Historian oppiminen mahdollistaa hyvin erilaisten ja monipuolisten opetusmenetelmien käytön aina perinteisestä vihkotyöstä, liitutaulun ja kartan käytöstä nykyteknologian sähköisten tietoverkkojen hyväksi käyttöön. Koska jokainen oppija oppii asiat omalla oppimistyylillään, hyvä historian opetus käyttää monipuolisia niin yksilö- kuin ryhmäkeskeisiä menetelmiä.
Tavoitteet suuntaavat opetusmenetelmiä yhä enemmän toiminnalliseen suuntaan, jolloin oppilaiden osuus oppimisen subjektina, aktiivisena tiedon hakijana, muokkaajana ja esittäjänä, korostuu. Tärkeä asia työtavoista riippumatta on oppilaiden ja opettajan yhteistoiminnan korostuminen oppimistapahtumassa.
Historian oppimisympäristö on monipuolinen. Kirjat, kartastot ja arkistot muodostavat perustan. Uudet sähköiset verkko-oppimisympäristöt mahdollistavat arkistomateriaalin ja dokumenttien lisääntyvän käytön. Ajan tasalla olevan tiedon hankkiminen helpottuu. Kriittinen suhtautuminen käytettyjen lähteiden luotettavuuteen tulee entistä tärkeämmäksi asiaksi verkkomateriaalia käytettäessä.
Joustavat työtavat ja uudet oppimisympäristöt tarjoavat myös hyvän mahdollisuuden historian ja yhteiskuntaopin ja muiden aineiden integraatiolle. Oppiaineiden luonteen ansiosta integraatio voi luontevasti toteutua kaikkien koulussa opetettavien aineiden kanssa.
Aihekokonaisuudet
Aihekokonaisuudet ovat opetuksen ja kasvatustyön keskeisiä painoalueita. Historia oppiaineena mahdollistaa erilaisten aihekokonaisuuksien luontevan käsittelyn eri sisältökokonaisuuksissa. Aihekokonaisuuksilla voidaan helposti syventää historian osa-alueita katsomalla jotain historian tapahtumaa aihekokonaisuuden näkökulmasta.
Aihekokonaisuudet tulee mieltää mahdollisuutena, jonka avulla voi opetusta ja kasvatusta eheyttää. Sisällöissä on mainittu aiheeseen sopivia kokonaisuuksia. Kaikkia ei tarvitse toteuttaa, mutta on huolehdittava siitä, että ne jotenkin näkyvät koulun toimintakulttuurissa. Aihepiirin käsittelytapa tai tarkastelukulma voivat myös antaa aiheen johonkin muuhun kuin sisällöissä mainittuihin esimerkinomaisiin aihepiireihin.
Sisällöt
Sisältötavoitteet on tarkoitettu noudatettaviksi. Paikallishistorian osuus on ohjeellinen ja seuraavassa esitetystä järjestyksestä ja paikallishistorian sisällöistä voidaan poiketa. Ajankohtaiset tapahtumat jollakin tietyllä sisältöalueella tai vaalit voivat olla hyvä syy poiketa järjestyksestä. Opetussuunnitelman käytännön toteutus ei ole normien sokeaa seuraamista vaan sisältöjen järkevää käyttämistä ja ryhmittämistä. Myös yleisen historian, Suomen historian, paikallishistorian, teemojen ja aihekokonaisuuksien rytmittäminen on toteutettava soveliaalla tavalla. Sisältösaarekkeiden yhteyteen on laitettu parhaiten sopiva aihekokonaisuus. Näkökulmasta riippuen joku toinenkin aihekokonaisuus voi sopia aivan yhtä hyvin.
Historian opetuksen tehtävät
Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimi¬jaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että oma kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historiallisen kehitysprosessin tulosta. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä että Suomen historiaa. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia rakentaa identiteettiään, perehtyä ajan käsitteeseen ja ymmärtää ihmisen toimintaa sekä henkisen ja aineellisen työn arvoa.
Historian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7-9 on syventää oppilaan käsitystä
historiallisen tiedon luonteesta. Historian opetuksen tehtävänä on vahvistaa oppilaan
omaa identiteettiä ja perehdyttää hänet muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin.
Yleistavoitteet 7. ja 8. luokilla
Oppilas oppii
• hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa
• käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustel¬lun
• mielipiteensä niiden pohjalta
• ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin
• selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia
• arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttämällä apuna historiallista muutosta koskevaa
tietoa
|
Työtavat
Yhteiskuntaopin oppiminen mahdollistaa hyvin erilaisten ja monipuolisten opetusmenetelmien käytön aina perinteisestä vihkotyöstä, liitutaulun ja kartan käytöstä nykyteknologian sähköisten tietoverkkojen hyväksi käyttöön. Koska jokainen oppija oppii asiat omalla oppimistyylillään, hyvä yhteiskuntaopin opetus käyttää monipuolisia niin yksilö- kuin ryhmäkeskeisiä menetelmiä.
Tavoitteet suuntaavat opetusmenetelmiä yhä enemmän toiminnalliseen suuntaan, jolloin oppilaiden osuus oppimisen subjektina, aktiivisena tiedon hakijana, muokkaajana ja esittäjänä, korostuu. Tärkeä asia työtavoista riippumatta on oppilaiden ja opettajan yhteistoiminnan korostuminen oppimistapahtumassa.
Ajan tasalla olevan tiedon hankkiminen helpottuu. Kriittinen suhtautuminen käytettyjen lähteiden luotettavuuteen tulee entistä tärkeämmäksi asiaksi verkkomateriaalia käytettäessä.
Joustavat työtavat ja uudet oppimisympäristöt tarjoavat myös hyvän mahdollisuuden historian ja yhteiskuntaopin ja muiden aineiden integraatiolle. Oppiaineiden luonteen ansiosta integraatio voi luontevasti toteutua kaikkien koulussa opetettavien aineiden kanssa.
Aihekokonaisuudet
Aihekokonaisuudet ovat opetuksen ja kasvatustyön keskeisiä painoalueita. Yhteiskunta oppiaineena mahdollistaa erilaisten aihekokonaisuuksien luontevan käsittelyn eri sisältökokonaisuuksissa. Aihekokonaisuuksilla voidaan helposti syventää yhteiskuntaopin osa-alueita katsomalla jotain yhteiskuntaopin tapahtumaa aihekokonaisuuden näkökulmasta.
Aihekokonaisuudet tulee mieltää mahdollisuutena, jonka avulla voi opetusta ja kasvatusta eheyttää. Sisällöissä on mainittu aiheeseen sopivia kokonaisuuksia. Kaikkia ei tarvitse toteuttaa, mutta on huolehdittava siitä, että ne jotenkin näkyvät koulun toimintakulttuurissa. Aihepiirin käsittelytapa tai tarkastelukulma voivat myös antaa aiheen johonkin muuhun kuin sisällöissä mainittuihin esimerkinomaisiin aihepiireihin.
Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävät
Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Perusopetuksen yhteiskuntaopin opetuksen tulee antaa perustiedot ja -taidot yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista. Opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan kasvua suvaitsevaiseksi ja demokraattiseksi kansalaiseksi ja antaa hänelle kokemuksia yhteiskunnallisesta toimimisesta ja demokraattisesta vaikuttamisesta.
Tavoitteet
Oppilas
• saa käsityksen yhteiskunnallisen tiedon luonteesta
• oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää infor¬maa¬tiota kriittisesti ja toimimaan aktiivisena vaikuttajana
• oppii tuntemaan julkiset palvelut
• saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen
• oppii yrittäjyyden perusteet ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnan hyvinvoinnin tekijänä
• oppii ymmärtämään yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksia kansalaisten elä¬mään
• kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta
• oppii tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan vastuullisena kuluttajana ja yhteiskunnallisena toimijana
• tuntee tekojensa oikeudelliset seuraamukset.
|
