURVALLISUUSORGANISAATIO 24
4.1 TURVALLISUUSORGANISAATION HENKILÖSTÖ 24
4.2 TYÖSUOJELUORGANISAATIO 24
4.3 TURVALLISUUSHENKILÖSTÖN KOULUTUSSUUNNITELMA 25
4.4 TURVALLISUUSHENKILÖSTÖN KOULUTUSTILANNE 26
5 YHTEENVETO PELASTUSSUUNNITELMAN PÄIVITYKSESTÄ 27
6 SUUNNITELMAN TARKASTUSMERKINNÄT 27
7 PIIRUSTUKSET 27
LIITTEET:
1 Sisäisen palotarkastuksen pöytäkirja
2 Hätäilmoitusohje
3 Tapaturma – sairaskohtaus
4 Tulipalon sattuessa
5 Uhkaavan henkilön kohtaaminen
6 Varkaus tai ryöstö
7 Vesivahinko
8 Sähkökatkos
9 Pommiuhkaus
10 Pommiuhkaus puhelimen avulla tehtäessä
11 Yleinen vaaramerkki
12 Kaasuvaaratilanne
13 Säteilyvaaratilanne
14 Väestönsuojaan suojautuminen
15 Poistumissuunnitelma
16 Turvallisuusvälineiden käyttö
17 Joditablettien käyttö
18 Tiedottaminen
19 Henkilökuntaluettelo
20 Muut tärkeät puhelinnumerot
21 Kiinteistön huoltokirjan kohteiden huolto: käyttövaiheen yhteystiedot
1 PELASTUSSUUNNITELMAN PERUSTEET
Turvallisuus on osa jokapäiväistä toimintaa. Hyvin toteutetut turvallisuusjärjestelyt ovat merkki myönteisestä toiminta- ja turvallisuuskulttuurista. Hyvä turvallisuuskulttuuri lisää henkilöstön turvallisuuden tunnetta, työturvallisuutta ja –viihtyvyyttä, sitoutumista työhön sekä antaa ulkopuoli-selle hyvän kuvan yrityksen toimintakulttuurista. Pelastuslain edellyttämä pelastussuunnitelma on tärkeä osa turvallisen toimintaympäristön luomista.
Pelastussuunnitelma on hyvä työkalu organisaation sisäisen riskienhallinnan tueksi. Pelastuslain 8§ velvoittaa muun muassa rakennuksen omistajaa, toiminnan harjoittajaa ja virastoja ehkäisemään toiminnassaan vaaratilanteita, varautumaan henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojelemiseen sekä varautumaan omatoimisesti pelastustoimenpiteisiin. Nämä asiat tulee pelastuslain 9§ perusteel-la kirjata pelastussuunnitelmaan. Tarkemmat tiedot velvollisuudesta laatia pelastussuunnitelma sekä suunnitelman sisällöstä löytyvät pelastusasetuksesta (787/2003 9 ja 10§).
Turvallisuussuunnittelu lähtee liikkeelle organisaation vaaratilanteiden kartoittamisesta ja siitä miten niitä voidaan torjua, ehkäistä ja millä keinoin riski saadaan pienemmäksi. Organisaatioon tulee määrittää turvallisuushenkilöstö ja tehdä suunnitelma heidän kouluttamisesta. Pelastussuunnitelma on hyvä liittää kiinteäksi osaksi henkilöstön turvallisuuskoulutusta ja uuden henkilön perehdytysoh-jelmaa. Suunnitelmasta on hyvä olla kohteen pohjapiirustus, josta käy ilmi alkusammutuskalusto sekä muut turvallisuusvälineet, poistumisreitit, pelastustie ja kokoontumispaikka. Suunnitelman liitteenä ovat toimintaohjeet erilaisten onnettomuuksien ja häiriötilanteiden varalle. Pelastussuunni-telma tulee tarkastaa ja päivittää vuosittain.
Keski-Suomen pelastuslaitoksen visio on: Turvallinen Keski-Suomi – onnettomuusriskinsä hallitseva maakunta. Visioon pääseminen edellyttää niin viranomaisten kuin yksittäisten kansalais-ten panostusta. Turvallisuuden parantaminen ja onnettomuuksien ennaltaehkäisy ovat kaikkien sektoreiden ja toimijoiden yhteisiä haasteita, ei vain viranomaisten velvollisuuksia.
1.1 Suunnitelman rakenne
Suunnitelma käsittää tekstiosuuden lisäksi pelkistetyt piirustukset, joissa esitetään turvallisuusväli-neet, poistumisreitit ja pelastustie.
Koko suunnitelma on kiinteistön isännöitsijän, kiinteistöpäällikkö Reijo Järvisen, ja turvallisuusvastaavien hallussa.
Työpaikkakohtaiset palontorjunta- ja pelastusohjeet ovat pelastussuunnitelman osana. Ohjeet muodostavat suojelutoiminnan rungon. Niitä käytetään henkilökunnan turvallisuuskoulutuksessa ja työntekijöiden perehdyttämisessä (Työturvallisuuslaki 26 §).
Turvallisuustehtäviin nimitetyille jaetaan toimintaohjeet, joita voidaan täydentää ja muokata työpaikkakohtaisesti.
1.2 Kohteen yleistiedot
Kohteen nimi Partalan koulu
Kohteen osoite Partalantie 212
Kiinteistön omistaja: Toimiala: Kortteli/Tontti:
Jämsän kaupunki Sivistystoimi 182-414-12-88-1
Rakennukset tontilla Rak. Vuosi Kerroksia Asuin
Huoneistoja Kerrosala m2
Koulukiinteistö
1924 2 330
Kiinteistön yritykset ja laitokset Laitoksen johto Puhelin
Partalan koulu Pekka Sammalisto 040 7122 485
asuinhuoneita
Henkilömäärät
Työ-paikka nro Rakennus Kerros Maksimi; henkilökunta/muut
Päivä Yö
1. koulu 1 - 2 40 -
2. -
3. - -
4.
1.3 Liittyminen maakunnan pelastustoimeen
Pelastuslaitos Keski-Suomen pelastus-laitos
Lähin paloasema Jämsä
Palokunnan toimintavalmius-aika 20 min
Paloaseman päällikkö Pertti Rossi 0400 342 350
Päivystävä pelastusviranomai-nen Jämsä P 3 040 838 7157
Palomestari Pauliina Kopra 0400 281 840
Hätäkeskus Keski-Suomen hätäkeskus 112
3320500
Terveysasema Pääterveysasema Jämsä 020 690 111
Lähin väestöhälytin Jämsä keskusta
Poikkeusolojen johtokeskus: Jämsän kaupungin johtokeskus
Seppolantie 10
2 VAARATILANTEET JA NIIDEN VAIKUTUKSET
Arvioidaan yksikön sisäiset ja ulkoiset vaaratekijät, jotka edellyttävät ennakkosuunnittelua ja varautumista. Pelastussuunnitelman tarkoituksena on auttaa ehkäisemään riskejä ja varautumaan niiden ennalta. Mahdollisia vaaratilanteita ovat muun muassa, tulipalovaarat ja palovaaralliset kohteet, tapaturmanvaarat, vaaraa aiheuttavat kemikaalit ja aineet, rikollinen toiminta, tekniset häiriöt ja tietoturvallisuus. Vaaranarviointi voidaan tehdä käyttäen riskianalyysiä ja erilaisia riskilaskelmia.
2.1 Tulipalo
Kiinteistössä on useita eri mahdollisuuksia tulipalon syttymiseen. Riskikartoituksen (liite) mukaan riskialteimmat kohteet ovat:
1. korjaustyöt, tulityöt kiinteistön eri kohteissa (tulityölupa)
2. tulipalo jätekatoksessa, keittiössä, opetuskeittiössä, valaisinten kuristimet
3. tupakkapaikka ja tupakointi (ei koulun alueella)
4. autopalo paikoitusalueella
5. Oikosulku ja sähkölaitteiden kunto
Poistumisteillä ei saa säilyttää mitään kulkua haittaavia tavaroita tai esteitä. Palo-ovet tulee pitää kiinni asennossa. Yleiseen järjestykseen ja siisteyteen tulee kiinnittää huomiota turvallisen elinympä-ristön aikaansaamiseksi. Tupakoinnista annettuja määräyksiä tulee valvoa.
Jokaisella on oltava tieto lähimmän alkusammuttimen sijainnista ja käytöstä, lähimmästä poistumis-tiestä, kokoontumispaikasta, palotilanteessa toimimisesta ja hätäilmoituksen tekemisestä.
Opettajilla on oltava tieto luokkansa ja opetusryhmänsä oppilasmäärästä.
2.2 Sairaskohtaus tai tapaturma
Henkilökunnalle, asiakkaille tai muille ulkopuolisille kiinteistössä asioiville voi sattua sairaskohtaus tai tapaturma. Henkilökunnan on aloitettava tarvittavat ensitoimenpiteet omatoimisesti.
Henkilökunnan tulee hallita ensiaputaidon perusteet..
2.3 Järjestyshäiriö tai uhkaus
Asiakaspalvelutilanteessa voi sattua erilaisia ongelmatilanteita, jolloin tulee toimia annettujen ohjeiden mukaisesti.
Uhkaavat ja väkivaltaiset tilanteet tulee aina pyrkiä selvittämään puhumalla ja huomiota herättämät-tä. Rauhallisuus, kohteliaisuus ja asiallisuus on säilytettävä.
Huumeiden vaikutuksen alaiset tai vierotusoireista kärsivät henkilöt voivat käyttäytyä arvaamatto-masti ja hyökkäävästi.
2.4 Murto, varkaus
Varkaudet ovat aina mahdollisia asiakaskeskeisissä yrityksissä. Kulunvalvonnan ja muun valvonnan tason määritys, tarve ja järjestäminen on kunkin yksikön itse valittavissa.
Varkaus on syytä aina ilmoittaa poliisille.
Murto
Murrot ovat vähentyneet tehokkaampien turvatoimien ansiosta. Murtojen ja murtoyritysten ennaltaehkäisyyn on silti kiinnitettävä huomiota, koska ne aiheuttavat ylimääräistä vaivaa ja kustannuksia sekä häiriöitä yksikön toimintaan.
2.5 Vesivahinko
Kiinteistössä saattaa syntyä vesivahinko mm. seuraavista syistä:
• vesijohtovuoto
• keskuslämmitysveden vuoto
• kattovuoto
• viemärin tukkeutuminen
• sadevesiviemärin tukkeutuminen
2.6 Sähkökatkos
Yleiseen sähköverkkoon saattaa tulla häiriötilanne, joka aiheuttaa sähkökatkoksen. Sähkökatkok-sen varalta kiinteistössä on jälkiheijastavat poistumisopasteet. Ongelmana on toimisto- ja työkoneiden käyttö, jos katkos kestää tunteja.
2.7 Tietoturvallisuus
Tietoturvallisuus jakaantuu toiminnalliseen tasoon (toimintaprosessit), toteutustasoon (informaatio-prosessit) sekä laitteistotasoon (laitteistoverkostot). Tietoturvallisuus edellyttää varautumista erilaisiin uhkatilanteisiin. Tiedot, tietojärjestelmät ja -palvelut on turvattava sekä normaali- ja poikkeusoloissa.
Tietoturvallisuus koskee kaikkea tietojenkäsittelyä; myös asiakirjahallintoa ja arkistointia. Turva-toimet koskevat sähköisessä, kirjallisessa tai puhutussa muodossa olevien tietojen käsittelyä, luovutusta, säilyttämistä ja siirtämistä.
2.8 Vaarallisten aineiden onnettomuus
Vaarallisten aineiden onnettomuus voi tapahtua liikenneonnettomuuden seurauksena valtatie 9.llä.
Vaarallisten aineiden kuljetuksista suurin ryhmä on palavat nesteet, bensiini ja dieselöljy. Seuraava ryhmä on nestekaasu ja hapot.
Vaarallisen aineen kuljetusonnettomuuden aiheuttama riski kiinteistölle on erittäin vähäinen.
2.9 Säteilyvaara
Säteilyvaara voi aiheutua joko valtakunnan ulkoisesta ydinvoimalaitosonnettomuudesta tai valtakunnan sisäisestä ydinvoimalaitosonnettomuudesta. Mahdollisessa vaaratilanteessa kannattaa suojautua sisälle, seurata viranomaisten antamia ohjeita ja välttää puhelimen käyttöä. Joditabletti on syytä ottaa vasta kun viranomaiset suosittelevat sitä.
2.10 Poikkeusolot
Poikkeusoloja ovat valmiuslain (1080/1991) mukaan:
1. Suomeen kohdistuva aseellinen hyökkäys ja sota sekä sodan jälkitila; Epätodennäköinen
2. Suomen alueellisen koskemattomuuden vakava loukkaus ja maahan kohdistuva sodanuhka; Epätodennäköinen
3. Vieraiden valtioiden välinen sota tai sodanuhka ja muu vaikutuksiltaan näihin verrattava Suomen ulkopuolella sattunut erityinen tapahtuma, jos siitä voi aiheutua vakava vaara kan-sallisen olemassaolon ja hyvinvoinnin perusteille; Epätodennäköinen
4. Välttämättömien polttoaineiden ja muun energian sekä raaka-aineiden ja muiden tavaroiden tuonnin vaikeutumisesta tai estymisestä taikka muusta vaikutuksiltaan näihin verrattavasta kansainvälisen vaihdannan äkillisestä häiriintymisestä aiheutuva vakava uhka väestön toi-meentulolle tai maan talouselämän perusteille; sekä
5. Suuronnettomuus, edellyttäen, että tilanteen hallitseminen ei ole mahdollista viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin.
Siirtyminen poikkeusoloihin vaatii aina valtioneuvoston päätöksen.
Poikkeusoloja varten on Jämsän kaupungissa tehty valmiussuunnitelma, jossa palvelukeskukset ovat määritelleet ne voimavarat ja toimintamenetelmät joilla poikkeusoloissa pyritään takaamaan toimintojen jatkuminen.
Poikkeusoloissa onnettomuuksien ja erilaisten konfliktien määrä kasvaa. Tulipalojen todennäköi-syys kasvaa ja useiden samanaikaisten tilanteiden takia kiinteistön oma vastuu sammutus/pelastus-toimenpiteistä lisääntyy poikkeusoloissa.
Radioaktiivinen laskeuma voi poikkeusoloissa aiheutua myös ydinaseesta, jolloin tuhot ovat toden-näköisesti suuremmat, kuin tavanomaisessa laskeumatilanteessa.
Poikkeusoloissa lisääntyy myös riski joutua erilaisten aseellisten hyökkäysten kohteeksi. Tavan-omaisten aseiden lisäksi todennäköisyys biologisten (B) ja kemiallisten (C) aseiden käyttöön lisääntyy.
2.11 Muut ulkoiset uhkatekijät
Suurimmat ulkoiset uhkatekijät ovat häiriöt it-järjestelmässä, sähkön jakelun pitkäaikaiset häiriötilanteet sekä tulipalo kiinteistön muissa huoneistoissa. Lento-onnettomuus.
3 TOIMENPITEET VAARATILANTEIDEN EHKÄISEMISEKSI JA SUOJAUTUMISMAHDOLLISUUDET
Vaarat ovat hyvin erilaisia eri yksiköissä.. Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi ja suojautumistoimenpiteet ovat yrityskohtaisia ja perustuvat yrityksen todellisiin vaaroihin.
3.1 Rakenteellinen paloturvallisuus
Rakennuksen paloluokka: P 3 (paloahidastava)
Toiminnan palovaarallisuus vähäinen
Rakennuksen palo-osastot: kerrososastointi, toiminnallinen osastointi.
Turvavalaistus: ei ole
Rakennuksen poistumistiet: jälkiheijastavat poistumisopasteet
Kokoontumispaikka: piha-alue
Alkusammutuskalusto: käsisammuttimet käytävillä 2 kpl
alkusammutuspeitteet 2 kpl
Automaattinen paloilmoitin: ei ole
Rakennuksen savunpoisto: avattavat ikkunat
Rakennuksen ilmastointi ja hätä-pysäytys: painovoimainen ilmanvaihto
3.2 Tuhopolttojen torjunta
Vastuuhenkilö: Kiinteistöpäällikkö Reijo Järvinen
Vartiointijärjestelyt: ei ole
Kulunvalvonta: ei ole
Kohdesuojaus:
Lukitus ja murtosuojaus: normaalit uralukot
Jätteiden säilytyspaikat: Jäteastiat yleisessä jätekatoksessa
Biojätteet koulun vierellä
Ohjeita tuhopolttojen estämiseksi:
• asiattomien henkilöiden pääsy rakennukseen ja sen läheisyyteen estetty
• ulkovalaistus riittävä
• kulunvalvontalaitteisto riittävä
• syttyviä materiaaleja ei säilytetä rakennuksen seinustalla eikä lastauslaitureilla
• jätekatokset riittävän etäällä rakennuksesta tai hyvin palo-osastoituja ja lukittuja
• asiattomien pääsy käsittelemään turvajärjestelmiä on estetty
• kattava palo-, murto- ja rikosilmoitinjärjestelmä
• rakenteissa ja pinnoitteissa käytetään palamattomia materiaaleja
• katolle kiipeäminen estetään
• alue aidattu
3.3 Jälkivahinkojen torjunta
Vastuuhenkilö : Kiinteistöpäällikkö Reijo Järvinen
Jälkivahinkojen torjuntaan varautuminen:
Jälkivahinkojen torjunnasta sopimus: ei ole
Jälkivahinkojentorjunnan tavoitteena on ehkäistä vahinkojen syntymistä, rajoittaa ja minimoida syntyneiden vahinkojen vaikutuksia sekä saattaa tilanne mahdollisimman nopeasti ennalleen. Ensitoimenpiteenä jälkivahinkojen torjunnassa on tehdä heti tarkka tilannearvio ja käynnistää sen pohjalta välittömästi tehokas jälkivahinkojen torjuntatyö.
Oikeat toimenpiteet riippuvat kulloisenkin tilanteen vaatimuksista.
Tulipalojen yms. onnettomuuksien jälkivahinkojen torjuntaan kuuluvat:
• savunpoisto
• vesivahinkojen estäminen
• vedenpoisto
• korroosion estäminen kuivaamalla, neutraloimalla, puhdistamalla tai suojaamalla
Ohjeita jälkivahinkojen torjuntaan:
• varaa suojaukseen esim. muovikalvoa ja imetysaineita esim. turvetta
• suojaa arat ja vaaraa tuottavat tuotteet, koneet ja laitteet vesi, savu, yms. vaurioilta
• tuuleta tilat
• siivoa ja raivaa tilat
• poista sammutusvesi ja jauhe tarkkaan
• kuivaa tilat huolellisesti
• suuremmat ja vaativammat työt tilataan JVT-yrityksiltä
3.4 Vaaralliset aineet
Vastuuhenkilö:
Varastoitavat, käytettävät aineet ja niiden määrät: Siivous ja puhdistusaineet (keittiö ja siivous).
Jos vaarallisten aineiden käsittely tai varastointi on laajamittaista, on tehtävä vaarallisten aineiden teollisesta käsittelystä annetun asetuksen (59/1999) mukaiset selvitykset.
Vaarallisten aineiden käsittelyohjeita
-käytössä olevat aineet on luetteloitu ja luettelot pidetään ajan tasalla
- varastointiin, käsittelyyn ym. liittyvät riskit on tunnistettu
- käyttöturvallisuustiedotteet saatavilla ja ajan tasalla
- käsittely on järjestetty turvallisesti
- kukin käyttäjä tietää oikeat käyttötavat ja riskit
- käytöstä poistettujen aineiden ja jätteiden hävitys asianmukaista
- mahdollisiin onnettomuuksiin on varauduttu
- varastot ja käyttöpaikat merkitty asianmukaisesti
- ulkopuolisille työntekijöille, esim. siivoushenkilöstölle ja kunnossapito työntekjöille annetaan tarpeellinen tieto riskeistä ja niiden torjunnasta
3.5 Työsuojelu ja ensiapuvalmius
Työsuojelupäällikkö:
Työsuojeluvaltuutetut:
Työsuojeluvastuut:
Työsuojelun toimintaohjelma:
Ensiapujärjestelyt:
Ensiapukoulutetut:
Ensiapukaapit ja tarvikkeet:
Työtapaturmien vähentämisohjeita
- vastuuhenkilöt valittu ja koulutettu
- henkilöstö perehdytetään tehtäviinsä
- työpaikka hyvässä järjestyksessä
- työvälineet työhön sopivia ja hyväkuntoisia
- raskaissa töissä oikeat nosto- ja muut apuvälineet
- henkilö- ja konesuojaimia saatavana ja niitä käytetään
- valaistus riittävä
- ensiapukoulutus järjestetty ja koulutettu riittävästi
- työterveyshuolto järjestetty
- ensiapuvälineitä riittävästi
- liukkautta torjutaan riittävästi
- ajoneuvo- ja kuljetin sääntöjä noudatetaan
- vaara-alueet merkitty
3.6 Rikosten ehkäisy
Vastuuhenkilö:
Mahdolliset rikokset: Varkaus, murto, tuhopoltto, ilkivalta, pahoinpitely
Rikosten esto: Koulupäivän aikana: koulun järjestyssäännöt ja henkilöstön suorittama valvonta;
Liiketunnistimet sisätiloissa.
Vartiointi: ei ole
Kulunvalvonta- ja oikeudet:
Avainten hallinta: koulun johtajalla luettelo avainten omistajista
Rakenteellinen suojaus:
Lukitukset: Henkilökunta varmistaa ovien lukituksen
Ovien ja ikkunoiden suojaus:
Valaistus: Läpi vuorokauden piha-alue (ajastus) Liiketunnistimella varustetut valot ulko-ovi, jätekatos
Hälytys- ja valvontajärjestelmät: .
Rikosten ehkäisyohjeita
- ovirakenteet riittävän vankkoja
- seinät, lattia ja katto riittävän vankkarakenteisia
- ovet varustettu saranatapeilla
- pariovien lukitus varmennettu
- ovissa ja ikkunoissa murtohälyttimet
- lukitustarvikkeet riittävän vankkoja
- käyttölukot takalukintaan
- kattoikkunat ja muut aukot suojattu
- avainten säilytys luotettava
- avainvastuuhenkilö nimetty
- avainten luovutus kontrolloitu
- kattava kulunvalvontajärjestelmä
- kattava videovalvontajärjestelmä
- kattava rikosilmoitinjärjestelmä
- vartiointi järjestetty, esim. piirivartiointi
- kattava paloilmoitinjärjestelmä
- riittävän vankka ja vahvasti kiinnitetty kassakaappi
- arvoesineissä valvontajärjestelmä
3.7 Tietoturvallisuus
Vastuuhenkilö: Kaupungin tietohallinto; Jamit- tietohallin-non ja tietotekniikan tukipalvelut
Arvio mitä tietojen ja tietojärjestelmien toimimattomuudesta, virheistä ja tietovuodos-ta voi seurata: Tietojen joutuminen vääriin käsiin, tai tietojen menettäminen. Eniten haavoittuvia ovat: talousasiat, oppilas- ja henkilöstötiedot
Miten näitä voidaan estää: ohje salasanojen käytöstä, käyttöoikeuksien valvonta dokumentoituna, vastuut ja koulutus. Noudatettava kaupungin antamia ohjeita:1) Tietoturvaohje mikrotietokoneen ja työaseman käyttäjälle. 2) Jämsän kaupungin sähköposti- ja internet-ohjeet 2002.
Tietoaineiston turvaaminen: varmuuskopiointi
Tietoaineiston käsittely: ks. kaupungin ohjeet
Tietoaineiston jakelu: ks. kaupungin ohjeet
Tietoaineiston säilytys: Kassakaappi ja/tai lukittava kaappi, hävitys tai arkistointi 1-2 kert/vuosi
Tietoaineiston hävittäminen: Silppuri ja tuhottavan paperin SULO-säiliö
Henkilötietojen käsittely ja salassapito: käsittelyoikeus työtehtäviin liittyvästi.
Tietoteknillinen turvallisuus: käyttäjätunnukset ja salasanat; työhuone lukkoon poistuttaessa;
Sähköpostin turvallisuus: käyttäjätunnus ja vaihtuva salasana, virustar-kastus liitetiedostoille, käytä salausta
Internetin käyttö: kopioitujen tiedostojen virussuojaus
yhteyksien katkaisu työpäivän päätyttyä
palomuurin käyttö
Puhelimen ja telefaxin käyttö: vastuullinen huolellinen käyttö,
Tietoaineiston virusten torjunta: Keskitetty virustorjuntaohjelma, ja säännölli-nen päivitys
Tietoaineiston varmuuskopiointi:
Laitteiden ylläpito automaattinen Primuksessa tallentuen Jamitin palvelimelle; verkossa M-asema varmuusko-pioituu Jamitin palvelimelle, muutoin tehtävä itse manuaalisesti;
omien kopioiden säilytys erillisessä palosuoja-tussa tilassa
Huolto- ja ylläpitosopimukset sekä vastuu-henkilöt Jamit
Ohjeet annetaan henkilökunnalle: Kyllä
Tietojen luokitus ja salassapitovelvollisuus
Julkista tietoa ovat esim toimintatiedotteet, työ- ja opetussuunnitelmat,
Sisäistä tietoa ovat esimerkiksi sisäiset ohjeet, tiedotteet ja puhelinluettelot. Nämä on tar-koitettu vain henkilökunnan käyttöön.
Luottamuksellista tietoa ovat oppilas- ja huoltajatiedot, arvioinnit, henkilöstö- ja palkka-tiedot. Tieto on tarkoitettu vain niille, jotka tarvitsevat sitä työssään.
Salainen tieto on tarkoitettu vain nimetyille työntekijöille. Sellaista on esimerkiksi pitkän-tähtäyksen suunnitelmat., oppilaiden terveydentilaa ja oppimiskykyä koskevat lausunnot ja suunnitelmat.
Salassapitovelvollisuus koskee jokaista työntekijää ja jatkuu myös työsuhteen päätyttyä. Salassapitovelvollisuuden rikkominen voi johtaa irtisanomiseen ja siitä voi seurata rangais-tus.
Muuta huomioitavaa:
- Älä puhu työasioista työajan ulkopuolella.
- Tiedottamisesta ulkopuolisille vastaa rehtori tai hänen nimeämänsä henkilö.
- Varmistu siitä, kenelle ja mitä tietoja annat puhelimitse.
- Toimi niin, etteivät ulkopuoliset näe tai kuule luottamuksellisia tietoja.
- Pidä henkilöstön käyttämät työtilat aina lukittuna.
- Luottamuksellisia ja salaisia tietoja on säilytettävä lukituissa tiloissa.
Tietokone
- Älä jätä työasemaa tai muuta tietojen käsittelyyn liittyvää materiaalia lukitsemattomaan tai valvomattomaan tilaan.
- Varmistu tärkeiden tietojen varmuuskopioinnista, säilytä varmuuskopiot, tietolevyt luki-tussa paloturvallisessa kaapissa tai kassakaapissa.
- Älä paljasta käyttäjätunnusta ulkopuolisille.
- Valitse salasanaksi vaikeasti arvattava, mutta helposti muistettava merkkiyhdistelmä.
- Älä kirjoita salasanaasi paperille, vaihda salasana vähintään kerran kuukaudessa.
- Tietokoneeseen ei saa asentaa muita kuin Jamitin hyväksymiä ohjelmia, joten jokaisen ohjelman asentamiseen täytyy olla lupa.
- Omia levykkeitä ei virusvaaran vuoksi saa käyttää, tuhoa vioittuneet tietolevyt riittävän hyvin
- Jos viruksentorjuntaohjelma ilmoittaa viruksesta, sammuta kone ja ilmoita viruksesta atk-vastaavalle.
- Poistuessasi tietokoneelta sulje ohjelmat ja kirjaudu ulos tietojärjestelmistä.
- Suojaa laitteet pölyltä ja kosteudelta.
3.8 Ympäristövahingot
Vastuuhenkilö: Kiinteistöpäällikkö Reijo Järvinen
Arvio ympäristön vaaroista: Polttoainevuoto paikoitusalueella
Miten ympäristön vaaroja voidaan ehkäistä ja niihin varautua: Jatkuva tarkkailu
Toiminnasta aiheutuvat ympäristöriskit: Ei riskejä ympäristölle
Tulipalossa syntyvät ympäristöriskit: savu, palokaasut
Meluntorjunta ja maisemansuojelu:
Toimintaan tai henkilöstöön vaikuttavat ulkopuoliset ympäristöriskit:
3.9 Kiinteistön huolto- ja vikailmoitukset
Kiinteistönhoitaja :
Sähkölaitoksen vikailmoitukset :
Vattenfall 020 586 2210
Vesilaitoksen vikailmoitukset :
Jämsän vesilaitos päivystys 0400 243 561
Puhelinyhtiön vikailmoitukset:
Hissin vikailmoitukset :
Ilmanvaihtohormien – ja savuhormien puhdistus:
Tulitöiden valvontasuunnitelma:
Kiinteistön vakuutukset :
Kaupunki – vakuutusyhtiö Pohjola
3.10 Väestönsuoja
Väestönsuoja: ei väestönsuojaa
Suojan tarkastus ja huolto: laaditaan tilapäissuojan kunnostusoh-jelma
Suojan avainten säilytys:
Suojatilan normaaliolojen käyttö:
Arvio missä ajassa suoja saadaan suojakäyttöön: vuorokausi
Suojan hoitaja/valvoja (koulutettu):
Väestönsuojan huolto-ohje:
Väestönsuojan materiaali:
4 TURVALLISUUSORGANISAATIO
4.1 Turvallisuusorganisaation henkilöstö
Tehtävä
Henkilön nimi, osoite ja turvallisuuskoulutus
Puhelin
Kiinteistön omistaja Kiinteistöpäällikkö Reijo Järvinen 040 550 7571
Turvallisuus-vastaava/
varalla
suojeluvalvoja
aluevalvojat
4.2 Työsuojeluorganisaatio
Tehtävä
Henkilön nimi ja osoite
Puhelin
Työsuojelupäällikkö Yksikkökohtainen työsuojelun toimintaohjelma, - osa
Työsuojeluvaltuutettu
Työsuojeluvaltuutettu
1. varavaltuutettu
2. varavaltuutettu
4.3 Turvallisuushenkilöstön koulutussuunnitelma
Koulutettava(ryhmä) Annettava koulutus Koulutuksesta vastaava
Uudet työntekijät
Pelastussuunnitelmaan perehdyttäminen ensimmäisen työviikon aikana
Alkusammutuskoulutus krt / v
Lähin esimies
Kaikki työntekijät
Pelastussuunnitelman muutok-sista tiedottaminen
Poistumisharjoitus 1 krt / 3 v (tavoitteena)
Alkusammutuskoulutus 1 krt / 3 v (tavoitteena)
Ensiapukoulutus:
- kaupungin yhteisesti järjestä-mään koulutukseen osallistuu vähintään 1 opetushenkilö.
- opetushenkilöstö 1krt /v
Lähin esimies
Turvallisuusjohtaja
Suojan hoitajat
Suojan hoitajakurssi Turvallisuusjohtaja
Turvallisuusorganisaatioon kuuluvat
Varautumisen perusteet
Turvallisuussuunnitelmaan perehdyttäminen
Turvallisuusjohtaja
Turvallisuusjohtaja
Turvallisuusjohtajan kurssi
4.4 Turvallisuushenkilöstön koulutustilanne
Turvallisuushenkilöstön koulutustilanne
Aika
Turvallisuudesta vastaavat Kurssin nimi Perus Jatko
Alueiden / työpaikkojen vastuuhenkilöt Kurssin nimi Perus Jatko
Muu henkilökunta Kurssin nimi Perus Jatko
5 YHTEENVETO PELASTUSSUUNNITELMAN PÄIVITYKSES-TÄ
Päivitetty kohta Sivu Asialuettelo, korjausesitys
6 SUUNNITELMAN TARKASTUSMERKINNÄT
Tarkastus pvm Asiat, huomautus Tarkastaja
7 PIIRUSTUKSET
Piirustukset on laadittu pelkistäen rakennuspiirustuksia:
Asemapiirros, jossa esitetään
- pelastustie
- palokunnan hyökkäystiet
- kokoontumispaikka
|
Pelastussuunnitelman liitteet
TULIPALON SATTUESSA
Pelasta vaarassa olevat
• ohjaa henkilökunta ja asiakkaat ulos turvallista reittiä
• liiku matalana savuisissa tiloissa, näet paremmin
• varmista, että kaikki ihmiset ovat poistuneet
Hälytä palokunta numerosta 112
• pyri saamaan paikalle henkilö, joka tuntee työpaikan laitteet:
Sammuta
• lähimmillä alkusammuttimilla
• pysäytä käynnissä olevat koneet ja laitteet
• jos mahdollista, katkaise virta palavasta sähkölaitteesta ennen sammuttamista
Rajoita paloa
• sulje ovet
• sulje ikkunat ja ilmastointi
• vie pois herkästi syttyvät nesteet ja kaasupullot
• pysäytä käynnissä olevat koneet, laitteet ja työprosessit
Opasta
• palokunta paikalle
• anna tiedot johtavalle paloviranomaiselle
Kokoontumispaikka: Paikoitusalue
TAPATURMA TAI SAIRAUSKOHTAUS
Selvitä, mitä on tapahtunut?
• sairauskohtaus
• tapaturma
Onko potilas hereillä?
Puhuttele, ravista varovasti.
Hengittääkö, toimiiko sydän?
• Avaa kiristävät vaatteet.
• Käännä päätä taaksepäin, että hengitystiet avautuvat.
• Tunnustele syke kaulavaltimolta.
Hälytä apua numerosta 112
• Sairaankuljetus 112
• Päivystävä lääkäri, ensiapu 717 3333
• Myrkytystietokeskus HUS (09) 471977
Elvytä
• Jos potilas ei ole heräteltävissä eikä hengitä
• Aloita paineluelvytys, painele 30kertaa
• Jatka puhalluselvytyksellä:
• Avaa hengitystiet päätä taaksepäin kääntämällä, sulje sieraimet peukalolla ja etusormella, puhalla 2 kertaa
• Jatka paineluelvytystä, painele 30 kertaa.
• Jatka puhallus- paineluelvytystä vuorottelemalla, kunnes elintoiminnot käynnistyvät tai ammattiauttajat saapuvat.
Opasta
ammattiauttajat nopeasti potilaan luo.
Kerro
ammattiauttajille, mitä on tapahtunut ja mitä on tehty.
HÄTÄILMOITUS
112 Ambulanssi, palokunta, poliisi, sosiaalipäivystys
Mitä on tapahtunut?
Onnettomuus?
Sairauskohtaus?
Onko ihmisiä vaarassa?
Missä?
Kunta: JÄMSÄ
Osoite:
__________ _________________________
Älä sulje puhelinta ennen kuin saat luvan!
Noudata saamiasi ohjeita!
TOIMINTAOHJE VÄESTÖNSUOJAAN
SUOJAUDUTTAESSA
Valmistele suoja:
• tyhjennä suoja, jos siellä on säilytetty suojakäyttöön kuulumatonta tavaraa
• poista mahdollinen normaaliolojen käytön ilmastointi
• varaa vettä 30 l/henkilö
• asenna kuivakäymälät paikoilleen
• tarkista ovet, luukut ja niiden tiivisteet
• asenna sulkuteltta oveen
• varaa pöydät, tuolit ja kerrosvuoteet
• varaa puhelin ja radio
• tarkista ilmastointi-, vesi- ja viemärijärjestelmät
• varaa hygieniavälineitä
• varaa yleisiä lääkkeitä ja joditabletteja
• säteilylaskeumatilanteessa asennetaan ilmastoinnin erityissuodatin
• varaa elintarvikkeita
• varmista yhteys kunnan/lohkon johtokeskukseen
Suojauduttaessa:
• ota mukaan tarvittavat lääkkeet ja mahdollisia erityiselintarvikkeita
• ota mukaan henkilökohtaisia hygieniavälineitä
• ota mukaan mahdollisia viihtyvyysvälineitä, lukemista, kuuntelulaitteita jne.
• ota mukaan nukkumisvarusteita, tyyny, peitto jne.
• toimi suojassa annettujen ohjeiden mukaan
• suojaan laaditaan päiväohjelma
TOIMI NÄIN SÄTEILYVAARA-
TILANTEESSA
• Mene sisälle.
• Sulje rakennuksen ovet, ikkunat ja ilmanvaihto sekä tiivistä rakennus.
• Avaa radio ja toimi sieltä annettavien ohjeiden mukaisesti.
• Nauti joditabletit vasta viranomaisen kehottaessa.
• Vältä puhelimen käyttöä.
• Suojaa ruoka ja vesi.
• Suojaa ulkona olevat tavarat.
Jos on pakko mennä ulos, käytä tiivistä, ihon peittävää asua, esimerkiksi sadevaatetta.
TOIMI NÄIN KAASUVAARATILANTEESSA
Ulkona
• Tarkasta tuulen suunta. Poistu kaasun alta sivutuuleen. Pyri sisälle.
• Jos et pääse sisälle, pyri korkeampaan maastokohtaan, vältä alavia paikkoja.
• Vältä hengästymistä liikkumalla rauhallisesti. Suojaa hengitystä esim. kostealla kankaalla.
• Autossa ollessasi sulje ilmanvaihto, aja sivutuuleen, kuuntele radiota.
Sisällä
• Pysäytä koneellinen ilmanvaihto. Sulje ja tiivistä ovet, ikkunat ja venttiilit.
• Kuuntele ohjeita radiosta.
• Vältä puhelimen käyttöä.
• Hengitä kostean vaatteen läpi, jos kaasun haju tuntuu.
• Pyri rakennuksen yläkerroksiin, vältä kellariin menoa.
YLEINEN VAARAMERKKI
Lähimmän väestöhälyttimen sijainti:
Paloasema
• Mene sisälle ja kehota muita tekemään samoin.
• Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja pysäytä ilmastointi.
• Kuuntele ohjeita radiosta. Ne kuuluvat kaikilta kanavilta (RDS-toiminto).
• Vältä puhelimen käyttöä etteivät linjat tukkeutuisi.
• Älä poistu alueelta ilman viranomaisen lupaa, ettet joutuisi ulkona vaaraan.
• Poikkeusoloissa yleinen vaaramerkki kehottaa nopeaan suojautumiseen väestönsuojaan tai muuhun suojatilaan.
SÄHKÖKATKOS
Sähkökatkos ei normaalioloissa kestä tunteja kauemmin, tyypillinen sähkökatko on minuuttien luokkaa, koska sähköä pyritään syöttämään kiertoteitse vikakohdan ohi.
• Pysy rauhallisena, varavalaistus jää palamaan.
• Älä raavi tulitikkuja (palovaara). Sytytä taskulamppu, jonka paikka tulee olla tiedossasi.
• Älä soita turhia puheluja, sillä linjat saattavat ylikuormittua.
• Jos jäät hissiin, paina hississä olevaa hälytysnappia ja odota rauhallisena, hissin huoltohenkilöstö tulee melko nopeasti paikalle ja auttaa pois hissistä.
• Kytke virta pois sellaisista laitteista, jotka voivat vahingoittua virran kytkeytyessä niihin uudelleen.
• Jos toimintaa ei voida jatkaa, yrityksen/laitoksen johto ja esimiehet antavat tarvittavat lisäohjeet.
VESIVAHINKO
1. ILMOITA
• esimiehelle, joka hälyttää huoltohenkilökunnan
• tarvittaessa hätäkeskukseen 112
• tarvittaessa muille kiinteistössä oleville
• alemmissa ja viereisissä tiloissa oleville
2. TORJU VESIVAHINKO
• sulje vuoto, jos mahdollista (venttiili)
• suojaa koneet muovilla valuvalta vedeltä
• kerää valuva vesi astioihin
• sulje kiinteistöjen veden pääsulku, joka sijaitsee:
koulun kellari
POMMIUHKAUS
TOIMINTA PUHELIMITSE TEHDYSSÄ
POMMIUHKATILANTEESSA
• Ole rauhallinen ja ystävällinen.
• Älä keskeytä soittajaa, vaan tarjoa neuvottelua.
• Koeta ylläpitää puhelua!
• Käynnistä automaattisesti puhelun nauhoitus, jos mahdollista.
• Aloita puhelun jäljittäminen, jos mahdollista.
• Täytä oheinen kaavake puhelun kuluessa tai välittömästi puhelun jälkeen!
TOIMINTA PUHELIMITSE TEHDYSSÄ POMMIUHKATILANTEESSA
Kysy: Milloin pommi räjähtää?
Missä pommi on?
Minkä näköinen pommi on?
Miksi pommi on asetettu?
Pommiuhkauksen sanamuoto.
Täytä oheinen kaavake puhelun kuluessa tai välittömästi puhelun jälkeen:
Puhelu saapui: oman vaihteen kautta ei vaihteen kautta
Pommiuhkauksen tekijän henkilöllisyys
mies nainen lapsi
Pommiuhkauksen tekijän ääni
korkea/kimeä matala soperteleva
hiljainen/heikko selkeä pehmeä, miellyttävä
Pommiuhkauksen tekijän puhe
nopeaa selvää änkyttävää
hidasta vääristynyttä sopottavaa
huolellista kiroilevaa
Pommiuhkauksen tekijän murre
paikallinen vieras
Pommiuhkauksen tekijän asenne
rauhallinen kiihtynyt
Taustaäänet
koneiden melu musiikki toimistokoneiden ääni
katuliikenne ihmisten äänet
Uhkauksen vastaanottaja Päivämäärä Kellonaika
ILMOITA POLIISILLE 112 (3319 611) sekä esimiehelle.
VARKAUS TAI RYÖSTÖ
Ennalta ehkäisevät toimet:
• tarkkaile oudosti käyttäytyviä asiattomia henkilöitä,
seuraa tällaisten henkilöiden toimia ja paina tuntomerkit mieleesi, ilmoita havainnoistasi
• älä luota haalareiden yrityslogoon
• pidä arvokkaat laitteet ja rahat poissa näkyviltä ja käsilaukut/lompakot lukitussa kaapissa
Jos ryöstö tai varkaus tapahtuu:
• pysy rauhallisena, älä vastusta ryöstäjää
• hidasta toimintaa niin, että muutkin voivat tarkkailla ryöstäjän toimintaa
• älä ärsytä ryöstäjää, älä leiki sankaria, voit vaarantaa oman tai muiden turvallisuuden
• älä hälytä uhattuna
Tuntomerkit:
• paina mieleen tuntomerkit
• paina mieleen ääni ja erikoistuntomerkit, vaatetus
• ryöstäjän poistuessa tarkkaile pakenemista, apureita
Hälyttäminen:
• hälytä vasta, kun se voi tapahtua vaaratta
• hälytä puhelimella turvallisuudesta vastaava ja poliisi 112
• ilmoita: paikka, aseellinen / aseeton ryöstö, tekijöiden määrä, tuntomerkit, pakotapa, suunta, auton väri, -merkki, rek.nro
Jälkitoimet:
• varmista mahdolliset todistajat
• suojaa jäljet ja esineet
• laita tuntomerkit paperille
UHKAAVAN HENKILÖN KOHTAAMINEN
• Jätä uhkaavalle tilaa ja säilytä hänen reviirinsä
• Puhu selkeästi, lyhyesti ja myötäile
• Pidä kädet näkyvissä
• Pysy rauhallisena
• Vältä tuijottamista
• Älä vähättele uhkaajaa tai tilannetta
• Ole mieluummin joustava kuin jyrkkä
• Älä käännä selkääsi
• Vältä äkkinäisiä liikkeitä
• Älä oikaise humaltuneen tai muuten sekavan henkilön ”harhoja”
• Pyri voittamaan aikaa niin, että muita tulisi paikalle
• Pyri ilmoittamaan / hälyttämään niin, ettei uhkaaja huomaa
PAINA MIELEEN TUNTOMERKIT
Ikä________ Pituus ________
Hattu _______________
Vartalo _____________
(hoikka, tanakka, lihava) Hiukset ____________
(väri, leikkaus)
Erikoista ____________
(arvet, luomet, tatuoinnit) Parta _____________
(ajettu, viikset)
Kasvot ______________
(muoto, väri, erikoisuudet) Paita _______________
Silmät _______________ Solmio _____________
(väri, erikoisuudet)
Takki / _____________
Hampaat _____________ Pusero
(rikkinäiset, ulkonevat)
Ase ________________ Housut ______________
(oikea-/vasenkätinen)
Kantamus ___________
Puhe ________________
(kielisyys, erikoisuudet)
Jalkineet ______________ Kädet ________________
(kätisyys, vammat, puutteet)
Liikkuminen
Tapa __________________ Rekisterinumero____________
(jalkaisin, pyörällä, autolla)
Suunta ________________ Auton merkki ___________
(malli, väri, erikoisuudet)
Kirjaa välittömästi tuntomerkit
OTA YHTEYS POLIISIIN!
SUOJELUMATERIAALI
Materiaali on hankittava kaikkiin vähintään viiden asuinhuoneiston kiinteistöihin ennen rakennuksen loppukatselmusta. Valmiissa kiinteistössä materiaali hankitaan kunnan viranomaisen määräyksen tai alla esitettävän aikataulun mukaisesti.
SUOJELUHENKILÖSTÖN MATERIAALI
Määrä alkavaa
100 asukasta
kohti
Taloon
tarvittava
määrä
Talossa
oleva
materiaali
Puute
Suojanaamari + vss-suodatin
2
Suojakypärä
2
Suojalasit
2
Ensiapulaukku + suojasidepakkaus
1
Ensiside
2
Joditabletit
2/asukas
Säteilymittari (annosnopeutta ja annosta mittaava), yksi/kiinteistö, vain yli sadan asukkaan taloihin
Opaskirja talosuojelusta
2
VÄESTÖNSUOJAN
MATERIAALI
Määrä/
suoja
Taloon
tarvittava
määrä
Talossa
oleva
materiaali
Puute
Paarit
1
Vedensäilytysaine, vesisäiliön tilavuuden mukaan
Rautakanki
1
Suojan merkitsemiskilpisarja
1
Käsivalaisin
2
Sankoruisku
1
Suojan työkalut
pajavasara, katkaisutaltta, piikkitaltta, voimaleikkuri, veistokirves, kenttälapio, sorkkarauta, käsisaha, rautasaha + viisi varaterää, jakoavain, ruuvitaltta, ristipääruuvitaltta, vasara, nauloja, puukko, pelastusköysi
Puuttuvan materiaalin hankinta:
Talossa oleva muu suojelutoimintaan käyttökelpoinen materiaali:
|
|
|