|
|
|
HANKASALMEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA
Sisällysluettelo
Opetussuunnitelman päivitysluettelo
Opetussuunnitelman laadinta ja päivittäminen
1 TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPAINATUKSET
1.1 Toiminta-ajatus
1.1.1 Hankasalmen kunnan lisäykset
1.2 Arvoperusta
1.2.1 Hankasalmen lukion arvopohjassa painottuvat
2 TOIMINTAKULTTUURIN PÄÄPIIRTEET, OPISKELUYMPÄRISTÖ JA TYÖTAVAT
2.1 Oppimiskäsitys
2.1.1 Hankasalmen kunnan lisäykset
2.2 Opiskeluympäristö ja työtavat
2.2.1 Hankasalmen kunnan lisäykset
2.3 Toimintakulttuuri
2.3.1 Hankasalmen lukiossa
2.4 Opintojen rakenne
2.4.1 Hankasalmen lukiossa
2.5 Oppilaskuntatoiminta
3 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN
3.1 Ohjauksen järjestäminen
3.1.1 Tavoitteet
3.1.2 Ohjauksen sisällöt ja työnjako
4 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET
4.1 Aihekokonaisuudet
4.1.1 Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
4.1.2 Hyvinvointi ja turvallisuus
4.1.3 Kestävä kehitys
4.1.4 Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
4.1.5 Teknologia ja yhteiskunta
4.1.6 Viestintä ja mediaosaaminen
5 HANKASALMEN LUKION TUNTIJAKO
6 KIELIOHJELMA
7 TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT OPPIAINEITTAIN JA KURSSEITTAIN
7.1 Opetuksen yleiset tavoitteet
7.2 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä
7.2.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, ruotsi äidinkielenä
7.3 Toinen kotimainen kieli, ruotsi
7.3.1 Perusopetuksen vuosiluokilta 7-9 alkanut oppimäärä (B1)
7.4 Vieraat kielet
7.4.1 Englannin kieli, perusopetuksen vuosiluokilta 1-6 alkanut oppimäärä (A)
7.4.2 Saksan kieli
7.4.3 Ranskan kieli
7.5 Matematiikka
7.5.1 Pitkä matematiikka
7.5.2 Lyhyt matematiikka
7.6 Biologia
7.7 Maantiede
7.8 Fysiikka
7.9 Kemia
7.10 Uskonto
7.10.1 Evankelis-luterilainen uskonto
7.10.2 Ortodoksinen uskonto
7.11 Elämänkatsomustieto
7.12 Filosofia
7.13 Psykologia
7.14 Historia
7.15 Yhteiskuntaoppi
7.16 Musiikki
7.17 Kuvataide
7.18 Liikunta
7.19 Terveystieto
7.20 Opinto-ohjaus
7.21 Yrittäjyys
7.22 Juhlaperinne
7.23 Latinan kieli
7.24 Tietotekniikka
7.25 Liikennekasvatus
7.26 Kansainvälisyys
7.27 Urheiluvalmennus opetussuunnitelmassa
7.28 Suunnistus
7.29 Golf
7.30 Ammunta
8 TIETOSTRATEGIA
9 ITSENÄISEN OPISKELUN PERIAATTEET
10 YHTEISTYÖ HUOLTAJIEN KANSSA
11 YHTEISTYÖ AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN JA MUIDEN LUKIOIDEN KANSSA
12 YHTEISTYÖ MUIDEN OPPILAITOSTEN JA TAHOJEN KANSSA
13 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPISKELIJOIDEN OHJAUS
14 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS
15 OPISKELIJAHUOLTO
16 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI
16.1 Arvioinnin tavoitteet
16.2 Kurssisuorituksen arviointi
16.3 Oppiaineen oppimäärän arviointi
16.4 Lukion oppimäärän suoritus
16.5 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot
17 TOIMINNNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI
LIITTEET
LIITE 1 - Kielitaidon tasojen kuvausasteikko
LIITE 2 Hankasalmen kunnan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia
LIITE 3 Hankasalmen lukion ja Kuuhankaveden koulun kriisisuunnitelma
LIITE4 Kuuhankaveden koulun ja Hankasalmen lukion turvallisuussuunnitelma
Opetussuunnitelman päivitysluettelo
Opetussuunnitelman laadinta ja päivittäminen
Hankasalmen lukion opetussuunnitelma on päivitetty lukuvuosien 03-04 ja 04-05 aikana vastaamaan Opetushallituksen antamia lukion opetussuunnitelman perusteita vuodelta 2003 sekä lukiota koskevan lainsäädännön määräyksiä.
Lukion opettajakunta on tehnyt työn yhteistoiminnallisia työskentelymuotoja käyttäen. Hankahenkiprojektin yhteydessä työskentelymenetelmäkonsultaatiota toi Humapin kouluttaja Vesa Purokuru. Lähilukioiden kanssa on tehty yhteistyötä.
Opetussuunnitelmatyössä on käytetty Pedanetin OPSPRO -verkkotyöalustaa.
Alueellisesti on toimittu lukioiden verkottumishankkeessa, jonka tarkoituksena on ollut kehittää verkkopedagogisia valmiuksia ja etäopiskelumahdollisuuksia pienissä lukioyksiköissä. Tavoitteena on säilyttää tasapuoliset ainevalintamahdollisuudet opiskelijoille ja vastata ylioppilastutkinnon kehittämiseen mm ainereaalin ja äidinkielen kokeiden uudistamisessa. Lukuvuoden 2004-2005 aikana ovat toteutuneet ensimmäiset etäopiskelukurssisuoritukset Pedanetin Oppimappia hyödyntäen sekä ensimmäinen videoneuvottelulaitteiston avulla tapahtuva kurssi.
Opetussuunnitelma on hyväksytty kunnan sivistyslautakunnassa 17. toukokuuta 2005. Opetussuunnitelma otetaan käyttöön lukion syksyllä 2005 aloittavilla.
Lukion opetussuunnitelmaa ja toimintaa kehitetään jatkuvasti, joten opetussuunnitelmaa päivitetään säännöllisesti jatkossakin kirjaamalla päivitykset opetussuunnitelman alussa olevaan päivitysluetteloon.
1 TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPAINATUKSET
1.1 Toiminta-ajatus
Lukio jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää. Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa laaja-alainen yleissivistys. Sen tulee antaa riittävät valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin. Lukiossa hankittuja tietoja ja taitoja osoitetaan lukion päättötodistuksella, ylioppilastutkintotodistuksella, lukiodiplomeilla ja vastaavilla muilla näytöillä.
Lukion tulee antaa valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä taitoa tarkastella asioita eri näkökulmista. Opiskelijaa tulee ohjata toimimaan vastuuntuntoisena ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Lukio-opetuksen tulee tukea opiskelijan itsetuntemuksen kehittymistä ja hänen myönteistä kasvuaan aikuisuuteen sekä kannustaa opiskelijaa elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen.
1.1.1 Hankasalmen kunnan lisäykset
Hankasalmen lukion peruskorjatut työskentelytilat ja hyvä oppimisilmapiiri mahdollistavat laadukkaat lukio-opinnot lähellä kuntalaisia. Verkostokaupungin toisen asteen yhteiset kurssitarjonnat ovat mahdollisia vain etäopiskelun tai vaihtojaksojen keinoin. Lukiomme on mukana alueellisessa lukioverkossa, jonka kurssitarjonta on opiskelijoiden käytettävissä videoneuvottelu- ja etäopiskelukurssien kautta.
Hankasalmen lukiossa painottuvat suunnistus ja hiihtosuunnistus, golf, ampumaurheilu sekä yrittäjyys.
1.2 Arvoperusta
Lukio-opetuksen arvoperusta rakentuu suomalaiseen sivistyshistoriaan, joka on osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä. Lukiossa kulttuuriperintöä tulee oppia vaalimaan, arvioimaan ja uudistamaan. Opiskelijoita kasvatetaan suvaitsevaisuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön.
Lukio-opetuksen lähtökohtana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Lukiokoulutuksen tulee edistää avointa demokratiaa, tasa-arvoa ja hyvinvointia. Opiskelija ymmärretään oman oppimisensa, osaamisensa ja maailmankuvansa rakentajaksi. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että ihminen havainnoi ja jäsentää todellisuutta kaikkien aistiensa kautta.
Kasvatustyössä korostetaan yhteistyötä, kannustavaa vuorovaikutusta ja rehellisyyttä. Tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan oikeutensa ja velvollisuutensa sekä kasvaa aikuisen vastuuseen omista valinnoistaan ja teoistaan. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan kokemuksia siitä, miten tulevaisuutta rakennetaan yhteisillä päätöksillä ja työllä.
Lukio-opetuksen tulee kannustaa tunnistamaan julkilausuttujen arvojen ja todellisuuden välisiä ristiriitoja sekä pohtimaan kriittisesti suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisen kehityksen epäkohtia ja mahdollisuuksia. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan jäsentynyt käsitys siitä, mitkä ovat kansalaisen perusoikeudet Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopan unionissa, mitä ne käytännössä merkitsevät sekä miten niitä ylläpidetään ja edistetään. Lukion tulee korostaa kestävän kehityksen periaatteita ja antaa valmiuksia kohdata muuttuvan maailman haasteet.
Lukion arvoperustaa syventävät kohdassa 5.2 esitettävät aihekokonaisuudet, jotka ovat arvokannanottoja ajankohtaisiin kasvatus- ja koulutushaasteisiin.
Opetussuunnitelmassa arvoperustaa konkretisoidaan oman lukion kannalta olennaisissa asioissa. Arvoperustan tulee välittyä lukion toimintakulttuuriin, kaikkien oppiaineiden opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä koulutyön organisointiin.
1.2.1 Hankasalmen lukion arvopohjassa painottuvat
HANKASALMEN LUKION ARVOT
PAINOTUKSIA JA LISÄYKSIÄ
Seuraavia arvoja haluamme välittää opiskelijoiden ja kollegoiden keskinäisessä työssä:
VASTUULLISUUTEEN KASVAMINEN
- Työn arvostaminen ja työstä nauttiminen
SISÄINEN YRITTELIÄISYYS
- Tiedon jano
- Teen parhaani
- Erehtyminen on inhimillistä
YHTEISTYÖN TEKEMINEN
- Oman ja toisen työn arvostaminen
- Toisen huomioon ottaminen
LUOVA ITSENSÄ TOTEUTTAMINEN
- Terve itsetunto
- Oman tien löytäminen
- Itsestä huolehtiminen fyysisesti ja psyykkisesti
- Taiteesta ja sen tekemisestä nauttiminen
- Ongelmaratkaisukyky
RAKENTAVA KRIITTISYYS
- Tiedonkäsittely ja ajattelu
KASVU OMAAN KULTTUURIIN JA KANSAINVÄLISYYTEEN
- Kestävä kehitys
- Ihmisoikeuksien kunnioitus maailmanlaajuisesti
MUUTOSVALMIUS
- Tulevaisuuden näkeminen
- Tavoitteellisuus
2 TOIMINTAKULTTUURIN PÄÄPIIRTEET, OPISKELUYMPÄRISTÖ JA TYÖTAVAT
2.1 Oppimiskäsitys
Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa ja aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee vastaanottamaansa informaatiota.
Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, se mitä opitaan, riippuu yksilön aikaisemmasta tiedosta ja hänen käyttämistään strategioista. Oppiminen on sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Yhdessä tilanteessa opittu tieto tai taito ei automaattisesti siirry käytettäväksi toisenlaisissa tilanteissa.
2.1.1 Hankasalmen kunnan lisäykset
Hankasalmen kunnassa lukio-opiskelijalle suunnitellaan yksilölliset, kannustavat omien edellytysten mukaiset turvalliset reitinvalinnat kohti jatko-opintoja.
Opiskelussa korostuvat omaehtoisuus, itsenäisyys ja vastuullisuus. Opiskelu perustuu omaan oivallukseen opiskelun hyödyllisyydestä ja järkevistä valintavaihtoehdoista.
Opiskelussa rakennetaan kokonaisuuksia, etsitään asiayhteyksiä ja pohditaan sovellusmahdollisuuksia.
Opiskelu nähdään välineenä uuden oppimisen ja ajattelun kehittämisessä.
2.2 Opiskeluympäristö ja työtavat
Opiskelijan omaa aktiivista tiedonrakentamisprosessia korostavasta oppimiskäsityksestä seuraa, että lukion on luotava sellaisia opiskeluympäristöjä, joissa opiskelijat voivat asettaa omia tavoitteitaan ja oppia työskentelemään itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Heille tulee antaa tilaisuuksia kokeilla ja löytää omalle oppimistyylilleen sopivia työskentelymuotoja. Heitä tulee ohjata
tiedostamaan, arvioimaan ja tarvittaessa korjaamaan omaa työskentelytapaansa.
Opetuksessa on myös otettava huomioon, että opiskelijoiden kyky opiskella itsenäisesti vaihtelee ja että he tarvitsevat eri tavoin opettajaa opiskelunsa ohjaajana. Opiskelijoiden yksilöllisyyden ja erilaisuuden vuoksi opetus- ja opiskelumuotojen tulee olla monipuolisia.
Opiskelijoille tulee antaa välineitä tiedon hankkimiseen ja tuottamiseen sekä tiedon luotettavuuden arviointiin ohjaamalla heitä soveltamaan kullekin tiedon- ja taidonalalle luonteenomaisia tiedon- ja taidon hankkimis- ja tuottamistapoja. Opiskelijoita ohjataan käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kirjastojen tarjoamia palveluja.
Opiskelutilanteita tulee suunnitella siten, että opiskelija pystyy soveltamaan oppimaansa myös opiskelutilanteiden ulkopuolella.
Osa opiskelusta voidaan järjestää etäopiskeluna, itsenäisenä opiskeluna ja vieraskielisenä. Siitä päätetään opetussuunnitelmassa.
2.2.1 Hankasalmen kunnan lisäykset
Hankasalmen lukiossa käytetään yhteistoiminnallisia oppimismenetelmiä ja hyödynnetään koulun itsenäisen oppimisen työskentelytiloja. Opiskelijoita ohjataan yksilöllisesti ja heitä tuetaan ja kannustetaan itsenäisessä opiskelussa. Opiskelijoille taataan mahdollisuus saada monimuotoista tukiopetusta. Ongelmatilanteissa oppilashuolto on opiskelijoiden tukena.
Opetusta voidaan monipuolistaa käyttäen erilaisia sähköisiä oppimisalustoja( esim. pedanet), verkko-, videoneuvottelu- ja etäopetusta, itsenäistä opiskelua tai jopa vieraskielistä opiskelua. Suunnitelmallisella täydennyskoulutuksella varmistetaan se, että opetushenkilökunnan taidot ja tiedot vastaavat kehittyvän opetuksen vaatimuksia.
Opetusta suunnitellaan siten, että yhteistyöetuja haetaan Jyvässeudun eri alojen yrityksistä ja oppilaitoksista. Opiskelu on mahdollista myös alueellisessa virtuaalilukioverkossa.
2.3 Toimintakulttuuri
Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki lukion viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri tulee esiin yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla.
2.3.1 Hankasalmen lukiossa
Hankasalmen lukiossa on tavoitteena toimintakulttuuri, joka korostaa koko yhteisön jäsenten vastuuta ja on avoin erilaisille yhteistyöhankkeille. Opiskelussa tähdätään ihmisten monimuotoiseen yhteydenpitoon ja haluun kehittää ympäristöä kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti.
Lukiossa noudatetaan yhteisesti hyväksyttyjä järjestyssääntöjä ja kehitetään arviointikäytänteitä.
Oppilaskuntatoiminta on opiskelijoita aktivoivaa ja suuntautuu lukion toiminnan kehittämiseen. Oppilaskuntatoiminta nähdään välineenä aktiiviseen kansalaisuuteen.
Lukion käytänteet tukevat kasvatus- ja opetustyötä. Yhteisiä toimintakäytänteitä arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti.
Opiskelijoille annetaan mahdollisuus laaja-alaisen yleissivistyksen hankkimiseen ja jäsentyneen maailmankuvan muodostamiseen.
Koko lukioyhteisössä halutaan kehittää:
- tahtoa elinikäiseen opiskeluun
- opiskelu-, tiedonhankinta ja -hallintataitoja
- ongelmanratkaisutaitoja
- tieto- ja viestintätekniikan käyttötaitoja
- yhteistyötaitoja ryhmissä ja verkostoissa
- itseilmaisun taitoja
- kansainvälisyystaitoja
- eettisten kysymysten käsittelytaitoja
- yhteiskunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistaitoja
Koulun opetuksessa lujitetaan opiskelijoiden itsetuntoa. Heitä rohkaistaan ilmaisemaan eri tavoin omia havaintojaan, tulkintojaan ja esteettisiä näkemyksiään. Kannustetaan taiteelliseen toimintaan, taide- ja kulttuurielämään osallistumiseen.
Opiskelijoille annetaan valmiuksia suunnitella omaa tulevaisuuttaan, jatkokoulutustaan ja tulevaa ammattiaan. Opiskelijaa perehdytetään työ- ja elinkeinoelämään sekä yrittäjyyteen. Tavoitteena on, että lukion päätyttyä opiskelija pystyy kohtaamaan joustavasti muuttuvan maailman haasteet, tuntee vaikuttamisen keinoja ja hänellä on halua ja rohkeutta toimia. Hänen tulee saada edellytykset monipuoliseen ja täysipainoiseen elämään ihmisenä olemisen eri rooleissa.
2.4 Opintojen rakenne
Lukio-opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen. Oppiaineiden pakollisten ja valta-kunnallisesti määriteltyjen syventävien kurssien keskeiset tavoitteet ja sisällöt on määritelty kohdassa 5.
Valtioneuvoston asetuksessa lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002) määrätyn syventävien kurssien vähimmäismäärän lisäksi lukiossa voi olla koulukohtaisia, lukion opetussuunnitelmassa määriteltäviä syventäviä kursseja. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä
ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettaviin lukiodiplomeihin kuuluvat kurssit. Lukiodiplomit suoritetaan Opetushallituksen ohjeiden mukaan. Kaikki soveltavat kurssit tulee määritellä lukion opetussuunnitelmassa.
Kurssien suoritusjärjestyksestä päätetään lukion opetussuunnitelmassa.
2.4.1 Hankasalmen lukiossa
Valtioneuvoston määräämien syventävien kurssien vähimmäismäärän lisäksi lukiossamme on tarjolla opetussuunnitelman oppiaineisiin sisällytettyjä syventäviä ja soveltavia kursseja. Opintoja on mahdollista monipuolistaa yhteistyössä kansalaisopiston kanssa ja etälukioverkon ja Jyvässeudun yhteistyön kurssitarjonnan avulla.
2.5 Oppilaskuntatoiminta
Lukiomme oppilaskuntatoiminta suuntautuu koulumme toiminnan kehittämiseen opiskelijoita yhdistävällä ja yhteishenkeä parantavalla tavalla. Toiminta tukee opiskelijoiden kasvamista aktiivisiksi ja vastuuntuntoisiksi yhteiskunnan jäseniksi ja parantaa opiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Oppilaskunnalla on myös oikeus toimia lausunnonantajana tehtäessä opiskelijoita tai lukiota koskevia päätöksiä ( Lukiolaki 27§ ). Oppilaskunnan edustajalla on tarvittaessa oikeus osallistua lukion opettajakunnan kokouksiin.
Oppilaskuntatoiminnan tavoitteena on:
- kehittää opiskelijan valmiuksia toimia oman ryhmänsä edustajana
- harjaannuttaa opiskelijaa neuvotteluun perustuvaan yhteistoimintaan
- edistää opiskelijan omatoimisuutta, aktiivisuutta ja vastuuta yhteisten asioiden hoidossa
- antaa opiskelijalle kokemuksia vaikuttamisesta
- ohjata opiskelijat keskinäiseen yhteistyöhön
- parantaa opiskelijoiden asemaa koulussa
- toimia opiskelijoiden yhteishenkeä ja kouluyhteisön viihtyvyyttä parantavana tekijänä
- toimia opiskelijoiden edunvalvojana
Oppilaskuntaa johtaa oppilaskunnan yhteisesti valitsema hallitus. Hallituksen toimintaa ohjaa oppilaskunnan ohjaava opettaja, jonka tehtävä on toimia motivoijana, opastajana käytännön asioissa sekä linkkinä oppilaskunnan ja opettajakunnan välillä.
Oppilaskunnan hallituksen tehtävä on:
- koordinoida oppilaskunnan toimintaa
- valmistella oppilaskunnan nimissä kannanottoja ja esityksiä koulun ja kunnan hallinnolle
- vastata opiskelijoiden mielipiteen julkituomisesta
- vastata oppilaskuntatoiminnan kehittämisestä
- vastata oppilaskunnan varainkäytöstä
- käyttää päätäntä- ja toimeenpanovaltaa oppilaskunnan asioissa vuosikokousten välisenä aikana
- hoitaa yhteyksiä sidosryhmiin
- järjestää yhteishenkeä ja kouluyhteisön viihtyvyyttä parantavia tapahtumia
Lukion velvollisuus on tukea oppilaskunnan toimintaa siten, että asetettuihin tavoitteisiin tähtäävä toiminta on mahdollista ja toiminnan jatkuvuus on taattu. Opettajien ja muun kouluhenkilökunnan tuki on olennaista.
3 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN
3.1 Ohjauksen järjestäminen
Ohjaustoiminta muodostaa lukion toiminnassa kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Lukion opinto-ohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Ohjauksen tehtävänä on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä.
Lukion ohjaustoimintaan tulee kaikkien koulun opettaja- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvien osallistua. Opinto-ohjaajalla on oltava päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opettajan tehtävänä on ohjata opiskelijaa opettamansa oppiaineen opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan. Opiskelijaa tulee ohjata suunnittelemaan oma henkilökohtainen opiskelusuunnitelmansa ja seuraamaan sen toteutumista. Opiskelijan tulee saada opinto-ohjausta opiskelun tueksi ja valintojen tekemiseksi siten, että hän pystyy suunnittelemaan lukio-opintojensa sisällön
ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti.
Lukio-opiskelusta ja lukio-opintoihin hakeutumisesta tulee tiedottaa perusopetuksen päättövaiheessa oleville oppilaille, heidän huoltajilleen, oppilaanohjaajille ja opettajille. Lukio-opintonsa aloittavat opiskelijat tulee perehdyttää oppilaitoksen toimintaan sekä lukio-opiskelun ohjeisiin ja menettelytapoihin.
Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä tulee kehittää ja pitää yllä lukio-opintojen ajan. Opiskelijoiden opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta tulee huolehtia yhteistyössä kotien kanssa. Opiskelijoiden opinto-ohjelmat on tarkistettava säännöllisesti sekä seurattava heidän opintojensa etenemistä.
3.1.1 Tavoitteet
Ohjaustoiminta muodostaa lukion toiminnassa kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Lukion opinto-ohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Ohjauksen tehtävänä on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä.
3.1.2 Ohjauksen sisällöt ja työnjako
Rehtori
Rehtori luo edellytykset toimivan ohjauksen järjestämiseksi ja on mukana
tukemassa käytännön ohjaustyötä ja opiskelijahuoltoa. Rehtori tiedottaa opiskelijoille ja huoltajille säännöistä ja määräyksistä, jotka ohjaavat lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suorittamista.
Opinto-ohjaaja
Opinto-ohjaajalla on oltava päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta.
Suunnittelutyötä opinto-ohjaaja tekee yhteistyössä rehtorin ja ryhmänohjaajien kanssa ja toimii opiskelijahuoltotyöryhmän jäsenenä. Opinto-ohjaaja antaa luokkamuotoisen ohjauksen lisäksi henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta.
Opinto-ohjaajan antamassa henkilökohtaisessa ohjauksessa myötäillään lukio-opintojen vaiheita ja niihin liittyviä tapahtumia eli alkuvaiheessa opintojen suunnitteluun ja valintoihin liittyviä, opintojen sujumiseen ja esteisiin liittyviä ja päättövaiheessa jatko-opintoihin siirtymiseen liittyviä henkilökohtaisia ratkaisuja. Opinto-ohjaaja pyrkii tukemaan ja kannustamaan opinnoissa, auttaa itsetuntemukseen liittyvissä pulmissa ja valintojen teossa. Lisäksi opinto-ohjaaja pyrkii seulomaan ongelmatapaukset (opiskeluun, terveyteen, tunne-elämään, ihmissuhteisiin liittyvät) ja ohjaa tarvittaessa asiantuntija-avun piiriin.
Opinto-ohjaaja ohjaa jatkokoulutus- ja ammattisuunnitelmiin liittyvissä yleisissä kysymyksissä. Opinto-ohjaajan tehtävänä on järjestää mahdollisuuksia tutustua työelämään sekä toisen ja korkea-asteen koulutuspaikkoihin.
Opinto-ohjaaja tekee yhteistyötä muun ohjaushenkilöstön, kotien, perusopetuksen opinto-ohjaajien ja jatkokoulutuksesta vastaavien oppilaitosten kanssa ja vastaa ohjaukseen liittyvästä tiedottamisesta. Ohjaukseen liittyy läheisesti yhteistoiminta koulun opiskelijahuollon ja ulkopuolisten asiantuntijatahojen kanssa. Opinto-ohjaajan on omalta osaltaan huolehdittava opiskeluun ja jatkokoulutukseen liittyvien tietojensa ajantasaistamisesta.
Opinto-ohjaukseen kuuluvien luokkamuotoisten opinto-ohjauksen kurssien, henkilökohtaisen ja pienryhmäohjauksen sekä yhteistyö- ja tiedotustehtävien hoitaminen edellyttää riittävää resurssointia. Virkaehtosopimuksen puuttuessa resurssoinnissa pyritään noudattamaan valtakunnallisia suosituksia.
Ryhmänohjaaja ja aineenopettaja
Ryhmänohjaaja vastaa ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemisen seurannasta ja yhteydenpidosta huoltajiin ja opiskelijahuoltoryhmään. Alkuvaiheessa opiskelijoita tuetaan ryhmäytymisessä ja opiskelijoiden yhteisöllisyyttä kehitetään ja ylläpidetään koko lukio-opintojen ajan.
Ryhmänohjaukseen kuuluvien opiskelijan opintojen seuranta, yhteydenpito ja ryhmänohjaustuokioiden suunnittelu ja toteutus koulussa vaativat riittävää resurssointia: jokaista alkavaa 36 opiskelijan ohjausryhmää kohden pyritään varaamaan yksi vuosiviikkotunti.
Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata opiskelijaa opettamansa oppiaineen opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan. Opettaja osallistuu tarvittaessa myös oman aineensa asiantuntijana jatko-opintoihin ohjaamiseen.
Aineenopettajan ja ryhmänohjaajan tehtävänä on toimia ennaltaehkäisevässä roolissa siten, että he puuttuvat ajoissa opiskelijoiden lisääntyneisiin poissaoloihin, käyttäytymisessä tai opintomenestyksessä tapahtuviin muutoksiin ja opiskeluvaikeuksiin.
Lukiossamme:
RYHMÄNOHJAAJA (RO) vastaa
1. Lukio-opiskeluun ja lukion käytänteisiin perehdyttämisestä:
- työajat: päivittäin, jaksot, koko lukuvuosi,
- koulun tilat,
- järjestyssäännöt,
- vastuuntuntoinen lukiolainen,
- opiskeluun osallistumisen seuranta yhteistyössä aineenopettajien kanssa,
- koulumenestyksen seuranta ja opiskelun toteutumisen seuranta
(kurssikertymät ja etenemisen esteet opinto-ohjaajan apuna),
- viikoittainen ryhmän tapaaminen, ajankohtaiset asiat.
2. Kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä:
- huoltajien illat,
- poissaolot,
- jaksotodistukset.
3. Hyviin tapoihin kasvattamisesta: - koulun arkipäivä,
- koulun juhlat.
4. Ryhmän yhteisestä toiminnasta:
- ryhmän yhteistoiminnan kehittäminen ja vahvistaminen,
- koulun perinteet,
- retket ym.
OPINTO-OHJAAJA (OPO) vastaa
1. OP-tunneista:
- lukio-opiskeluun liittyviä asioita,
- yo-kirjoituksiin liittyviä asioita (rehtori vastaa),
- opinto-ohjelman valinnan perusteet,
- jatko-opinnot ja uravalinta,
- työelämätietous.
2. Opiskelijan ohjauksesta:
- koulumenestyksen seuraaminen,
- kurssikertymien seuraaminen,
- henkilökohtaiset asiat ja huolet,
- henkilökohtaiset jatko-opintosuunnitelmat.
3. Lisäksi OPO vastaa muista tehtävistä:
- oppilashuoltotyöryhmään osallistuminen,
- yhteydenpito ammatinvalintapsykologiin,
- yhteydenpito työvoimatoimistoon,
- vierailijoiden ja tutustumiskäyntien järjestäminen: eri oppilaitoksiin, työpaikoille,
ammatinvalintamessuille, abi-info-tilaisuuksiin,
- oppilaiden kurssivalintojen muutokset tietokoneelle,
- OP02-kurssin itsenäisen suorittamisen ohjaaminen ja seuranta,
- työelämään tutustuttaminen.
AINEENOPETTAJAN VASTUULLA ON
- Oman aineensa kurssien oppisisältöjen esittely.
- Kunkin kurssin alkaessa arvosteluperusteiden selvittely.
- Kurssipalautteiden vastaanottaminen.
- Opiskelijoiden suorituksien oppiainekohtainen seuranta, uusintakuulustelut, keskeneräiset suoritukset ja suoritusten vieminen opiskelijarekisteritietoihin kanslian tietokoneelle.
- Kurssipäiväkirjan jättäminen kansliaan.
- Oman oppiaineensa yo-kirjoituksiin liittyvien asioiden sekä suullisten kuulustelujen selvittäminen.
Rehtori antaa yleisinformaation lukio-opinnoista, ylioppilaskirjoituksista ja koulussa tarjolla olevista kursseista. Hän hyväksyy itsenäisen opiskelun ja muualla suoritettujen kurssien korvaavuudet
Opiskelija
Opiskelija laatii opintojen alussa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa ja seuraa sen toteutumista ja päivittää sitä tarvittaessa. Opiskelijan velvollisuus on osallistua sekä henkilökohtaiseen että ryhmänohjaukseen.
4 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET
4.1 Aihekokonaisuudet
Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. Niissä on kysymys koko elämäntapaa koskevista asioista.
Kaikkia aihekokonaisuuksia yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija osaa
• havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä,
• esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta,
• arvioida omaa elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta
sekä
•tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta.
Kaikille lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat
• aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
• hyvinvointi ja turvallisuus
• kestävä kehitys
• kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
• teknologia ja yhteiskunta
• viestintä- ja mediaosaaminen.
Näiden aihekokonaisuuksien lisäksi koulutuksen järjestäjä voi hyväksyä opetussuunnitelmaan myös muita aihekokonaisuuksia.
Aihekokonaisuudet otetaan huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa oppiaineeseen luontuvalla tavalla sekä lukion toimintakulttuurissa. Aihekokonaisuuksien pääasiat sisältyvät perusteiden ainekohtaisiin osiin. Aihekokonaisuuksia täydennetään, ajankohtaistetaan ja konkretisoidaan paikallisessa opetussuunnitelmassa.
4.1.1 Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
Hankasalmen lukiossa opiskelijoista halutaan oman elämänsä vaikuttajia, jotka ovat kykeneviä oivaltamaan uusia asioita uteliaasti ja uskaltavasti. Opiskelijoissa halutaan kehittää tiedoiltaan, taidoiltaan ja asenteiltaan yritteliäitä toimijoita, jotka kykenevät kantamaan vastuun itsestään ja toimiensa seurauksista niin kouluyhteisössä, omassa kunnassa ja omassa elämässään.
Koulun vuorovaikutus ympäröivään yhteisöön pidetään avoimena. Opiskeluympäristöä kehitetään yhteistyössä kunnan elimien, eri järjestöjen ja yritysten kanssa, jolloin opiskelijoille avautuu käytännön harjoittelumahdollisuuksia ja omakohtaisia osallistumis- ja vaikuttamiskokemuksia yhteiskunnan eri alueilla niin poliittiseen, taloudelliseen, sosiaaliseen toimintaan ja kulttuurielämään. Osallistumismahdollisuuksia tarjotaan paikallisella, valtakunnallisella, eurooppalaisella ja globaalilla tasolla.
Aihekokonaisuus toteutuu lukiossamme eri oppiaineiden opiskelussa aineille ja kursseille luonteenomaisella tavalla. Opetusmenetelminä suositaan osallistuttavia menetelmiä mm yhteistoiminnallista oppimista. Lisäksi opiskelijoita kannustetaan aktiiviseen osallistumiseen kouluyhteisön toiminnassa esim. juhlien, koulun perinnetapahtumien, teemapäivien ja retkien järjestämisessä. Oppilaskunnalle annetaan vaikuttamisen mahdollisuuksia koulutyön suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Aktiivisia osallistumisia voidaan lukea opintosuorituksiksi esim. juhlaperinne-, projektityö- ja kansainvälisyyskursseina.
Hankasalmen lukion painopisteet ovat:
AKTIIVINEN KOULUYHTEISÖ
Sisäinen yrittäjyys on koulun aloitteellista, aktiivista ja yhteisöllistä asennetta työhön. Yrittäjyyttä edistävä työskentelykulttuuri syntyy vain sitoutuneiden, yhteistyökykyisten ja innostuneiden opettajien ja oppilaiden yhteistyöllä. Tavoitteiden saavuttamiseksi täytyy opetushenkilökunnan, opettajien ja opiskelijoiden yhteishenkeä edistää sekä koulun toimintatapoja kehittää yhteisvastuullisempaan suuntaan.
YRITTELIÄS OPISKELIJA
Omaehtoinen yrittäjyys näkyy yksilön aktiivisena toiminta- ja elämäntapana.
Tavoitteena on kehittää opiskelijan yritteliästä asennetta eli tavoitteellista ja vastuullista suhtautumista työhönsä. Tavoitteen toteuttaminen edellyttää mm. opiskelutapojen muuttamista omatoimisiksi ja aktiivisiksi, opiskelijan vastuuttamista henkilökohtaisten kykyjen mukaan sekä itsenäisen opiskelun kehittämistä.
YRITTÄJYYS AMMATTINA
Ulkoinen yrittäjyys auttaa opiskelijaa tuntemaan yrittäjyyden merkityksen koko yhteiskunnassamme ja perehdyttää opiskelijaa yrittämiseen ammattina. Kehitetään opiskelijan sellaisia tietoja, taitoja ja valmiuksia, joita hän tarvitsee työelämässä joko itsenäisenä yrittäjänä tai toisen palveluksessa.
Hankasalmen lukiossa on valinnaisena aineena mahdollista opiskella viisi kurssia yrittäjyyttä. Opiskelu toteutetaan pääasiassa etälukio-opiskelun yrittäjyysväyläopintoina. Oman koulun opettaja ohjaa opintoja. Kurssilla tehdään yhteistyötä hankasalmelaisten yritysten kanssa.
4.1.2 Hyvinvointi ja turvallisuus
Lukioyhteisössä tulee luoda edellytyksiä osallisuuden, keskinäisen tuen ja oikeudenmukaisuuden kokemiselle. Nämä ovat tärkeitä elämänilon, mielenterveyden ja jaksamisen lähteitä. Hyvinvointi ja turvallisuus -aihekokonaisuuden tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää oman ja yhteisönsä hyvinvoinnin perusedellytykset. Aihekokonaisuus kannustaa toimimaan hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta perheessä, lähiyhteisöissä ja yhteiskunnan jäsenenä. Se vakiinnuttaa hyvinvointia ja turvallisuutta ylläpitävää arkiosaamista, jota jokainen tarvitsee kaikissa elämänvaiheissa ja erityisesti elämän kriisitilanteissa.
Tavoitteena on, että opiskelija
• osaa ilmaista tunteita ja näkemyksiä vuorovaikutustilanteissa yhteisödynamiikkaa kehittävällä tavalla sekä käsitellä myös pettymyksiä, ristiriitaisia kokemuksia ja konflikteja väkivallattomasti
• rohkaistuu ottamaan yksilöllistä vastuuta opiskeluyhteisön jäsenten hyvinvoinnista ja yhteisöllisyydestä sekä ottamaan itse vastaan yhteisön tukea
• osaa arvioida, mitkä yhteisölliset ja yhteiskunnalliset toimintatavat tai rakenteelliset tekijät edistävät hyvinvointia ja turvallisuutta ja mitkä voivat ne vaarantaa
• toimii niin, että hän vaikuttaa myönteisesti opiskeluyhteisönsä hyvinvointiin ja turvallisuuteen
• tunnistaa vakavat ongelmat sekä osaa niiden ilmaantuessa hakea apua ja käyttää hyvinvointipalveluita tai ryhtyä muihin tarkoituksenmukaisiin toimiin myös poikkeustilanteissa
• osaa kohdata muutoksia ja epävarmuutta sekä rakentaa pohjaa uusille mahdollisuuksille.
Hankasalmen lukion toimintakulttuuri ja työskentelyilmapiiri luovat edellytyksiä yhteistoiminnallisuudelle, yhteisöllisyydelle ja toisten tasapuoliselle ja oikeudenmukaiselle huomioonottamiselle. Opetuksessa, opiskelussa, oppilaskunnan toiminnassa sekä opiskeluympäristössä vahvistetaan ja edistetään fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja turvallisuutta.
Opiskelija saa tietoa eri oppiaineissa ja erilaisten teematilaisuuksien kautta hyvinvointia ja turvallisuutta edistävistä elämän- ja toimintatavoista sekä hyvinvointia uhkaavista ongelmista. Koulun turvallisuussuunnitelma ja kriisitoimintamallit ovat opiskelijoiden tutustuttavissa. Opiskelijoille selvitetään toimintatapoja ja annetaan tietoa erilaisista tukipalveluista ja opastetaan, kannustetaan ja autetaan avun hakemisessa. Opinto-oppaassa selvitetään ensisijaiset auttajat, joihin apua tarvittaessa voidaan turvautua.
4.1.3 Kestävä kehitys
Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet. Ihmisen tulee oppia kaikessa toiminnassaan sopeutumaan luonnon ehtoihin ja maapallon kestokyvyn rajoihin. Lukion tulee kannustaa opiskelijoita kestävään elämäntapaan ja toimintaan kestävän kehityksen puolesta.
Tavoitteena on, että opiskelija
• tuntee perusasiat kestävän kehityksen ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta ulottuvuudesta sekä ymmärtää, että vasta niiden samanaikainen toteuttaminen tekee kehityksestä kestävän
• osaa mitata, arvioida ja analysoida sekä luonnonympäristössä että kulttuuri- ja sosiaalisessa ympäristössä tapahtuvia muutoksia
• pohtii, millainen on kestävä elämäntapa, luontoa pilaamaton ja ekotehokas tuotanto ja yhdyskunta, sosiaalista pääomaansa vahvistava yhteisö ja yhteiskunta sekä luontoperustastaan ylisukupolvisesti huolehtiva kulttuuri
• osaa ja tahtoo toimia kestävän kehityksen puolesta omassa arjessaan, lukiolaisena, kuluttajana ja aktiivisena kansalaisena
• osaa tehdä yhteistyötä paremman tulevaisuuden puolesta paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.
Kestävän kehityksen haasteita tulee oppia tarkastelemaan monista näkökulmista: Selvitetään, miten ihmistoiminta on vaikuttanut ympäristöön ja miten ihmisen tapa muokata ympäristöjään on muuttunut kulttuurievoluution aikana. Analysoidaan maailmanlaajuisia ympäristöuhkia ja niiden syitä sekä keinoja korjata kehityksen suuntaa. Tarkastellaan väestönkasvuun, köyhyyteen ja nälkään liittyviä ongelmia. Arvioidaan aineiden ja energian kiertokulkuja luonnossa ja tuotantojärjestelmissä sekä opetellaan säästämään energiaa ja raaka-aineita. Pohditaan, millaista voisi olla taloudellinen kasvu, joka ei perustu raaka-aineiden ja energian käytön lisäämiseen, ja mikä merkitys talouden vakaudella on ympäristönsuojelulle ja ihmisten hyvinvoinnille. Tutustutaan kestävän kehityksen periaatteita toteuttaviin yrityksiin ja teknologioihin sekä
opitaan käyttämään kuluttajan vaikutuskeinoja. Selvitetään, miten ihmisen toiminnot voivat sopeutua ympäristöihinsä kulttuuriperintöä arvostaen ja luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta. Harjoitellaan kestävän elämäntavan käytäntöjä ja selvitetään niiden rakenteellisia edellytyksiä. Opetukseen ja lukion arkeen tuodaan esimerkkejä onnistuneista käytännöistä.
Rohkaistuakseen aktiiviseksi kestävän kehityksen edistäjäksi opiskelija tarvitsee kokemuksia siitä, että hänen omilla eettisillä, käytännöllisillä, taloudellisilla, yhteiskunnallisilla ja ammatillisilla valinnoillaan on merkitystä. Kestävän kehityksen edistämisessä tulee luoda yleiskuva muutostarpeiden mittavuudesta ja siitä, että tarvittaviin tuloksiin päästään vain laajalla yhteistyöllä. Opetuksen lisäksi kestävään elämäntapaan kannustavat mahdollinen lukion oma ympäristöohjelma tai kestävän kehityksen ohjelma sekä ympäristötietoinen toimintakulttuuri.
Hankasalmen lukiossa huomioidaan jokapäiväisessä työssä seuraavaa:
· Kierrätys yhteistyössä kunnan ympäristötoimen kanssa.
· Säästetään vuokramenoissa tuhlailematta veden, sähkön ja lämmön kulutusta
· Monistetaan ja tulostetaan harkitusti
· Suositaan hankinnoissa ympäristöystävällisiä tuotteita
· Suositaan hankasalmelaista lähiruokaa
· Globaalisti huomioivat kulutustottumukset
4.1.4 Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
Lukiokoulutuksen tulee tarjota opiskelijalle mahdollisuuksia rakentaa kulttuuri-identiteettiään äidinkielen, menneisyyden jäsentämisen, uskonnon, taide- ja luontoko-kemusten sekä muiden opiskelijalle merkityksellisten asioiden avulla. Opiskelijan tulee tietää, mitä yhteiset pohjoismaiset, eurooppalaiset ja yleisinhimilliset arvot ovat ja miten ne tai niiden puute näkyvät omassa arjessa, suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailmassa. Lukion tulee tarjota opiskelijalle runsaasti mahdollisuuksia ymmärtää, miten kulttuuriperintömme on muodostunut ja mikä voi olla hänen tehtävänsä kulttuu-riperinnön ylläpitäjänä ja uudistajana.
Lukion tulee vahvistaa opiskelijan myönteistä kulttuuri-identiteettiä sekä kulttuurien tuntemusta, joiden perustalta on mahdollista saavuttaa kulttuurien välisen toiminnan taito ja menestyä kansainvälisessä yhteistyössä.
Tavoitteena on, että opiskelija
• tuntee kulttuurikäsitteen erilaisia tulkintoja ja osaa kuvata kulttuureiden erityis-piirteitä
• tuntee henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä
• on tietoinen omasta kulttuuri-identiteetistään, tietää mihin kulttuuriseen ryhmään hän tahtoo kuulua ja osaa toimia oman kulttuurinsa tulkkina,
• arvostaa kulttuureiden monimuotoisuutta elämän rikkautena ja luovuuden lähteenä sekä osaa pohtia tulevan kulttuurikehityksen vaihtoehtoja
• osaa kommunikoida monipuolisesti myös vierailla kielillä kulttuuritaustaltaan
erilaisten ihmisten kanssa
• pyrkii toimimaan aktiivisesti keskinäiseen kunnioittamiseen perustuvan moni-kulttuurisen yhteiskunnan rakentamiseksi.
Toimintakulttuuria kehitettäessä kiinnitetään huomiota lukioon kulttuuriympäristönä ja hyviin tapoihin sekä lukion omiin traditioihin, juhliin ja muihin tapahtumiin. Opiskelijoita kannustetaan monikulttuuriseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.
Hankasalmen lukiossa:
· Säilytetään ja kehitetään koulun omaa juhlaperinnettä ja tapoja
· Otetaan huomioon kansalliset juhlapäivät
· Ylläpidetään kansainvälistä opiskelijavaihtoa
· Hyödynnetään kunnan ja lähiseudun kulttuuritarjontaa
· Toimitaan yhdessä kunnan sivistystoimen, kansalaisjärjestöjen ja seurakunnan kanssa.
· Koulu on kulttuurin tuottaja:
- media, kotisivut, kansainväliset yhteydet
- Arvostetaan omia juuria, mutta nähdään myös monikulttuurisen vuorovaikutuksen kasvava merkitys
4.1.5 Teknologia ja yhteiskunta
Teknologian kehittämisen lähtökohtana on ihmisen tarve parantaa elämänsä laatua ja helpottaa elämäänsä työ- ja vapaa-aikanaan. Teknologian perustana on luonnossa vallitsevien lainalaisuuksien tunteminen. Teknologia sisältää tiedon ja taidon suunnitella, valmistaa ja käyttää teknologisia tuotteita, prosesseja ja järjestelmiä. Opetuksessa korostetaan teknologian ja yhteiskunnan kehittymisen vuorovaikutteista prosessia.
Tavoitteena on, että opiskelija
• osaa käyttää luonnontieteiden ja muiden tieteenalojen tietoa pohtiessaan teknologian kehittämismahdollisuuksia
• ymmärtää ja osaa arvioida ihmisen suhdetta nykyteknologiaan sekä osaa arvioida
teknologian vaikutuksia elämäntapaan, yhteiskuntaan ja luonnonympäristön tilaan
• osaa arvioida teknologian kehittämistä ohjaavia eettisiä, taloudellisia, hyvinvointi- ja tasa-arvonäkökohtia sekä ottaa perustellen kantaa teknologisiin vaihtoehtoihin
• ymmärtää teknologian ja talouden vuorovaikutusta sekä osaa arvioida teknologisten vaihtoehtojen vaikutusta työn sisältöön ja työllistymiseen
• oppii yrittäjyyttä ja tutustuu paikalliseen työelämään.
Aihekokonaisuuden tulee ohjata opiskelija pohtimaan teknologian kehittämistä suhteessa yhteiskunnallisiin muutoksiin historiallisista, ajankohtaisista ja tulevaisuuden näkökulmista. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään, käyttämään ja hallitsemaan teknologiaa. Hänen on opittava teknologian kehittämistyöhön kuuluvaa innovatiivisuutta ja ongelmanratkaisutaitoja. Hänen tulee oppia tarkastelemaan teknologian arvolähtökohtia ja seurannaisvaikutuksia. Nykyihmisen riippuvuutta teknologiasta tulee tutkia ja pohtia yksilön, työelämän ja vapaa-ajan kysymyksinä. Erityisesti kiinnitetään huomiota ihmisen perustarpeiden näkökulmasta välttämättömään ja ei-välttämättömään teknologiaan. Opiskelijaa kannustetaan ottamaan kantaa teknologian kehittämiseen sekä osallistumaan yksilönä ja kansalaisyhteiskunnan jäsenenä sitä koskevaan päätöksentekoon.
Aihekokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä konkretisoidaan tutustumalla eri alojen teknologioihin. Näitä ovat esimerkiksi hyvinvointi ja terveys, informaatio ja viestintä, muotoilu ja musiikki, ympäristönsuojelu, energiantuotanto, liikenne sekä maa- ja metsätalous.
Hankasalmen lukiossa tehdään retkikäyntejä paikkakunnan teollisuusyrityksiin.
4.1.6 Viestintä ja mediaosaaminen
Lukio-opetuksen tulee tarjota opiskelijalle opetusta ja toimintamuotoja, joiden avulla hän syventää ymmärrystään median keskeisestä asemasta ja merkityksestä kulttuurissamme. Lukion tulee vahvistaa opiskelijan aktiivista suhdetta mediaan ja valmiutta vuorovaikutukseen sekä yhteistyötä paikallisen/alueellisen median kanssa. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään mediavaikutuksia, median roolia viihdyttäjänä ja elämysten antajana, tiedon välittäjänä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana, käyttäytymismallien ja yhteisöllisyyden kokemusten tarjoajana sekä maailman- ja minäkuvan muokkaajana. Opiskelija havainnoi ja erittelee kriittisesti median kuvaaman maailman suhdetta todellisuuteen. Opiskelija oppii huolehtimaan yksityisyyden suojastaan, turvallisuudestaan ja tietoturvastaan liikkuessaan mediaympäristöissä.
Tavoitteena on, että opiskelija
• saa riittävät viestien tulkinta- ja vastaanottotaidot: hän oppii mediakriittisyyttä valinnoissa ja mediatekstien tulkinnoissa sekä kuluttajan tarvitsemia yhteiskunnallisia tietoja ja taitoja
• osaa käsitellä eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä: hän oppii vastuuta median sisällöntuottamisessa, käytössä ja mediakäyttäytymisessään
• saa paremmat vuorovaikutus-, viestintä- ja vaikuttamistaidot
• pystyy tuottamaan mediatekstejä ja monipuolistamaan ilmaisullista osaamistaan
tuottaessaan itse mediatekstien sisältöjä ja välittäessään niitä
• tottuu käyttämään mediaa opiskelun välineenä ja opiskeluympäristönä, harjaantuu käyttämään mediaa opiskeluun liittyvissä vuorovaikutustilanteissa sekä tiedonhankinnassa ja -välittämisessä
• tuntee median toimintaan vaikuttavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä
• saa tietoa viestintäalasta, mediatuotannosta ja tekijänoikeuksista.
Mediaosaaminen on lukiossa sekä taitojen että tietojen oppimista. Media on sekä
opiskelun kohde että väline. Mediakasvatus on verbaalisten, visuaalisten, auditiivisten, teknisten ja yhteiskunnallisten taitojen sekä opiskelutaitojen kehittämistä. Se edellyttää oppiaineiden välistä yhteistyötä ja yhteistyötä eri viestintävälineiden kanssa sekä oppimista aidoissa toimintaympäristöissä. Lukion eri oppiaineiden on määriteltävä ja rakennettava suhteensa mediaan ja siinä tapahtuvaan kommunikaatioon, sen tekniikkaan, sisältöihin, materiaaleihin ja sen ympärille syntyvään mediakulttuuriin. Mediaosaamisessa korostuvat monivälineisyys ja visuaalisuus.
5 HANKASALMEN LUKION TUNTIJAKO
Hankasalmen lukion tuntijako
Oppiaineet Pakollisetkurssit Syventävinäopintoinatarjottavienvaltakunnallistenkurssien määrä Hankasalmenlukiokohtaisetsyventävätkurssit Hankasalmenlukiokohtaisetsoveltavatkurssit
Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3 1
Toinen kotimainenkieli, ruotsiPerusopetuksenvuosiluokalta7-9 alkava kieli(B1-kieli) 5 2 1
Englannin kieliPerusopetuksen1-6 luokiltaalkava kieli(A-kieli) 6 2 1
Saksan kieliPerusopetuksenvuosiluokilta7-9 alkava(B2-kieli) 8
Saksan kieliLukiossa alkava(B3-kieli) 8
Ranskan kieliPerusopetuksenluokilta 7-9alkava (B2-kieli) 8
Ranskan kieliLukiossa alkava(B3-kieli) 8
Matematiikka,pitkä oppimäärä 10 3 1
Matematiikka,lyhyt oppimäärä 6 2 1
Biologia 2 3
Maantiede 2 2
Fysiikka 1 7 1
Kemia 1 4 1
Uskonto taielämänkatsomustieto 3 2
Filosofia 1 3
Psykologia 1 4 1 1
Historia 4 2
Yhteiskuntaoppi 2 2
Liikunta 2 3 1
Musiikki 1-2 3
Kuvataide 1-2 3
Terveystieto 1 2
Opinto-ohjaus 1 1
Yrittäjyys 5
Lehtiprojekti 1
Juhlaperinne 1
Latinan alkeet 1
Tietotekniikka 4
Autonajokurssi 1
Kansainvälisyyskurssi 1
Suunnistus 1-27
Golf 1-15
Ammunta 1-15
Tuntijaon mukaisten pakollisten ja syventävien kurssien lisäksi voi olla koulutuksen järjestäjän päättämiä syventäviä ja soveltavia kursseja. Oppituntien lisäksi opinto-ohjauksessa opiskelijalle annetaan muuta ohjausta.
Opiskelija voi opiskella useampaa kuin yhtä A-kieltä. Tällöin muiden kuin ensimmäisen A-kielen kurssit ovat syventäviä. Jos toista kotimaista kieltä opiskellaan A-oppimäärän mukaisesti, on pakollisten kurssien määrä kuusi.
Saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieraskieliselle opiskelijalle voidaan opettaa äidinkieltä ja kirjallisuutta suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan.
Jos saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieraskieliselle opiskelijalle opetetaan hänen omaa äidinkieltään, opiskelijan äidinkielen ja kirjallisuuden ja muiden kielten pakollisten kurssien yhteismäärät sekä opiskelijalle pakollisten kurssien kokonaismäärä voivat olla 1 momentissa säädettyä pienemmät. Tässä tapauksessa toista kotimaista kieltä opiskellaan valinnaisena aineena.
Jos vieraskieliselle opiskelijalle opetetaan suomen tai ruotsin kieltä suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan, äidinkielen ja kirjallisuuden sekä toisen kotimaisen kielen tunnit saadaan jakaa mainittujen aineiden opetukseen siten kuin koulutuksen järjestäjä päättää.
Musiikista ja kuvataiteesta on opiskeltava yhteensä vähintään kolme pakollista kurssia.
Hankasalmen lukiossa urheiluopiskelijan on opiskeltava vähintään 10 kurssia lajiin kuuluvia kursseja.
Kunta- ja lukiokohtaisia kursseja opetetaan pääsääntöisesti vähintään 10 opiskelijan ryhmille. Valtakunnallisiakin kursseja voidaan toteuttaa osittain tai kokonaan itsenäisenä opiskeluna, jos niille osallistuu alle 10 opiskelijaa. Aloitetut oppimäärät pyritään kuitenkin aina toteuttamaan niin, että opiskelijoilla on mahdollisuus suoriutua hyvin ylioppilaskirjoituksista tai lukiodiplomista.
6 KIELIOHJELMA
Lukion kieliohjelma on jatketta perusopetuksen kieliohjelmalle. A-kieli on perusopetuksen vuosiluokilla 1 - 6 alkava kieli, B1-kieli on perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkava kieli (ruotsi), B2-kieli on perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkava kieli ja B3-kieli on lukiossa alkava kieli.
Opetettavat kielet:
A englanti
B1 ruotsi
B2 saksa
B2 ranska
Lisäksi voidaan tarjota muita kieliä kysynnän ja resurssien mukaisesti kuten
B3 saksa, ranska, espanja, venäjä, italia, latina sekä A ruotsi ja A saksa
Eritasoisia kieliryhmiä voidaan vuosittain yhdistää opiskelijamäärän ja tuntiresurssien mukaan. Myös videoneuvottelu-, verkko- ja itsenäistä opiskelua käytetään tarvittaessa.
Pienten opetusryhmien opetus voidaan toteuttaa lukioitten yhteistyönä tai alueellisena toisen asteen yhteistyönä.
Jos opiskelija on lukiolain 13§:n nojalla vapautettu toisen kotimaisen kielen opiskelusta, tulee opiskelijan valita tilalle muiden aineiden kursseja.
7 TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT OPPIAINEITTAIN JA KURSSEITTAIN
7.1 Opetuksen yleiset tavoitteet
Lukion opetus ja muu toiminta tulee järjestää valtioneuvoston asetuksessa (955/2002) määriteltyjen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden mukaan siten, että opiskelijalla on mahdollisuus laaja-alaisen yleissivistyksen hankkimiseen ja jäsentyneen maailmankuvan muodostamiseen. Opiskelijan tulee saada olennaista luontoa, ihmistä, yhteiskuntaa ja kulttuureja koskevaa eri tieteen- ja taiteenalojen tuottamaa tietoa.
Opiskelijassa tulee vahvistaa tarvetta ja halua elinikäiseen opiskeluun. Hänen opiskelu-, tiedonhankinta- ja -hallinta- ja ongelmanratkaisutaitojaan sekä oma-aloitteisuuttaan tulee kehittää. Huomiota tulee kiinnittää tieto- ja viestintätekniikan monipuolisiin käyttötaitoihin. Opiskelutaidoissa tulee korostaa taitoa toimia yhdessä toisten kanssa erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Yhteistyössä tarvittavina taitoina ja valmiuksina tulee edistää itsensä ilmaisemisen taitoja, myös toisella kotimaisella kielellä ja vierailla kielillä, valmiutta ottaa muut huomioon ja valmiutta muuttaa tarvittaessa
omia käsityksiään ja omaa toimintaansa. Yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintä-taitoja tulee kehittää yhteisöllisen opiskelun erilaisten muotojen avulla.
Opiskelijan tietoisuutta ihmisten toiminnan vaikutuksesta maailman tilaan tulee kehittää. Lukion tulee kehittää opiskelijan taitoa tunnistaa ja käsitellä yksilöllisiä ja yhteisöllisiä eettisiä kysymyksiä. Opiskelijan tulee saada tilaisuuksia pohtia erilaisia vaihtoehtoja, tehdä valintoja ja tiedostaa valintojen välittömiä ja välillisiä seurauksia. Lukion tulee pyrkiä siihen, että opiskelijalle kehittyy halu ja kyky toimia demokraattisessa yhteiskunnassa vastuullisesti huomioiden oma ja muiden hyvinvointi.
Opetuksen tulee lujittaa opiskelijan itsetuntoa ja auttaa häntä tunnistamaan persoonallinen erityislaatunsa. Opiskelijaa tulee rohkaista ilmaisemaan eri tavoin omia havaintojaan, tulkintojaan ja esteettisiä näkemyksiään. Lukio-opetuksen tulee kannustaa opiskelijoita taiteelliseen toimintaan, taide- ja kulttuurielämään osallistumiseen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävään elämäntapaan.
Lukio-opetuksen tulee antaa opiskelijalle valmiuksia suunnitella omaa tulevaisuuttaan, jatkokoulutustaan ja tulevaa ammattiaan. Opiskelijaa perehdytetään työ- ja elinkeinoelämään sekä yrittäjyyteen. Tavoitteena on, että lukion päätyttyä opiskelija pystyy kohtaamaan joustavasti muuttuvan maailman haasteet, tuntee vaikuttamisen keinoja ja hänellä on halua ja rohkeutta toimia. Hänen tulee saada edellytykset monipuoliseen ja täysipainoiseen elämään ihmisenä olemisen eri rooleissa.
7.2 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitÄidinejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielen myötä ihminen omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Tämä mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä kulttuurin jatkuvuuden ja sen kehittämisen.
Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja opitaan erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa.
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä. Oppiaine ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen ja kielelliseen ja kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen.
Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen, tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen.
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Sosiaalinen vuorovaikutus ja oppiminen perustuvat monipuoliseen viestintäosaamiseen ja vankkaan luku- ja kirjoitustaitoon sekä taitoon käyttää kieltä tilanteen vaatimalla tavalla. Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus ohjaa aktiiviseen
tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan.
Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tieto- ja taitoalueet ovat toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa. Niitä yhdistävänä tekijänä on kieli ja näkemys ihmisestä tavoitteellisesti toimivana, itseään ilmaisevana, merkityksiä tulkitsevana ja tuottavana viestijänä.
Opetuksen tavoitteet
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
• syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä
• syventää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen
• oppii käyttämään kieltä entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puheessa että kirjoituksessa
• oppii ymmärtämään ja analysoimaan tekstin ja kontekstin suhdetta
• syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista
• oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota, sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen
• syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa
• hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden
• osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä, osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppiaineen opiskelussa
• nauttii kulttuurista ja arvostaa sen monipuolisuutta.
Arviointi
Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti oppiaineen eri alueisiin. Arvioinnin pohjana on opiskelijan tieto kurssien tavoitteista ja sisällöistä niin, että hän pystyy seuraamaan omaa edistymistään. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Henkilökohtainen tavoitteenasettelu ja palaute sekä toisilta opiskelijoilta että opettajalta ovat opiskelijan puheviestinnän ja kirjoittamisen taitojen kehittymisessä tärkeitä. Opetuksessa tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, joiden avulla hän voi rakentaa myönteistä mutta realistista käsitystä itsestään puhujana, lukijana ja kirjoittajana.
Suositeltu suoritusjärjestys ja itsenäinen opiskelu
Pakolliset kurssit ÄI1, ÄI2 ja ÄI3 suoritetaan numerojärjestyksessä ensimmäisinä äidinkielen ja kirjallisuuden kursseina, yleensä ensimmäisen opiskeluvuoden aikana.Syventävät kurssit ÄI8 ja ÄI9 suoritetaan viimeisenä opiskeluvuonna, mahdollisimman lähellä ylioppilaskoetta.
Kurssien suorittaminen itsenäisesti on mahdollista poikkeustapauksissa opettajan harkinnan mukaan.
AIHEKOKONAISUUDET ÄIDINKIELEN JA KIRJALLISUUDEN KURSSEILLA
KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KULTTUURIEN TUNTEMUS
Äidinkieli ja kirjallisuus on keskeinen oppiaine suomalaiseen kirjalliseen ja suulliseen kulttuuriin perehdyttäessä. Siksi aihekokonaisuus toteutuu kaikilla kursseilla.
Esillä ovat mm.
- kirjallisuus
- lehdistö
- teatteri- ja lausuntataide (erityisesti kurssi 3 ja soveltava ilmaisutaidon kurssi)
- audiovisuaalinen kulttuuri
- länsimainen kirjallisuushistoria ja sen tyylisuuntien vaikutus Suomessa (erityisesti kurssilla 5)
- kulttuurivaikuttajien juhlapäivät (Kalevala, Runeberg jne.)
- ajankohtainen kulttuurikeskustelu (erityisesti kurssilla 9)
- koulukulttuurin ja juhlaperinteen ylläpito
Erityisesti kurssilla 6 myös:
- suomalainen identiteetti
– kotimainen kirjallisuushistoria
- suomen kielen kehitys
- suomen kielen kulttuurinen ja yhteiskunnallinen asema ja siinä tapahtuneet muutokset
- kielemme ja kulttuurimme kohtaamat haasteet
- suomi Euroopan ja maailman kielten joukossa
- suomen sukukielet
- suomen kielitilanne, kaksikielisyys, vähemmistökielet
- kansalliset myytit
VIESTINTÄ- JA MEDIAOSAAMINEN
TEKNOLOGIA JA YHTEISKUNTA
Viestintä- ja mediaosaaminen kuuluu äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen ydinalueeseen. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa perehdytään viestintäteknologiaan sekä käyttäjinä, kuluttajina että tuottajina. Siksi niihin liittyviä taitoja syvennetään joka kurssilla.
Esillä ovat mm.
- medioiden käyttötottumukset
- omien viestintätaitojen ja –asenteiden kartoittaminen ja kehittäminen
- viestintävälineiden käyttötaitojen varmistaminen
- median tarjontaan perehtyminen laajan tekstikäsityksen valossa
- median ajankohtaisaiheiden käyttö kirjoittamisen ja puhumisen aineistoina
- media tiedonlähteenä
- viestinnän analyysi mm. käsitteiden tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja tekstityyppi kautta
- kontekstin vaikutus tekstiin
- kriittinen näkökulma: lähdekritiikki, tekijänoikeudet, plagiointi, viestinten etiikka, sensuuri ja sananvapaus
- suullisten viestintätilanteiden ominaispiirteet ja niiden vaatimat ilmaisumuodot (erityisesti kurssi 7)
- yhteistyö paikallisen median kanssa
AKTIIVINEN KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS
Äidinkielen ja kirjallisuuden kaikilla kursseilla harjoitellaan aktiivisen kansalaisen tarvitsemia viestinnällisiä valmiuksia.
Esillä ovat mm.
- vastuullinen itsenäinen työskentely
- ryhmätyövalmiudet
- keskustelut
- neuvottelut
- väittelyt
- omien ja vertaisryhmän suoritusten arviointi
- argumentointi (erityisesti kurssi 4)
- retoriset keinot (erityisesti kurssi 4)
- suora ja epäsuora vaikuttaminen: suostuttelu, ohjailu, manipulointi (erityisesti kurssi 4)
- mielipidekirjoitus (erityisesti kurssi 4)
- puheet ja puheenvuorot (erityisesti kurssi 4)
- toiminta kokouksessa (erityisesti kurssi 7)
- kulttuurielämän tarjoamat palvelut
- media
HYVINVOINTI JA TURVALLISUUS
Äidinkielen ja kirjallisuuden kaikilla kursseilla kiinnitetään huomiota erityisesti ryhmädynamiikkaan ja yhteistyötaitoihin. Aihekokonaisuus voi esiintyä myös kirjallisten ja suullisten tuotosten aiheina ja aineistoina.
KESTÄVÄ KEHITYS
Kestävä kehitys esiintyy äidinkielessä ja kirjallisuudessa
- kirjallisten ja suullisten tuotosten aiheina ja aineistoina
- mainonnan kriittisenä tarkasteluna (erityisesti kurssi 4)
- siinä, että korostetaan ympäristön merkitystä sukukansojemme elämänmuodolle (kurssi 6)
Pakolliset kurssit
Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla syvennetään kirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetään lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekä luetaan runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta.
1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1)
Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• syventää tekstikäsitystään
• oppii tarkastelemaan monenlaisia tekstejä entistä tietoisempana tulkintaansa ohjaavista seikoista
• ymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena ja tarkastelee sen piirteitä tavoitteen, viestintätilanteen ja -välineen kannalta
• oppii tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistä tietoisemmin
• tottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua
• syventää tietojaan ryhmäviestinnästä: hän kehittää ja oppii arvioimaan omia osallistumistapojaan ryhmän vuorovaikutuksen ja ilmapiirin sekä ryhmätyön tai keskustelun tuloksellisuuden kannalta.
Keskeiset sisällöt
• tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja tekstityyppi
• viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin
• tekstikäsityksen syventäminen, esimerkiksi puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit, sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit, julkiset ja yksityiset tekstit
• erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua: ymmärrettävyys, havainnollisuus ja eheys
• tekstien referointi ja kommentointi
• omien viestintätietojen, -taitojen, -asenteiden ja -motivaation arviointi lukio-opiskelun näkökulmasta
• vuorovaikutustaidot ryhmässä
2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2)
Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• osaa arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, tyyliä ja muotoa sekä oppii erittelemään tekstiä temporaalisista, kausaalisista, kontrastiivisista ja muista merkitys suhteista koostuvana kokonaisuutena, oppii tekstien erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä ja pystyy soveltamaan sitä myös tuottaessaan itse tekstiä
• tottuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvion pohjalta
• oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä sekä kykenee välittämään sanomansa kuuntelijoille tai lukijoille tavoitteittensa mukaisesti
• oppii tiedonhankintastrategioita, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekä löytää käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensä pohjaksi.
Keskeiset sisällöt
• tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sananvalinnat, kielen kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta
• informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen ja arviointi
• kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja siihen viittaaminen ja hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kieliasun hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta
3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3)
Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• oppii ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta
• syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä
• kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana erilaisia lukija- ja tulkintalähtökohtia sekä tarpeellisia kirjallisuustieteellisiä käsitteitä käyttäen
• oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti
• harjaantuu käyttämään kurssilla havainnoituja kielen keinoja tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan.
Keskeiset sisällöt
• kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa tulkinnan kannalta perusteltua käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen
• proosa kirjallisuudenlajina: kerrontateknisiä keinoja, esimerkiksi kertoja, näkökulma, aihe, henkilö, aika, miljöö, teema, motiivi
• lyriikka kirjallisuudenlajina: käsitteinä esimerkiksi runon puhuja, säe, säkeistö, rytmi, mitallisuus, toisto, kielen kuvallisuus
• draama kirjallisuudenlajina
• novellien, runojen ja draaman erittelyä
• kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä
4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4)
Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• syventää medialukutaitoaan, jolloin hän pystyy analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisia mediatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä kriittisesti arvioimaan median välittämää informaatiota ja vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntaan
• osaa niin kirjoittajana kuin puhujanakin perustella monipuolisesti näkemyksiään sekä arvioida vaikuttamispyrkimyksiä ja tekstin luotettavuutta
• osaa tarkastella kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta
• oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja myös eettisistä lähtökohdista.
Keskeiset sisällöt
• suora ja epäsuora vaikuttaminen: esimerkiksi suostuttelu, ohjailu, manipulointi; mainonta, propaganda; ironia, satiiri, parodia
• vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja, graafisia ja sähköisiä tekstejä: mielipide, kolumni, pakina, arvostelu, pääkirjoitus, kommentti, mainos
• argumentointitavat ja retoriset keinot
• kantaa ottavia puheenvuoroja, keskusteluja ja väittelyitä
• tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia tekstejä
• tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja mediakritiikki
• viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikka
5. Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5)
Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• oppii tarkastelemaan niin fiktiivisiä tekstejä kuin asiatekstejäkin niiden kulttuuri-kontekstissa ja suhteessa muihin teksteihin
• oppii erittelemään tyylin elementtejä ja niiden vaikutusta tekstin kokonaisuuteen
• pystyy itsenäiseen kirjoitusprosessiin aiheen ja näkökulman valinnasta, aineiston koonnista ja järjestelystä tekstin muokkaamisen ja tyylin hionnan kautta oman pohdiskelevan tekstin laadintaan
• kehittää omaa ilmaisutapaansa ja kirjallista tyyliään.
Keskeiset sisällöt
• eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisesti kulttuurisen kontekstin näkökulmasta
• tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekä oman aikansa että nykyajan kontekstissa
• tyylin aineksien kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja lauserakenteen vaikutus tekstiin
• oppiaineen sisältöihin liittyvästä aiheesta, itse valitusta näkökulmasta laadittu pohdiskeleva teksti
• oman tyylin hiontaa ja huoltoa
6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6)
Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• oppii tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita ja ymmärtää eurooppalaisten kieli- ja kulttuurikontaktien vaikutuksen suomalaisen kulttuurin muotoutumiseen ja jatkuvaan muutokseen
• arvostaa nyky-Suomen monikulttuurisuutta ja -kielisyyttä ja ymmärtää äidinkielen merkityksen jokaiselle ihmiselle
• tuntee suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja. Hän osaa arvioida niiden merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rakentajana.
Keskeiset sisällöt
• teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa: kansanrunoudesta kirjallisuuteen, kirjoitetusta kulttuurista nykyviestintään
• suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen kansainvälisessä ympäristössä; kielenohjailun periaatteet opiskelijan kielenkäytön näkökulmasta
• kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa
• suomalaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissaan, keskeisiä teoksia ja teemoja
• kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista
Syventävät kurssit
7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7)
Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä japuhekulttuurista
• kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaitojaan
• tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä.
Keskeiset sisällöt
• vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet
• verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä
• esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat
• esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa
• puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria
8. Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8)
Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä
• varmentaa taitoaan kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä.
Keskeiset sisällöt
Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita:
• tekstityypit ja tekstilajit
• tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet
• tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely
• kielenhuoltoa
9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9)
Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia kielen, kirjallisuuden ja viestinnän teemoja
• oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia tekstejä eettisin ja esteettisin perustein ja näkemään niiden merkityksen osana yhteiskunnallista keskustelua
• löytää nykykirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun
• osoittaa kypsyyttä oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä,
ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä.
Keskeiset sisällöt
• nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä
• ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista
• mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua
• osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön
LUKIOKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT
Ilmaisutaidon kurssi (ÄI10)
Koulukohtainen soveltava kurssi
Arvostelu: Hyväksytty/hylätty
Sisällöt:
·omien esiintymistaitojen ja ilmaisuvahvuuksien etsimistä, löytämistä ja hyödyntämistä
·luovuuden kasvattamista
·teatteri-ilmaisua
·tekemällä oppimista
Koulukohtainen soveltava kurssi
Lehtiprojekti (LPR1)
Arvostelu: Hyväksytty/hylätty
Sisältö: Kurssin aikana opiskellaan lehden tekemistä ja myös tehdään käytännössä painokelpoinen julkaisu, mahdollisesti jouluna 1993 lukiolaisten voimin pitkästä aikaa ilmestynyt Hankasalmen Joulu. Koska lehden taso halutaan pitää korkeana, toivomuksena on, että kurssille ja lehden tekoon osallistuisivat lukion parhaat voimat kirjoittajina, haastattelijoina ja taitto-ohjelman käyttäjinä.
Yhteys: Yrittäjyyskursseihin.
7.2.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, ruotsi äidinkielenä
Äidinkieli toimii oppimisen perustana ja sen kautta ihminen jäsentää todellisuuttaan ja kommunikoi muiden ihmisten kanssa. Äidinkieli vahvistaa yksilöllistä ja kulttuurista dentiteettiä sekä kehittää ajattelua, luovuutta ja eettistä tietoisuutta.
Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on elämänhallinta-aine sekä keskeinen aito-, tieto- ja kulttuuriaine. Oppiaine pohjautuu laajaan tekstikäsitykseen, mikä sisältää kirjoitetun ja puhutun kielen lisäksi myös mediatekstejä ja erilaisia kuvia. Oppiaine saa sisältöjä lähinnä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän avulla omaksutaan uusia käsitteitä ja opitaan näkemään asioiden välisiä yhteyksiä, ajattelemaan loogisesti, pohtimaan sekä tarkastelemaan, tulkitsemaan ja arvioimaan tietoa kriittisesti. Kirjallisuuden ja kuvallisten viestintävälineiden avulla opitaan uusia asioita länsimaisen kulttuuriperinteen
ohella myös muista kulttuureista. Kirjallisuuden opetus edistää myös persoonallisuuden kehitystä. Oppiminen ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus perustuvat monipuoliseen viestintäosaamiseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa pyritään eri tieto- ja taitoalueiden toiminnalliseen integroimiseen. Näin toimitaan myös yhteistyössä muiden oppiaineiden kanssa.
Äidinkielen hallitseminen sekä suullisesti että kirjallisesti on oppimisen ja aktiivisen yhteiskunnallisen osallistumisen edellytys. Siksi on tärkeää, että koulu tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia kielen kehittämiseksi niin oppiaineessa äidinkieli ja kirjallisuus kuin myös muissa lukion oppiaineissa.
Opetuksen tavoitteet
Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
• syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä
• oivaltaa kielen, kirjallisuuden ja oppimisen välisen yhteyden ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä lukiessaan, kirjoittaessaan, puhuessaan ja kuunnellessaan
• käyttää kirjallisuutta ja kuvallisia viestintävälineitä hyödykseen ilon ja tiedon lähteinä sekä pohtii niitä
• kehittää mielikuvitustaan ja oppimishaluaan omaksumalla kaunokirjallisuutta eri muodoissa, eri aikakausilta ja eri kulttuureista
• syventää tietojaan laajan tekstikäsityksen mukaisesti; osaa analysoida ja tulkita erilaisia tekstejä
• oppii kirjallisuus- ja viestintätaitojensa avulla ymmärtämään tekstin ja kontekstin välistä suhdetta ja perehtyy erilaisten tekstien ja viestintävälineiden avulla demokraattisiin, humanistisiin ja eettisiin arvoihin, mutta tulee myös tietoiseksi tuhoavista voimista, joihin on reagoitava
• syventää sekä suullisia että kirjallisia viestintävalmiuksiaan
• syventää ja tarkentaa kielenkäyttöään, jolloin kielestä tulee monipuolisempaa ja viestinnän tavoitteet saavutetaan
• sopeuttaa kielensä eri tilanteiden vaatimuksiin, sekä yksityisesti että julkisesti
• tulee yhä varmemmaksi kirjoitetun ja puhutun kielen sääntöjen hallitsemisessa ja ymmärtää kielenhuollon yhteiskunnallisen ja yksilöllisen merkityksen
• tiedostaa tekstin muotokieltä ja retorisia keinoja ja kykenee analysoimaan ja arvioimaan tekstin argumentaatiota sekä hyödyntämään kieltä vaikuttamiskeinona
• osaa käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa tarkoituksenmukaisesti opinnoissaan sekä etsiä tietoa eri lähteistä, muokata, pohtia ja arvioida saamaansa tietoa
• osallistuu kulttuurin eri muotoihin, kykenee nauttimaan siitä, hyödyntää sen mahdollisuuksia sekä luoda sitä itse, ymmärtää muita kulttuureja ja ihmisiä erilaisissa elinolosuhteissa.
Arviointi
Äidinkieli ja kirjallisuuden -kurssien arvioinnin tulee kohdistua oppiaineen kaikkiin osa-alueisiin. Kurssiarvosanaan sisältyvät kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä osallistumisaktiivisuus. Palautteen saaminen sekä opettajalta että koko ryhmältä on tärkeää opiskelijan puhe- ja kirjoitusvalmiuksien kehittymisessä. Opiskelijalle tulee myös tarjota tilaisuuksia itsearviointiin, joka voi tukea opiskelijan positiivista ja realistista kuvaa itsestään puhujana, lukijana tai kirjoittajana. Itsearvioinnin pohjana on opiskelijan saama tieto kurssien tavoitteista ja sisällöistä, jolloin hän pystyy seuraamaan omaa edistymistään.
Pakolliset kurssit
Kurssit rakentuvat aineen sisäistä integraatiota noudattaen ja ne muodostavat toiminnallisia kokonaisuuksia. Kaikilla kursseilla syvennetään kieli- ja kirjallisuustietoutta, kehitetään suullisia ja kirjallisia viestintävalmiuksia sekä luetaan runsaasti mielikuvitus- ja asiatekstejä. Opiskelijan suoritettua kaikki pakolliset kurssit, hänelle on kehittynyt syvällinen tietoisuus kielestä ja hyvä kielitaito. Opiskelija on myös saanut paljon tietoa kirjallisista perinteistä ja eri tyylilajeista tarkoituksenmukaisissa yhteyksissä sekä syventänyt taitojaan analysoida ja tuottaa eri tekstityylejä sekä pohtia niiden sisältöä ja tehtävää yhteiskunnassa.
1. Tekstien maailma (MO1)
Kurssi esittelee äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineena, jossa kieli, viestintä, kauno-kirjalliset tekstit sekä asiatekstit sijoitetaan teoreettiseen viitekehykseen.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• ymmärtää mitä laaja tekstikäsitys tarkoittaa
• syventää tietoisuuttaan eri tekstilajeista
• tietää eri tapoja lukea, analysoida, tulkita ja tuottaa tekstejä
• oppii valitsemaan kielenkäyttönsä tyylin tilanteen edellyttämällä tavalla
• oppii tulkitsemaan kertovia tekstejä
• oppii perusteet omien tuotosten suhteuttamisesta muiden kirjoittamiin teksteihin
• osallistuu rakentavasti ryhmäkeskusteluun.
Keskeiset sisällöt
• puhe- ja kirjakielen erot sekä eri tyylitasot
• eri tekstilajeja ja niiden tehtävä yhteiskunnassa
• oman lukemisen pohdintaa
• kirjallisten tyylilajien historiaan tutustumista, etenkin novelli ja muunlainen lyhytproosa
• kaunokirjallisen tekstin analysointitapoja
• aineistopohjaisen kirjoittamisen perusteet
• ryhmäviestinnän perusteet
2. Kertomakirjallisuus ja mediatekstit (MO2)
Kurssin painopiste on erilaisten tekstien laatimisessa tavoitteellisen viestinnän apukeinona.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• oppii hyödyntämään retoriikan pääperiaatteita
• tuottaa erilaisia mediatekstejä
• oppii muokkaamaan ja analysoimaan pitkähköjä kertovia tekstejä
• suunnittelee, esittää ja arvioi suullisen esityksen.
Keskeiset sisällöt
• retoriikan pääperiaatteita suullisten ja kirjallisten tekstien jäsentelyn tukemiseksi
• sanomalehtitekstejä sekä muita mediatekstejä
• kuva- ja elokuva-analyysi
• lähdekritiikki
• kielen rakenteiden erittelyä
• romaani kirjallisuuden tyylilajina
• faktan ja fiktion erojen tarkastelua dokumenttiromaanin ja populaarikulttuurin pohjalta
• kirjallisuusarvosteluja
3. Tekstit, kulttuuri ja identiteetti (MO3)
Kurssilla käsitellään kielellistä ja kulttuurista identiteettiä suomenruotsalaisesta näkökulmasta. Kurssilla keskustellaan myös suomenruotsalaisesta kirjallisuudesta suhteessa ympäröivään maailmaan.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• oppii ilmaisemaan omaa identiteettiä koskevia ajatuksia, tunteita ja mielipiteitä sekä suullisesti että kirjallisesti
• ymmärtää kulttuurisen monimuotoisuuden käsitteen
• kykenee keskustelemaan suomenruotsalaisuutta käsittelevistä aiheista erilaisten painettujen ja digitaalisten lähteiden pohjalta
• kykenee keskustelemaan suomenruotsalaisten kirjailijoiden kirjoittamista teksteistä eri aikakausilta ja analysoimaan niitä
• tuntee suomenruotsalaiselle kielenkäytölle ominaiset piirteet
• oppii parantamaan tekstejään ja analysoimaan kielen muotoa käsiteltävästä kielenhuoltoteoriasta käsin.
Keskeiset sisällöt
• ruotsin kielen alkuperä ja nykytila Suomessa
• kaksikielisyys, murteet, slangi ja muita kielisosiologisia ilmiöitä
• kielenhuollon käsite sekä yhteiskunnallisesta että opiskelijoiden omien tuotosten näkökulmasta
• teksti-, lause- ja sanarakenteiden erittelyä
• suomenruotsalainen kirjallisuus ja kirjallisuushistoria
• valmisteltuja keskusteluja, esimerkiksi kurssin sisältöön liittyviä paneelikeskusteluja
4. Pohjoismaisia tekstejä (MO4)
Kurssilla käsitellään pohjoismaisten kielten ja pohjoismaisen kirjallisuuden historiaa, pohjoismaisia tekstejä, tekstejä kirjoitettuna pohjoismaisilla kielillä sekä pohjoismaista kulttuuria. Kirjallisuuden opetuksessa painotetaan näytelmäkirjallisuutta.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• tunnistaa pohjoismaiset kielet sekä puhutussa että kirjoitetussa muodossa
• omaa perusstrategiat tullakseen ymmärretyksi Pohjoismaissa
• kykenee lukemaan ja tematisoimaan pohjoismaisilla kielillä, lähinnä tanskan ja norjan kielellä kirjoitettua mediatekstiä
• hallitsee näytelmäkirjallisuuden keskeisen sanaston
• oppii keskustelemaan näytelmäkirjallisuudesta sekä kirjoitetuista teksteistä käsin että esitettyjen näytelmien pohjalta
• tuntee lausunnan periaatteet.
Keskeiset sisällöt
• pohjoismaisten kielten yhteinen tausta
• pohjoismaisten kielten yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia
• Pohjoismaista kanssakäyntiä helpottavia keskustelustrategioita
• käsitellyistä teemoista Pohjoismaita koskevien omien tekstien tuottamista
• pohjoismaisen kaunokirjallisuuden tuotantoa
• näytelmien analysointia ja teatterissakäyntejä
• tekstien lukemista, dramatisointia ja jäsentämistä
5. Moderneja tekstejä (MO5)
Kurssilla käsitellään kirjallisuusanalyysia ja esitellään runo-, kuva- ja elokuva-analyysin peruskäsitteet. Etupäässä tarkastellaan modernia kirjallisuutta.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• tuntee eri tyylikeinoja ja osaa kommentoida tekstien, erityisesti lyyristen tekstien kuvakieltä
• oppii tulkitsemaan, analysoimaan ja hahmottelemaan tekstejä
• ymmärtää kirjallisuuden arvon ja tehtävän eri aikakausina sekä kirjallisuusvirtauksia modernin kirjallisuushistorian aikana.
Keskeiset sisällöt
• lyriikan analysointia: tyyli, rakenne, tulkinta
• pohdiskelevien ja analysoivien tekstien tuottaminen
• 1900- ja 2000- lukujen kirjallisuus ja ismit
• kirjallisuuskeskusteluja yleisön edessä
6. Tekstin valta (MO6)
Kurssilla käsitellään kielen välityksellä tapahtuvaa vallankäyttöä.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• oppii sekä suullisesti että kirjallisesti analysoimaan tekstin argumentointia ja arvioimaan kriittisesti mediatekstejä ja muunlaisia asiatekstejä
• tuottaa sekä suullisia että kirjallisia tehokkaasti argumentoivia tekstejä
• kehittää kykyään analysoida kaunokirjallista tekstiä lukijalähtöisesti
• oppii keskustelemaan, kuinka kirjailija käyttää kieltä, kirjoituksensa tyyliä ja sisältöä vaikuttamiskeinona
• osaa ja rohkenee ilmaista ja perustella mielipiteitään keskustelussa
• lisää tietoisuuttaan kuva- ja tekstitulvan yhteiskunnallisista ja yksilöllisistä vaikutuksista.
Keskeiset sisällöt
• argumentointianalyysi
• mediatekstien analysointia ja tekstien sisällön, kielen, tyylin ja muotoilun eri suuntien analysointia
• mainosanalyysi
• lähdekritiikki
• naisten ja miesten kielen erot
• vanhempaa ja uudempaa tendenssikirjallisuutta
• sekä käytännön tietoa että teoriatietoa suullisen keskustelun toteuttamisesta
Syventävät kurssit
7. Suullinen viestintä (MO7)
Kurssi antaa opiskelijalle mahdollisuuden syventää suullisen viestinnän tietojaan ja taitojaan sekä tietoa suullisen viestinnän tärkeydestä kaikissa yhteiskunnallisissa vuorovaikutustilanteissa.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• syventää tietojaan vuorovaikutuksesta ja suullisesta viestinnästä
• kehittää ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis-, kuuntelu- ja keskustelutaitojaan
• tuntee ja osaa analysoida tekijöitä, jotka vaikuttavat sekä puhujan että viestin uskottavuuteen.
Keskeiset sisällöt
• viestintätilanteiden tyypillisiä piirteitä
• verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä
• käyttäytymismalleja neuvottelutilanteisiin, kokouksiin ja erilaisiin keskustelutilanteisiin
• suullisen viestinnän kulttuurisidonnaisia, erityisesti suomenruotsalaisia, erityispiirteitä
8. Kirjoitus- ja tekstitaitojen syventäminen (MO8)
Kurssilla syvennetään ja kehitetään valmiuksia analysoida, tulkita, pohtia sekä tuottaa erilaisia tekstejä.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• syventää analysoivan ja kriittisen lukemisen taitojaan
• sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään yhtenäisen ja loogisen tekstin laatiminen.
Keskeiset sisällöt
Seuraavia teemoja kerrataan ja syvennetään:
• tekstilajit
• tekstianalyysi ja tekstianalyyttisia käsitteitä
• tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, otsikointi ja ulkoasun viimeistely
• kielen rakenne ja oikeakielisyys
9. Kirjallisuus ilon ja tiedon lähteenä (MO9)
Kurssi tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden kehittää tietojaan, mielikuvitustaan ja oppimishaluaan monenmuotoisen kaunokirjallisuuden omaksumisen avulla.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• kehittää luovan ajattelun taitojaan lukemisen avulla
• vertaa eri aikojen ja eri kulttuurien tapaa käsitellä teemoja ja aiheita sekä suhteuttaa ne omaan aikaansa ja elämäntilanteeseensa
• ymmärtää, että kirjallisuus havainnollistaa ihmiselämän ikuisia kysymyksiä
• kehittää taitojaan käyttää erilaisia kirjallisuustieteellisiä näkökulmia tekstejä tutkiessaan.
Keskeiset sisällöt
• eri aikoja ja/tai eri kulttuureja käsittelevän kirjallisuuden temaattinen lukeminen
• intertekstuaalisuus
• analyyttinen ote kirjallisuudesta kirjoitettaessa
• kirjallisuuden jäsentely ja muokkaus dramatisoinnin ja luovan kirjoittamisen avulla
7.3 Toinen kotimainen kieli, ruotsi
Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja sekä tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää pohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Se auttaa opiskelijoita syventämään tietojaan kaksikielisestä Suomesta. Ruotsin kielen opetus antaa opiskelijoille valmiudet ruotsin kielen omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Ruotsin kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine.
Opetuksen tavoitteet
Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:
Liite 1
Oppimäärä Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen
A-oppimäärä B2.1 B1.2 B2.1 B1.2
B1-oppimäärä B1.2 B1.1 B1.2 B1.1
Tavoitteena on myös, että opiskelija
• osaa viestiä ruotsin kielelle ja sen kulttuurialueelle ominaisella tavalla
• osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin
• tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana
• osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin.
Arviointi
Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti.
Kurssit
Kurssien aiheita käsitellään oman kulttuurin sekä suomenruotsalaisen ja pohjoismaisen kulttuurialueen kannalta niin, että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin. Aiheiden käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuksissa esiin tuodut näkökulmat. Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita opiskelijoiden harrastuneisuuden ja toisaalta ajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi.
Opiskelijoilla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Rakenteiden ja sanaston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen kiinnitetään huomiota kaikilla kursseilla kummankin oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Huomiota kiinnitetään äidinkielisen ja ruotsinkielisen viestinnän eroihin ja eroja selittäviin kulttuurisiin tekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muu autenttinen materiaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi opiskelijoita tulee ohjata tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksien kulttuurisidonnaisuus.
Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitä ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina. Heitä ohjataan käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän oman kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta.
7.3.1 Perusopetuksen vuosiluokilta 7-9 alkanut oppimäärä (B1)
Pakolliset kurssit
Aihekokonaisuudet kursseissa
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys ovat hyvin näkyvästi esillä ruotsin opiskelussa. Oleellisena osana jokapäiväistä opiskelua ovat myös viestinä ja mediataito. Teknologia on mukana muun muassa tiedonhankinnassa useilla kursseilla. Muita aihekokonaisuuksia käsitellään eri kursseilla teksteissä, joiden teemat pohjautuvat mainittuihin aihekokonaisuuksiin.
1. Koulu ja vapaa-aika (RUB1)
Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.
2. Arkielämää Pohjoismaissa (RUB2)
Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnän harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla jatketaan nuorten elämän, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden ja vapaa-ajan tarkastelua. Aihekokonaisuudet ”hyvinvointi ja turvallisuus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” antavat näkökulmia kurssin aiheiden tarkasteluun. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.
3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB3)
Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Aihekokonaisuus ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” tarjoaa mahdollisuuksia käsitellä kurssin aiheita. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita.
4. Elämää yhdessä ja erikseen (RUB4)
Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Aihekokonaisuuksista korostuu ”hyvinvointi ja turvallisuus”.
5. Elinympäristömme (RUB5)
Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Aihekokonaisuudet ”kestävä kehitys”, ”teknologia ja yhteiskunta” sekä ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.
Syventävät kurssit
Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti.
6. Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä (RUB6)
Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat erilaisia näkökulmia kurssin aiheista. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen.
7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB7)
Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla.
LUKIOKOHTAINEN SYVENTÄVÄ KURSSI
8. Ruotsin kielen lukio-opintoihin ohjaava kurssi (RUB)
7.4 Vieraat kielet
Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää opiskeltavan kielen kielialueen tai yhteisön kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Tällöin otetaan huomioon erityisesti eurooppalainen identiteetti ja eurooppalainen monikielisyys ja kulttuurisuus. Kielten opetus antaa opiskelijoille valmiudet kielten omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine.
Opetuksen tavoitteet
Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:
Liite 2
Kieli ja oppimäärä Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen
Englanti A B2.1 B2.1 B2.1 B2.1
Muut kielet A B1.1–B1.2 B1.1 B1.2 B1.1–B1.2
Englanti B1 B1.2 B1.2 B1.2 B1.2
Englanti B2 B1.1 B1.1 B1.1 B1.1
Muut kielet B2 A2.2 A2.1–A2.2 A2.2–B1.1 A2.1–A2.2
Englanti B3 B1.1 A2.2 B1.1 B1.1
Muut kielet B3 A2.1–A2.2 A2.1 A2.1–A2.2 A1.3–A2.1
Tavoitteena on myös, että opiskelija
• osaa viestiä kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisella tavalla
• osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin
• tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana
• osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin.
Arviointi
Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti.
Suoritusjärjestys
Suositellaan,että kielten kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä.
Kurssit
Aiheita käsitellään oman maan, opiskeltavan kielen kulttuurialueen ja kielestä ja aiheesta riippuen myös laajemmasta näkökulmasta niin, että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin. Aiheiden käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuksissa esiin tuodut näkökulmat. Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita opiskelijoiden harrastuneisuuden ja toisaalta ajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi.
Opiskelijoilla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Opiskeltavan kielen rakenteiden ja sanaston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen kiinnitetään huomiota kaikilla kursseilla kunkin oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Vaativimpia viestinnän muotoja harjoitetaan oppimäärissä, joiden opiskelu on alkanut peruskoulussa. Huomiota kiinnitetään äidinkielen ja opiskeltavan kielen viestinnän eroihin ja eroja selittäviin kulttuurisiin tekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muu autenttinen materiaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi tulee opiskelijoita ohjata tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksien kulttuurisidonnaisuus.
Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitä ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina. Heitä ohjataan käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän oman kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta.
Vieraista kielistä käytetään seuraavia koodeja:
EN = englannin kieli
LA = latinan kieli
RA = ranskan kieli
SM = saamen kieli
SA = saksan kieli
VE = venäjän kieli
IA = italian kieli
EA = espanjan kieli
PO = portugalin kieli
KX = muu kieli
Vieraiden kielten kurssikoodit muodostuvat kielten kirjaintunnusten, oppimäärien tasotunnusten ja kurssinumeroiden mukaan. Esimerkiksi RAB32 tarkoittaa ranskan kielen B3-oppimäärän kurssia numero 2.
7.4.1 Englannin kieli, perusopetuksen vuosiluokilta 1-6 alkanut oppimäärä (A)
Opetuksen tavoitteet
A-kielen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa itsenäisen kielitaidon perustason (B2.1) kaikilla kielitaidon osa-alueilla.
Opetuksen tavoitteet pääpiirteittäin (tarkemmat kuvaukset ks. Liite 1 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko) :
Kuullun ymmärtäminen: Opiskelija ymmärtää vaativankin kielen pääajatukset; puhujan tarkoituksen, asenteita, tyyliä ja osaa tiivistää.
Puhuminen: Opiskelija pystyy osallistumaan sosiaalisiin tilanteisiin ja muodollisiin keskusteluihin. Puheessa ei ole liian pitkiä taukoja, ääntäminen ja intonaatio ovat selkeitä ja luontevia. Opiskelijan käytössä on laaja sanasto ja hänen kieliopin hallintansa on melko hyvä.
Luetun ymmärtäminen: Opiskelijalla on sujuva erilaisten tekstien lukutaito.
Kirjoittaminen: Opiskelija osaa kirjoittaa selkeitä yksityiskohtaisia tekstejä eri aihepiireistä. Hän osaa kommentoida muita, yhdistellä ja tiivistää eri lähteiden tietoja omaan tekstiinsä. Hänellä on laaja sanavarasto ja hän osaa käyttää vaativia lauserakenteita sidosteista tekstiä varten. Kielioppi on melko hyvin opiskelijan hallinnassa.
Rakenteiden osalta pyritään noudattamaan oppikirjan suosituksia.
Opiskelijoita ohjataan käyttämään erilaisia verkkomateriaaleja ja niitä voidaan hyödyntää myös luokkaopetuksessa.
Englannin kielen opetuksessa tavoitteena on käyttää mahdollisimman monipuolisia työtapoja. Opetuksen menetelmät vaihtelevat kurssien painopisteiden mukaan. Näitä voivat olla luokkaopetuksen ohella esim. yritys- ja kulttuurivierailut, verkko-opetus, portfolio-työskentely, posterit, audio-visuaaliset välineet sekä vaihto-oppilastoiminta.
Arviointi
Oppiaineen arvioinnissa noudatetaan vieraiden kielten yhteisiä arviointiperiaatteita
Suoritusjärjestys ja itsenäinen opiskelu
Suositellaan, että valtakunnalliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä.
Hyväksytyn kurssiarvosanan korottamisessa ja kurssin itsenäisessä suorittamisessa noudatetaan kunnan opetussuunnitelman kyseisiä kohtia.
Aihekokonaisuudet ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurin tuntemus” sekä
”viestintä- ja mediaosaaminen” sisältyvät jokaiseen A-englannin kurssiin:
opiskelija oppii viestimään kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisella tavalla.
Muut aihekokonaisuudet tulevat painotetusti esille eri kurssien aihepiireissä:
”aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys” : 3. ja 4. kurssi
”kulttuurien tuntemus” : 5. kurssi
”teknologia ja yhteiskunta” : 6. kurssi
”kestävä kehitys” : 7. kurssi .
Pakolliset kurssit
1. Nuori ja hänen maailmansa (ENA1)
Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Aihekokonaisuus ”hyvinvointi ja turvallisuus” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.
2. Viestintä ja vapaa-aika (ENA2)
Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Aihekokonaisuudet ”hyvinvointi ja turvallisuus” sekä ”viestintä- ja mediaosaaminen” korostuvat kurssin aiheiden käsittelyssä. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.
3. Opiskelu ja työ (ENA3)
Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuus ”aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn.
4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA4)
Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. ”Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys” aihekokonaisuus tarjoaa näkökulmia käsitellä kurssin aiheita. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.
5. Kulttuuri (ENA5)
Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen.
6. Tiede, talous ja tekniikka (ENA6)
Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aihekokonaisuus ”teknologia ja yhteiskunta” korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.
Syventävät kurssit
Syventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen.
7. Luonto ja kestävä kehitys (ENA7)
Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä.
Tarkoituksena on syventää kielen kaikkien osa-alueiden hallintaa, kerrata verbioppia sekä valmentaa opiskelijoita päättökokeeseen.
8. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (ENA8)
Aihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet.
Tavoitteena on oppia ymmärtämään ja käyttämään aihepiirin sanastoa, kerrata substantiivi- ja pronominioppia sekä valmentaa opiskelijoita päättökokeeseen.
Koulukohtainen soveltava kurssi
9. Suullinen ja kirjallinen viestintä (ENA9)
Kurssilla vankennetaan suullista kielitaitoa pari- ja ryhmäkeskusteluissa ajankohtaisen viestintämateriaalin pohjalta. Laaditaan kirjoitelmia opiskelijoita kiinnostavista
aiheista. Tavoitteena on tukea päättökokeen kirjoitelmaosiota.
7.4.2 Saksan kieli
Lukiossa voi aloittaa saksan kielen opinnot (B3-kieli), voi jatkaa peruskoulun 8.luokalla (B2-kieli)) aloitettuja opintoja. Joka tasolla on mahdollisuus suorittaa ainakin 8 kurssia numerojärjestyksessä. A-kielen opiskelua voi jatkaa lähilukioiden kanssa yhteistyössä. Opiskeltuasi saksaa A-kielenä voit ylioppilaskirjoituksissa kirjoittaa sen pitkänä tai lyhyenä kielenä. Selviytyäkseen nykytasoisesta ylimääräisen saksan yo-kirjoituksesta oppilaan on suoritettava B2-kielessä 6-8 kurssia ja B3-kielessä ainakin 8 kurssia. Kiitettävää arvosanaa tavoittelevien tai A-kielenä saksan kirjoittavien on hyvä valita maksimimäärä kursseja.
Saksan kurssit on suunniteltu siten, että samassa vaiheessa olevat oppilaat opiskelevat yhdessä. Lukiossa saksan opinnot aloittanut (B3-kieli) on kolmen kurssin jälkeen opinnoissaan samassa vaiheessa kuin yläasteella saksaa opiskellut (B2-kieli). Siten kurssi SAB34 = SAB21.
Kaikilla kursseilla opetuksessa pyritään huolehtimaan kielen eri osa-alueiden (kuunteleminen, puhuminen, lukeminen, kirjoittaminen, rakenteet ja sanasto) tasapuolisesta kehittymisestä. Saksan kielen taitoa voi parantaa myös osallistumalla oppilasvaihtoon, joka järjestetään Hohenhamelniin, Saksan Liittotasavaltaan, joka toinen vuosi.
Opetusta voidaan toteuttaa etälukioyhteistyössä.
Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä(B2)
Syventävät kurssit
1. Maa ja kansa(SAB21) ja (SAB34)
Sisältö: itsestä, perheestä ja harrastuksista kertominen, saksalainen arki- ja kouluelämä
Kielioppi: peruskoulun pääkielioppiasioiden kertaus
2. Asuminen (SAB22) ja (SAB35)
Sisältö: saksalainen asuminen, asioimistilanteet, arki ja juhla
Kielioppi: imperfekti, pluskvamperfekti, vaihtoprepositiot, komparatiivi
3. Suomalaisuus(SAB23) ja (SAB36)
Sisältö: Suomesta ja suomalaisesta elämänmenosta kertominen
Kielioppi: adjektiivin taivutus, superlatiivi, epäsuorat kysymyslauseet
4. Saksankieliset maat (SAB24) ja (SAB37)
Sisältö: Saksankielisten maiden kulttuuria ja erityispiirteitä
Kielioppi: Infinitiivi, heikot maskuliinit, maantieteelliset nimet, fektioverbit
5. Ihmissuhteet (SAB25) ja (SAB38)
Sisältö: Ihmissuhteista kertominen
Kielioppi: Konditionaali ja possessiivipronominit
6. Opiskelu (SAB26)
Sisältö: Tulevaisuudensuunnitelmat, opiskelu ja työ
Kielioppi: Futuuri, passiivi, pronominaaliadverbit, kaksoisinfinitiivi
7. Saksalainen kulttuuri (SAB27)
Sisältö: Lisätä saksalaisen kulttuurin tuntemista
Kielioppi: Peruskieliopin kertaus
8. Nuorten Eurooppa (SAB28)
Sisältö: Yhteiskunnalliset, poliittiset ja maailmankatsomukselliset kysymykset nuorten näkökulmasta
Kielioppi: Peruskieliopin kertaus
Lukiossa alkava oppimäärä (B3)
Syventävät kurssit
1. Kun tavataan (SAB31)
Sisältö: Opetellaan saksan kielen alkeet ja selviytymään tavallisista arkipäivän puhetilanteista kuten tervehtiminen ja esittely, mielipiteen ilmaisu, kellonajat, tapaamisesta sopiminen, perheenjäsenistä kertominen, erilaisia toivotuksia sekä säästä kertominen.
Kielioppi: verbin persoonataivutus, persoonapronominit, lukusanat , artikkelit, modaaliapuverbit, kysymyslauseet, kein-kieltosana, päälauseen sanajärjestys.
2. Matkoilla (SAB32)
Sisältö: Matkalipun osto, kellonajat, majoittuminen, tien neuvominen, teitittely, sairaudet, ruumiinjäsenet, ravintolassa ja kaupassa asioiminen, anteeksipyytäminen.
Kielioppi: eriävät yhdysverbit, omistuspronominit, refleksiiviverbit, akkusatiivi, teitittelymuodon imperatiivi, man-pronomini.
3. Kotona, juhlassa ja arjessa (SAB33)
Sisältö: Puhelinkeskustelu, henkilön kuvaaminen, asunnon esittely, lipun varaaminen ja ostaminen, värit, vaatteet, onnitteleminen.
Kielioppi: maat, kansallisuudet, kielet, imperfekti, ajanmääreet, sivulause, substantiivin datiivi.
Kurssit 4-8 kts. B2-oppimäärän kurssit.
7.4.3 Ranskan kieli
Lukiossa voi aloittaa ranskan kielen opinnot (B3-kieli), voi jatkaa peruskoulun 8.luokalla (B2-kieli)) aloitettuja opintoja. Joka tasolla on mahdollisuus suorittaa ainakin 8 kurssia numerojärjestyksessä. Selviytyäkseen nykytasoisesta ylimääräisen ranskan yo-kirjoituksesta oppilaan on suoritettava B2-kielessä 6-8 kurssia ja B3-kielessä ainakin 8 kurssia. Kiitettävää arvosanaa tavoittelevien on hyvä valita maksimimäärä kursseja.
Ranskan kurssit on suunniteltu siten, että samassa vaiheessa olevat oppilaat opiskelevat yhdessä. Lukiossa ranskan opinnot aloittanut (B3-kieli) on kolmen kurssin jälkeen opinnoissaan samassa vaiheessa kuin yläasteella ranskaa opiskellut (B2-kieli). Siten kurssi RAB34 = RAB21.
Kaikilla kursseilla opetuksessa pyritään huolehtimaan kielen eri osa-alueiden (kuunteleminen, puhuminen, lukeminen, kirjoittaminen, rakenteet ja sanasto) tasapuolisesta kehittymisestä.
Opetusta voidaan toteuttaa etälukioyhteistyössä esim. videoneuvottelukursseina.
Perusopetuksen vuosiluokilta 7-9 alkanut oppimäärä (B2)
Syventävät kurssit
1. Kertauskurssi (RAB21) ja (RAB34)
Sisältö: Kerrataan keskeinen kieliaines, joka on opittu yläasteella tai lukion kursseilla 1-3 vahvistaen rakenteiden hallintaa ja kartuttaen sanavarastoa
2. Ranskassa (RAB22) ja (RAB35)
Sisältö: Tutustutaan Ranskan maakuntiin, maantietoon, historiaan ja ranskalaisnuorten elämään
Kielioppi: Imperfekti ja sen eroavuus perfektiä, plpf, en, y
3. Kotimaani (RAB23) ja (RAB36)
Sisältö: Kurssilla opitaan esittelemään oman maan erikoispiirteitä ranskalaisille
Kielioppi: Adjektiivien ja adverbien vertailu, subjunktiivi, demonstratiivipronomineja
4. Ranska - maailmankieli (RAB24) ja (RAB37)
Sisältö: Kurssissa lähdetään maailmanympärysmatkalle ranskankielisiin kulttuureihin.
Kielioppi: Futuuri, konditionaali, ehtolauseet, infinitiivirakenteet, epäsuora esitys
5. Nuorten maailma (RAB25) ja (RAB38)
Sisältö: Opiskelu, ammatinvalinta, perhe, harrastukset, raha, arvot, internet
Kielioppi: Passiivi, passé simple
6. Kulttuuri on elämää (RAB26)
Sisältö: Elävä ranskalainen kulttuuri
Kielioppi: Perusrakenteiden kertausta
7. Yhteinen maailmamme (RAB27)
Sisältö: Ympäristö, luonnonsuojelu, humanitaarisuus
8. Kiinnostavaa ja ajankohtaista (RAB28)
Sisältö: Kielitaidon syventämistä käyttäen ajankohtaisia materiaaleja
Lukiossa alkava oppimäärä
Syventävät kurssit
1.Tutustuminen
Sisältö: Perehdytään ranskalaiseen puheympäristöön ja arkiaskareisiin
Kielioppi: Väite-, kysymys- ja kieltolauseita preesensissä, artikkelit, prepositiot, pronominit
2.Kotona ja matkalla
Sisältö: Perhe ja asuinympäristö, harrastukset ja työelämä, matkustaminen.
Kielioppi: Epäsäännöllisiä verbejä, pronomineja, adjektiivin taivutusta
3.Kaupungilla ja asioilla
Sisältö: Asioiminen, ateriointi, matkustaminen, palvelut, opastaminen
Kielioppi: Lähifutuuri, passé composé, refleksiiviverbit, pronominien obj. ja adv. muodot
Kurssit 4-8 kts. Ranska B2
7.5 Matematiikka
Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija matemaattisen ajattelun malleihin sekä matematiikan perusideoihin ja rakenteisiin, opettaa käyttämään puhuttua ja kirjoitettua matematiikan kieltä sekä kehittää laskemisen ja ongelmien ratkaisemisen taitoja.
Matematiikan opetustilanteet järjestetään siten, että ne herättävät opiskelijan tekemään havaintojensa pohjalta kysymyksiä, oletuksia ja päätelmiä sekä perustelemaan niitä. Erityisesti opiskelijaa ohjataan hahmottamaan matemaattisten käsitteiden merkityksiä ja tunnistamaan, kuinka ne liittyvät laajempiin kokonaisuuksiin.
Opiskelijaa myös kannustetaan kehittämään luovia ratkaisuja matemaattisiin ongelmiin. Opetuksessa tutkitaan matematiikan ja arkielämän välisiä yhteyksiä sekä tietoisesti käytetään eteen tulevia mahdollisuuksia opiskelijan persoonallisuuden kehittämiseen, mikä tarkoittaa muun muassa hänen kiinnostuksensa ohjaamista, kokeiluihin kannustamista sekä tiedonhankintaprosessien kehittämistä.
Kurssikuvausten väljyyttä voidaan käyttää resurssien salliessa keskeisten sisältöjen syventämiseen ja eheyttävien kokonaisuuksien muodostamiseen.
Arviointi
Matematiikan opetuksessa arvioinnin tulee kehittää opiskelijan kykyä esittää ratkaisuja, tukea opiskelijaa matemaattisten käsitteiden muodostamisprosessissa ja arvioida kirjallista esitystä sekä opettaa opiskelijalle oman työnsä arvioimista. Osaamisen arvioinnissa kiinnitetään huomio laskutaitoon, menetelmien valintaan ja päätelmien täsmälliseen ja johdonmukaiseen perustelemiseen.
Uudessa opetussuunnitelmassa lyhyen ja pitkän matematiikan kurssien vastaavuudet:
MAA1 -> MAB1
MAA2 -
MAA3 -> MAB2
MAA4 -
MAA5 -
MAA6 -> MAB5
MAA7 -> MAB4
MAA8 -> MAB3
- MAB6
Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa luetaan suoritetut kurssit hyväksi seuraavasti:
Oppimäärän vaihtaminen matematiikassa
Pitkä MAA1 MAA3 MAA6 MAA7 MAA8
Lyhyt MAB1 MAB2 MAB5 MAB4 MAB3
Vaihdettaessa lyhyestä pitkään oppimäärään on suoritettava näyttökoe ja tällöin arvosana harkitaan uudelleen. Pitkästä oppimäärästä lyhyeen vaihdettaessa oppimäärän arvostelu tapahtuu pääsääntöisesti opiskeltujen lyhyen oppimäärän kurssien mukaisesti.
Suoritetuista pitkän matematiikan kursseista lasketaan keskiarvo päättöarvosanaa määritettäessä. Arvosanat eivät siirry lyhyen matematiikan kursseihin. Samoin suoritetuista lyhyen matematiikan kursseista lasketaan keskiarvo päättöarvosanaa määritettäessä.
Muut kuin ylläolevan taulukon hyväksytysti suoritetut pitkän matematiikan kurssit luetaan lyhyen matematiikan soveltaviksi kursseiksi.
7.5.1 Pitkä matematiikka
Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle matemaattiset valmiudet, joita tarvitaan ammatillisissa opinnoissa ja korkeakouluopinnoissa. Pitkän matematiikan opinnoissa opiskelijalla on tilaisuus omaksua matemaattisia käsitteitä ja menetelmiä sekä oppia ymmärtämään matemaattisen tiedon luonnetta. Opetus pyrkii myös antamaan opiskelijalle selkeän käsityksen matematiikan merkityksestä yhteiskunnan kehityksessä sekä sen soveltamismahdollisuuksista arkielämässä, tieteessä ja tekniikassa.
Opetuksen tavoitteet
Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
• tottuu pitkäjänteiseen työskentelyyn ja oppii sitä kautta luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa
• rohkaistuu kokeilevaan ja tutkivaan toimintaan, ratkaisujen keksimiseen sekä niiden kriittiseen arviointiin
• ymmärtää ja osaa käyttää matematiikan kieltä, kuten seuraamaan matemaattisen tiedon esittämistä, lukemaan matemaattista tekstiä, keskustelemaan matematiikasta, ja oppii arvostamaan esityksen täsmällisyyttä ja perustelujen selkeyttä
• oppii näkemään matemaattisen tiedon loogisena rakenteena
• kehittää lausekkeiden käsittely-, päättely- ja ongelmanratkaisutaitojaan
• harjaantuu käsittelemään tietoa matematiikalle ominaisella tavalla, tottuu tekemään otaksumia, tutkimaan niiden oikeellisuutta ja laatimaan perusteluja sekä arvioimaan perustelujen pätevyyttä ja tulosten yleistettävyyttä.
• harjaantuu mallintamaan käytännön ongelmatilanteita ja hyödyntämään erilaisia ratkaisustrategioita
• osaa käyttää tarkoituksenmukaisia matemaattisia menetelmiä, teknisiä apuvälineitä ja tietolähteitä.
Suoritusjärjestys ja itsenäinen opiskelu
Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä eikä itsenäinen opiskelu ole suositeltavaa.
Pakolliset kurssit
1. Funktiot ja yhtälöt (MAA1)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• vahvistaa yhtälön ratkaisemisen ja prosenttilaskennan taitojaan
• syventää verrannollisuuden, neliöjuuren ja potenssin käsitteiden ymmärtämistään
• tottuu käyttämään neliöjuuren ja potenssin laskusääntöjä
• syventää funktiokäsitteen ymmärtämistään tutkimalla potenssi- ja eksponenttifunktioita
• oppii ratkaisemaan potenssiyhtälöitä.
Sisällöt
Ensimmäisen asteen yhtälönratkaisu, prosenttilaskut, verrannollisuus. Neliöjuuren ja potenssin laskusäännöt. Potenssiyhtälöt. Funktiokäsite. Potenssi- ja eksponenttifunktiot.
2. Polynomifunktiot (MAA2)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• harjaantuu käsittelemään polynomifunktioita
• oppii ratkaisemaan toisen asteen polynomiyhtälöitä ja tutkimaan ratkaisujen lukumäärää
• oppii ratkaisemaan korkeamman asteen polynomiyhtälöitä, jotka voidaan ratkaista ilman polynomien jakolaskua
• oppii ratkaisemaan yksinkertaisia polynomiepäyhtälöitä.
Sisällöt
Binomikaavat, tekijöihin jako. Toisen asteen polynomiyhtälöt ja –epäyhtälöt, ratkaisujen lukumäärä. Korkeamman asteen polynomiyhtälöt ja –epäyhtälöt.
3. Geometria (MAA3)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• harjaantuu hahmottamaan ja kuvaamaan tilaa sekä muotoa koskevaa tietoa sekä kaksi- että kolmiulotteisissa tilanteissa
• harjaantuu muotoilemaan, perustelemaan ja käyttämään geometrista tietoa käsitteleviä lauseita
• ratkaisee geometrisia ongelmia käyttäen hyväksi kuvioiden ja kappaleiden ominaisuuksia, yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lausetta sekä suora- ja vinokulmaisen kolmion trigonometriaa.
Kurssilla harjaannutaan muotoilemaan, perustelemaan ja käyttämään geometrista tietoa käsitteleviä lauseita sekä ratkaisemaan geometrisia ongelmia käyttäen hyväksi kuvioiden ja kapaleiden ominaisuuksia. Kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus. Sini- ja kosinil | | |