UE 2: Kristinuskon historia

I KRISTITYT ROOMAN VALTAKUNNASSA

A KRISTINUSKON SYNTY
1. Tärkeät tapahtumat
- Jeesus Nasaretilaisen toiminta
- Golgata pitkäperjantaina
- tyhjä hauta pääsiäisaamuna
- helluntaikokemus

2. Jerusalemin juutalaiskristityt
a) vanhoillinen siipi
- toora, temppeli, tavat
- johdossa Pietari ja Jaakob
b) hellenistit
- vapaamielisempia
- johdossa Stefanos

3. Työalueiden jako Apostolien kokouksessa n.46
a) Jaakob -> Jerusalemin juutalaiskristityt
b) Pietari -> diasporajuutalaiset
c) Paavali -> ei-juutalaiset
--> kristinuskosta oma uskonto

4. Varhaiskirkon pääsuntaukset
a) juutalaiskristillisyys
b) hellenistikristillisyys -> elinvoimaisin
c) gnostilaiskristillisyys

5. Kristillinen ajattelu eli teologia
a) juutalaisuudesta irtautuminen ja kreikkalaisen filosofian kohtaaminen
-> selitettävä asiat uudella tavalla
- Paavali käsitteellisti kristinuskon kirjeissään vrt. evankeliumeiden
elämäkertatyyli
b) apologeetat
- puolustivat kristinuskoa sisällöllisesti ja oikoivat väärinkäsityksiä
sekä perättömiä huhuja
- esim. Justinos Marttyyri
c) Augustinus (354-430)
- historiankäsitys: Jumalan ja Paholaisen valtakunnan välistä
taistelua
- kirkkokäsitys: kirkossa on Jumalan valtakunta maan päällä
-> kkon ja valtion ei pidä sotkeutua toistensa tehtäviin, paitsi
hätätapauksissa, jolloin
kko
valtio
- ihmiskäsitys: ihminen on syntinen eikä pysty pelastamaan itseään
(tahto ei vapaa)
- pelastuskäsitys: täydellinen predestinaatio (ennaltavalinta)
-> pelastus armosta Jumalan valinnan mukaan

B KRISTITYT JA ROOMAN VALTIO

1. Kristittyjen suosio
- elämäntapa herätti kunnioitusta

2. Vainot
a) satunnaiset, esim. Nero
b) järjestelmälliset 100-200-luvulla, huipentuivat 300-luvun alussa
c) syitä
- kapinan pelko (kääntyneistä monet alimmista sosiaaliluokista ja
orjia)
- kristityt poliittisesti epäilyttäviä
-> heillä oli keisaria suurempi Herra
-> kieltäytyivät valtion jumalien palvonnasta -> ateisteja
- perättömät huhut

3. Konstantinolainen käänne
- suosio ja etuudet
- Theodosiuksen aikana kristinusko ainoaksi sallituksi

Teht. Mitä etua ja mitä haittaa käänteestä oli valtiolle ja kirkolle

C KIRKON JÄRJESTÄYTYMINEN

- turvasi jatkuvuuden
1. Jumalanpalvelus
2. Kirkkovuosi
3. Kaste
- alussa opetus edelsi kastetta -> kastetunnustus
4. Virat
- alussa sopntaanisti omaksutut tehtävät
-> karismaattisluontoisia (karisma = armolahja)
- 100-luvulta kiinteytyminen harhaoppien torjumiseksi sekä diakonian
ja opetuksen tehostamiseksi
a) piispa (episkopos = paimen, vartija)
- seurakunnan johtaja
b) vanhimmat (presbyteros = vanhin)
- apuna seurakunnassa
-> papinvirka
c) diakonit (diakonos = palvelija)
- avustus
--> papisto omaksi ryhmäkseen (muut maallikoita) ja selibaatti käyttöön
5. Luostareiden synty
a) Autiomaiden askeetit
- vainoja paenneita
- kirkon ihanteiden vesittymistä vastustaneita
-> hengellisiä opettajia
- joukossa yhteiskunnan velvollisuuksia vältteleviä ja villiintynyttä
kristillisyyttä
b) Järjestäytyneet luostarit
- idässä Basileios Suuri (n. 33o-379)
-> erakot luostariin toteuttamaan lähimmäisenrakkautta
-> kytki kirkkoon
- lännessä Benedictus Nursialainen (480-550)
-> Monte Cassinon luostari
-> hengelliset ja aineelliset tarpeet
-> Ora et labora - Rukoile ja tee työtä

II KESKIAJAN KRISTILLINEN MAAILMA

A. ITÄINEN KRISTIKUNTA

1. Itä-Rooma = Bysantti
- Konstantinopoli Toinen Rooma
- hallitsijakeskeisyys: keisari Jumalan maanpäällisenä edustajana
-> oikean uskon puolustaminen (esim. Justinianus)
- piispat huolehtivat hengellisestä elämästä ja teologiasta
- luostarit: hengellinen arvovalta, taloudellisten resurssien käyttö

2. Itäinen kulttuuri
- kreikan kieli
- yhteisöllisyys
- elämyksellisyys
- uskon mysteerit -> tuonpuoleisuus
- teologiassa opillisen perustan suojaaminen ja säilyttäminen

3. Islam
- synty 600-luvulla
- nopea leviäminen kru:n ydinalueille
- "kirjan kansoilla" uskonnonvapaus ja oma vero

B. KRISTINUSKON LEVIÄMINEN LÄNTEEN

1. Germaanit
- 300-l areiolainen tulkinta kristinuskosta
- kansainvaelluksissa kukistivat Länsi-Rooman ja omaksuivat siltä
kristinuskon

2. Frankkien kirkko
- Klodovig (n.466-511)kukisti germaanivaltiot ja liitti ne alaisuuteensa
-> koko valtakuntaan katolinen kirkko ja latina jumalanpalveluskieleksi
-> germaanien kovat arvot vaikeasti muutettavissa

3. Kristinusko Brittein saarilla
- 300-luvulla hyvin järjestäytynyt kirkko
- anglosaksit hävittivät sen lähes kokonaan
- paavi Gregorius Suuri (n. 540-604) lähetti benediktiinimunkkeja
käännyttämään anglosakseja -> onnistuivat
- Irlannin luostareissa tieteellistä toimintaa , kouluja sekä
lähetystyötä

B. PAAVI JA KEISARI
1. Paaviuden synty
a) Leo Suuren (440-461) perustelut paavin vallalle
- Kristus kutsui Pietarin sijaisekseen kirkon johtoon antaessaan
tälle ns. avaintenvallan (tuomio-, hallinto- ja opetusvallan)
-> periytyy Pietarin seuraajille eli Rooman piispoille
(=paaveille)
b) Paavin johtama läntinen kirkko myös poliittisen yhtenäisyyden
takaajana

2. Paavin ja keisarin liitto
- 700-luvulla paavin avunpyyntö frankkien kuninkaalta Pipin Pieneltä
(714-768) -> lupautui suojelemaan paavia ja luovuttu alueita
Italiasta -> kirkkovaltio
- paavi Leo III kruunasi Kaarle Suuren Rooman Pietarinkirkossa jouluna
vuonna 800

3. Paavinvallan huippu
a) Clunyn luostarista liike kirkon vapauttamiseksi maallisesta
vallasta
-> paavin vaali Rooman lähialueen piispoille = kardinaaleille
b) Gregorius VII paaviksi 1073
- paavi nimitää/erottaa piispat, kutsuu kirkolliskokouksen,
voi erottaa keisarinkin
- Investituurariita:
julisti Henrik IV pannaan ja erotti virasta -> Canossan matka,
myöhemmin Henrik IVkutsui kirkolliskokouksen, joka valitsi
vastapaavin ja Gregorius VII joutui pakenemaan
c) Innocentius III:n (1160-1216) aikana paavius huipussaan:
Kristuksen maanpäällinen sijainen ja Euroopan johtaja

4. Paavin hallintovalta
- kuuria = paavin hallintovirasto, myös rahaliikenteen keskus ja
ja pankkitoiminnan alku
- kanoninen oikeus: kirkon oikeusjärjestelmä

5. Paaviuden rappio
- syitä
-> epäonnistuneet ristiretket
-> valtataistelujen tahraama arvovalta
- 1300-luku sekavaa aikaa: Baabelin vankeus (paavinistuin
Avignonissa) ja toinen paavi Roomassa -> kiistely laski arvovaltaa
- 1400-luvulla entinen tilanne palasi: yksi paavi Roomassa mutta
poliittinen valta mennyt ja paavien elämäntavat räikeässä
ristiriidassa kirkon ihanteisiin

D. RISTIRETKET

1. Idän ja lännen kirkkojen välirikko
- taustalla erilaisuus: kulttuuri, opilliset korostukset, vallanjako
-> ajautuivat erilleen
- yritys yhteyden palauttamiseen päättyi 1054 täydelliseen
epäonnistumiseen: molemminpuolinen pannaanjulistus (kumottu 1965)
- muodollinen syy: lännen lisäys uskontunnustukseen
= filioque-kiista (ja Pojasta)
- IV ristiretki syvensi

2. Ristiretket Pyhään maahan
- uskonnollisia sotaretkiä
- tavoitteena turvata pyhiinvaeltajien matkat ja vapauttaa
kristinuskon pyhät paikat muslimeilta
- monenlaisia motiiveja: Pyhän haudan vapauttaminen, seikkailu,
oman menneisyyden sovittaminen, rikkauksien toivo
- seurauksia:
-> ristiretkeläisruhtinaskuntia joksikin aikaa
-> syvensi eroa idän kirkkoon (4. ristiretki Konstantinopoliin,
lopulta ryöstöretki)
-> huononsi suhteita muslimeihin

3. Ristiretket Suomeen
- rinnastettiin Pyhän maan retkiin
- kolme ristiretkeä 1100-1200-luvulla
-> Pähkinäsaaren rauha 1323

E. KESKIAJAN IHMISEN MAAILMANKUVA

1. Maanpäällinen elämä välivaihe

--> p y h i m y k s e t
->kiirastuli - taivas
kuolema
->kadotus

- kiirastulessa (->1Kor.3:13-15) kärsityillä rangaistuksilla korvattiin
katumusta osoittavat hyvitystyöt, jotka olivat jääneet suorittamatta
maan päällä

2. Uskonnolliset tavat
a) Rippi
1) katumus
2) syntien tunnustaminen
3) synninpäästö -> poistaa ikuisen tuomion
4) hyvitystyöt -> korjattiin paha, esim. paasto, pyhiinvaellus
- aneella saattoi ostaa kirkon varastosta hyvitystöitä sekä
sielunmessun itselleen tai toiselle -> lyhensi kiirastuliaikaa
b) Messu
- osana ehtoollinen, jossa ehtoollisaineiden muuttuminen
(transsubstantiaatio-oppi)

ominaisuudet: koko, väri, muoto, maku pysyy samana
substanssi: leipä --> Kristuksen ruumis
viini --> Kristuksen veri
c) Rukous
- Isä meidän
- ristinmerkki ruoka- ja iltarukouksena
d) Kirkko
- yhteisöllisyys
- papit ja munkit välittäjinä jumalasuhteessa

3. Pyhimykset
- kristillisen elämän esikuvia: apostolit, marttyyrit, askeetit,
suuret opettajat, jotka oli julistettu pyhimyksiksi = kanonisoitu
- Neitsyt Maria
- pyydettiin esirukouksia hädän hetkellä
- kunnioitettiin pyhäinjäännöksiä (reliikkejä)

4. Inkvisitio ajatusten poliisina
> inquiro = tutkia, etsiä, kuulustella
- 1179 perustettu laitos kerettiläisten etsimiseksi ja rankaisemiseksi
- lakkautettiin 1700-luvulla

F. KESKIAJAN LUOSTARILAITOS

1. Clunyn uudistusliike 1000-luvulla
- paluu Benedictuksen ihanteisiin
- irrottautuminen maallisesta vallasta
- tiukat säännöt, jumalanpalvelukset keskeisiä, kohtuullisuus

2. Kerjäläisveljistöt 1200-luvulla
- taustalla "imitatio Christi"- ihanne
= kärsivän Kristuksen seuraaminen köyhyydessä ja nöyryydessä
-> yksilöhurskaus
- munkit keskelle kaupunkien vilinää: alkava kaupunkikulttuuri,
rahatalous, slummit
- elivät lahjoitusten varassa taloissa, jotka toimivat tukikohtina
jalkautuneille munkeille
- saarnasivat kansankielellä ja ripittivät ihmisiä paavin erivapaudella
a) Dominikaanit
- saarnaaminen ja opettaminen
- tieteellinen koulutus -> yliopistot
- harhaoppisten käännyttäminen, inkvisition hoito
- lähetystyä
b) Fransiskaanit
- saarnaaminen ja sosiaalinen työ
- lähetystyö

G. SKOLASTIIKKA JA HUMANISMI

1. Skolastiikka
- pyrki osoittamaan, etteivät usko ja tiede ole ristiriidassa
vaan järki tukee uskoa
- Tuomas Akvinolainen (1225-1274): Summa theologiae
-> aristotelismin ja kristinuskon synteesi

2. Humanismi
- taustana renessanssi = antiikin kulttuurin uudelleensyntyminen
(taide ja kirjallisuus)
a) humanismi = renessanssi tieteen alueella
- vapaaksi keskiajan ahtaasta elämänkatsomuksesta
- ihanteksi entiikin sivistys
-> ihmisen arvon ja oikeuksien kunnioittaminen: suvaitsevaisuus
ja inhimillisyys
-> monipuolisuus: ei vain yhden alan spesialisteja
-> uusi suhde kirjaan (huom! kirkapainotaito): kriittinen
lukeminen, alkuperäisellä kielellä ja itse
-> ihanteita: hyvä puheviestintä latinaksi, terävä logiikka,
hyveellisyys
-> individualismi

b) Erasmus Rotterdamilainen (1469-1536)
- kyseenalaisti kirkon maallisen vallan
- kristisoi alkuperäiselle kristillisyydelle vieraita tapoja,
aneilla, ihmeillä kiirastulella ja pyhäinjäännöksillä rahastamista
- säännöllinen Raamatun lukeminen
-> Jumalan ja ihmisten rakastaminen
- julkaisi Ut:n kreikaksi 1516

III KRISTIKUNNAN HAJOAMINEN

A. REFORMAATION TAUSTATEKIJÄT

1. Avartunut maailmankuva
- maantiede (löytöretket)
- tähtitiede
- kansallisvaltioajattelu
- kirjapaino

2. Kirkollisen elämän rappio

3. Kriitikot
- humanismi: Erasmus Rotterdamilainen
- John Wycliffe (oxford): vetosi Raamattuun -> englanniksi
- Jan Hus (Praha) arvosteli paaviutta ja anekauppaa -> roviolle 1415

4. Kuoleman läheisyys
- musta surma, 1347 rutto -> 25-30% väestöstä kuoli
-> kuolemantanssi

B. LUTERILAISEN KIRKON SYNTY
1. Martti Lutherin (1483-1546) kehitys
- 1505 luostariin kurinalaiseksi munkiksi
- ripittäytymiset johtivat umpikujaan
-> pelkäsi olevansa ennalta määrätty kadotukseen
- 1510 Rooman matka paljasti anebisneksen rahastusluonteen sekä
paikallisten pappien tietämättömyyden ja moraalisen keveyden
- siirto Wittenbergiin, missä 1512 teologian tohtoriksi ja professoriksi
- reformatorinen oivallus: Jumalan edessä ihmisen vanhurskaus ei voi
perustua tekoihin vaan armoon. Usko siihen ei ole suoritus vaan Jumalan
lahja. (Usko kyllä johtaa hyviin tekoihin mutta teot eivät pelasta.)

2. Luther vastaan paavi
- teesit 1517 epäkohtien poistamiseksi
-> arvostelivat rahankeruuta aneilla
-> kielsivät paavin vallan ulottumisen kiirastuleen
- suuri julkisuus -> opillisia väittelyitä
- paavin pannauhkaus 1520, jonka Luther poltti julkisesti
- kirkonkirous 1521
- valtakunnankirous 1521 Wormsin valtiopäivillä -> lainsuojaton
-> Wartburgin linnaan

3. Lutherin keskeiset periaatteet

a) uskonpuhdistuksen sisältöperiaate
= ihminen pelastuu yksin armosta
b) uskonpuhdistuksen muotoperiaate
= Raamattu on uskon (oppi) ja elämän (moraali) ylin auktoriteetti
c) maallikoiden aktivointi
-> yleinen pappeus (jokainen voi itse lähestyä Jumalaa, lukea ja
selittää Raamattua)
d) regimenttioppi (oppi Jumalan vallankäytön alueista)
- Jumala hallitsee rakkauden toteutumiseksi
1) maallisen regimentin eli esivallan ja lainsäädännön kautta
tehtävät:
- estää epäjärjestystä, suojella heikkoja, rankaista pahantekijöitä
- yhteinen hyvä, kansalaisten etujen ajaminen
-> ei saa sotkeutua kirkon julistukseen
2) hengellisen regimentin eli kirkon, pappien ja teologien kautta
tehtävä:
- julistaa evankeliumia
- ainoa ase on rakkaus (sana ja sakramentit)
-> ei saa sotkeentua maalliseen vallankäyttöön

C. USKONPUHDISTUKSEN ETENEMINEN

1. Augsburgin valtiopäivät 1530
- Augsburgin tunnustuksella haluttiin osoittaa, ettei protestanttinen usko
poikkea katolisesta
-> katolinen keisari ja ruhtinaat eivät hyväksyneet
-> uskonsodat

2. 1555 Augsburgin uskonrauha
- "kenen maa, sen uskonto"
- uskonnonvapaus = oikeus muuttaa asuinpaikkaa

3. Ruotsi-Suomen reformaatio
- Kustaa Vaasaa kiinnosti kirkon omaisuus
- 1527 Västeråsin valtiopäivillä siirryttiin luterilaisuuteen hallitsijan
johdolla
-> valtiokirkko
-> kirkko köyhtyi
-> luostarit ja niiden palvelut lakkautettiin
-> yhteydet Eurooppaan vähenivät
-> nuomio kansankielisen kulttuurin kehittämiseen

D. REFORMOIDUN JA ANGLIKAANISEN KIRKON SYNTY

1.Sveitsin reformaatio

a)Ulrich Zwinglin (1484-1531) johtama uudistus Zrichissä
- erkaneminen Lutherista
-> ehtoollinen muistoateria ja uskoon tunnustautuminen
(vrt. Luther: Kristus on läsnä)
-> Raamatusta ohjeet jumalanpalvelus- ja yhteiskuntaelämään
-> jumalanpalveluksesta pois se, mitä Ut ei ole määrännyt:
kuvat, alttarit, kulttiesineet, urut ja laulu
-> levisi Sveitsin kaupunkeihin

b)jatkajaksi Jean Calvin (1509-1564)
- Raamattu on lakikirja, jonka mukaan myös yhteiskunta järjestettävä
-> teokratia (= Jumalan laki yhteiskunnan lakina), jota toteutettiin
Genevessä konsistorin (papit + 12 maallikkoa, jotka valvoivat
asukkaiden yksityiselämää) johdolla
- jatkuva taistelu syntiä vastaan
- predestinaatio-oppi (-> ahkeruus -> vaurastuminen -> säästäväisyys)

2. Anglikaanisen kirkon synty
- alkoi Henrik VIII:n (1491-1547) hallituskaudella : 1. avioliiton
mitätöinti järjestyi, kun kirkon johdosta paavi vaihdettiin kuninkaaseen)
- Edward VI:n (1537-1553) aikana kirkolle perusteos The Book of Common Prayer
- Maria Tudor “Verinen” (1516-1558) yritti palauttaa katolisuuden pakkokeinoin
- Elisabet I:n (1533-1603) aikana anglikaanisen kirkon oppi katolisuuden ja
protestanttisuuden välimuotona vakiintui: 39 artiklaa tunnustuskirjaksi

E. TUNNUSTUSKUNTIEN MUODOSTUMINEN

1. Katolinen reformaatio

a) Trenton kirkolliskokous (1545-1563)
- rajanveto protestantteihin
-> Raamattu + traditio (vrt. ”yksin Raamattu”) opin perustana
-> armo + teot (vrt. ”yksin armosta”) pelastumisessa
-> Index (librorum prohibitorum) = kiellettyjen kirjojen luettelo
- korostettiin katolisen opin muuttumattomuutta
- epäkohtia korjattiin

b) Jesuiittajärjestö
- perustaja Ignatios Loyola (1491-1556)
- tavalliset munkkilupaukset + ehdoton kuuliaisuus paaville
- toiminnan päämääränä katolisen kirkon voitto
-> pakanamaissa (lähetystyö)
-> Euroopan protestanttisissa maissa taistelu harhaoppisia vastaan, koulu-
ja yliopisto-opetus
-> Euroopan katolisissa ruhtinaskunnissa rippituoli (kuuntelu + neuvominen)
- järjestön toiminta 1540-1773, 1814->

2. Uskonsodat

- Augsburgin rauhan 1555 ruhtinasvallan ja tunnustuskuntien välisen kompromissin
jatkokäsittelyä
- hugenotit (Ranskan reformoituja) saivat rajoitetun uskonnonvapauden 1598
Nantesin ediktillä, joka kumottiin 1685
-> vaino ja pako naapurimaihin
- 30-vuotisen sodan rauha Westfalenissa 1648 vahvisti tunnustuskuntien tilanteen
ja lisäsi uskonnonvapautta

3. Protestantit ja Amerikka

- siirtolaisia ja uskonnollisia pakolaisia, esim. puritaanit
- tilanne siirtokuntakaudella sekava ja kirjava
- uskonnollisia toisinajattelijoita, esim. baptistit (ja katolisia)

F. PIETISMI JA VALISTUS

1. Pietismi
- kritiikkinä opillisuuteen linnottautumiselle
- perustaja Philipp Jakob Spener (1635-1705)
-> uskovien ydinseurakunnat (kirkko kirkoissa), hurskaat papit,
suvaitsevaisuus toisinajattelijoita kohtaan
- käytäntöön soveltajana August Hermann Francke: Hallen laitokset (orpokodit,
sairaalat, koulut)
- Englantiin pietististen ajatusten tuoja anglikaani John Wesley (1703-1791)
-> kaavamaisuus uskoontulossa ja kristittynä olemisessa -> metodismi
-> kohteena erityisesti teollisuustyöväki
-> massaevankelioimiskokoukset
-> joutui järjestäytymään omaksi kirkkokunnaksi

2. Valistus
- taustavaikuttajia
-> Kopernikus ja Galilei: aurinkokeskeinen maailmankuva, jonka katolinen
kirkko torjui
-> Descartes rohkaisi kriittiseen ajatteluun
- vanhojen ajattelutapojen uudelleenarviointia
-> optimistinen usko järjen mahdollisuuksiin ongelmien ratkaisussa: tedeoptimismi
-> tasa-arvo ja suvaitsevaisuus
-> kasvatus hyödyllisiksi kansalaisiksi
- suhde uskontoon vaihteli
-> Englannissa deismi = luonnollinen uskonto (Jumala on Luoja mutta jättänyt
maailman luonnonlakien ja ihmisjärjen hoidettavaksi)
-> Saksassa valsitusteologia: järki + hyöty
-> Ranskassa uskonnon- ja kirkonvastaisuus, joka vallankumouksen jälkeen
voimistui, mutta Napoleon palautti katolisen kirkon
- emotionalisuuden laiminlyänti ennakoi 1800-luvun romantiikkaa

G. VENÄJÄN KIRKKO

1. Venäjän kirkon synty
- 988 Kiovan suurruhtinaan Vladimirin kaste

2. Moskova kolmas Rooma
- 1300-luvulla poliittinen ja kirkollinen valta Moskovaan

3. Pietari Suuren (1682-1725) kirkonuudistus
- kirkon johtoon pyhä synodi, joka tsaarin otteessa
- kirkon toimintaa kavennettiin ja valjastettiin valtakunnan hallinnon välineeksi
- myös rippisalaisuutta lievennettiin

IV KRISTINUSKO MODERNISSA MAAILMASSA

A. TIEDE JA KRISTINUSKO

1. Haastajia
- Hegel
-> kaikkeus on hengen historiaa
-> prosessi, jossa vapaus ja tietoisuus lisääntyvät
-> dialektinen kehitys
- historiallisen Jeesuksen etsintä
- Darwin
-> Jumalan tilalle persoonattomat luonnon kehitysvoimat

2. Kirkkojen vastauksia
a) liberaaliprotestantismi
- Raamattua ei ole kirjoitettu historian tai biologian oppikirjaksi
b) Oxfordin liike
- kirkon organisaatio ja rituaalit tukevat uskoa
c) fundamentalistit
- Raamatun kirjaimellinen totuus

3. Katolinen kirkko
- torjuva asenne tieteen saavutuksiin
- ultramontanismi (ultra montes = vuorten toisella puolella) = päätösvalta
pidettävä Alppien eteläpuolella = Vatikaanissa
- Pius IX (1792-1878)
-> julkaisi erehdysten luettelon, esim. tieteen vapaus, rokotus, katuvalot,
sosialismi jne, yhteensä 80 nimikettä
-> kutsui kirkolliskokouksen
- Vatikaanin I kirkolliskokous 1869-1870
-> paavi on erehtymätön dogmeja ja etiikkaa koskevissa
ex cathedra -lausunnoissaan

B. KIRKOT JA TEOLLISTUMINEN

1. Liberalismi taloudessa
- vapaa yritäminen + vapaa kilpailu + vapaa kauppa -> markkinoiden kasvu

2. Sosialismi ja kirkot
- Marxin dialektinen materialismi

TEESI rikkaiden rikastuminen

ANTITEESI riistettyjen köyhtyminen

SYNTEESI köyhälistön vallankumous
-> luokaton ja tasa-arvoinen yhteiskunta, tuotantovälineet valtiolle

- Marx: uskonto on köyhien oopiumia:
taivasodotus auttaa kestämään elämän kurjuuden mutta latistaa samalla
innon taistella paremman yhteiskunnan puolesta

C. KRISTILLINEN LÄHETYSTYÖ

1. Taustaa
- keskiajan loppupuolella "tarpeetonta": Eurooppa oli kristillistetty
- kristinusko kulkeutui Euroopan ulkopuolelle löytöretkien kylkiäisenä

2. Katolisen kirkon lähetystyö
- käytännön työssä sääntökunnat
-> Etelä- ja Keski-Amerikka katolisiksi 1500-luvulla
-> seurakuntia Afrikkaan ja Aasiaan
- jesuiitat (1540-1773, 1814-) pystyttivät jesuiittavaltioita alkuperäisasukkaiden
turvaksi espanjalaisia siirtolaisia vastaan

3. Prostestanttisen lähetystyön alku
- 1700-luvun pietististen herätysliikkeiden vaikutuksesta
-> käytännön työssä lähetysseurat
- 1800-luku lähetyksen vuosisata: Englanti kehittyi siirtomaaimperiumiksi ja
vei alueilleen eurooppalaisen kulttuurin, myös kristinuskon
-> innostus ja optimismi
- esim. David Livingstone (1813-1873) tutkimusmatkailija-lähetyssaarnaaja

D. KIRKOT JA TOTALITAARISET JÄRJESTELMÄT

- totalitarismi: diktatorinen valtiojärjestelmä, jossa jokin pulue tai suunta vallan
anastettuaan ehkäisee vpaan poliittisen toiminnan sekä toteuttaa näkemyksiään
yhteiskuntaelämän eri aloilla, myös taloudessa, koulutuksessa ja kasvatuksessa

1. Italia

- fasismi, oikeistolaista totalitarismia
- Mussolinin (1883-1945) poliittinen ja paavi Pius IX:n (1857-1939) kirkollinen
etu mielessä => sopimus 1929
-> paavi tunnusti Italian hallituksen ja lupasi pysyä poissa politiikasta
-> Mussolini tunnusti Vatikaaninvaltion ja sen johtajana paavin

2. Saksa

- Hitlerin (1889-1945) ideologiana puhdas saksalainen herrarotu, jolla on oikeus
alistaa muut
- valtaa tavoitellessaan Hitler korosti katolista taustaansa
- protestanttisten kirkkojen uudelleenjärjestely kirkon "valtaamiseksi"
sisältä päin

a) Saksalaiset kristityt 1932
- kirkkovaalien voittajaksi peukaloitu natsipuolue
- maakirkot yhdistettiin Valtakunnankirkoksi

b) Tunnustuskirkko
- syntyi oppositioksi
- Dietrich Bonhoeffer
- 1934 Barmenin tunnustus
-> ryhmä maan alle

3. Neuvostoliitto

- vallankumous 1917
-> kirkko ja valtio erilleen
-> kirkkojen omaisuus takavarikoitiin, kirkkoja + luostareita suljettiin
-> alle 18-vuotiailta kaikki uskonnonopetus kiellettiin, tilalle
ateistinen katsomusopetus
-> piispoja ja pappeja surmattiin
=> uskonto suljettiin kikkojen ja luostareiden sisälle
- patriarkka Tihon yritti vastustaa, vangittiin ja vapautettiin myöhemmin
allekirjoitusta vastaan, jolla takasi täyden solidaarisuuden
neuvostohallitukselle
- perustettiin neuvostomyönteinen elävä kirkko -ryhmittymä, jolle korkeimmat virat
- 1925 Taistelevien jumalattomien liitto
-> uskonnonvastaisen propagandan levitys
- 1930-luvulla Stalinin vainot

E. TOINEN MAAILMANSOTA JA SEN JÄLKEINEN AIKA

1. Neuvostoliitto

- Stalinin lievennykset kirkkoa kohtaan sodan aikana
- 1950-luvulla jälleen uskonnonvastainen toiminta
- Hrustsevin pyrkimys siirtyä sosialismista kommunismiin
- Bresnev allekirjoitti 1975 ETY-kokouksen päätösasiakirjan
-> uskonnonvapauden periaate
- Gorbatsovin 1980-luvulla aloittama avoimuutta (glasnost) korostanut ilmapiiri
-> uskonnonvapautta käytännössä
- Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen 1992 kirkoilta takavarikoitua omaisuutta
palautetu, kirkkoja kunnostetu

2. Vatikaani

- Pius XII (1876-1958) paaviksi sodan uhatessa
-> Vatkaani pysyi puolueettomana
-> oli mukana kätkemässä Rooman juutalaisia luostareihin

3. Ekumeeninen liike

- oikumene = asuttu maailma, ihmiskunta
- ekumenia = kirkkojen välinen yhteistyö

a) raamatulliset perusteet
- Jeesuksen rukous ennen kuolemaansa: "että häneen uskovat olisivat yhtä..."
- Paavali Korintin seurakunnalle: kehotus yksimielisyyteen ja hajaannuksen
välttämiseen sekä kuva uskovista yhenä ruumiina

b) liikkeen kehitys
- pietismin pohjalta yhteydet yli tunnustusrajojen
-> allianssikristillisyys, esim. Ylioppilaiden kristillinen maailmanliitto,
Nuorten miesten kristillinen yhdistys = NMKY ja NNKY
- kansainväliset lähetyskonferenssit (Edinburgh 1910)
- Kansainvälinen lähetysneuvosto 1921
- Life and Work -liike 1925
-> vaikka oppi erottaa käytännön palvelutyö voi yhdistää
- Faith and Order -liike 1929
-> etsitään yksimielisyydet ja ryhdytään tutkimaan erimielisyyksiä opissa
ja kirkkojärjestyksessä
- Kirkkojen maailmanneuvosto = KMN 1948
-> kirkkojen (n.300) yhteistyöfoorumi
-> yleiskokous joka 7. vuosi
-> katolinen kirkko tarkkailijana, ei jäsen

c) toiminta
- kirkkojen yhdistymisen edistäminen
- humanitaarinen avustustoiminta
- tutkimus, tiedotus, kasvatus
- dialogi muiden uskontojen kanssa

d) tunnustuskuntien sisäinen yhteistyö
- Luterilainen maailmanliitto
- Metodistien maailmanliitto
- Baptistien maailmanliitto

F. KRISTINUSKO YHDYSVALLOISSA JA LATINALAISESSA AMERIKASSA

a) Yhdysvallat
- monen siirtolaisen yhteisenä nimittäjänä työlääntyminen Euroopan uskonnolliseen
suvaitsemattomuuteen -> uskontokuntien kirjaviis
- uskonnollisia herätyksiä 1700-luvulla (vrt. pietismi)
- 1800-luvun lopulta liikemiesmäistä evankeliointia (esim. 1940 -> Billy Graham)
- perustuslaissa uskonnonvapaus -> valtio ja kirkko erillään (uskontomyönteinen)
- kansalaisuskonnollisuus: eri kristillisiiin ryhmiin kuuluvia yhdistävä
uskonnollisuus -> uskonto on kansalaishyve
- kirkot pieniä (200-300 jäsentä) -> toiminta aktiivista, tulosvastuullista
- tunnustusrajat matalia -> sosiaalinen status ja fundamentalismi-liberalismi
-jako erottelevia tekijöitä

b) latinalainen Amerikka
- katolinen kirkko enemmistönä
- autoritaarinen paavijohtoisuus ei sovi tyyliin -> suhteellinen itsenäisyys
Vatikaanista
- vähän mustia, paljon espanjankielisiä köyhiä
- vapautuksen teologia
-> pontimena Vatikaanin II kirkolliskokous (köyhät erityisasemaan)
-> marxilaisvaikutteista
- yhteiskuntaa voi arvostella Raamatusta käsin ja toimia oikeudenmukaisuuden
puolesta köyhien valtaa ja oikeuksia vailla olevien puolesta

G. AASIAN JA AFRIKAN KRISTILLISYYS

1. Kirkot Kiinassa
- 1500-luvulla portugalilaisia kauppiaita (Macao) ja jesuiittojen lähetystyö
- vastenmielisyys eurooppalaisia kauppiaita kohtaan -> lähetyssaarnaajien
karkotus 1815 ja oopiumisodat (Kiina yritti estää englantilaisten oopiumin
myynnin) 1800-luvulla:
I: Hong Kong Isolle Britannialle + 5 satamaa auki
II: ulkomaalaisille oikeus muuttaa Kiinaan + oikeus lähetystyöhön
-> kiinalainen nationalismi
-> 1900 boksarikapina (muukalaisvastainen kansannousu, lähetyssaarnaajia
surmattiin 233), jonka kansainvälinen joukko-osasto tukahdutti
- 1912 keisarikunnasta tasavallaksi: Kuomintang-puolue ja rinnalle radikaalimpi
kommunisti-puolue -> Mao Zedong
- 1949 Kiinan kansantasavalta
-> kristityt kontrolliin ja sanelupolitiikka (osa suostui, loput maan alle)
-> "lähetystyö on lännen kulttuuriaggressiota"
-> 1953 lähetyssaarnaajien joukkoevakuointi
- 1966 kulttuurivallankumous
-> kristinusko yritettiin hävittää
- Kiina puhdistettava eliittiluokasta, vanhoista ajatuksista ja perinteistä:
nuoret sanovat vanhoille, miten asioiden pitää olla
- 3 vuodessa yhteiskunnallinen sekasorto
- 1970-luvulla käänne länteen, Nixon 1972 valtiovierailulla, Maon kuolema 1976
- 1980 uudistusohjelma
-> ulkomaista tietotaitoa
-> sallivampi uskontopolitiikka

2. Afrikkalainen kristillisyys

- 1800-luvulla siirtomaakilpajuoksu, tutkimusmatkat ja lähetystyö
- monipúolistunut lähetystyö: koulutus, terveydenhoito ja elinkeinotoiminta
- 1900-luvulla Afrikka afrikkalaisille
-> siirtomaista itsenäisiä valtioita
-> lähetyskentistä itsenäisiä krikkoja
= nuoret kirkot, joiden palveluksessa länsimaisia asiantuntijoita