Kakkoset tekee torstaina – abit silloin kun sopii…
Kesto 15-20 min – ei avoimia kysymyksiä
• deduktio, induktio
• Kielipeli - Wittgenstein
• Argumentointi
• Premissi
• Analyyttinen filosofia
• Materialismi
• Idealismi
• Subjektiivinen idealismi
• Positivismi
• Empirismi
• Tieteenfilosofia
• Tieteellinen realismi
• Tieteellinen antirealismi
• Paradigma
• Kuhn ja tieteen vallankumoukset
• hermeneutiikka
• Ontologia
• Popperin kolme maailmaa
• Kausaliteetti
• Mind-body –ongelma
• Reduktionismi
• Emergentti materialismi
• Vapaa tahto
• Substanssi
• Monismi
• Dualismi
• Eksternalistinen tiedon määritelmä
|
Ontologisia perusongelmia
Metafysiikka= tutkii olemassaoloon liittyviä kysymyksiä
ontologia =metafysiikan haara; oppi olevasta ja todellisuuden olemuksesta
Esimerkkejä kysymyksistä:
Mitä on olemassa?
Miten on olemassa?
Mistä oleva koostuu?
Mitä tietoisuudella tarkoitetaan?
Olemassaolo ja kieli:
olla-verbin käyttö:
Eksistenssiväitteet
Predikaattiväitteet
Substanssi= ilmiön perimmäinen olemus
Mistä todellisuus koostuu?
Materialismi= todellisuus koostuu pohjimmiltaan aineesta
Esim. kirjan substanssi perustuu materiaaleihin josta se on valmistettu
Idealismi= todellisuus perustuu käsitteellisiin tai henkisiin rakenteisiin
Esim. Platonin ideaoppi
Pohdittavaksi: Napapiirin pajakylässä voi tavata joulupukin. Onko joulupukki siis olemassa?
Kuka perusti Ankkalinnan?
Julle Ankanpää
Walt Disney
Carl Barks
Millainen ja mikä on ihminen?
Palautuuko ihmisen tietoisuus aivojen sähkökemialliseen toimintaan?
Subjektiivinen idealismi= todellisuus on mielen sisäinen asia
Objektiivinen idealismi= ideat eivät ole riippuvaisia ihmismielestä
Dualismi= todellisuudessa on kaksi substanssia vrt. monismi eli yksi substanssi
Pohdi : Mikä tekee sinusta juuri sinut?
Mielen ja ruumiin olemassaolon suhteen kysymys= mind-body- tai psykofyysinen ongelma
Kausaliteetti ja mieli --> mikä on olemassa, vaikuttaa ympäristöönsä
Mielikin materiaalinen ilmiö? --> reduktionismi eli henkiset ilmiöt palautetaan niiden tosiasialliseen perustaan eli materiaan -->neurotieteiden kehitys
Miten materiasta syntyy henkisiä kokemuksia?
Synnyttääkö materia tietoisuuden?
Subjektiivisen kokemuksen selittäminen
Emergentti materialismi -->kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa --> ominaisuudet eivät perustu sen osiin
Tekoäly?
Miksi tietoisuuden käsite on sidottu ihmisen tapaan olla olemassa?
Onko tietoisuus vain illuusio?
- Eliminoiva materialismi--> ihmisestä tuntuu että hänellä on tietoisuus vaikka kyse on vain materiaan palautettavista aivoprosesseista -->vapaan tahdon illuusio (ihminen ei ole tietoinen valintojensa syistä vain teoista)
Voitko itse päättää valitsetko suklaa- vai mansikkajäätelöä?
Jos valintasi määräytyvät maailmankaikkeuden aiempien tilojen ja keskushermoston toiminnan pohjalta, oletko vastuussa valinnoistasi?
Oletko vapaa itse valitsemaan elämäsi?
Sartre: Ihminen on tuomittu vapauteen – valitsematta jättäminen on valinta
Karl Popper ja maailman monimuotoisuus
Mitä olemassaolo voi olla?
Maailma 1: aineellinen todellisuus
Maailma 2: psyykkinen tajunnan maailma
Maailma 3: kulttuurin maailma
Esim. koulu on kulttuuri-instituutio, jonka olemassaolo edellyttää aineellisia ja tajunnallisen maailman olemassaolon
Pluralistinen teoria: yksi todellisuus joka on kolmen maailman yhdistelmä
Maailmat ovat siis saman todellisuuden kerrostumia
Apuväline metafyysisten ratkaisujen luokittelemiseksi
|
Immanuel Kant ja tiedon rajat
David Hume herätti minut dogmaattisesta horroksesta!”
Empiristi tietyin ehdoin: kokemustieto eli aposteriorinen tieto sisältää aina apriorista eli kokemusta edeltävää, käsitteellistä tietoa, johon kokemustiedon yleispätevyys perustuu
-->Transsendentaalifilosofia (aistihavainnon ylittävää)
- Järki ja kokemus ovat toistensa kääntöpuolia
” Käsitteet ilman havaintoja ovat tyhjiä.”
”Havainnot ilman käsitteitä ovat sokeita.”
-->Filosofian kopernikaaninen vallankumous: Kant siirsi tietoteorian näkökulman varman tiedon etsimisestä (tiedon objekti) ihmismielen toimintaan (tiedon subjekti)
Rationalismin ja empirismin synteesi: tieto on olemassa vain sisällön ja muodon ykseytenä eli aposteriorinen sisältö (aistimukset) ja apriorinen muoto (havainto)
Ihmisen ymmärryksen aprioriset muototekijät:
Havaintomuodot eli aika ja avaruus, jotka ihmismieli sijoittaa ulkomaailmaan
Ongelma: kuvittele avaruudettomuus tai ajattomuus --> mielikuvat syntyvät kokemusperäisesti, havaintojen pohjalta eli ovatko aika ja avaruus apriorisia?
Ymmärryksen kategoriat (tieto syntyy kun ymmärrys muodostaa havainnoista maailmaa koskevia väitelauseista)
- 12 kategoriaa, jotka käsittelevät olemisen määrää, laatua, suhdetta ja tapaa
Kausaliteetti:
Syysuhde on ihmismielen tapa jäsentää asioita, joka edeltää kokemusta (vrt. Hume)
Kokemuksen rooli kausaliteetissa?
--> syysuhde on olemassa myös ulkomaailmassa?
”Ymmärrys ei löydä lakeja luonnosta vaan säätää ne sille.”
Näemme maailman aina havaintomuotojen ja ymmärryksen kategorioiden muodostamien silmälasien läpi!
Yhteys fenomenaaliseen (ilmiö)maailmaan, ei koskaan noumenaaliseen maailmaan (”oliot sinänsä”)
(mistä sitten voimme tietää onko tai millaisia ”oliot sinänsä” ovat…?)
Takaako kokemustiedon apriorinen aines sen yleispätevyyden?
- Emme voi irtautua katselemaan maailmaa itsemme ulkopuolelta ja näin arvioida maailmankuvamme pätevyyttä!
BERKELEY:
Onko ihmisestä riippumatonta todellisuutta olemassa?
”Esse est percipi" eli "oleminen on havaituksi tulemista”
Kaikki mitä ihmiset tietävät olioista on heidän aistimuksensa niistä
Erottaa toisistaan suoran havaitsemisen ja epäsuoran havainnon, johon sisältyy päättelyä
FILOSOFIA VÄLINEENÄ
”Filosofian päämääränä on ajatusten looginen selventäminen.”
Wittgenstein
Argumentointi= väitteiden esittäminen ja perustelu sekä arviointi
Yleensä väitteet johdetaan jo tunnetuista/hyväksytyistä väitteistä.
Deduktiivinen päättely eli deduktio
Väite päätellään toisista väitteistä ja säilyttää totuuden loogista päättelyä
Jokaisella A:lla on ominaisuus x
z on A
Siis z:lla on ominaisuus x
Lauseet 1. ja 2. ovat alkuoletuksia eli premissejä
Lause 3. on johtopäätös
Päättelykaava eli syllogismi
Johtopäätös sisältyy premisseihin – ei uutta tietoa
Esim. Kaikki Ferrarit ovat nopeita autoja. Siis Jorman Ferrari on nopea auto.
Induktiivinen päättely eli induktio
Päättely on muodollisesti pätevää
Ongelmia: premissit eivät ole tosia/uskottavia (tosiasiasisällön virhe), johtopäätös ei seuraa loogisesti premisseistä (loogisen muodon virhe)
Yksittäistapauksista tehdään yleinen periaate
Esim.
1. Ferrari on nopea auto.
2. Pekalla on nopea auto.
Siis Pekalla on Ferrari
Kun tutkitaan argumentoinnin pätevyyttä kiinnitetään huomio 1. loogiseen päättelyyn
2. premissien uskottavuuteen
Deduktion premissit ovat usein induktion johtopäätöksiä
KOTIIN
Määrittele seuraavat käsitteet: tuoli, ihminen, urheilu
Millainen rooli väitteiden perustelulla on arkielämän keskustelutilanteissa?
Arvioi seuraavan argumentin vakuuttavuutta:
Soilen auton moottori ei käynnisty. Jos moottori ei saa bensaa, se ei käynnisty. Moottori ei saa siis bensaa.
Argumentin pätevyys edellyttää usein taustaoletusten analysointia
Esim.
Jumalan täytyy olla olemassa!
Koska kaikki luonnossa on tarkoituksenmukaista.
--> Looginen yhteys?
Taustaoletus: Tarkoituksenmukaisuuden selittää Jumalan luomistyö
Syysuhde ontuu edelleen
Taustaoletus2: Jumalan eli luojan täytyy olla myös olemassa
--> Tarkoituksenmukaisuuden voi selittää evoluutiolla --> evoluutio todistaa Jumalasta -->aargh
Induktiivisuudesta seuraa että arkiajattelumme käsitykset ovat todennäköisyyksiä ja yleistyksiä
-->tieteessä falsifikaatioperiaate: induktio on toistaiseksi totta ellei johtopäätöstä voida osoittaa epätodeksi l. falsifioida
Argumentin löytäminen:
Argumentin löytäminen edellyttää tekstin tai puheen analysointia ja tulkintaa
Retoriikan vaarat --> kuulijan vietteleminen asian kustannuksella
Virhepäätelmiä:
Kehäpäätelmä: väitteen perustelut edellyttävät jo itse väitteen totuutta
Ad hominem: huomio kiinnitetään argumentin esittäneen henkilön ominaisuuksiin
Yleistäminen: rasismi
Olkinukke: eri mieltä oleva näkemys yksinkertaistetaan karikatyyriksi
Väärä vastakkainasettelu: asialla on vain kaksi vaihtoehtoa; toisen valitseminen on toisen hylkäämistä
Kalteva pinta: premisseistä seuraa väistämättä ”pahin mahdollinen” lopputulos
” Niin kauan kun ihminen on kriittinen, maailma näyttäytyy hänelle arvoituksena. Kriittisyys torjuu tehokkaasti ikävystymistä. Terve epäily pitää ajattelun liikkeessä ja byrokraatit loitolla.”
"Minkä ylipäänsä voi sanoa, sen voi sanoa selvästi”
- Ludwig Wittgenstein
Filosofinen
käsiteanalyysi = käsitteiden sisällön erittely, täsmentäminen ja määrittely
Väittelyiden taustalla usein käsitteiden sisältöä koskevat erimielisyydet
Käsiteanalyysi käytännössä väitteiden merkityssisällön purkamista ja erittelyä
Eksplikointi/eksplikaatio= piilo-oletusten/hämärien väitteiden/ ennakkokäsitysten paljastaminen
Käsitteellisten ristiriitojen paljastaminen osana käsiteanalyysia
Samassa asiayhteydessä kaksi toisensa poissulkevaa väitettä
Esim. Poikamies oli naimisissa
Sanojen ja tekojen ristiriita
Käsitteiden määrittely
= pyrkimys ilmaista käsitteiden oikea tai todellinen merkityssisältö
yhteenveto= käsitteen sisällön olennaiset osatekijät
Käsite on sanan, alan ja sisällön muodostama kokonaisuus
Aristoteles: käsitteen määritelmässä oltava olioiden riittävät ja välttämättömät ehdot
Esim. Ihminen on järjellinen eläin
reaalimääritelmä; ihmisen todellinen olemus on järjellisyys
Stipulaatio; sanojen käyttöä koskeva sopimus, ihminen= järjellinen eläin
|
Tervetuloa tietoteorian kurssille! Tällä kurssilla tutustumme filosofiaan johdonmukaisen ajattelun sekä tiedon, tietämisen ja tieteen näkökulmista.
Kurssi suorittamisen edellytyksenä on: yritteliäs ja osallistuva asenne, tunti-ja kotitehtävien tunnollinen suorittaminen sekä esseen kirjoitaminen. Kurssikoetta ei ole, keskeinen sisältö koetellaan testien avulla.
Kotitehtävät kootaan portfolioksi ja palautetaan kurssin lopuksi. Kurssinumeroon vaikuttavat testien ka, essee ja kotitehtävät.
|