|
|
JYK Helsingin seniorit tutustuivat 23.4. klo 13-15 Mannerheim-museoon, joka sijaitsee Kaivopuistossa Kalliolinnantie 14:ssa. Se on ollut Mannerheimin koti kautta vuosikymmenien 1920-luvulta lähtien. Näkymät talon ikkunoista olivat aikanaan Helsingin parhaat eikä moittimista ole vieläkään, vaikka tontti onkin pienentynyt ja eteen tullut rakennus. Mannerheim-museo on tärkeä tutustumiskohde suomalaisille. Se antaa pitkän näkymän, paitsi Mannerheimin 59-vuotiseen julkiseen uraan, tätä kautta myös Suomen historian tärkeisiin vaiheisiin. Mannerheimin urasta puolet kului Tsaari-Venäjän palveluksessa. Hän oli mm. keisari Nikolai II:n adjutantti. Hänen vuosina 1906-1908 ratsain halki Aasian tekemänsä matka oli tieteellisessä mielessäkin merkittävä tutkimusmatka, jolla hän mm. keräsi puhenäytteitä oletetuista sukulaiskansoista. Se oli myös sotilaallinen tiedustelumatka Venäjän häviämän Japanin sodan jälkeen, johon Mannerheim osallistui. Palatessaan Suomeen 1917 Mannerheim oli ylennyt jo kenraalimajuriksi, jollaisena hän vastaanotti valkoisen armeijan ylipäällikkyyden. Museo kertoo Mannrerheimin harrastuksesta kodin sisustukseen, jota varten hän toi ulkomailta kiinnostuksensa kohteita. Kunniamerkkikokoelma täyttää yhden huoneen. Mannerheim on harvinainen henkilö siinäkin, että hän sai sekä ensimmäisen että toisen maailmansodan molemmilta osapuolilta kunniamerkkejä. Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan Mannerheim kutsuttiin Suomen ensimmäiseksi valtionhoitajaksi. Kun hän myöhemmin palaisi presidentiksi jälleen murrosvaiheessa 1944-1946, hän on ainoa suomlainen kahteen otteeseen vltionpäämiehenä toiminut henkilö. Museossa on muotokuvia Mannerheimin esi-isistä, jotka hekin monet ovat olleet historian merkkihenkilöitä, sekä suvusta.
Museokäynnin jälkeen lounastettiin Suomen Lähetysseuran Teranga-ravintolassa. Lounaalla Jämsän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Merja Lahtinen, ylioppilas Jämsän lukiosta 1989, matematiikan lehtori Jämsän lukiossa , kertoi ajankohtaiset Jämsän kuulumiset sekä JYK seniorien kuulumiset. Jämsän kaupungin talous on 6 miljonaa euroa alijäämäinen, joten edessä ovat rankat säästötoimet. Ensimmäiseltä valtuustokaudeltaan Merja kertoi Jämsän ja Jämsänkosken kuntaliitoksen aiheuttaneen paljon yhteensovittamista. Eräs kuntaliitoksen seuraus on ollut, että yhdistettyjen Jämsän ja Jämsänkosken lukioitten yhteinen ylioppilasjuhla pidetään nykyisin Jämsänkoskella Mäntymäellä. Vuonna 1973 valmistunut Jämsän lukion rakennus on korvattava uudella. Tyhjänä olevan Seppolan koulun paikalle on tulossa liiketalo.
|
Jämsän yhteiskoulun ja yhteislukion entisten oppilaiden yhdistyksen vuosikokous pidettiin 20.10.2012 Jämsän lukion opettajainhuoneessa.
Kokous käsitteli sääntömääräiset asiat hyväksyen vuosikertomuksen ja tilit sekä myöntäen johtokunnalle vastuuvapauden. Toimintavuoden 2012-2013 jäsenmaksuksi päätettiin edelleen 5 euroa. Päätettiin, että jäsenmaksun voi maksaa useammaksikin vuodeksi kerrallaan. Yhdistyksen nimi päätettiin muuttaa Jämsän yhteiskoulun seniorit ry:ksi, joka oli saanut ylivoimaisesti suurimman kannatuksen. Muita jäsenkunnalta tulleita ehdotuksia olivat JYKin komiit, JYKn seniorit ja Jämsän yhteiskoulun alumnit. Yhdistys kiittää jäseniään aktiivisuudesta nimiehdotuksissa.
Yhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja opetusneuvos Aaro Hakkarainen halusi luopua puheenjohtajuudesta. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Pentti Rauhala, muiksi johtokunnan jäseniksi Aaro Hakkarainen, Anja Hakkarainen, Sanna Hätönen, Hannu Iivonen, Kalle Laaksonen, Merja Lahtinen, Erkki Mäntylä ja Kaija Saarikko.
Toiminnantarkastajiksi valittiin Pekka Koivisto ja Pekka Virkkunen, varalle Kristiina Palmroth-Lukkariniemi ja Ritva Nurminen.
Kokousta seuranneessa johtokunnan kokouksessa varapuheenjohtajaksi valittiin Aaro Hakkarainen, sihteeriksi Merja Lahtinen ja rahastonhoitajaksi Erkki Mäntylä.
Johtokunnan kokouksessa päätettiin, että yhdistyksen johtokunnan jäsenet osallistuvat luokkakokouksiin, joista toivotaan tietoa Aarolle, Merjalle, Pentille tai Kallelle. Yhdistys tarjoaa luokkakokousväelle kahvit. Koulumuistoja vastaanottaa puheenjohtaja. Päätettiin jakaa stipendejä Jämsän lukion ja Paunun koulun opiskelijoille yhteensä 340 euron edestä. Päätettiin jakaa Meidän koulu-kirja riemuylioppilaille ja tehostaa sen markkinointia.
|
JYK-seniorien joululounasta nautittiin jo perinteeksi muodostuneeseen tapaan Helsingissä Suomalaisella Klubilla. Paikalla oli yli 20 senioria.
Joululounaalla Kalle Laaksonen kiitti viisi vuotta toiminutta järjestelytoimikuntaa Ilkka Savijärvi (pj.), Tuomo Ilomäki (sihteeri), Pirkko Koski ja Eeva Kuvaja idearikkaasta monipuolisesta ohjelmasta, jota on järjestetty neljä kertaa vuodessa. Eija Kilpi on järjestänyt kirkkokäyntejä ja Pirkko Koski teatterivierailuja.
Vapaamuotoisen toiminnan luonteeseen kuuluu, että vetovastuu kiertää. Uusi järjestelytiimi Kalle Laaksonen, Anja Hakkarainen, Ulla Lehtiniemi ja Pentti Rauhala aloittaa tammikuussa työnsä. Mannerheim-museoon tutustuminen huhtikuussa on jo sovittu. Oman joukon piiristä on luvassa esityksiä, jotka liittyvät Jämsän seudulla vaikuttaneisiin henkilöihin (Karhumäen veljekset, Heikki Juven). Tarkoitus on myös tiivistää yhteyksiä Nyky-Jämsään päin. Pääyhdistyksen sihteeri Merja Lahtinen, keskeinen kuntapäättäjä, on lupautunut vierailemaan kokouksessamme ja kertomaan, mikä Jämsässä on ajankohtaista. Suunnitelmiin kuuluu myös omien kotisivujen perustaminen.
Joululounaan esitelmän piti Pentti Rauhala aiheenaan Hiljaisuuden retriitit, joista hän kertoi pitkän omakohtaisen kokemuksensa pohjalta. Hiljaisuuden retriitit ovat hengellisen elämän muoto, jossa vetäydytään viikonlopuksi täydelliseen hiljaisuuteen ja voidaan kokea mietiskelyn elvyttävää voimaa. Useat seurakunnat järjestävät retriittejä, ja niiden pitopaikkana ovat usein luonnonkauniit seurakuntien kurssikeskukset. Retriitit tarjoavat nykyajan hektisessä elämässä tarpeellisen mahdollisuuden irroittautua hetkeksi kellon ja kalenterin orjuudesta. Ne voi kokea, paitsi hengellisenä, myös maalliseen työnohjaukseen rinnastettavana kokemuksena. Tietoa hiljaisuuden retriiteistä saa seurakunnilta sekä Hiljaisuuden ystävät ry:n nettisivulta. Esitys herätti vilkkaan ja monipuolisen keskustelun.
|
Helsingin JYK -seniorit kokoontuivat 11.10. Vuosaaren satamassa sijaitsevaan 3,5 vuotta vanhaan Merimieskirkkoon. Ohjelman oli suunnitellut pastori Eija Kilpi, ja se koostui Suomen Merimieskirkko ry:n eläkkeellä olevan kehittämispäällikkö Esko Vepsän ja johtava satamakuraattori Päivi Tuomen puheenvuoroista.
Esko Vepsä on, paitsi merimieslähetystoiminnan pitkäaikainen veteraani, myös oiva Helsingin historian tuntija. Hän kertoi, että Helsingin tullessa pääkaupungiksi 1812 ja kaupungin väkiluvun lähtiessä kasvuun 10 000 - 15 000 asukkaasta kasvun syy ei ollut vain pääkaupungiksi tulo, vaan se, että kaupungissa oli venäläinen Viaporin laivastotukikohta. Tukikohdassa oli 30 000 sotilasta, ja siellä oli 80 % Venäjän laivastosta. Tämä potentiaali merkitsi suurta kulutuskysyntää ja veti kansainvälisiä kauppaliikkeitä. Engelin luoman Senaatintorin arkkitehtoninen idea perustuu siihen, että korkeimmalla on kirkko, sitten yliopisto, sitten valtion ylin hallinto ja sitten oikeuslaitos.
Merimieskirkko on vihitty ekumeenisin menoin, ja se tarjoaa palveluita, paitsi merimiehille, myös rekkakuskeille. Näin on muuallakin maailmassa. Merimieslähetyksen toiminta oli alkuvuosikymmeninä myös Suomen suurruhtinaskunnan ulkomaanlähettiläänä toimimista , ja merimiespapeilla oli 2000-luvulle saakka diplomaattistatus.
Lopuksi 22-päinen osanottajajoukko sai ihailla sataman hallintorakennuksen näköalatasanteelta maisemia yli Suomenlahden aina Tallinnaan asti.
Kokouksen lopuksi vetäjät Tuomo Ilomäki ja Ilkka Savijärvi esittivät toiveen, että Helsingin JYK-senioritoiminnalle löytyisi uusia vetäjiä nykyisten neljän toimintaa jatkamaan.
|
Yhdistyksen vuosikokous pidettiin lauantaina 8.10.2011 klo 12.00 Jämsän lukion opettajainhuoneessa. Vuosikokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Puheenjohtajana jatkaa opetusneuvos Aaro Hakkarainen. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Sanna Hätönen. Muut hallituksen jäsenet ilmenevät kohdasta Hallitus. Yhdistyksen jäsenmaksuksi päätettiin edelleen 5 euroa.
Vuosikokouksen jälkeen pidetyssä hallituksen kokouksessa valittiin varapuheenjohtajaksi Pentti Rauhala, sihteeriksi Merja Lahtinen ja rahastonhoitajaksi Erkki Mäntylä sekä hyväksyttiin uuden toimintavuoden toimintasuunnitelma. Jäsenille lähetetään vuodenvaihteessa 2010/2011 jäsenkirje. Luokkakokouksiin osallistutaan entiseen tapaan kutsuttaessa. Lukion oppilaille annetaan 4 kpl 50 euron stipendejä, ja yläasteen oppilaille kaksi 50 euron stipendiä. Ehdotuksia yhdistyksen uudeksi nimeksi oli tullut runsaasti: Jykin seniorit, Jykin komiit, Jykin jäämit, Jämsän yhteiskoulun seniorit, Tatin kasvatit, Jämsän yhteiskoulun alumnit ja Jykin aikuiset. Hallitus kiittää yhdistyksen jäseniä aktiivisuudesta ja palaa nimiasiaan toimintavuonna.
|
Pentti Rauhala, puheenjohtaja
Merja Lahtinen, sihteeri
merja.lahtinen(at)jamsa.fi
p. 040 - 846 8907
Erkki Mäntylä, rahastonhoitaja
Aaro Hakkarainen, varapuheenjohtaja
Anja Hakkarainen
Sanna Hätönen
Hannu Iivonen
Kalle Laaksonen
Kaija Saarikko
|
Helsingissä vaikuttavat Jämsän Yhteiskoulun Seniorit kokoontuivat joululounaalle to 1.12.2011 klo 12 Helsingin Suomalaiselle Klubille. Paikalla oli yli 20 jäsentä. FM Kalle Laaksonen piti filosofisen esitelmän aiheesta Ennustamisesta jälkiviisauteen, joka herätti vilkasta keskustelua. Esitelmässä Kalle analysoi vuonna 1981 Sitran toimesta laadittua Suomen talous 2010 -ennustetta, jota hän oli itsekin tekemässä. Hänen arvionsa mukaan kolme kiinnostavinta muutosta, joiden suuruutta ennusteessa aliarvioitiin, olivat teknologian kehitys, globalisaatio ja poliittiset muutokset. Kallen jälkiviisas opetus oli kiinnittää enemmän huomiota mahdollisuuksiin kuin uhkiin ja kriiseihin. Sopii hyvin näihin eurokriisin aikoihinkin.
Seuraava Helsingin seniorien tapaaminen on ke 29.2.2012, jolloin on ohjelmassa Helsingin Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä klassikkonäytelmä Metsä.
Helsingin seniorien toiminnasta saa tietoja seuraavilta: ilkka.savijarvi(at)elisanet.fi, pirkko.kosk(at)helsinki.fi, eeva.kuvaja(at)kolumbus.fi, tuomo.ilomaki(at)kolumbus.fi
------------------------------------------------------------------
KIITOS kaikille yhdistyksen 30-vuotisiltamissa mukana olleille ja juhlan järjestäneille!!
Sihteeri otti muutaman kuvan iltamissa ja ne tulevat tänne lähipäivinä. Iltamissa muutamalla oli kamera mukanaan. Jos niitä kuvia voi julkaista tällä sivustolla, niin lähetä ne yhdistyksen sihteerille sähköisessä muodossa (merja.lahtinen (at) jamsa.fi).
Yhdistyksen historiikin löydät hieman alempaa tältä sivustolta kohdasta "Mappi".
------------------------------------------------------------------
Jos haluat liittyä yhdistyksen jäseneksi, niin ilmoita osoitetietosi sihteerille (merja.lahtinen (at) jamsa.fi tai p. 040 - 846 8907).
------------------------------------------------------------------
Yhdistys piti vuosikokouksensa 24.10.2009. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Puheenjohtajana jatkaa Aaro Hakkarainen ja johtokunnan kokoonpano on sama kuin edellisenäkin toimintavuonna.
|
|
Uolevi_Lehtinen_100605.PDF 65.2 kt 08.06.2010
Professori Uolevi Lehtinen esitti Jämsän yhteiskoulun vuoden 1960 ylioppilaiden tervehdyksen Jämsän ja Jämsänkosken lukioiden yhteisessä kevätjuhlassa Mäntykallion koululla 5.6.2010.
|
|
112.2 kt 02.05.2010
|
|
37.1 kt 02.05.2010
|
|
54.4 kt 02.05.2010
|
|
11.1 kt 02.05.2010
|
|
2 Mt 18.07.2008
|
|
Jämsän Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten päässeet ylioppilaat pitivät luokkakokouksensa 30.5. ja kokoontuivat riemuylioppilaina yhteiskuvaan Seppolan koulussa 31.5. Jämsän lukion uusien ylioppilaiden lakkiaisjuhlan jälkeen. Vuonna 1958 kirjoittajia oli 44, joista 32 osallistui kevään 2008 luokkakokouksiin ja 29 osallistui riemuylioppilaina lakkiaisjuhlaan.
(Riemuylioppilaiden kuva löytyy yllä olevasta mapista klikkaamalla.)
Seuraavan tervehdyksen uusille ylioppilaille esitti riemuylioppilas dipl.ins. Tuomo Ilomäki Espoosta:
Herra rehtori, arvoisat opettajat ja vanhemmat, hyvät uudet ylioppilaat!
Meille Jämsän Yhteiskoulun vuoden 1958 ylioppilaille on suuri ilo ja kunnia päästä juhlimaan kanssanne entiseen opinahjoomme. Haluamme kiittää tästä mahdollisuudesta erityisesti Jämsän lukion rehtoria Juha Damskäggiä. Meitä entisiä ylioppilaita on täällä paikalla 30, mikä lienee en-nätys tähänastisissa riemuylioppilastapaamisissa. Itse asiassa eilen illalla omissa luokkakokouksis-samme oli vieläkin enemmän osallistujia, mutta joidenkin piti tänään mennä omien lastenlastensa lakkiaisiin. Tämän tilaisuuden jälkeen me keskimäärin 70-vuotiaat seniorit jatkamme yhdessäolo-amme paikallisella kiertoajelulla ja Päijänne-risteilyllä. Haluamme siten uteliaina tarkastella, mi-ten 1950-luvun kouluaikojemme ympäristö on muuttunut. Enää vain muutama meistä asuu Jämsän seudulla. Suurin osa on aikanaan opintojen ja työn perässä muuttanut ympäri Suomea, lähinnä pääkaupunkiseudulle.
Kun valmistelin tätä tervehdystä, katsoin vuoden 1958 MMM-kirjasta, mitä mahdollisia merkkita-pauksia oli sattunut ylioppilasvuotenamme, Suomessa tai maailmalla. Omaan muistikuvaan kun ei tällä iällä voi enää paljoakaan luottaa. Tulos oli valitettavan köyhä. Itse asiassa edellisen vuoden lopulla, siis joka tapauksessa abivuotenamme, Neuvostoliitto oli lähettänyt ensimmäisen tekokuun avaruuteen. Me oppilaat saimme tietenkin tapauksesta ainekirjoitusaiheen. Maamme valtiollinen elämä oli sekavassa vaiheessa, sillä tuona vuonna toimi peräti kolme hallitusta: ensin Rainer von Fieandtin virkamieshallitus, sitten Reino Kuuskosken virkamieshallitus ja lopuksi K. A. Fagerhol-min kuuluisa yöpakkashallitus. Urho Kekkonen oli valittu presidentiksi kaksi vuotta aikaisemmin. Vuoden 1958 huomattava mediatapaus - niin kuin nykyisin sanottaisiin - näytti olleen Pirkko Man-nolan kruunaaminen Miss Suomeksi.
Meidän kouluaikaisista opettajistamme tuskin ketään on enää elossa. Muistoissamme elävät kuiten-kin vahvasti muun muassa sellaiset persoonat kuin Hellin Koskivaara, Eino Laaksonen, Sirkka Ee-rola, Arvo Koskinen, Aili Pöllänen, Lempi Ahtola, Aino Saarinen ja Alli Luoma unohtamatta muita ja varsinkaan rehtoriamme Veikko Arohonkaa. Ne harvat meistä, jotka aloitimme jo silloisen keski-koulumme Jämsän Yhteiskoulussa 50-luvun alussa, muistamme hyvin myös aikaisemman kunnioite-tun rehtorimme Lahja Reposen. Osa meistä aloitti koulunsa vanhassa puurakenteisessa niin sano-tussa tattikoulussa. Uusi koulurakennus ja myös tämä meille nostalginen juhlasali valmistuivat meidän kouluaikanamme.
Me entiset Jämsän Yhteiskoulun kasvatit saimme vankan pohjan myöhemmille opinnoillemme ja työurallemme. Joukossamme ovat edustettuina monenlaiset ammatit ja tutkinnot aina professoriin asti. Saanen lopuksi esittää oman henkilökohtaisen havaintoni kouluarvosanojen merkityksestä, en kuitenkaan omistani vaan toisten. Kun toimin lähes neljäkymmentä vuotta erään sähköalan järjes-tön johdossa, jouduin myös rekrytoimaan kymmeniä työntekijöitä sekä kaupallisiin että teknisiin asiantuntijatehtäviin. Vaikka matematiikan, kielten tai muiden aineiden hyvistä arvosanoista ei suinkaan ollut mitään haittaa, huomasin ennen pitkää, että äidinkielen kouluarvosanat korreloivat parhaiten hakijoiden myöhemmän työmenestyksen kanssa. Työelämän useimmissa ammateissa ni-mittäin viestintä ja muut sosiaaliset taidot ovat ehdottoman tärkeitä. Ja kouluarvosanoista täysin riippumatta, aktiivisen liikuntaharrastuksen merkitystä työssä jaksamiseen ja elämän laatuun ei voi koskaan korostaa liikaa.
Hyvät uudet ylioppilaat! Jämsän Yhteiskoulun vuoden 1958 ylioppilasluokkien puolesta toivotan teille mitä parhainta menestystä tulevissa opinnoissanne ja elämässänne! Me tarkkailemme tuolta pilven reunalta, kun te riemuylioppilaina viidenkymmenen vuoden päästä kokoonnutte Jämsään muistelemaan omaa kouluaikaanne. Onnea urallenne!
|
|
|