Peda.net > Verkkoveräjien etusivu > Edellisen tason veräjä >

Opintiellä jo vuodesta 1869

YLLÄPITOON >>    

Opintiellä jo vuodesta 1869

Vuonna 1866 annettiin Suomessa kansakouluasetus, joka toi kuntakokoukselle oikeuden perustaa kansakouluja. Tärkeä edellytys koulujen yleistymiselle ja opetuksen korkealle tasolle oli vuonna 1863 tapahtunut Jyväskylän seminaarin perustaminen, josta ensimmäiset opettajat valmistuivat 1867.

Vuonna 1867 maaliskuun 30. päivänä kuntakokous pitkän keskustelun jälkeen päätyi myönteisesti valmistelemaan kansakoulun perustamista Jämsään. Paikalla oli paljon koulun vastustajia, jotka vetosivat mm. siihen, että "työnteosta ei tule enää mitään, kun pännän kanssa ruvetaan heilumaan". Yksimielisyyttä valmisteltiin monta tuntia. Kuitenkin vasta sen jälkeen, kun osa ehdottomista vastustajista oli poistunut paikalta kantansa voittoon luottaen, tehtiin kokouksessa päätös, josta pöytäkirja kertoo: Yksimielisesti päätettiin tähän pitäjään laittaa Kansakoulu ja sitä valmistamaan ja esittelöä antamaan, joka tulee tutkisteltavaksi ja vahvistettavaksi Kuntakokouksessa.

Valittiin komitea, johon kuuluivat seuraavat:
Seurakunnan Kirkkoherra Provasti Nordström, Kappalainen Urbin, Magisteri Wilen, Kirkkoväärti Arvelin, Talollinen Paattinen, Samoin Könkkölä, Samoin Koljonen, Samoin Kaipola-Niemi, Samoin Witikkala, Kauppias Hellsten, Puustellin vuokraaja Talviala.

Johtokunta ei saanut koulun rakentamiselle eikä ostamiselle riittävää kannatusta ja niin käytännön koulutyö aloitettiin syyskuun 20. päivänä 1869 vuokratuissa huoneistoissa.


Kansakoulu jakautui tuolloin kahteen osaan: poikakouluun, joka toimi Honkalan Keskisessä, sekä tyttökouluun, joka toimi Hinkkalassa. Poikakoulussa oli ensimmäisenä lukuvuotena 53 oppilasta ja tyttökoulussa 44. He olivat enimmälti varakkaiden lapsia, mutta kun kuultiin, ettei koulumaksuja ollut lainkaan, niin myös varattomat uskaltautuivat panemaan lapsiaan kouluihin.

Kunta osti nimismies H. Palmrothilta Ylä-Taurialan tilasta 5.3.1881 nykyisen koulutontin 2500 markan kauppahinnasta. Rakentamispäätös tehtiin kuitenkin vasta tammikuussa 1883 ja koulutalo valmistui 1884.

Jokivarren koulu oli kymmenen vuotta pitäjän ainoa kansakoulu ja vasta vuonna 1879 perustettiin toinen Koskenpäälle sekä seuraavat neljä koulua vasta 1891. Näistä kolme tuli nykyisen Jämsän alueelle.

Kun vuonna 1921 valmistui "tiilikoulu", alakouluun ilmoittautui kaikkiaan 124 oppilasta. Oppilasmäärän todettiin olevan liian suuri kahdelle alakoulun opettajalle ja päätettiin hankkia alakouluun kolmas opettaja.

Uusin koulurakennus, "päärakennus", valmistui vuonna 1990. Nykyisin koulussa on noin 280 oppilasta, yksitoista luokanopettajaa sekä erityisopettaja, englanninopettaja ja kiertävä saksanopettaja.




Jokivarren koulun johtajat:

Vilho Hirsjärvi 1905-1945
Konstantin Kontratjev 1945-1950
Leuto Haapasalo 1951-1953
Viljo Kilpiö 1953-1976
Esa Kytöharju 1976-1999
Antti Manninen 1999-


Lähde:
Pitkäjärvi, Pekka: Jämsän koululaitoksen vaiheita 110 vuoden ajalta,
Jämsän Lehti Oy, 1980
 

Kuvia vuosien varrelta

Jokivarren kansakoulu vuonna 1905. Kuvaaja tuntematon.



Kuva JI

Kuva JI

Kuva JI

Kuva JI

Jokivarren peruskoulu vuosituhannen vaihteessa. Kuvat JI.