|
|
• MITEN TOIMITAAN?
• KEHEN YHTEYTTÄ?
• YHTEISET PELISÄÄNNÖT
• OPPILASHUOLLON TOIMINTA
• YHTEISTYÖTAHOT
Sisällysluettelo
1 JOHDANTO 3
1.1 OPPAAN TAVOITE 3
1.2 MÄÄRITELMÄ 3
2 OPPILASHUOLLON TOIMINTAPERIAATTEET 4
2.1. OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖVERKKO 4
2.2. OPPILASHUOLLON PROSESSI 6
3 OPPILASHUOLTOTYÖN SUUNNITELMA 2006 -2008 8
4 OPPILASHUOLTOTYÖN ARVIOINTI 8
5 OPPILASHUOLTOTYÖRYHMÄ 8
5.1 KOKOONPANO 8
5.2 TYÖKÄYTÄNTEET 8
5.2.1 Oppilashuollon dokumentointi 8
6 NÄIN TOIMIMME 9
6.1 ITSENÄISESTI OPISKELEVIEN ERITYISJÄRJESTELYT 9
6.2 KURINPITO 9
6.2.1 Aiheettomat poissaolot ja myöhästymiset sekä kotitehtävien laiminlyönti 9
6.2.2 Käyttäytymishäiriöt 9
6.2.3 Oppilaan poistaminen luokasta tai koulusta 10
6.2.4 Jälki-istunto 10
6.2.5 Kurinpitorangaistukset 10
6.3. KOULUKIUSAAMINEN 10
6.3.1. Kiusaamisen määritelmä 11
6.3.2. Toimenpiteet 11
6.3.3. Kiusaamislomake 12
6.3.4. Ennaltaehkäisy 12
6.4. SEKSUAALINEN HYVÄKSIKÄYTTÖ 12
6.5. Väkivaltatapaukset 13
6.6 PÄIHTEET 14
6.6.1. Tupakointi 14
MENETTELYTAPA 14
6.7. KOTIONGELMAT 15
6.8. MOTIVAATIO-ONGELMAT / VÄLINPITÄMÄTTÖMYYS 15
6.9. MUUT KRIISITILANTEET 16
7 TERVEYTEEN LIITTYVÄT ASIAT 16
7.1. FYYSINEN YMPÄRISTÖ 16
7.2. TERVEYDEN EDISTÄMINEN 17
7.2.1.Kouluyhteisön terveydestä huolehtiminen 17
7.2.2. Koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyö 17
7.2.3. Kouluyhteisön ilmapiiri ja johtaminen 18
7.3. TERVEYDENHUOLTO 18
7.4. RAVITSEMISPALVELUT 19
8 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN 19
9 KOULUKULJETUS 20
10 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 21
1 JOHDANTO
1.1 Oppaan tavoite
Kädessäsi oleva opas antaa kattavan kuvan koululaitoksemme oppilashuoltotyöstä. Oppilashuolto järjestetään oppaassa selvitettyjen käytänteiden mukaan. Opas selventää koululaitoksen käytänteitä niin oppilashuoltotyöryhmälle, opettajakunnalle kuin koteihinkin.
Oppaassa määritellään erilaisia asioita ja neuvotaan, mihin tahoihin erilaisissa tilanteissa voidaan avun hankkimiseksi ottaa yhteyttä.
Oppilashuolto on tärkeä osa koulun toimintaa. Se ei ole ainoastaan koulun toimintaa vaan avainasemassa on yhteistyö – yhteistyö oppilaan, kodin ja muiden tahojen kanssa.
1.2 Määritelmä
Oppilashuollon määrittelyssä voidaan lähteä lainsäädännössä olevan toimintavelvoitteen kautta. Perusopetuslain 29 §:n, lukiolain 21 §:n ja ammatillisen koulutuksesta annetun lain 28 §:n nojalla opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Tämä opiskelijan subjektiivinen oikeus velvoittaa koulutuksen järjestäjää huolehtimaan psyykkistä ja fyysistä ympäristöstä sekä ennalta ehkäisemään oppilaiden turvallisuutta uhkaavat tekijät ja olosuhteet.
Lastensuojelulain 7 §:n mukaan kunnan tulee järjestää kunnan koululaitoksen piirissä oleville oppilaille riittävä tuki ja ohjaus sekä muut tarpeelliset toimet koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien poistamiseksi sekä koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittämiseksi.
Opetushallituksen antamien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppilashuoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuollolla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö sekä suojata mielenterveyttä. Oppilashuollon avulla pyritään tunnistamaan oppimisvaikeuksia ja muita ongelmia riittävän ajoissa ja puuttumaan niihin.
Opetushallitus tarkoittaa oppilashuollolla seuraavaa: Oppilashuolto on oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä, ylläpitämistä ja niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuolto on myös oppimisvaikeuksia sekä terveydellisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia ehkäisevää ja korjaavaa toimintaa. Hyvä oppilashuoltotyön toteutuminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä.
ILMOITUSVELVOLLISUUS (lastensuojelulaki 40 §)
”Jos sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle.”
Lastensuojelulain 40 § on ehdottomasti velvoittava säännös, joka syrjäyttää muissa laeissa olevat vaitiolo- ja salassapitosäännökset.
Rikoslaissa on säädetty virkavelvollisuuden laiminlyönnistä ja säännöstöä sovelletaan myös ilmoituksen tekemättä jättämistapauksissa.
Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä suullisesti esim. puhelimitse tai kirjallisesti. (Tulemme suosittelemaan kirjallisen ilmoituksen tekemistä, jota varten tulemme tarkistamaan ilmoituslomakkeen ja toimittamaan sen eri yhteistyötahoille).
Ilmoituksessa tulee käydä ilmi seuraavat asiat:
• ilmoittajan yhteystiedot
• mihin tieto/huoli perustuu
• mitä on tapahtunut
• miten asia on tullut ilmoittajan tietoon
• miten hän on työskennellyt lapsen ja hänen perheensä kanssa kyseisessä asiassa.
Lastensuojelun työntekijä ottaa tarvittaessa yhteyttä ilmoituksen tekijään tehdäkseen tarkentavia kysymyksiä ja kirjaa lastensuojeluilmoituksen lapsen asiakirjoihin. Lastensuojeluprosessi käynnistyy lastensuojeluilmoituksesta ja lapsen suojelutarpeen arvioinnista.
2 OPPILASHUOLLON TOIMINTAPERIAATTEET
• välitön tilanteeseen puuttuminen
• toimintatavoista sopiminen sekä tilanteen seuraaminen oppilashuoltotyöryhmässä
• säännölliset oppilashuoltotyöryhmän tapaamiset
• eri hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen
2.1. Oppilashuollon yhteistyöverkko
Jämsän kaupunki ja terveydenhuollon kuntayhtymä
• Jämsän seudun perheneuvola (luokat 1-6), 014 - 7485600
• koulukuraattori ja koulupsykologi
- kuraattorityössä suositus on 500 oppilasta/ kuraattori tai 3 koulua, koulupsykologilla (Stakes) 500 – 800 oppilasta/ psykologi.
• terveydenhoitaja- ja lääkäripalvelut: ohjaaminen terveystarkastukset, terveydenhoito
- ajanvaraus 014-7173423
- päivystys 014-7173333
- terveyskeskuspsykologi 014-7172341
• puheterapia, Sirkku Rossi 014-7173340, Marjatta Röman 014-7173415; toimintaterapia, 014-7173452, fysioterapia, 014-7173282 ja ravintoneuvonta
• sosiaalityöntekijät, neuvonta 014 - 7172314
• päiväkodit
• nuorisotyö, nuorisotoimenjohtaja Petri Jetsu 0400 - 012226
• mielenterveys- (014-7173390) ja päihdepalvelut (A-klinikka 014-7173385)
Erikoissairaanhoito
• nuorisopsykiatrian poliklinikka, pääosin luokat 7. – 9. ja lukio, 014-2692006
• Haukkalan sairaala, vaihde 2691811
• K-S:n keskussairaalan poliklinikat, osastot ja laboratoriopalvelut, vaihde 014-2691811
• kasvuntukikeskus
• nuorisopsykiatrian kriisiryhmä, 014-2692080
Yhteistyökoulut
• Jämsän ja Jämsänkosken lukiot
• Haukkalan koulu, sairaalaopetus, 014-624792
• Kukkumäen koulu, sairaalaopetus, 014-624696
• Jyväskylän näkövammaisten koulu, 014-3343100
• Huhtarinteen koulu, vammautuneet, 014-624777
• Haukkarannan koulu, kuulovammat, kielihäiriöt, 014-3343200
Poliisi
- palvelunumero 014 - 7491200
Seurakunta
• lapsi- 014-7171382/ 050-5919382 ja nuorisotyö 014-7171377
Yksityissektori
• terapiat ja kuntoutus
• Niilo Mäki –instituutti, 014 - 2602910
• Irti Huumeista ry, 09 – 6840450, Jyväskylän toimisto 014 - 4499310
• Kuulonhuoltoliitto ry, 09 – 58031, Jämsänjokilaakson kuulonhuolto ry 014 – 718617/ 040 - 5845784
• paikalliset yhdistykset
• MLL: Jämsän paikallisyhdistys pj. 040 - 5751976
- tukioppilastoiminta, Jyväskylä, 014-8601300
- lasten ja nuorten puhelin, 0800 120400
- rikosuhripäivystys, 02-2355055
2.2. Oppilashuollon prosessi
3 OPPILASHUOLTOTYÖN SUUNNITELMA 2006 -2008
Toimintasuunnitelmasta ilmenee kullekin lukuvuodelle suunnitellut toiminnat sekä oppilashuollon kehittämiskohteet. Koulut laativat vuosittain oppilashuoltotyön vuosisuunnitelman työsuunnitelman yhteydessä.
4 OPPILASHUOLTOTYÖN ARVIOINTI
Oppilashuoltotyön toteutumista arvioidaan työsuunnitelman arvioinnin yhteydessä. Seuraavan lukuvuoden painopistealueet määritellään seuraavan työsuunnitelman yhteydessä.
5 OPPILASHUOLTOTYÖRYHMÄ
5.1 Kokoonpano
• koulunjohtaja (vastaa toiminnasta ja koolle kutsumisesta)
• terveydenhoitaja sekä tarvittaessa koululääkäri
• erityisopettaja ja/tai erityisluokanopettaja
• koulukuraattori ja/tai koulupsykologi
• luokanopettaja tai luokanvalvoja
Lisäksi tarvittaessa ryhmään voidaan kutsua esimerkiksi perheneuvolan tai nuorisopsykiatrian poliklinikan työntekijä, sosiaalityöntekijä, poliisi, nuorisotyöntekijä, koulunkäyntiavustaja tai oppilaan vanhemmat. Kyseisten henkilöiden osalta edellytetään huoltajien suostumusta.
5.2 Työkäytänteet
Oppilashuoltotyöryhmät kokoontuvat kouluittain vähintään kerran lukuvuodessa seuraten luokittain oppilaiden kehitystä. Tarkemmin aikataulu ja käytännöt sovitaan työsuunnitelman yhteydessä. Työryhmässä käsitellään vähintään lastensuojelutapaukset, vakavat kiusaamistapaukset, erityisopetussiirrot, erityiset opetusjärjestelyt.
5.2.1 Oppilashuollon dokumentointi
• Jokaisesta oppilashuoltotyöryhmän palaverista kirjataan päätösmuistio, jossa sovitaan tiedottamisestakin.
• Oppilashuollon luonteesta johtuen muistio on salassapidettävä.
6 NÄIN TOIMIMME
6.1 Itsenäisesti opiskelevien erityisjärjestelyt
Oppilaan tilanne voi vaatia perusopetuksen opintojen tai niiden osan suorittamista itsenäisesti. Päätöksen asiasta tekee koulun rehtori yhteistyössä oppilashuoltotyöryhmän kanssa. Ennen toimenpiteisiin ryhtymistä oppilashuoltotyöryhmä neuvottelee oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa ja tukee oppilasta niillä keinoilla, joita koululla on käytössä.
Jos oppilaan tilanne vaatii itsenäistä opiskelua (esim. määräaikainen erottaminen, vakava sairaus tai perheen tilapäinen asuminen toisaalla), niin yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa voidaan myös harkita paremmin soveltuvaa kouluvaihtoehtoa. Itsenäisesti kursseja suorittavalle oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma / HOJKS, mihin kirjataan oppimisen / opetuksen tavoitteet ja suunnitelma tavoitteisiin pääsemiseksi. Suunnitelmassa tulee olla seuraavat asiat: koulun vastuuhenkilö, opettavat opettajat, arviointimenetelmät ja aikataulu.
6.2 Kurinpito
6.2.1 Aiheettomat poissaolot ja myöhästymiset sekä kotitehtävien laiminlyönti
Oppilaan aiheettomat poissaolot ja myöhästymiset kirjataan, jotta luokanopettaja on koko ajan selvillä luokkansa oppilaiden tilanteesta. Huoltajilla on lain mukainen velvollisuus huolehtia siitä, että lapsi käy koulussa työjärjestyksen mukaisesti.
Poissaolojen ja myöhästymisten osalta toimimme seuraavasti:
• Luokanopettaja / luokanvalvoja seuraa tilannetta ja ottaa tarvittaessa yhteyttä kotiin, rehtoriin ja oppilashuoltotyöryhmään.
• Jos poissaoloja on runsaasti, eikä koti toimi asian suhteen, oppilashuolto kutsuu koolle verkostopalaverin. Palaverissa ovat koolla rehtori, luokanvalvoja, kuraattori, sosiaalityöntekijä, oppilaan huoltajat sekä oppilas.
• Koulu on tarvittaessa yhteydessä myös muihin viranomaisiin, kuten poliisiin ja sosiaalitoimeen, jos koulunkäyntivelvollisuutta ei hoideta.
• Tarvittaessa sivistyslautakunta tekee oppivelvollisuuden laiminlyönnistä poliisille tutkintapyynnön
Jos oppilas on laiminlyönyt kotitehtävänsä, voi opettaja määrätä oppilaalle kotitehtävien tekoa valvonnan alaisena työpäivän jälkeen enintään tunnin.
6.2.2 Käyttäytymishäiriöt
Perusopetuslaki edellyttää oppilailta asiallista käyttäytymistä koulussa. Kun häiriökäyttäytymistä esiintyy koulussa, niin oppilaan / oppilaiden kanssa keskustellaan ja tehdään tarvittavat toimenpiteet esim. jälki-istunto, yhteisneuvottelu vanhempien ja oppilaan kanssa, mahdollisesti siirto toiseen opetusryhmään.
Jokaisella koululla on omat lautakunnan hyväksymät järjestyssäännöt. Yhteisten osien lisäksi järjestyssäännöissä on koulukohtaiset lisäykset olosuhteiden mukaisesti.
6.2.3 Oppilaan poistaminen luokasta tai koulusta
Oppilas voidaan poistaa luokasta häiritsevän käytöksen vuoksi lopputunnin ajaksi tai koulusta lopputyöpäivän ajaksi. Asiassa menetellään seuraavasti:
• Oppilaalle tulee luokasta poistamisen jälkeen järjestää valvonta.
• Luokasta poistetun oppilaan luokanopettajalle ilmoitetaan asiasta.
• Luokasta poistamisesta ilmoitetaan kotiin.
Jos oppilas ei opettajan kehotuksesta huolimatta suostu poistumaan luokasta, voi opettaja poistaa hänet voimakeinoin:
• Tällöin opettajan on hankittava aikuinen todistaja paikalle
• Luokasta poistamiseen ei saa käyttää voimankäyttövälineitä eikä liiallista voimankäyttöä.
• Asiasta tulee aina tehdä selvitys koulutuksen järjestäjälle.
6.2.4 Jälki-istunto
Opettaja voi määrätä oppilaalle jälki-istuntoa enintään kaksi tuntia kerrallaan.
6.2.5 Kurinpitorangaistukset
Oppilasta voidaan rangaista perusopetuslain 36 §:n mukaan seuraavasti, jos tämä häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti:
• kirjallinen varoitus kuultuaan oppilasta, rehtori. Oppilaan huoltajille on varattava tilaisuus tulla kuulluksi
• oppilaan erottaminen määräajaksi (vanhempien kuuleminen), enintään kolmeksi kuukaudeksi , rehtori
• rangaistuksista on tiedotettava vanhemmille, opettaja
• rangaistukset merkitään koulun rangaistuspäiväkirjaan, rehtori
6.3. Koulukiusaaminen
Koulukiusaamista esiintyy jokaisessa koulussa. Keskeinen asia koulukiusaamisessa on se, kuinka asiaan puututaan ja kiusaamistilanteet selvitetään. Kiusaaminen on joko henkistä tai fyysistä. Henkistä kiusaamista on mm. haukkuminen, oppilaan eristäminen sosiaalisesti, tahallinen välinpitämättömyys ja yleensäkin kaikki se, minkä toinen kokee itselleen kiusalliseksi toiminnaksi. Kiusaaminen tuottaa kiusatulle mielipahaa. Fyysisessä kiusaamisessa käydään toiseen kiinni. Jokaisella oppilaalla on oikeus ehdottoman turvalliseen ympäristöön, jossa ei esiinny kiusaamista.
Jos koulussa ilmenee kiusaamista toimitaan seuraavasti:
• asiasta ilmoitetaan välittömästi kuraattorille tai rehtorille
• luokanopettaja ja kuraattori / rehtori keskustelevat asiasta kiusatun kanssa
• luokanopettaja ja kuraattori / rehtori keskustelevat asiasta kiusaajien kanssa
• koululle kutsutaan kokoon palaveri, jossa ovat läsnä kiusattu / kiusatut ja kiusaaja / kiusaajat vanhempineen, kuraattori / rehtori ja asianosaiset luokanvalvojat
• palaverin lopputuloksena odotetaan kasvatuskeskustelua kotona ja kiusaamisen päättymistä välittömästi
• asiaa tarkkaillaan ja kiusaamisen jatkuessa otetaan yhteyttä poliisiin. Seuraamuksina tulevat olemaan myös perusopetus- ja lukiolain mukaiset kurinpitotoimet: jälki-istunto, kirjallinen varoitus tai oppilaan erottaminen määräajaksi koulusta.
6.3.1. Kiusaamisen määritelmä
Kiusaaminen on koulussa tai oppilaitoksessa yhteen oppilaaseen/opiskelijaan kohdistuvaa negatiivista (suoraa tai epäsuoraa) toimintaa, jolle on tyypillistä toistuvuus. Kysymyksessä eivät ole yksittäiset hyökkäykset, jotka kohdistuvat milloin kehenkin oppilaaseen/opiskelijaan, vaan yksi lapsi tai nuori jopa aikuisopiskelija on systemaattisen ahdistelun kohteena.
6.3.2. Toimenpiteet
Tärkeätä on se, että kiusaamiseen puututaan heti/välittömästi.
• Se henkilö, joka näkee tai saa tietää, puuttuu tilanteeseen ja ilmoittaa luokanopettajalle/luokanvalvojalle.
• Oma luokanopettaja/luokanvalvoja, tarvittaessa toisen opettajan kanssa selvittää tapauksen.
• Jos kiusaaminen osoittautuu laajemmaksi tai vakavammaksi tai jatkuu edelleen, mukaan tulee rehtori, kuraattori ja/tai terveydenhoitaja. Asiaa käsitellään myös oppilashuoltotyöryhmässä.
• Vanhempiin otetaan yhteyttä aina, kun kyse on kiusaamisesta. Rehtoria ja koulukuraattoria informoidaan asiasta (dokumentointilomakkeen kopio).
• Kun kyse on pahoinpitelystä tai fyysisestä väkivallasta, asia annetaan poliisin tutkittavaksi. Alle 15-vuotiaaseen kohdistuva pahoinpitely on aina virallisen syytteen alainen rikos ja rehtori ja opettaja muiden ohessa ovat oikeutettuja tekemään asiasta rikosilmoituksen poliisille tai vaihtoehtoisesti ilmoitetaan asiasta pahoinpidellyn huoltajille.
• Lastensuojelulain 40§:n mukaan mm. koulutoimen palveluksessa olevalla henkilöllä on ilmoitusvelvollisuus lastensuojeluviranomaisille, jos hän virkaa tai tointa hoitaessaan on saanut tietää ilmeisestä perhe- tai yksilökohtaisen suojelun tarpeessa olevasta henkilöstä. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä puhelimitse sosiaalityöntekijälle tai kirjallisesti. (Lomakkeita löytyy kouluilta)
Periaate on se, että kiusaamisasioiden selvittelystä huolehditaan koulun tasolla. Sivistystoimenjohtajalle asiaa menee, jos tulee harkittavaksi oppilaan määräaikainen erottaminen koulusta (sivistyslautakunnan käsittelyyn sivistystoimenjohtajan esittelystä).
6.3.3. Kiusaamislomake
Raportti on viranomaistyössä syntynyt asiakirja. Vanhemmat saavat nähdä sen halutessaan.
• Lomakkeen täyttää asian ensiksi tietoonsa saanut tai havainnut luokanopettaja/luokanvalvoja/opettaja/kuraattori
• Lomake palautetaan kansliassa säilytettävään mappiin
• Tarvittaessa käytetään lisäliitteitä.
• Arkistoidaan 10 vuotta
• Tiedoksi: rehtori/koulun johtaja ja koulukuraattori
6.3.4. Ennaltaehkäisy
Tiedotus koulun tiedotuslehdessä, vanhempien illoissa, vanhempain yhdistyksissä jne. Tiedottamalla tuodaan yleiseen tietoon menettelytavat, joiden mukaan toimitaan kiusaamistapauksissa. Tiedotus myös koko koulun henkilöstölle.
Ohjeistus: Välituntivalvojalle laaditaan valvontaa koskevat ohjeet. Valvontaohjeet saatetaan myös vanhempien tietoon. Välituntivalvojan näkyminen välitunnilla on tärkeää ainakin ala-asteen kouluissa, esim. värikäs liivi tms. Ohjeistus on tärkeä myös opettajan oikeusturvan kannalta. Välituntivalvojana toimii aina opettaja. Avustaja tai harjoittelija voi olla opettajan apuna. Valvojana toimiva opettaja menee välitunnille heti tunnin päätyttyä, ei tarvitse lähteä kesken tunnin pidon. Kukin opettaja huolehtii luokkansa ulos tunnin päätyttyä.
Kaikki koulun työntekijät ovat velvollisia puuttumaan kiusaamistilanteisiin. Koulumatkoille ei valvontaa voida ulottaa. Koulumatkoilla tapahtuneesta kiusaamisen aiheuttamasta vammasta tehdään koulussa tapaturmailmoitus, koska koulun vakuutus kattaa myös koulumatkat.
Koulun työilmapiirin parantaminen ja seuraaminen:
• toisen huomioon ottamisen opettaminen
• Havainnointi, esim. luokan sosiogrammit
• tukioppilastoiminta
• tapakasvatus – hyvät tavat, koulun juhlakulttuuri
• eri henkilökuntaryhmien yhteistoiminta
• kummiluokkatoiminta
• muut mahdolliset toimintatavat
6.4. Seksuaalinen hyväksikäyttö
Seksuaalinen hyväksikäyttö on aina vakava rikos ja viranomaisasia eli sen käsittelyyn tulee ottaa mukaan sekä poliisi että lastensuojelun sosiaalityöntekijät heti alusta alkaen. Kun jo tapahtunut hyväksikäyttö tai sen epäily tulee koulussa esille, niin siitä tulee tiedottaa rehtorille, terveydenhoitajalle sekä kuraattorille. Nämä tahot ovat yhteydessä muihin viranomaistahoihin sekä huoltajiin. Asian käsittelyssä on tärkeää, että toimitaan nopeasti, otetaan yhteyttä ulkopuolisiin asiantuntijoihin ja varmistetaan ettei lisävahinkoa synny. Vaikka seksuaalinen hyväksikäyttö olisi tapahtunut kouluyhteisön ulkopuolella, koululla on silti velvollisuus tarvittaessa osallistua asian selvittämiseen ja jatkohoitoon yhteistyössä muiden viranomaistahojen kanssa.
Kun tulee epäilys tai ilmoitus seksuaalisesta hyväksikäytöstä:
• tapahtuneen tarkka kirjaaminen tärkeää; kysymykset, vastaukset, tuntemukset, reaktiot ja faktat
• dokumentoidut tiedot vain asiaa hoitavien henkilöiden tietoon
• yhteydenotto rehtoriin, terveydenhoitajaan ja kuraattoriin
• akuutissa tapauksessa yhteys lähimpään lääkäriin terveydenhoitajan harkinnan mukaan
• seksuaalinen hyväksikäyttöepäily tai jo tapahtunut hyväksikäyttö, on aina viranomaisasia eli yhteys poliisiin ja lastensuojeluun,
• koululla tärkeä rooli jatkohoidon onnistumisen kannalta
6.5. Väkivaltatapaukset
Väkivaltarikoksesta voi tehdä ilmoituksen poliisille uhri itse, tapauksen silminnäkijä tai kuka tahansa, joka on saanut teosta tiedon tai vihjeen. On tärkeää, että poliisi saa tiedon rikoksesta mahdollisimman pian.
Jos joudut pahoinpitelyn uhriksi:
- hakeudu hoitoon, jos olet välittömän hoidon tarpeessa.
- tee ilmoitus pahoinpitelystä poliisille joko puhelimitse tai henkilökohtaisesti. Jos et itse pysty tekemään ilmoitusta, pyydä jotain toista henkilöä ottamaan yhteyttä poliisiin puolestasi.
- turvaa todisteiden säilyminen siten, että tapahtumapaikka ja siellä mahdollisesti olevat jäljet pysyvät koskemattomina.
- jos pahoinpitelijä on tuntematon, paina muistiin tai kirjaa tuntomerkit, kulkuvälinen ja kaikki muut seikat, joista pahoinpitelijä voidaan myöhemmin tunnistaa.
- jos olet käynyt lääkärissä vammojesi vuoksi, pyydä lääkäriltä todistus vammojesi laadusta.
- jos poliisi ei ole tullut heti tapahtumapaikalle ja todistajat saattavat poistua, kirjaa heidän henkilötietonsa tai pyydä heitä ilmoittautumaan poliisille.
Jos näet jotain toista pahoinpideltävän:
- pyri rauhoittamaan tilanne, jos se on mahdollista, ilman että sinä joudut pahoinpidellyksi.
- anna tarvittava ensiapu ja hälytä sairasauto, jos se on tarpeellista.
- ilmoita tapauksesta poliisille ja kerro henkilötietosi. Kerro nimesi myös pahoinpidellyn uhrille,
- paina mieleesi tai kirjoita muistiin pahoinpitelijän tuntomerkit, kulkuvälineet ja pakosuunta. Myös pahoinpitelijän vaarallisuus (aseistautuminen, mielentila, uhkaukset, päihteiden tai huumeiden käyttö) ovat tärkeitä tietoja.
- turvaa todisteiden säilyminen siten, että tapahtumapaikka ja siellä mahdollisesti olevat jäljet pysyvät koskemattomina.
Poliisi tutkii asian ja siirtää sen syyttäjän harkittavaksi. Syyttäjä ratkaisee, siirtyykö asia tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Lisätietoja saa paikallispoliisilta ja kaupungin sosiaaliviranomaisilta sekä kunnan yleisestä oikeusaputoimistosta. Rikoksen uhria tukee valtakunnallinen Rikosuhripäivystys. Raiskauskeskus Tukinainen antaa maksutonta neuvontaa valtakunnallisesti. Seksuaalisen väkivallan uhreja auttaa myös Väestöliitto.
Poliisin hätänumero 112.
6.6 Päihteet
Liite: Jämsän kaupunki: Perus- ja lukio-opetuksen päihdesuunnitelma ”Kauas pilvet karkaavat”
6.6.1. Tupakointi
A. Tupakoinnin vähentäminen
Koulujen järjestyssäännöt ja tupakkalain 12 § kieltävät tupakoinnin koulualueella ja sen välittömässä läheisyydessä, koulun järjestämissä tilaisuuksissa sekä koulumatkoilla. Koulun tehtävä on kasvattaa lasta/ nuorta sekä oltava esimerkkinä hyvistä ja terveellisistä elämäntavoista.
Jämsän poliisi on lupautunut yhteistyökumppaniksi koululaisten tupakoinnin vähentämiseksi. Poliisi on luvannut sakottaa yli 15-vuotiasta koulun alueella kielloista huolimatta tupakoivaa oppilasta. Käytäntö on voimassa jo Jämsänkosken kouluilla ja poliisi toivoo kaikkien seudun koulujen toimivan samalla tavalla. Rangaistus ei näy rikosrekisterissä.
Käytäntö toimii siten, että ensimmäisellä kerralla oppilas saa jälki-istunnon ja suullisen varoituksen, jossa kerrotaan, että seuraavasta kerrasta tehdään lastensuojeluilmoitus ja yli 15-vuotiaan kohdalla asia siirtyy poliisin käsittelyyn mahdollista sakkorangaistusta varten.
Liitteenä toimintaohje ja jälki-istuntolappu, jolla asia tulee myös vanhemmille tiedoksi.
MENETTELYTAPA
Ensimmäinen kerta:
o Kun 15 vuotta täyttänyt oppilas tavataan ensimmäisen kerran kiistatta polttamasta tupakkaa koulun alueella tai sen välittömässä läheisyydessä koulupäivän aikana, annetaan hänelle välittömästi suullinen huomautus asiasta. Koulun erilaiset matkat kuuluvat ohjeistuksen piiriin.
o Suullinen huomautus kirjataan ohjeiden mukaisesti opettajanhuoneessa olevaan erilliseen tupakkakansioon. Oppilas saa lisäksi asiasta kahden (2) tunnin jälki-istunnon – jälki-istuntolomakkeessa asia saatetaan kodin tietoon.
o Suullinen huomautus kuuluu seuraavasti:
”Sinä _______________ koulumme oppilas olet polttanut tupakkaa koulupäivän aikana koulun alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ja olet siten rikkonut Suomen lakia (Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi: 12 §). Annan tästä sinulle suullisen huomautuksen. Seuraavista tupakointikerroista lähtee poliisille tieto, joka tulee tekemään asiasta lastensuojeluilmoituksen sosiaalitoimistoon. Lisäksi asiasta tulee sakkorangaistus.”
Seuraavat kerrat:
o Kun 15 vuotta täyttänyt havaitaan uudelleen kiistatta polttamasta koulun alueella tai sen välittömässä läheisyydessä, siirretään asia poliisin selvitettäväksi seuraavalla tavalla.
o Tapaus kirjataan kuten aiemminkin opettajanhuoneessa olevaan tupakkakansioon. Asiasta tiedotetaan perusopetuksen oppilaan kotiin jälki-istuntolomakkeen mukana. Jokaisen kalenterikuukauden lopussa rehtori tarkastaa kansiot ja toimittaa tarvittavat tiedot poliisille.
o Tupakoinnin havainnut opettaja toimii asiassa todistajana ja hänen yhteystietonsa toimitetaan poliisille oppilaan tietojen mukana.
o Oppilas tulee saamaan asiasta sakot.
HAVAINNON TUPAKOINNISTA TULEE OLLA KIISTATON!
OPETTAJA KUITTAA ALLEKIRJOITUKSELLAAN SEN, ETTÄ TIETO ASIASTA LÄHTEE KOTIIN JÄLKI-ISTUNTOLOMAKKEEN MUODOSSA.
6.7. Kotiongelmat
Kotiongelmilla tarkoitetaan sellaisia kotioloihin liittyviä ongelmia, jotka vaikuttavat oppilaaseen ja hänen koulunkäyntiinsä. Kotiongelmiin voidaan lukea esimerkiksi vanhempien päihteiden käyttö.
Oppilashuoltoryhmä on yhteydessä vanhempiin ja järjestää tarvittaessa tapaamisen, jos oppilaan koulunkäyntivaikeudet voivat johtua kotioloista. Vanhempien kanssa keskustellaan koulun ja kodin kasvatuksellisista tavoitteista. Jos kodin ja koulun yhteistyö ei toimi tai jos yhteistyöllä ei saavuteta asetettuja tavoitteita tai jos muuten katsotaan tarpeelliseksi, niin on mahdollista, että oppilashuoltoryhmä on yhteydessä muihin viranomaisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sosiaalitoimea ja/tai terveydenhuoltoa.
Kotiongelmiin liittyvissä asioissa menetellään seuraavasti:
• opettava opettaja ottaa yhteyttä luokan opettajaan tai oppilashuoltoryhmän edustajaan ja ilmaisee huolensa
• kuraattori / luokanopettaja on yhteydessä lapsen huoltajiin ja kutsuu heidät neuvotteluun, johon osallistuu tarvittaessa myös sosiaalityöntekijä
• neuvottelussa selvitetään tilannetta ja koulun mahdollisuuksia auttaa ja tukea
• neuvottelun pohjalta tehdään suunnitelma, jonka pohjalta toimitaan ja sovitaan mahdollisesta jatkotapaamisesta
6.8. Motivaatio-ongelmat / välinpitämättömyys
Jos oppilaan motivaatiossa on havaittavissa huolestuttavia muutoksia, niin asiaan puututaan seuraavasti:
• opettava opettaja keskustelee oppilaan ja opettajan kanssa
• luokanopettaja ottaa yhteyttä huoltajiin ja asia tuodaan oppilashuoltoryhmän jäsenen tietoon
• jos tilanteessa ei tapahdu muutosta parempaan, oppilashuoltoryhmä käsittelee asiaa
• luokanvalvoja kertoo huoltajille, että oppilaan asiaa on käsitelty oppilashuoltoryhmässä
• oppilashuoltoryhmä pohtii jatkotoimia, joita voivat olla oppilaan keskustelu oppilashuoltoryhmän jäsenen kanssa tai neuvottelu
Jos päädytään neuvotteluun:
• oppilashuoltoryhmä on yhteydessä lapsen huoltajiin ja kutsuu heidät neuvotteluun, johon osallistuu tarvittaessa myös sosiaalityöntekijä
• neuvottelussa selvitetään tilannetta ja koulun mahdollisuuksia auttaa ja tukea
• neuvottelun pohjalta tehdään suunnitelma, jonka pohjalta toimitaan
• sovitaan mahdollisesta jatkotapaamisesta
6.9. Muut kriisitilanteet
Kriisisuunnitelma: Kun kriisi koskettaa kouluyhteisöä
7 TERVEYTEEN LIITTYVÄT ASIAT
7.1. Fyysinen ympäristö
Fyysisen ympäristön turvallisuus
Perusopetuslaki: Kouluympäristön pitää olla terveellinen ja turvallinen
Huomioitavia asioita
• välineistön kunto
• sisäilman laatu
• valaistus
• ergonomia
• koulun piha-alueen telineet ja leikkivälineet
• liikenne ja liikennöinti
• koulukuljetusten järjestäminen
Puutteiden havainnointi ja ilmoittaminen
Työkoneiden käyttöohjeistus
Suojalaitteiden kunto-ohjeistus
Ryhmäkoot
• lähtökohtana turvallisuus, valvonnan onnistuminen
• yleisopetuksessa (suositus) ryhmäkoko max 25 oppilasta 1. ja 2. luokilla
• Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan ollessa integroituna luokkaan alentaa max-oppilasmäärän 20 oppilaaseen
• luokkien muodostaminen on riippuvainen monista asioista mm. ikäluokan koko
• pienissä ryhmissä yleensä parempi työrauha, joka vaikuttaa syrjäytymisriskiä vähentävästi ja yleistä turvallisuutta lisäävästi
• erityistä huomiota tulee kiinnittää ryhmäkokoon seuraavissa aineissa: tekn.työ/tekst.työ, liikunta, kotitalous
7.2. Terveyden edistäminen
7.2.1.Kouluyhteisön terveydestä huolehtiminen
Koululaisilla tulee olla terveellinen, turvallinen ja esteettisesti viihtyisä oppimisympäristö, jossa on huomioitu fyysisten työolojen, kuten sisäilman laadun, kalusteiden, sosiaalitilojen, säilytystilojen ja koulun siivouksen asianmukainen taso.
Koululaisten oppimisympäristön turvallisuus tulee olla säädösten edellyttämällä tasolla.
Koululaiset tuntevat ja ymmärtävät koulurakennuksen turvallisuusohjeet kuten hätäpoistumistiet ja niiden tarkoituksen koululaisille.
Kouluterveydenhuollon tehtävänä on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyössä oppilaiden, opettajien, oppilashuollon muun henkilöstön ja vanhempien kanssa.
Oppilaiden tulee olla mahdollisuus käyttää vettä janojuomana. Makeisten ja virvoitusjuomien myyntiä koulussa vältetään.
Oppilailla tulee olla koulussa työrauha.
Koulun työolot tutkitaan joka kolmas vuosi yhteistyössä koulun, kouluterveydenhuollon, työsuojelu tarkastajan, kunnan teknisentoimen ja työterveyshuollon kanssa. Koulun rehtori huolehtii, että työolot tulee tarkastettua määräajoin. ( koulun työoloselvitys )
Opettajien ja muun koulun henkilökunnan ensiaputaitoja ylläpidetään ja edistetään koulutuksella. Koulun ensiapuvälineistä ja kaapeista huolehditaan sovitusti.
7.2.2. Koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyö
Kouluterveydenhuolto osallistuu kodin ja koulun yhteistyön sekä oppilashuollon suunnitelman laatimiseen ja tarkistamiseen yhdessä opetus- ja sosiaalitoimen kanssa.
Kouluterveydenhuolto osallistuu koulun terveysriskien arviointiin ja yhteisten toiminta strategioiden valmisteluun koskien mm. tapaturmien ja päihteidenkäytön ehkäisyä, kriisi-, väkivalta- ja kiusaamistilanteita sekä muita erityistilanteita.
Oppilaiden hyvinvoinnin ja terveyden kokonaisvaltainen seuraaminen, arviointi ja tukeminen sisältyvät kouluterveydenhuollon tehtäviin yhdessä muiden kouluyhteisössä toimivien asiantuntijoiden kanssa.
7.2.3. Kouluyhteisön ilmapiiri ja johtaminen
Koulun johtamisessa on tärkeää selkeä tavoitteellisuus, oikeudenmukaisuus ja kyky toimia muuttuvissa tilanteissa.
Työyhteisössä tulisi keskustella avoimesti, kysellä ja kuunnella. Kaikkien yhteisön jäsenten myös oppilaiden tulisi voida osallistua työnsä ja työympäristönsä suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin.
7.3. Terveydenhuolto
Kouluterveydenhuollon rooli
• kouluterveydenhuollon opas 2002 suosittaa kouluterveydenhuollon keskimääräiseksi henkilöstötarpeeksi seuraavaa silloin kun koulussa on muuta oppilashuoltohenkilöstöä riittävästi ja kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri ovat perehtyneet tehtäviinsä
o kokopäiväistä kouluterveydenhoitajaa kohden on 600, korkeintaan 700 oppilasta tai 140 oppilasta/viikkotyöpäivä
o jos kouluterveydenhoitaja toimii useassa eri koulussa, oppilaita tulee olla tätä vähemmän
o koululääkärillä tulee olla vähintään yksi viikkotyöpäivä noin 500 oppilasta kohti
o jos käytettävissä oleva työpanos on pienempi tai henkilöstö ei ole erityisesti perehtynyt tehtäviin, joudutaan vastaavasti supistamaan toiminnan tavoitteita ja sisältöä
o erityiskoulun ja luokan oppilaat tarvitsevat noin kolme kertaa enemmän aikaa terveydenhoitajalta ja lääkäriltä
• kouluterveydenhuoltopalvelut tarjotaan koulun tiloissa
• kouluterveydenhuollon tiloihin ja niiden toimivuuteen on kiinnitettävä huomiota
Akuutit tilanteet:
• yhteys kouluterveydenhoitajaan
- Vitikkala 014-7172428
- Jokivarsi 014-7172414
- Seppolan koulu ja lukio 014-7172454
- Alhojärvi 014-7173352
- Partala 014-7173352
- Juokslahti 014-7173350
- Ruotsula 014-7173351
- Kaipola 014-761121
- Arvaja 014-761121
- Mustinka 014-7173348
- Kuoreveden koulu 03-5808361
• jos kouluterveydenhoitaja ei ole tavoitettavissa, niin yhteys terveysasemaan
• akuuteissa tilanteissa otetaan yhteys myös huoltajiin, joiden kanssa sovitaan jatkosta ja seurannasta
Seurantaa vaativat asiat:
• Jos oppilaan sairaus vaatii säännöllistä seurantaa, niin oppilashuoltoryhmä miettii kerrotaanko asiasta opettajille yleisellä tasolla ja ohjeistetaanko työyhteisöä sen varalta, jos oppilas sairastuu kesken koulupäivän. Tällaisissa tapauksissa neuvotellaan aina myös huoltajien kanssa. Terveydenhoitaja ottaa tarpeen mukaan asian esille oppilaan kanssa.
Terveydenhoitaja on yhteydessä oppilasta hoitaviin ulkopuolisiin tahoihin
Menettelytavat koulutapaturman yhteydessä:
• ensiapu
• kuljetus terveysasemalle
• yhteys kotiin
• tapaturmailmoitus
7.4. Ravitsemispalvelut
Kouluateria tehdään lapsen ja nuoren tarpeisiin, varmistamaan hyvää ravitsemusta ja nykyistä ja tulevaa terveyttä sekä oppilaan jaksamista päivän koulutyössä.
Oppilaille on tarjottava koulupäivinä tarkoituksenmukaisesti järjestetty, ravitsemussuositusten mukainen ja ohjattu täysipainoinen ja maksuton ateria.
Kouluruokailu on osa opetuksen budjettia ja siten kunnallisen päätöksenteon kohde. Ruokailu on myös osa koulun perustehtävää eli opetusta ja siksi se ei voi olla irrallinen osa koulussa vaan siinä vaaditaan kaikkien koulun työntekijöiden yhteistyötä ohjauksessa. Koulun yleinen kasvatusilmapiiri heijastuu kouluruokailun sujumiseen. Kouluruokailu on myös osa koulun kasvatustehtävää, joten ruokailutilanteen pitää olla ohjattua ja kytkeytyä eri oppiaineiden osaksi.
Kouluruokailu on osa oppilashuoltoa. Se kuuluu kaikille lasten ja nuorten terveydestä huolehtiville, mutta ennen kaikkea ruokailu on tärkeää lasten kotiväelle. Kouluruokailu on suora sosiaalinen tuki kouluikäisten perheille.
Kouluruuan ja ruokailun kehittäminen on yhteistyötä. Siinä ovat mukana opetustoimen hallinto, opettajat ja rehtorit, oppilaat ja vanhemmat, ruokalan työntekijät ja ruokailusta vastaavat suunnittelijat ja ruokapalvelupäälliköt., viranomaiset että asiantuntijat että ruokailijat.
Kouluruokailulla on mahdollisuus kaventaa oppilaide välisiä eroja turvaamalla kaikille yhtäläiset ruokailun mahdollisuudet lisäämällä valinnan mahdollisuuksia
8 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN
9 KOULUKULJETUS
OPPILAS
• on ajoissa sovitulla odotuspaikalla, että kaikki kuljetettavat ehtivät oikeaan aikaan kouluun
• odottaa autoa rauhallisesti eikä aiheuta vaaraa itselleen eikä muille
• nousee autoon reippaasti ryntäilemättä
• istuutuu penkille ja kiinnittää turvavyön
• automatkalla käyttäytyy asiallisesti ja ottaa muut kuljetettavat huomioon
• noudattaa hyviä tapoja ja kuljettajan antamia ohjeita
• pitää ajomatkan aikana turvavyön kiinnitettynä
• kertoo kuljettajalle, jos matkan aikana tulee ongelmia itselle tai toisille
• poistuu autosta viivyttelemättä. Jos joutuu ylittämään tien, odottaa, kunnes kuljetusauto on jatkanut matkaa
• ymmärtää pelisäännöt ja sitoutuu noudattamaan niitä.
VANHEMMAT HUOLEHTIVAT, ETTÄ OPPILAS:
• on ajoissa kuljetuspaikalla
• on pukeutunut sään mukaan
• käyttää pimeällä heijastinta
• kuljetusreitin varteen pyöräillessään käyttää pyöräilykypärää
• oppilaalla on mukanaan tarvittavat välineet asianmukaisesti pakattuna
Vanhemmat opastavat lastaan asianmukaiseen käyttäytymiseen ja turvallisuuteen koulumatkojen aikana. Jos oppilas ei tarvitse koulukuljetusta, vanhemmat ilmoittavat poissaolosta suoraan liikennöitsijälle sekä koululle. Huoltaja ei voi itse tilata koulukuljetusta eikä tehdä muutoksia kuljetusreitteihin.
KOULUN VASTUU:
• Rehtori huolehtii, että kuljetusten järjestelijä saa kuljetettavien luettelot, kouluajat ym. tiedot
• Kouluaika tarkoittaa sovittua kouluun tulo- ja koulusta lähtöaikaa
• Vuosittain kouluissa käsitellään koulukohtaiset koulukuljetusten pelisäännöt. Tässä mainittuja pelisääntöjä koulu voi käyttää pohjana.
• Koulu järjestää kuljetusoppilaiden valvonnan mahdollisena kuljetusten odostusaikana.
• Koulu arvioi kuljetusten toimivuutta ja kehittää kuljetusjärjestelyitä.
KULJETTAJAN VASTUU:
Valmistautuminen ajoon
• Positiivinen asenne tehtävän suorittamiseen
• asianmukainen asu
• koulukyytikilpi paikallaan
Ajokunto
• vaativa ja riskialtis kuljetustehtävä edellyttää kuljettajalta sekä fyysisestä että henkisestä kunnosta huolehtimista. Väsymys heikentää ajokykyä.
Ajoreitti
• Kuljetettavien lista aina mukana
• Mahdollisten muutosten huomioiminen päivittäin
Auton kunto
• Auto on määräysten sekä ohjeiden mukainen ja siisti
• turvavyöt kunnossa ja niitä on tarpeellinen määrä
Vaitiolovelvollisuus
• Kuljetettaviin tai heidän perheisiinsä liittyviä asioita ei kerrota ulkopuolisille
Kuljettajan tehtävät ajon aikana
• Varmistettava, että oppilailla on turvavyö kiinni
• esittäytyminen uuden lukuvuoden alkaessa
• ajaminen liikennesääntöjä noudattaen
• koulukuljetusreitin ajaminen tilauksen mukaisesti
• yhteisesti sovitun aikataulun noudattaminen
• pysähtymispaikkojen ilmoittaminen kuljetettaville
• pysäköiminen niin, että kuljetettava voi nousta ja jäädä kyydistä turvallisessa paikassa
• oppilaiden sijoittaminen kuljetettavien koko huomioiden
• kuormitusmääräysten noudattaminen
• liikuntavälineiden kuljettaminen
• järjestyksenpito autossa
• ongelmatilanteissa yhteydenotot huoltajaan ja koululle ja/tai koulutoimistoon
• autosta poistuvan oppilaan opastaminen
• erityistä huolenpitoa vaativien (esim. näkörajoitteisten) oppilaiden huoltaminen vastaanottavalle henkilölle saakka
• kohtelias, asianmukainen ja esimerkillinen käytös
• vanhempien kuljetusmuutostoiveista ilmoittaminen kuljetuksen tilaajalle
• kääntöpaikan turvallisuuden varmistaminen
• puhelinnumeron antaminen huoltajille mahdollisten sairastumisten ja poissaolojen varalta
10 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ
|
|
|
|
|