|
|
|
|
Linkki HY2:n Aatteet-osioon |
|
Etiikan teorioita, soveltavaa etiikkaa, videoita, caseja keskustelun pohjaksi, kirjoittamisohjeita |
|
Ylioppilakirjoitustehtäviä ja vastausanalyysejä. Kysymyksiä ja vastauksia |
|
|
|
|
|
|
|
 |
FI2 kurssin pääasiat
1. käsitteet
2.metaeettiset, hyvän elämän malleihin liittyvät, oikeus- ja velvollisuuseettiset (Kantin kategorisen imperatiivin ykkös- ja kakkosmuotoilu), seurauseettiset ja yhteiskuntasopimukseen perustuvat eettiset teoriat
3. moraalisen päättelyn ominaispiirteet ja moraalisten ongelmatilanteiden hahmottaminen
4. soveltavan etiikan kysymysten ratkaisumahdollisuuksia
5. järki ja moraalisten ongelmien ratkaiseminen
Miten vastaan?
1. Vastauksessa pitää määritellä kaikki tehtävässä mainitut käsitteet.
Oppikirjan tehtävä s. 77 Ovatko nykyajan ihmiset elämänasenteiltaan pikemminkin stoalaisia kuin epikurolaisia?. Epikurolaisuudesta ja stoalaisuudesta on kirjoitettava lyhyesti taustaa ja erityisesti niiden edellyttämät asenteet ja sitten vain vertailemaan näitä kolmea. Muista, että eri puolilla maapalloa asuvilla nykyajan ihmisillä saattaa olla erilaisia elämänasenteita, esim. länsimainen, islamin, afrikkalainen.
2. Vastauksesta on käytävä selkeästi ilmi, onko kyse faktasta vai sinun mielipiteestäsi. Mielipiteet on perusteltava ja niitä esitetään vain, jos otsikossa pyydetään tekemään niin.
3. Väittämätehtävissä pisteitä saa vain perusteluista.
4. Tärkein asia on tehtävän analysointi eli sen selvittäminen, mitä kysytään ja mitä pitää tehdä: selostaa, arvioida, vertailla, soveltaa, kirjoittaa esimerkki tai essee, esittää väitteitä puolesta ja vastaan, pohdi (asiaa tarkastellaan eri näkökulmista, ei tarvitse löytää ratkaisua), mitä ongelmia liittyy...(ongelmien listaaminen mahdollisesti eri teorioiden tarjoamia ratkaisuyrityksiä, mutta ei lopullista ratkaisua), tee luettelo, laske hedonistinen kalkyyli...
Vastausehdotus oppikirjan tehtävään s. 89 Olemassaolo tuottaa ahdistusta. Missä mielessä tämä on filosofinen väite ja missä mielessä tas psykologinen?
Filosofinen sikäli, että olemassaolon kysymykset ( mitä on, miten on, olevaisen määrä ja laatu) kuuluvat yhteen filosofian osa-alueeseen metafysiikkaan ja millaisessa yhteiskunnassa oleminen ahdistaa/ei ahdista kuuluu yhteiskuntafilosofiaan ja sen miettiminen, onko ahdistuminen oikein/väärin/hyve/oikeus/oikea asenne/velvollisuus liittyy etiikkaan eli moraalifilosofiaan.
Psykologiselta kannalta katsottuna ahdistus on tunne, epämääräistä pahaa oloa.. Sitten vain pohtimaan mikä pahanolon tunteen aiheuttaa ja miksi. Tyytymättömyys itseen, muihin, työhön jne.
|
agnostismi, kanta jonka mukaan perusteltua tietoa ei voi saada sellaisista asioista kuin Jumalan olemassaolo, sielun kuolemattomuus tai yliluonnollisten ilmiöiden olemassaolo
analyysi, erittely, tiedonhankintamenetelmä, joka pyrkii erittelemään jonkin kokonaisuuden osiinsa
annetun myytti, metafyysinen taustaoletus, jonka mukaan on reaalisesti olemassa oleva todellisuus,jonka oleminen ei riipu ihmisen tavasta hahmottaa sitä
antinomia, ristiriita (Kant)
antirealismi, kanta jonka mukaan tieteellisten teorioiden ja todellisuuden välille ei tarvitse olettaa vastaavuussuhdetta
a posteriori-tieto, havaintojen avulla saatava tieto
a priori-tieto, ilman havaintokokemusta saatava tieto
argumentointi, käsitysten perusteleminen loogisesti sitovien päätelmien avulla
autonomisuus, riippumattomuus
deduktiivinen päättely, johtopäätös seuraa premisseistä niiden loogisen muodon perusteella sisällöstä riippumatta; jos premissit ovat tosia, niin myös johtopäätös on loogisesti tosi
demarkaatio-ongelma, kysymys siitä, missä kulkee tieteen ja epätieteen raja
demonstratiivinen tieto, ideoiden välisiä suhteita koskeva loogis-matemaattinen tieto (Locke)
determinismi, käsitys jonka mukaan tapahtumien kulku on vääjäämätöntä eikä mikään voi tapahtua toisin
kausaalinen (mekaaninen) determinismi, luonnossa vaikuttaa järkkymätön syyn ja seurauksen laki ja kaikki tapahtumat määräytyvät lainomaisesti edeltävistä syistä
teleologinen determinismi, kanta jonka mukaan kaikki tapahtumat suuntautuvat vääjäämättömästi kohti päämäärää
dualismi, jonka mukaan todellisuus koostuu kahdesta toisistaan riippumattomasta substanssista, esim. henki ja aine
eksistenssifilosofia, Heideggerin näkemys, jonka mukaan ihmisen olemassaoloa ei voi tutkia abstraktiona, vaan kyseessä on aina maailmassa oleminen, ihminen on maailmaan heitetty ja muusta olemisesta ihmisen erottaa aikatietoisuus, olemassaolon (eksistenssin) problematiikkaan pureutuva filofian suuntaus
eksistentislismi, 1900-luvun filosofinen virtaus, joka korostaa inhimillisen olemassaolon erityislaatua, ja tutkii inhimillisen olemassaolon filosofista perustaa. Eksistentialismin mukaan tiedostava minä on kaikkien arvojen ja merkitysten perusta
eksistenssiväite, olemassaoloa koskeva väite
eksplikointi, asioiden, käsitysten ja käsitteiden selventäminen ymärrettävään muotoon
elämismaailma /Lebenswelt, Husserlin käyttämä käsite siitä todellisuudesta, johon ihminen pohjimmiltaan on sidottu
emergenssi, kanta jonka mukaan alkeellisemmalta tasolta monimutkaisempiin rakennelmiin siirryttäessä voidaan löytää täysin uusia ominaisuuksia, jotka vaativat myös uudenlaisia selityksiä, emergere, tulla esiin, kohota näkyviin
empirismi, tieto-opillinen näkemys, jonka mukaan tieto perustuu kokemukseen
epistemologia, filosofian osa-alue, joka pohtii sitä, miksi joitakin uskomuksia voi kutsua tiedoksi, kun taas toiset ovat vain arvailua, luulottelua tai jopa erehdystä
fallibilismi, Charles S. Peircen näkemys, jonka mukaan tieto ulkomaailmasta on aina periaatteessa erehtyväistä, mutta tutkimuksen edistyessä tieto tarkentuu ja lähestyy totuutta
falsifioida, kumota
falsifikaatioteesi, jokaisen mielekkään väitteen tai teorian pitää olla ainakin periaatteessa kumottavissa (Popper)
fatalismi, kohtalousko
fenomenalismi, kanta, jonka mukaan tieto koskee vain mielessä ilmenevää maailmaa
fenomenologia, oppi ilmiöistä. Sen mukaan tietoisuus on kaiken inhimillisen kokemuksen perusta ja maailma hahmotetaan tietoisuuden omien rakenteiden kautta. Näiden periaatteiden ymmärtäminen luo pohjan maailman ymmärtämiselle.
formaali, huomioidaan käsitteiden muoto
Frankfurtin koulukunta, Saksassa 1930-luvulla syntynyt koulukunta, joka arvosteli sitä, että tieteessä keskityttiin miettimään liikaa ongelmien ratkaisun välineitä päämäärien kustannuksella
fundamentalismi, varmojen perususkomusten varaan rakennettu tietoteoria, esim. Descartesin
fysikalismi, kanta jonka mukaan fysikaaliset ominaisuudet ovat kaiken olemassaolon mittapuu. Tutkimuksen tulee kohdistua fysikaaliseen todellisuuteen ja sitä ohjaaviin luonnonlakeihin. Todellisuus tulee hahmotaa fysiikan keinoin ja käsittein, ja todellista on se, minkä fysiikan teoriat osoittavat todeksi.
havainnon muodot, aika ja avaruus ovat havainnon ennakkoehtoja, havaintoihin sisältyy rakenteellisesti aika ja avaruus
hermeneutiikka, filosofinen suuntaus, jonka piirissä kehitetään yleistä teoriaa ymmärtämisestä ja merkityksellisten tutkimuskohteiden tukinnasta
hermeneuttinen kehä, ennen tutkimusprosessin alkua tutkijalla on jo esiymmärrys tutkimuskohteen luonteesta ja varsinaisessa tutkimusprosessissa tutkija perehtyy tutkimuksen aihepiiriin liittyvään aineistoon ja syventää näin tutkimuskohteen tuntemustaan,Samalla myös hänen esiymmärryksensä syventyy ja tarkentuu, tavoitteena mahdollisimman oikeansuuntainen ja perusteltu tulkinta
hypoteesi, olettamus siitä miten jokin ilmiö on selitettävissä
hypoteettis-deduktiivinen menetelmä, hypoteesi asetetaan tutkimuksen lähtökohdaksi ja sitten sen todenmukaisuutta aletaan testata. Tutkimuksen lopputuloksena hypoteesi saa vakvistusta tai kumotaan.
idea, (Platon) aineeton, henkinen tai käsitteellinen mallikuva, joka määrittää olion tosiasiallisen olemuksen ja jota aistimaailman oliot heijastelevat tai jäljittelevät. Voi tarkoittaa myös tietoisuuden sisältöä.
idealismi, kanta jonka mukaan todellisuus on pohjimmiltaan henkeä tai riippuu olennaisella tavalla tietoisuudesta
metafyysinen idealismi, kanta jonka mukaan mieli tuottaa todellisuuden tai todellisuus perustuu henkiseen substanssiin
objektiivinen idealismi, kanta jonka mukaan ulkomaailman olemassaolo ei riipu ihmismielestä
subjektiivinen idealismi, kanta jonka mukaan todellisuus on mielen sisäinen asia
tietoteoreettinen idealismi, kanta jonka mukaan ihminen suodattaa maailmasta hankkimansa tiedon oman ymmärryksensä läpi
idealisointi, tieteen teoriat eivät aina välttämättä kuvaa suoraan todellisuuden ilmiöitä, vaan niiden pohjalta luotuja ihanteellisia tilanteita, esim. etunsa maksimoiva järkevä kuluttaja
ideaoppi, ks. idea
indeterminismi, kanta jonka mukaan tapahtumat eivät aina määräydy edeltävistä syistä, vaan maailmassa on tilaa sattumalle ja vapaalle tahdolle
induktio, yksittäisten tapahtumien tai tosiseikkojen perusteella tehty yleistävä johtopäätös
instrumentalismi, kanta jonka mukaan tieteen tavoite on tuottaa ihmiskuntaa hyödyttävää tietoa, pääpaino soveltavassa tutkimuksessa
intentionaalisuus, suuntautuneisuus/tarkoituksellisuus/aikomuksellisuus/tavoitteellisuus, ihmisen toimintaa selitetään hänen tavoitteistaan tai päämääristään käsin
intersubjektiivisuus, eri yksilöille yhteinen
kaaosteoria (Lorenz), kaikki tapahtuu luonnonlakien puitteissa, mutta jopa havaitsemattoman pieni tapahtuma saattaa aiheuttaa kerrannaisvaikutuksineen sellaisen muutosvyöryn, jota ei enää pystytä ennustamaan
kategoria, peruskäsite tai luokka. Olevaa, ajattelua tai kielen rakennetta koskeva perustyyppi, jota käyttämällä ihmisen tietoisuus jäsentää havaitsemansa todellisuuden
kategoriavirhe, sekaannus, joka syntyy kun useampaan eri perusluokkaan kuuluvat asiat rinnastetaan keskenään.
kausaalisuus, syyvaikutussuhde, tapahtumia selitetään etsimällä syitä niitä ajallisesti edeltävistä tapahtumista
kielen kuvateoria (Wittgenstein)Kielen sanat nimeävät maailman olioita ja kielen looginen rakenne puolestaan kuvastaa mahdollisia olioiden välisiä suhteita. Kielelliset väitteet ovat mielekkäitä mikäli ne vastaavat maailman loogista rakennetta. Väite "Keltainen on pyöreämpi kuin äänekäs" on mieletön, koska se ei vastaa maailman loogista rakenetta.
kielifilosofia
kielipeli, Wittgensteinin myöhäisfilosofian avainkäsitteitä. Hänen mukaansa kielen ilmaisujen merkitykset perustuvat niiden käyttöön julkisissa inhimillisissä toiminnoissa eli kielipeleissä, kuten pyytäminen, kiittäminen, tervehtiminen, rukoileminen, neuvotteleminen, kiroileminen
koherentismi, uskomusjärjestelmän kokonaisuus tiedon luotettavuuden kriteerinä. Uskomuksemme ovat oikeutettuja sikäli kuin ne ovat sopusoinnussa muiden uskomusten kanssa
kolmen maailman teoria, Popperin mukaan todellisuudessa on kolme kerrosta. Maailma 1: luonto - fyysiset oliot, ilmiöt, prosessit (kasvit, kivet, painovoima, ruuansulatus)
Maailma 2: Tajunta (ihmisten, ihmisapinoiden ja delfiinien)
Maailma 3: Kulttuuri - yhteiskunnalliset ja kulttuuriset tuotteet sekä instituutiot (kieli, taide, avioliitto, jääkiekko)
Sama ilmiö voi esiintyä useissa maailmoissa.
kontingentti tosiasia, ei-välttämätön, ei-mahdoton, satunnaisesti vallitseva asiaintila, joka voi olla tai olla olematta
korrelaatio, tilastollinen yhteys
kvalitatiivinen metodi, laadullinen tutkimus, tutkimuskohdetta yritetään ymmärtää ja kuvata haastattelujen, kenttätutkimuksen, tutkittavien tuotosten avulla
kvantitatiivinen metodi, määrällinen tutkimus, tutkittavaa ilmiötä tarkastellaan mitattavana suureena, usein käytössä tilastollisia menetelmiä, pyritään löytämään yleisiä säännönmukaisuuksia
käsiterealismi, käsitys jonka mukaan yksittäisiä, olioista irrallisia universaaleja eli yleiskäsitteitä on olemassa
käännettävyysteesi, loogisten empiristien kanta, jonka mukaan tieteelliset väitteet pitää pystyä perustelemaan havainnoilla, teorioista karsittava sellaiset osat, joita ei voi kääntää empiirisiksi väitteiksi
logiikka, filosofian osa-alue, joka tutkii pätevää päättelyä, yritetään löytää sääntöjä, joiden perusteella väitteistä voidaan johtaa loogisesti päteviä seurauksia
looginen empirismi/looginen positivismi/uuspositivismi, 1900-luvun filosofinen suuntaus, joka vastusti metafysiikkaa käsiterunoutena, sillä sen mukaan on tutkittava vain aistein todennettavaa. Filosofian avulla määriteltiin, mitätieteellisesti voidaan väittää,tavoitteena havaittavan todellisuuden kuvaaminen mahdollisimman tarkasti ja yksikäsitteisesti
maailmanhenki, Hegelin monistisen ontologian peruskäsite, koko maailmanhistoria muodostuu absoluuttisen hengen kehityksestä kohti täydellisyyttä
mannermainen filosofia. Sen mukaan filosofian tehtävä ei niinkään oleongelmien ratkaisu kuin maailman tulkinta. Kieli on kietoutunut ihmiselämän kokonaisuuteen siten, että kielen tehtävä on enemmänkin todellisuuden rakentaminen kuin sen kuvaaminen
materialismi, metafyysinen käsitys jonka mukaan todellisuuden oliot koostuvat viime kädessä aineesta
eliminoiva materialismi, henkisen tason ilmiöt hylätään eli eliminoidaan todellisuuden kuvauksista
emergentti materialismi, sen mukaan pohjana materiaalinen metafysiikka, mutta alkeellisemmalta tasolta monimutkaisempiin rakenteisiin siirryttäessä voidaan löytää täysin uudenlaisia ominaisuuksia, kuten ihmisen tietoisuus
metafysiikka, filosofian osa-alue, joka tutkii olemassaoloon liittyviä kysymyksiä, käsitteellistä pohdiskelua asioista, joita ei voi suoraan havaita maailmasta
metodinen epäily, järjestelmällinen epäily tarkoituksena löytää luotettava pohja tiedolle
metodologinen instrumentalismi, käsitys jonka mukaan tieteelliset teoriat ovat havaintojen järjestämisen apuneuvoja
metodologinen monismi, menetelmällinen yhdenmukaisuus, jonka mukaan myös ihmistieteisiin sovellettava luonnontieteen menetelmiä
mielenfilosofia, filosofian osa-alue, joka tutkii ihmisen mieleen ja tajuntaan liittyviä ilmiöitä, kuten ajattelua, tunteita sekä niiden ja aivojen anatomian ja sähkökemiallisten prosessien yhteyttä
mind body, mieli-ruumis- ja psykofyysinen ongelma, kysymys mielen ja ruumiin olemassaolon suhteesta
monismi, käsitys, jonka mukaan olevainen koostuu vain yhdestä substanssista
naturalismi, tietoteoreettinen käsitys, jonka mukaan inhimillinen tieto on luonnollinen prosessi, jota voidaan tutkia luonnontieteen keinoin
nominalismi,näkemys jonka mukaan yleiskäsitteet ovat pelkkiä kielellisiä merkkejä, jotka sellaisenaan eivät nimeä erillisesti olemassaolevaa oliota tai asiaa. Vain yksittäiset oliot ovat todella olemassa
normaalitiede (Kuhn), tieteen kehitys tapahtuu vallitsevan perusnäkemyksen mukaan
näennäistiede (pseudotiede), niiden tutkimuskohteiden olemassaoloa ei ole kiistatta pystytty toteamaan, tulokset eivät läpäise tieteellisen tiedon kriteerejä, epätäsmallisten käsitteiden käyttö, usko dogmeihin ja auktoriteetteihin, subjektiivinen halu todeksi jokin asia, ei korjaa tuloksiaan
objektiivisuus, puolueettomuus, tieteen tulokset määräytyvät puhtaasti tutkimusten perusteella
Ockhamin partaveitsi, Ei pidä olettaa tarpeettomia olioita eli yksilöolioiden lisäksi ei tarvitse olettaa universaaleja (nominalistinen näkemys)
olio, mikä tahansa ilmiö, jopa tahtuma, joka on olemassa
ontologia, metafysiikan osa-alue, pohtii mitä ylipäätään on olemassa ja mistä oleva koostuu
operationalisointi, mitattavaan muotoon saattaminen
paradigma, esikuva, malli;tutkimuksen tai muun inhimillisen hankkeen taustaoletusten, perususkomusten ja -arvosten kokonaisuus, Kuhnin tieteenfilosofian peruskäsitteitä
positivismi, oppisuunta, joka korostaa tieteiden ykseyttä ja tietoteoreettista empirismiä ja suhtautuu vihamielisesti metafysiikkaan
pragmatismi, 1900-luvun filosofinen suuntaus (Peirce), jonka mukaan paras tiedon kriteeri on sen toimivuus käytännössä
predestinaatio-oppi, ennaltamääräämisoppi. Jumala on ennnalta määrännyt, ketkä pääsevät ikuiseen elämään ja ketkä joutuvat kadotukseen, determinismin muoto
premissi, oletuslause; lause, joka tiedetään tai oletetaan todeksi
prosessiontologia, näkemys jonka mukaan maailma koostuu pikemminkin jatkuvista tapahtumista kuinpysyvistä olioista
pluralismi, metafyysinen kanta, jonka mukaan olevainen koostuu useista subtansseista
rationalismi, tietoteoreettinen näkemys, jonka mukaan järki on luotettava tiedon lähde ja järjen ilmeiset totuudet muodostavat tietojärjestelmän pohjan
kriittinen realismi, kanta jonka mukaan todellisuus on kyllä olemassa, mutta siitä ei voi saada ehdottoman varmaa tietoa
käsiterealismi, kanta jonka mukaan yksittäisistä olioista irrallisia universaaleja on olemassa
metafyysinen realismi, kanta, jonka mukaan havaittavat kohteet ovat todella olemassa tajunnan ulkopuolella ja todellisuus on tietoisuudesta riippumaton
naiivi realismi, kanta jonka mukaan todellisuus on juuri sellainen, jona sen havaitsemme
tieteellinen realismi, kanta jonka mukaan tieteelliset teoriat tuottavat tosia tai ainakin todennäköisiä kuvauksia maailmasta; Todellisuus on ihmismielestä riippumaton ja tieto syntyy tutkijan ja maailman vuorovaikutuksen tuloksena
tietoteoreettinen realismi, kanta jonka mukaan ihminen voi saavuttaa tietoa todellisuudesta sellaisena kuin se on.
reduktionismi, tietoteoreettinen näkemus, jonka mukaan tieto on suhteeliista eikä yleispätevää tietoa voi saada; postmodernissa tieteenfilosofiassa näkemys, jonka mukaan tieteellä ei ole mitään etulyöntiasemaa muihin maailman selittämisen tapoihin nähden
reliabilismi, kanta jonka mukaan uskomusta voidaan pitää tietona, jos se muodostetaan luotettavalla tavalla, vaikka erehtymisen mahdollisuus on yhä olemassa
riittävät ja välttämättömät syyt, joskus ne tatkoittavat samaa asiaa, mutta tieteessä asioiden välisiä syysuhteita tutkittaessa on tärkeää erottaa riittävät ja välttämättömät syyt toisistaan, jotta todellinen tai parhaiten vaikuttava syy löydettäisiin; Löydetylle syy-yhteydelle ja siitä johdetulle toimintamallille voi olla myös vaihtoehtoja
sensitiivinen tieto, ideoiden ja ulkomaailman suhteita koskeva tieto, ideoiden aiheuttajiksi oletetaan havaitut ulkomaailman ilmiöt, joita ideat edustavat mielessä
skeptisismi, tietoteoreettinen kanta, jonka mukaan mistään ei voi tietää mitään
akateeminen skeptisismi, kaikki tieto on erehtyväistä ja ihmisellä voi olla korkeintaan todellisuutta koskevia mielipiteitä
pyrrhonilainen skeptisismi, ei pidä muodostaa mielipidettä edes siitä, onko tieto mahdollista
skientismi, usko tieteen kaikkivoipaisuuteen
solipsismi, kanta jonka mukaan tiedostava minä on ainoa olemassaoleva olento; koko maailma on oma mielikuvani
substanssi, todellisuuden perimmäinen aines; olemus
synteettinen tieto, maailman satunnaisia tosiseikkoja koskeva tieto
teknodeterminismi, tekniikan kehitys kulkee omalakisesti eteenpäin, yksittäinen ihminen ei voi pysäyttää sitä
teknologinen imperatiivi: mikä voidaan valmistaa, se myös valmistetaan
teleologinen selittäminen, ilmiöiden selittämistä niiden lopputuloksesta käsin
telos, päämäärä
Teologia, metafysiikan osa-alue, missä on pohdittu jumalan olemassaoloa ja pahan alkuperää
teoreettiset termit, termejä, jotka viittaavat ilmiöihin, joista itsestään ei ole havaintoa, esim. Freudin termi yliminä (superego)
teoria, yleiskuva tutkittavasta kohteesta, tehtyjen havaintojen ja päätelmien järjestäminen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi
tiedonintressi (Habermas), julkilausumaton tieteen arvopohja tai arvopäämäärä
emansipatorinen, väärästä tietoisuudesta vapautuminen
hermeneuttinen, perinteen tulkinta ja välitys
tekninen, luonnon ja yhteiskunnan hallinta
tieteenfilosofia, filosofian osa-alue, joka tarkastelee tieteellisen tutkimuksen luonnetta, yleinen tieteenfilosofia: tieteen perusteet, erillistieteiden filosofiat: eri tieteenalojen ominaislaatua tutkivat filosofiat
tietoteoria, ks. epistemologia
totuusteoriat
korrespondenssiteoria (vastaavuusteoria). Jos uskomuksen mukainen asiaintila vallitsee todellisuudessa, uskomus on tosi.
koherenssiteoria (yhteensopivuus). Jos uskomus sopii yhteen muiden uskomusten kanssa, se on tosi.
pragmatistinen (hyödyllisyys, toimivuus). Jos uskomuksesta voidaan johtaa hyödyllisiä seurauksia tai se on toimiva, se on tosi
transsendentaalifilosofia, Kantin ymmärryksen rajoja ja välineitä tutkiva tietoteoria
universaali, yleiskäsite, esim. keltaisuus
validi, pätevä
verifioida, osoittaa todeksi, todentaa
verifikaatioteesi, Väitteet ovat mielekkäitä, jos ne ovat periaatteessa osoitettavissa tosiksi
verismi, kanta, jonka mukaan tieteen päämäärä on tiedon ja totuuden tavoittelu
ymmärryksen kategoriat (Kant), ymmärryksen apriorisia ennakkoehtoja, ilman varsinaista sisältöä olevia muodollisia ja käsitteellisiä rakennelmia, joita ei saada havainnoista, mutta jotka vaikuttavat havaintojen ymmärtämiseen, 12 kategoriaa mm. kausaalilaki
|
|