|
|
HANKASALMEN LUKION OPINTO-OPAS 2006 - 2007
UUSI OPETUSSUUNNITELMA, I-VUOSITASO
SISÄLLYS
TERVETULOA HANKASALMEN LUKIOON
1 TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPAINATUKSET
1.1 Toiminta-ajatus
1.2 Arvoperusta
2. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET
2.1. Aihekokonaisuudet
2.1.1 Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
2.1.2 Hyvinvointi ja turvallisuus
2.1.3 Kestävä kehitys
2.1.4 Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
2.1.5 Teknologia ja yhteiskunta
2.1.6 Viestintä ja mediaosaaminen
3 TOIMINTAKULTTUURIN PÄÄPIIRTEET, OPISKELUYMPÄRISTÖ JA TYÖTAVAT
3.1. Oppimiskäsitys
3.2 Opiskeluympäristö ja työtavat
3.3. Toimintakulttuuri
3.4 Opintojen rakenne
3.5 Oppilaskuntatoiminta
4. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN
4.1 Ohjauksen järjestäminen
4.2 Ohjauksen sisällöt ja työnjako
5. YHTEISTYÖ MUIDEN OPPILAITOSTEN JA TAHOJEN KANSSA
6. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPISKELIJOIDEN OHJAUS
7. OPISKELIJAHUOLTO
7.2 Hyvinvointisuunnitelma
7.3 Hankasalmen kunnan terveydenhuollon lukio-opiskelijalle tarjoamat terveyspalvelut
7.4 Vakuutukset
7.5 KOULURUOKAILU, MATKAKUSTANNUKSET JA OPINTOTUKI
7.6 KOULUKIINTEISTÖN HOITO
7.7 KOULUN HALLINTA
7.8 LUKIOSTA EROAMINEN
8. OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI
8.1 Arvioinnin tavoitteet
8.2 Kurssisuorituksen arviointi
8.3 Arvioinnin suorittajat ja arviointiperusteista tiedottaminen
8.4 Opinnoissa eteneminen
8.5 Opintojen hyväksilukeminen
8.6 Oppiaineen oppimäärän arviointi
8.7 Korotustentit
8.8 Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet
8.9 Lukion oppimäärän suoritus
8.10 Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
8.11 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot
9. TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI
10. LUOKATTOMASTI TOIMIVA LUKIO
10.1 TUNTIJAON SELVITYS
10.2 TYÖMÄÄRÄN JAKAMINEN LUKIOVUOSIEN VARRELLE
10.3 OHJEITA LUKUJÄRJESTYKSEN LAATIMISEKSI KURSSITARJOTTIMELTA
10.4 OPINTO-OHJELMAN TARKISTAMINEN
11. YLEISIÄ OPISKELUOHJEITA
11.1 KOEVIIKKO JA KURSSIN ARVIOINTI
11.2 KURSSIN ITSENÄINEN OPISKELU
11.3 OPETUKSEEN OSALLISTUMINEN
11.4 OPISKELIJA “kenen puoleen kääntyä” ?
12. YLIOPPILASTUTKINTO
13. OPETTAJAT
14. VANHEMPAINNEUVOSTO
15. LUKION OPISKELIJAT
16. LUKION ATK-RYHMÄTYÖTILAN KÄYTTÖ
17. LUKION JÄRJESTYSSÄÄNNÖT
18. OPETUSTUNNIT 05-06
19. KURSSITARJOTIN
20. ENSIMMÄISEN JAKSON TYÖJÄRJESTYS, KOEVIIKKO
21. LUKUVUODEN TYÖ- JALOMA-AJAT, JAKSOT, KOEVIIKOT, UUSINTAKUULUSTELUT
22. LUKUVUODEN KALENTERI
TERVETULOA HANKASALMEN LUKIOON
Lukiomme perustettiin vuonna 1965. 40-vuotisjuhlaa vietettiin 12.11.2005.
Hankasalmen lukion opetussuunnitelma on päivitetty vastaamaan Opetushallituksen antamia lukion opetussuunnitelman perusteita vuodelta 2003 sekä lukiota koskevan lainsäädännön määräyksiä.
Tämän opinto-oppaan tarkoituksena on perehdyttää opiskelijamme lukio-opiskeluun ja koulumme käytänteisiin sekä alkavaan lukuvuoteen.
1 TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPAINATUKSET
1.1 Toiminta-ajatus
Lukio jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää. Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa laaja-alainen yleissivistys. Sen tulee antaa riittävät valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin. Lukiossa hankittuja tietoja ja taitoja osoitetaan lukion päättötodistuksella, ylioppilastutkintotodistuksella, lukiodiplomeilla ja vastaavilla muilla näytöillä.
Lukion tulee antaa valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä taitoa tarkastella asioita eri näkökulmista. Opiskelijaa tulee ohjata toimimaan vastuuntuntoisena ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Lukio-opetuksen tulee tukea opiskelijan itsetuntemuksen kehittymistä ja hänen myönteistä kasvuaan aikuisuuteen sekä kannustaa opiskelijaa elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen.
Hankasalmen lukion peruskorjatut työskentelytilat ja hyvä oppimisilmapiiri mahdollistavat laadukkaat lukio-opinnot omassa kunnassamme. Verkostokaupungin toisen asteen yhteiset kurssitarjonnat ovat mahdollisia vain etäopiskelun tai vaihtojaksojen keinoin. Lukiomme on mukana alueellisessa lukioverkossa, jonka kurssitarjonta on opiskelijoiden käytettävissä videoneuvottelu- ja etäopiskelukurssien kautta.
Hankasalmen lukiossa painottuvat suunnistus ja hiihtosuunnistus, golf sekä yrittäjyys.
1.2 Arvoperusta
Lukio-opetuksen arvoperusta rakentuu suomalaiseen sivistyshistoriaan, joka on osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä. Lukiossa kulttuuriperintöä tulee oppia vaalimaan, arvioimaan ja uudistamaan. Opiskelijoita kasvatetaan suvaitsevaisuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön.
Lukio-opetuksen lähtökohtana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Lukiokoulutuksen tulee edistää avointa demokratiaa, tasa-arvoa ja hyvinvointia. Opiskelija ymmärretään oman oppimisensa, osaamisensa ja maailmankuvansa rakentajaksi. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että ihminen havainnoi ja jäsentää todellisuutta kaikkien aistiensa kautta.
Kasvatustyössä korostetaan yhteistyötä, kannustavaa vuorovaikutusta ja rehellisyyttä. Tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan oikeutensa ja velvollisuutensa sekä kasvaa aikuisen vastuuseen omista valinnoistaan ja teoistaan. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan kokemuksia siitä, miten tulevaisuutta rakennetaan yhteisillä päätöksillä ja työllä.
Lukio-opetuksen tulee kannustaa tunnistamaan julkilausuttujen arvojen ja todellisuuden välisiä ristiriitoja sekä pohtimaan kriittisesti suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisen kehityksen epäkohtia ja mahdollisuuksia. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan jäsentynyt käsitys siitä, mitkä ovat kansalaisen perusoikeudet Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopan unionissa, mitä ne käytännössä merkitsevät sekä miten niitä ylläpidetään ja edistetään. Lukion tulee korostaa kestävän kehityksen periaatteita ja antaa valmiuksia kohdata muuttuvan maailman haasteet.
Lukion arvoperustaa syventävät aihekokonaisuudet, jotka
ovat arvokannanottoja ajankohtaisiin kasvatus- ja koulutushaasteisiin.
Opetussuunnitelmassa arvoperustaa konkretisoidaan oman lukion kannalta olennaisissa asioissa. Arvoperustan tulee välittyä lukion toimintakulttuuriin, kaikkien oppiaineiden opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä koulutyön organisointiin.
HANKASALMEN LUKION ARVOT
PAINOTUKSIA JA LISÄYKSIÄ
Seuraavia arvoja haluamme välittää opiskelijoiden ja kollegoiden keskinäisessä työssä:
VASTUULLISUUTEEN KASVAMINEN
- Työn arvostaminen ja työstä nauttiminen
SISÄINEN YRITTELIÄISYYS
- Tiedon jano
- Teen parhaani
- Erehtyminen on inhimillistä
YHTEISTYÖN TEKEMINEN
- Oman ja toisen työn arvostaminen
- Toisen huomioon ottaminen
LUOVA ITSENSÄ TOTEUTTAMINEN
- Terve itsetunto
- Oman tien löytäminen
- Itsestä huolehtiminen fyysisesti ja psyykkisesti
- Taiteesta ja sen tekemisestä nauttiminen
- Ongelmaratkaisukyky
RAKENTAVA KRIITTISYYS
- Tiedonkäsittely ja ajattelu
KASVU OMAAN KULTTUURIIN JA KANSAINVÄLISYYTEEN
- Kestävä kehitys
- Ihmisoikeuksien kunnioitus maailmanlaajuisesti
MUUTOSVALMIUS
- Tulevaisuuden näkeminen
- Tavoitteellisuus
2. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET
2.1. Aihekokonaisuudet
Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. Niissä on kysymys koko elämäntapaa koskevista asioista.
Kaikkia aihekokonaisuuksia yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija osaa
• havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä,
• esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta,
• arvioida omaa elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta
sekä
•tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta.
Kaikille lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat
• aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
• hyvinvointi ja turvallisuus
• kestävä kehitys
• kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
• teknologia ja yhteiskunta
• viestintä- ja mediaosaaminen.
Näiden aihekokonaisuuksien lisäksi koulutuksen järjestäjä voi hyväksyä opetussuunnitelmaan myös muita aihekokonaisuuksia.
Aihekokonaisuudet otetaan huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa oppiaineeseen luontuvalla tavalla sekä lukion toimintakulttuurissa.
2.1.1 Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
Hankasalmen lukiossa opiskelijoista halutaan oman elämänsä vaikuttajia, jotka ovat kykeneviä oivaltamaan uusia asioita uteliaasti ja uskaltavasti. Opiskelijoissa halutaan kehittää tiedoiltaan, taidoiltaan ja asenteiltaan yritteliäitä toimijoita, jotka kykenevät kantamaan vastuun itsestään ja toimiensa seurauksista niin kouluyhteisössä, omassa kunnassa ja omassa elämässään.
Koulun vuorovaikutus ympäröivään yhteisöön pidetään avoimena. Opiskeluympäristöä kehitetään yhteistyössä kunnan elimien, eri järjestöjen ja yritysten kanssa, jolloin opiskelijoille avautuu käytännön harjoittelumahdollisuuksia ja omakohtaisia osallistumis- ja vaikuttamiskokemuksia yhteiskunnan eri alueilla niin poliittiseen, taloudelliseen, sosiaaliseen toimintaan ja kulttuurielämään. Osallistumismahdollisuuksia tarjotaan paikallisella, valtakunnallisella, eurooppalaisella ja globaalilla tasolla.
Aihekokonaisuus toteutuu lukiossamme eri oppiaineiden opiskelussa aineille ja kursseille luonteenomaisella tavalla. Opetusmenetelminä suositaan osallistuttavia menetelmiä mm yhteistoiminnallista oppimista. Lisäksi opiskelijoita kannustetaan aktiiviseen osallistumiseen kouluyhteisön toiminnassa esim. juhlien, koulun perinnetapahtumien, teemapäivien ja retkien järjestämisessä. Oppilaskunnalle annetaan vaikuttamisen mahdollisuuksia koulutyön suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Aktiivisia osallistumisia voidaan lukea opintosuorituksiksi esim. juhlaperinne-, projektityö- ja kansainvälisyyskursseina.
Hankasalmen lukion painopisteet ovat:
AKTIIVINEN KOULUYHTEISÖ
Sisäinen yrittäjyys on koulun aloitteellista, aktiivista ja yhteisöllistä asennetta työhön. Yrittäjyyttä edistävä työskentelykulttuuri syntyy vain sitoutuneiden, yhteistyökykyisten ja innostuneiden opettajien ja oppilaiden yhteistyöllä. Tavoitteiden saavuttamiseksi täytyy opetushenkilökunnan, opettajien ja opiskelijoiden yhteishenkeä edistää sekä koulun toimintatapoja kehittää yhteisvastuullisempaan suuntaan.
YRITTELIÄS OPISKELIJA
Omaehtoinen yrittäjyys näkyy yksilön aktiivisena toiminta- ja elämäntapana.
Tavoitteena on kehittää opiskelijan yritteliästä asennetta eli tavoitteellista ja vastuullista suhtautumista työhönsä. Tavoitteen toteuttaminen edellyttää mm. opiskelutapojen muuttamista omatoimisiksi ja aktiivisiksi, opiskelijan vastuuttamista henkilökohtaisten kykyjen mukaan sekä itsenäisen opiskelun kehittämistä.
YRITTÄJYYS AMMATTINA
Ulkoinen yrittäjyys auttaa opiskelijaa tuntemaan yrittäjyyden merkityksen koko yhteiskunnassamme ja perehdyttää opiskelijaa yrittämiseen ammattina. Kehitetään opiskelijan sellaisia tietoja, taitoja ja valmiuksia, joita hän tarvitsee työelämässä joko itsenäisenä yrittäjänä tai toisen palveluksessa.
Hankasalmen lukiossa on valinnaisena aineena mahdollista opiskella viisi kurssia yrittäjyyttä. Opiskelu toteutetaan pääasiassa etälukio-opiskelun yrittäjyysväyläopintoina. Oman koulun opettaja ohjaa opintoja. Kurssilla tehdään yhteistyötä hankasalmelaisten yritysten kanssa.
2.1.2 Hyvinvointi ja turvallisuus
Lukioyhteisössä tulee luoda edellytyksiä osallisuuden, keskinäisen tuen ja oikeudenmukaisuuden kokemiselle. Nämä ovat tärkeitä elämänilon, mielenterveyden ja jaksamisen lähteitä. Hyvinvointi ja turvallisuus -aihekokonaisuuden tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää oman ja yhteisönsä hyvinvoinnin perusedellytykset. Aihekokonaisuus kannustaa toimimaan hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta perheessä, lähiyhteisöissä ja yhteiskunnan jäsenenä. Se vakiinnuttaa hyvinvointia ja turvallisuutta ylläpitävää arkiosaamista, jota jokainen tarvitsee kaikissa elämänvaiheissa ja erityisesti elämän kriisitilanteissa.
Tavoitteena on, että opiskelija
• osaa ilmaista tunteita ja näkemyksiä vuorovaikutustilanteissa yhteisödynamiikkaa kehittävällä tavalla sekä käsitellä myös pettymyksiä, ristiriitaisia kokemuksia ja konflikteja väkivallattomasti
• rohkaistuu ottamaan yksilöllistä vastuuta opiskeluyhteisön jäsenten hyvinvoinnista ja yhteisöllisyydestä sekä ottamaan itse vastaan yhteisön tukea
• osaa arvioida, mitkä yhteisölliset ja yhteiskunnalliset toimintatavat tai rakenteelliset tekijät edistävät hyvinvointia ja turvallisuutta ja mitkä voivat ne vaarantaa
• toimii niin, että hän vaikuttaa myönteisesti opiskeluyhteisönsä hyvinvointiin ja turvallisuuteen
• tunnistaa vakavat ongelmat sekä osaa niiden ilmaantuessa hakea apua ja käyttää hyvinvointipalveluita tai ryhtyä muihin tarkoituksenmukaisiin toimiin myös poikkeustilanteissa
• osaa kohdata muutoksia ja epävarmuutta sekä rakentaa pohjaa uusille mahdollisuuksille.
Hankasalmen lukion toimintakulttuuri ja työskentelyilmapiiri luovat edellytyksiä yhteistoiminnallisuudelle, yhteisöllisyydelle ja toisten tasapuoliselle ja oikeudenmukaiselle huomioonottamiselle. Opetuksessa, opiskelussa, oppilaskunnan toiminnassa sekä opiskeluympäristössä vahvistetaan ja edistetään fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja turvallisuutta.
Opiskelija saa tietoa eri oppiaineissa ja erilaisten teematilaisuuksien kautta hyvinvointia ja turvallisuutta edistävistä elämän- ja toimintatavoista sekä hyvinvointia uhkaavista ongelmista. Koulun turvallisuussuunnitelma ja kriisitoimintamallit ovat opiskelijoiden tutustuttavissa. Opiskelijoille selvitetään toimintatapoja ja annetaan tietoa erilaisista tukipalveluista ja opastetaan, kannustetaan ja autetaan avun hakemisessa. Opinto-oppaassa selvitetään ensisijaiset auttajat, joihin apua tarvittaessa voidaan turvautua.
4.1.3 Kestävä kehitys
Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet. Ihmisen tulee oppia kaikessa toiminnassaan sopeutumaan luonnon ehtoihin ja maapallon kestokyvyn rajoihin. Lukion tulee kannustaa opiskelijoita kestävään elämäntapaan ja toimintaan kestävän kehityksen puolesta.
Tavoitteena on, että opiskelija
• tuntee perusasiat kestävän kehityksen ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta ulottuvuudesta sekä ymmärtää, että vasta niiden samanaikainen toteuttaminen tekee kehityksestä kestävän
• osaa mitata, arvioida ja analysoida sekä luonnonympäristössä että kulttuuri- ja sosiaalisessa ympäristössä tapahtuvia muutoksia
• pohtii, millainen on kestävä elämäntapa, luontoa pilaamaton ja ekotehokas tuotanto ja yhdyskunta, sosiaalista pääomaansa vahvistava yhteisö ja yhteiskunta sekä luontoperustastaan ylisukupolvisesti huolehtiva kulttuuri
• osaa ja tahtoo toimia kestävän kehityksen puolesta omassa arjessaan, lukiolaisena, kuluttajana ja aktiivisena kansalaisena
• osaa tehdä yhteistyötä paremman tulevaisuuden puolesta paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.
Kestävän kehityksen haasteita tulee oppia tarkastelemaan monista näkökulmista: Selvitetään, miten ihmistoiminta on vaikuttanut ympäristöön ja miten ihmisen tapa muokata ympäristöjään on muuttunut kulttuurievoluution aikana. Analysoidaan maailmanlaajuisia ympäristöuhkia ja niiden syitä sekä keinoja korjata kehityksen suuntaa. Tarkastellaan väestönkasvuun, köyhyyteen ja nälkään liittyviä ongelmia. Arvioidaan aineiden ja energian kiertokulkuja luonnossa ja tuotantojärjestelmissä sekä opetellaan säästämään energiaa ja raaka-aineita. Pohditaan, millaista voisi olla taloudellinen kasvu, joka ei perustu raaka-aineiden ja energian käytön lisäämiseen, ja mikä merkitys talouden vakaudella on ympäristönsuojelulle ja ihmisten hyvinvoinnille. Tutustutaan kestävän kehityksen periaatteita toteuttaviin yrityksiin ja teknologioihin sekä
opitaan käyttämään kuluttajan vaikutuskeinoja. Selvitetään, miten ihmisen toiminnot voivat sopeutua ympäristöihinsä kulttuuriperintöä arvostaen ja luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta. Harjoitellaan kestävän elämäntavan käytäntöjä ja selvitetään niiden rakenteellisia edellytyksiä. Opetukseen ja lukion arkeen tuodaan esimerkkejä onnistuneista käytännöistä.
Rohkaistuakseen aktiiviseksi kestävän kehityksen edistäjäksi opiskelija tarvitsee kokemuksia siitä, että hänen omilla eettisillä, käytännöllisillä, taloudellisilla, yhteiskunnallisilla ja ammatillisilla valinnoillaan on merkitystä. Kestävän kehityksen edistämisessä tulee luoda yleiskuva muutostarpeiden mittavuudesta ja siitä, että tarvittaviin tuloksiin päästään vain laajalla yhteistyöllä. Opetuksen lisäksi kestävään elämäntapaan kannustavat mahdollinen lukion oma ympäristöohjelma tai kestävän kehityksen ohjelma sekä ympäristötietoinen toimintakulttuuri.
Hankasalmen lukiossa huomioidaan jokapäiväisessä työssä seuraavaa:
· Kierrätys yhteistyössä kunnan ympäristötoimen kanssa.
· Säästetään vuokramenoissa tuhlailematta veden, sähkön ja lämmön kulutusta
· Monistetaan ja tulostetaan harkitusti
· Suositaan hankinnoissa ympäristöystävällisiä tuotteita
· Suositaan hankasalmelaista lähiruokaa
· Globaalisti huomioivat kulutustottumukset
4.1.4 Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
Lukiokoulutuksen tulee tarjota opiskelijalle mahdollisuuksia rakentaa kulttuuri-identiteettiään äidinkielen, menneisyyden jäsentämisen, uskonnon, taide- ja luontokokemusten sekä muiden opiskelijalle merkityksellisten asioiden avulla. Opiskelijan tulee tietää, mitä yhteiset pohjoismaiset, eurooppalaiset ja yleisinhimilliset arvot ovat ja miten ne tai niiden puute näkyvät omassa arjessa, suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailmassa. Lukion tulee tarjota opiskelijalle runsaasti mahdollisuuksia ymmärtää, miten kulttuuriperintömme on muodostunut ja mikä voi olla hänen tehtävänsä kulttuuriperinnön ylläpitäjänä ja uudistajana.
Lukion tulee vahvistaa opiskelijan myönteistä kulttuuri-identiteettiä sekä kulttuurien tuntemusta, joiden perustalta on mahdollista saavuttaa kulttuurien välisen toiminnan taito ja menestyä kansainvälisessä yhteistyössä.
Tavoitteena on, että opiskelija
• tuntee kulttuurikäsitteen erilaisia tulkintoja ja osaa kuvata kulttuureiden erityis-piirteitä
• tuntee henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä
• on tietoinen omasta kulttuuri-identiteetistään, tietää mihin kulttuuriseen ryhmään hän tahtoo kuulua ja osaa toimia oman kulttuurinsa tulkkina,
• arvostaa kulttuureiden monimuotoisuutta elämän rikkautena ja luovuuden lähteenä sekä osaa pohtia tulevan kulttuurikehityksen vaihtoehtoja
• osaa kommunikoida monipuolisesti myös vierailla kielillä kulttuuritaustaltaan
erilaisten ihmisten kanssa
• pyrkii toimimaan aktiivisesti keskinäiseen kunnioittamiseen perustuvan moni-kulttuurisen yhteiskunnan rakentamiseksi.
Toimintakulttuuria kehitettäessä kiinnitetään huomiota lukioon kulttuuriympäristönä ja hyviin tapoihin sekä lukion omiin traditioihin, juhliin ja muihin tapahtumiin. Opiskelijoita kannustetaan monikulttuuriseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.
Hankasalmen lukiossa:
· Säilytetään ja kehitetään koulun omaa juhlaperinnettä ja tapoja
· Otetaan huomioon kansalliset juhlapäivät
· Ylläpidetään kansainvälistä opiskelijavaihtoa
· Hyödynnetään kunnan ja lähiseudun kulttuuritarjontaa
· Toimitaan yhdessä kunnan sivistystoimen, kansalaisjärjestöjen ja seurakunnan kanssa.
· Koulu on kulttuurin tuottaja:
- media, kotisivut, kansainväliset yhteydet
- Arvostetaan omia juuria, mutta nähdään myös monikulttuurisen vuorovaikutuksen kasvava merkitys
4.1.5 Teknologia ja yhteiskunta
Teknologian kehittämisen lähtökohtana on ihmisen tarve parantaa elämänsä laatua ja helpottaa elämäänsä työ- ja vapaa-aikanaan. Teknologian perustana on luonnossa vallitsevien lainalaisuuksien tunteminen. Teknologia sisältää tiedon ja taidon suunnitella, valmistaa ja käyttää teknologisia tuotteita, prosesseja ja järjestelmiä. Opetuksessa korostetaan teknologian ja yhteiskunnan kehittymisen vuorovaikutteista prosessia.
Tavoitteena on, että opiskelija
• osaa käyttää luonnontieteiden ja muiden tieteenalojen tietoa pohtiessaan teknologian kehittämismahdollisuuksia
• ymmärtää ja osaa arvioida ihmisen suhdetta nykyteknologiaan sekä osaa arvioida
teknologian vaikutuksia elämäntapaan, yhteiskuntaan ja luonnonympäristön tilaan
• osaa arvioida teknologian kehittämistä ohjaavia eettisiä, taloudellisia, hyvinvointi- ja tasa-arvonäkökohtia sekä ottaa perustellen kantaa teknologisiin vaihtoehtoihin
• ymmärtää teknologian ja talouden vuorovaikutusta sekä osaa arvioida teknologisten vaihtoehtojen vaikutusta työn sisältöön ja työllistymiseen
• oppii yrittäjyyttä ja tutustuu paikalliseen työelämään.
Aihekokonaisuuden tulee ohjata opiskelija pohtimaan teknologian kehittämistä suhteessa yhteiskunnallisiin muutoksiin historiallisista, ajankohtaisista ja tulevaisuuden näkökulmista. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään, käyttämään ja hallitsemaan teknologiaa. Hänen on opittava teknologian kehittämistyöhön kuuluvaa innovatiivisuutta ja ongelmanratkaisutaitoja. Hänen tulee oppia tarkastelemaan teknologian arvolähtökohtia ja seurannaisvaikutuksia. Nykyihmisen riippuvuutta teknologiasta tulee tutkia ja pohtia yksilön, työelämän ja vapaa-ajan kysymyksinä. Erityisesti kiinnitetään huomiota ihmisen perustarpeiden näkökulmasta välttämättömään ja ei-välttämättömään teknologiaan. Opiskelijaa kannustetaan ottamaan kantaa teknologian kehittämiseen sekä osallistumaan yksilönä ja kansalaisyhteiskunnan jäsenenä sitä koskevaan päätöksentekoon.
Aihekokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä konkretisoidaan tutustumalla eri alojen teknologioihin. Näitä ovat esimerkiksi hyvinvointi ja terveys, informaatio ja viestintä, muotoilu ja musiikki, ympäristönsuojelu, energiantuotanto, liikenne sekä maa- ja metsätalous.
Hankasalmen lukiossa tehdään retkikäyntejä paikkakunnan teollisuusyrityksiin.
4.1.6 Viestintä ja mediaosaaminen
Lukio-opetuksen tulee tarjota opiskelijalle opetusta ja toimintamuotoja, joiden avulla hän syventää ymmärrystään median keskeisestä asemasta ja merkityksestä kulttuurissamme. Lukion tulee vahvistaa opiskelijan aktiivista suhdetta mediaan ja valmiutta vuorovaikutukseen sekä yhteistyötä paikallisen/alueellisen median kanssa. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään mediavaikutuksia, median roolia viihdyttäjänä ja elämysten antajana, tiedon välittäjänä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana, käyttäytymismallien ja yhteisöllisyyden kokemusten tarjoajana sekä maailman- ja minäkuvan muokkaajana. Opiskelija havainnoi ja erittelee kriittisesti median kuvaaman maailman suhdetta todellisuuteen. Opiskelija oppii huolehtimaan yksityisyyden suojastaan, turvallisuudestaan ja tietoturvastaan liikkuessaan mediaympäristöissä.
Tavoitteena on, että opiskelija
• saa riittävät viestien tulkinta- ja vastaanottotaidot: hän oppii mediakriittisyyttä valinnoissa ja mediatekstien tulkinnoissa sekä kuluttajan tarvitsemia yhteiskunnallisia tietoja ja taitoja
• osaa käsitellä eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä: hän oppii vastuuta median sisällöntuottamisessa, käytössä ja mediakäyttäytymisessään
• saa paremmat vuorovaikutus-, viestintä- ja vaikuttamistaidot
• pystyy tuottamaan mediatekstejä ja monipuolistamaan ilmaisullista osaamistaan
tuottaessaan itse mediatekstien sisältöjä ja välittäessään niitä
• tottuu käyttämään mediaa opiskelun välineenä ja opiskeluympäristönä, harjaantuu käyttämään mediaa opiskeluun liittyvissä vuorovaikutustilanteissa sekä tiedonhankinnassa ja -välittämisessä
• tuntee median toimintaan vaikuttavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä
• saa tietoa viestintäalasta, mediatuotannosta ja tekijänoikeuksista.
Mediaosaaminen on lukiossa sekä taitojen että tietojen oppimista. Media on sekä
opiskelun kohde että väline. Mediakasvatus on verbaalisten, visuaalisten, auditiivisten, teknisten ja yhteiskunnallisten taitojen sekä opiskelutaitojen kehittämistä. Se edellyttää oppiaineiden välistä yhteistyötä ja yhteistyötä eri viestintävälineiden kanssa sekä oppimista aidoissa toimintaympäristöissä. Lukion eri oppiaineiden on määriteltävä ja rakennettava suhteensa mediaan ja siinä tapahtuvaan kommunikaatioon, sen tekniikkaan, sisältöihin, materiaaleihin ja sen ympärille syntyvään mediakulttuuriin. Mediaosaamisessa korostuvat monivälineisyys ja visuaalisuus.
3 TOIMINTAKULTTUURIN PÄÄPIIRTEET, OPISKELUYMPÄRISTÖ JA TYÖTAVAT
3.1. Oppimiskäsitys
Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa ja aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee vastaanottamaansa informaatiota.
Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, se mitä opitaan, riippuu yksilön aikaisemmasta tiedosta ja hänen käyttämistään strategioista. Oppiminen on sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Yhdessä tilanteessa opittu tieto tai taito ei automaattisesti siirry käytettäväksi toisenlaisissa tilanteissa.
3.2 Opiskeluympäristö ja työtavat
Opiskelijan omaa aktiivista tiedonrakentamisprosessia korostavasta oppimiskäsityksestä seuraa, että lukion on luotava sellaisia opiskeluympäristöjä, joissa opiskelijat voivat asettaa omia tavoitteitaan ja oppia työskentelemään itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Heille tulee antaa tilaisuuksia kokeilla ja löytää omalle oppimistyylilleen sopivia työskentelymuotoja. Heitä tulee ohjata
tiedostamaan, arvioimaan ja tarvittaessa korjaamaan omaa työskentelytapaansa.
Opetuksessa on myös otettava huomioon, että opiskelijoiden kyky opiskella itsenäisesti vaihtelee ja että he tarvitsevat eri tavoin opettajaa opiskelunsa ohjaajana. Opiskelijoiden yksilöllisyyden ja erilaisuuden vuoksi opetus- ja opiskelumuotojen tulee olla monipuolisia.
Opiskelijoille tulee antaa välineitä tiedon hankkimiseen ja tuottamiseen sekä tiedon luotettavuuden arviointiin ohjaamalla heitä soveltamaan kullekin tiedon- ja taidonalalle luonteenomaisia tiedon- ja taidon hankkimis- ja tuottamistapoja. Opiskelijoita ohjataan käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kirjastojen tarjoamia palveluja.
Opiskelutilanteita tulee suunnitella siten, että opiskelija pystyy soveltamaan oppimaansa myös opiskelutilanteiden ulkopuolella.
Osa opiskelusta voidaan järjestää etäopiskeluna, itsenäisenä opiskeluna ja vieraskielisenä.
Hankasalmen lukiossa käytetään yhteistoiminnallisia oppimismenetelmiä ja hyödynnetään koulun itsenäisen oppimisen työskentelytiloja. Opiskelijoita ohjataan yksilöllisesti ja heitä tuetaan ja kannustetaan itsenäisessä opiskelussa. Opiskelijoille taataan mahdollisuus saada monimuotoista tukiopetusta. Ongelmatilanteissa oppilashuolto on opiskelijoiden tukena.
Opetusta voidaan monipuolistaa käyttäen erilaisia sähköisiä oppimisalustoja( esim. pedanet), verkko-, videoneuvottelu- ja etäopetusta, itsenäistä opiskelua tai jopa vieraskielistä opiskelua. Suunnitelmallisella täydennyskoulutuksella varmistetaan se, että opetushenkilökunnan taidot ja tiedot vastaavat kehittyvän opetuksen vaatimuksia.
Opetusta suunnitellaan siten, että yhteistyöetuja haetaan Jyvässeudun eri alojen yrityksistä ja oppilaitoksista. Opiskelu on mahdollista myös alueellisessa virtuaalilukioverkossa.
Hankasalmen kunnassa lukio-opiskelijalle suunnitellaan yksilölliset, kannustavat omien edellytysten mukaiset turvalliset reitinvalinnat kohti jatko-opintoja.
Opiskelussa korostuvat omaehtoisuus, itsenäisyys ja vastuullisuus. Opiskelu perustuu omaan oivallukseen opiskelun hyödyllisyydestä ja järkevistä valintavaihtoehdoista.
Opiskelussa rakennetaan kokonaisuuksia, etsitään asiayhteyksiä ja pohditaan sovellusmahdollisuuksia.
Opiskelu nähdään välineenä uuden oppimisen ja ajattelun kehittämisessä.
3.3. Toimintakulttuuri
Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki lukion viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri tulee esiin yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla.
Hankasalmen lukiossa on tavoitteena toimintakulttuuri, joka korostaa koko yhteisön jäsenten vastuuta ja on avoin erilaisille yhteistyöhankkeille. Opiskelussa tähdätään ihmisten monimuotoiseen yhteydenpitoon ja haluun kehittää ympäristöä kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti.
Lukiossa noudatetaan yhteisesti hyväksyttyjä järjestyssääntöjä ja kehitetään arviointikäytänteitä.
Oppilaskuntatoiminta on opiskelijoita aktivoivaa ja suuntautuu lukion toiminnan kehittämiseen. Oppilaskuntatoiminta nähdään välineenä aktiiviseen kansalaisuuteen.
Lukion käytänteet tukevat kasvatus- ja opetustyötä. Yhteisiä toimintakäytänteitä arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti.
Opiskelijoille annetaan mahdollisuus laaja-alaisen yleissivistyksen hankkimiseen ja jäsentyneen maailmankuvan muodostamiseen.
Koko lukioyhteisössä halutaan kehittää:
- tahtoa elinikäiseen opiskeluun
- opiskelu-, tiedonhankinta ja -hallintataitoja
- ongelmanratkaisutaitoja
- tieto- ja viestintätekniikan käyttötaitoja
- yhteistyötaitoja ryhmissä ja verkostoissa
- itseilmaisun taitoja
- kansainvälisyystaitoja
- eettisten kysymysten käsittelytaitoja
- yhteiskunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistaitoja
Koulun opetuksessa lujitetaan opiskelijoiden itsetuntoa. Heitä rohkaistaan ilmaisemaan eri tavoin omia havaintojaan, tulkintojaan ja esteettisiä näkemyksiään. Kannustetaan taiteelliseen toimintaan, taide- ja kulttuurielämään osallistumiseen.
Opiskelijoille annetaan valmiuksia suunnitella omaa tulevaisuuttaan, jatkokoulutustaan ja tulevaa ammattiaan. Opiskelijaa perehdytetään työ- ja elinkeinoelämään sekä yrittäjyyteen. Tavoitteena on, että lukion päätyttyä opiskelija pystyy kohtaamaan joustavasti muuttuvan maailman haasteet, tuntee vaikuttamisen keinoja ja hänellä on halua ja rohkeutta toimia. Hänen tulee saada edellytykset monipuoliseen ja täysipainoiseen elämään ihmisenä olemisen eri rooleissa.
3.4 Opintojen rakenne
Lukio-opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen. Oppiaineiden pakollisten ja valta-kunnallisesti määriteltyjen syventävien kurssien keskeiset tavoitteet ja sisällöt on määritelty kurssiesitevihkosessa.
Valtioneuvoston asetuksessa lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002) määrätyn syventävien kurssien vähimmäismäärän lisäksi lukiossa voi olla koulukohtaisia, lukion opetussuunnitelmassa määriteltäviä syventäviä kursseja. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä
ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettaviin lukiodiplomeihin kuuluvat kurssit. Lukiodiplomit suoritetaan Opetushallituksen ohjeiden mukaan.
Kurssien suoritusjärjestyksestä päätetään lukion opetussuunnitelmassa kurssiesiteosiossa.
Valtioneuvoston määräämien syventävien kurssien vähimmäismäärän lisäksi lukiossamme on tarjolla opetussuunnitelman oppiaineisiin sisällytettyjä syventäviä ja soveltavia kursseja. Opintoja on mahdollista monipuolistaa yhteistyössä kansalaisopiston kanssa ja etälukioverkon ja Jyvässeudun yhteistyön kurssitarjonnan avulla.
3.5 Oppilaskuntatoiminta
Lukiomme oppilaskuntatoiminta suuntautuu koulumme toiminnan kehittämiseen opiskelijoita yhdistävällä ja yhteishenkeä parantavalla tavalla. Toiminta tukee opiskelijoiden kasvamista aktiivisiksi ja vastuuntuntoisiksi yhteiskunnan jäseniksi ja parantaa opiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Oppilaskunnalla on myös oikeus toimia lausunnonantajana tehtäessä opiskelijoita tai lukiota koskevia päätöksiä ( Lukiolaki 27§ ). Oppilaskunnan edustajalla on tarvittaessa oikeus osallistua lukion opettajakunnan kokouksiin.
Oppilaskuntatoiminnan tavoitteena on:
- kehittää opiskelijan valmiuksia toimia oman ryhmänsä edustajana
- harjaannuttaa opiskelijaa neuvotteluun perustuvaan yhteistoimintaan
- edistää opiskelijan omatoimisuutta, aktiivisuutta ja vastuuta yhteisten asioiden hoidossa
- antaa opiskelijalle kokemuksia vaikuttamisesta
- ohjata opiskelijat keskinäiseen yhteistyöhön
- parantaa opiskelijoiden asemaa koulussa
- toimia opiskelijoiden yhteishenkeä ja kouluyhteisön viihtyvyyttä parantavana tekijänä
- toimia opiskelijoiden edunvalvojana
Oppilaskuntaa johtaa oppilaskunnan yhteisesti valitsema hallitus. Hallituksen toimintaa ohjaa oppilaskunnan ohjaava opettaja, jonka tehtävä on toimia motivoijana, opastajana käytännön asioissa sekä linkkinä oppilaskunnan ja opettajakunnan välillä.
Oppilaskunnan hallituksen tehtävä on:
- koordinoida oppilaskunnan toimintaa
- valmistella oppilaskunnan nimissä kannanottoja ja esityksiä koulun ja kunnan hallinnolle
- vastata opiskelijoiden mielipiteen julkituomisesta
- vastata oppilaskuntatoiminnan kehittämisestä
- vastata oppilaskunnan varainkäytöstä
- käyttää päätäntä- ja toimeenpanovaltaa oppilaskunnan asioissa vuosikokousten välisenä aikana
- hoitaa yhteyksiä sidosryhmiin
- järjestää yhteishenkeä ja kouluyhteisön viihtyvyyttä parantavia tapahtumia
Lukion velvollisuus on tukea oppilaskunnan toimintaa siten, että asetettuihin Opettajien ja muun kouluhenkilökunnan tuki on olennaista.
4. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN
4.1 Ohjauksen järjestäminen
Ohjaustoiminta muodostaa lukion toiminnassa kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Lukion opinto-ohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Ohjauksen tehtävänä on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä.
Lukion ohjaustoimintaan osallistuvat kaikki koulun opettaja- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvat. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opettajat ohjaavat opiskelijaa opettamansa oppiaineen opiskelussa sekä auttavat häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan. Opiskelijaa ohjataan suunnittelemaan oma henkilökohtainen opiskelusuunnitelmansa ja seuraamaan sen toteutumista. Opiskelija saa opinto-ohjausta opiskelun tueksi ja valintojen tekemiseksi siten, että hän pystyy suunnittelemaan lukio-opintojensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti.
Lukio-opintonsa aloittavat opiskelijat perehdytetään oppilaitoksen toimintaan sekä lukio-opiskelun ohjeisiin ja menettelytapoihin.
Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä kehitetään ja ylläpidetään lukio-opintojen ajan. Opiskelijoiden opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta huolehditaan yhteistyössä kotien kanssa. Opiskelijoiden opinto-ohjelmat tarkistetaan säännöllisesti sekä seurataan heidän opintojensa etenemistä.
4.2 Ohjauksen sisällöt ja työnjako
Rehtori
Rehtori luo edellytykset toimivan ohjauksen järjestämiseksi ja on mukana
tukemassa käytännön ohjaustyötä ja opiskelijahuoltoa. Rehtori tiedottaa opiskelijoille ja huoltajille säännöistä ja määräyksistä, jotka ohjaavat lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suorittamista.
Opinto-ohjaaja
Opinto-ohjaajalla on oltava päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta.
Suunnittelutyötä opinto-ohjaaja tekee yhteistyössä rehtorin ja ryhmänohjaajien kanssa ja toimii opiskelijahuoltotyöryhmän jäsenenä. Opinto-ohjaaja antaa luokkamuotoisen ohjauksen lisäksi henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta.
Opinto-ohjaajan antamassa henkilökohtaisessa ohjauksessa myötäillään lukio-opintojen vaiheita ja niihin liittyviä tapahtumia eli alkuvaiheessa opintojen suunnitteluun ja valintoihin liittyviä, opintojen sujumiseen ja esteisiin liittyviä ja päättövaiheessa jatko-opintoihin siirtymiseen liittyviä henkilökohtaisia ratkaisuja. Opinto-ohjaaja pyrkii tukemaan ja kannustamaan opinnoissa, auttaa itsetuntemukseen liittyvissä pulmissa ja valintojen teossa. Lisäksi opinto-ohjaaja pyrkii seulomaan ongelmatapaukset (opiskeluun, terveyteen, tunne-elämään, ihmissuhteisiin liittyvät) ja ohjaa tarvittaessa asiantuntija-avun piiriin.
Opinto-ohjaaja ohjaa jatkokoulutus- ja ammattisuunnitelmiin liittyvissä yleisissä kysymyksissä. Opinto-ohjaajan tehtävänä on järjestää mahdollisuuksia tutustua työelämään sekä toisen ja korkea-asteen koulutuspaikkoihin.
Opinto-ohjaaja tekee yhteistyötä muun ohjaushenkilöstön, kotien, perusopetuksen opinto-ohjaajien ja jatkokoulutuksesta vastaavien oppilaitosten kanssa ja vastaa ohjaukseen liittyvästä tiedottamisesta. Ohjaukseen liittyy läheisesti yhteistoiminta koulun opiskelijahuollon ja ulkopuolisten asiantuntijatahojen kanssa. Opinto-ohjaaja huolehtii opiskeluun ja jatkokoulutukseen liittyvien tietojensa ajantasaistamisesta.
Ryhmänohjaaja ja aineenopettaja
Ryhmänohjaaja vastaa ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemisen seurannasta ja yhteydenpidosta huoltajiin ja opiskelijahuoltoryhmään. Alkuvaiheessa opiskelijoita tuetaan ryhmäytymisessä ja opiskelijoiden yhteisöllisyyttä kehitetään ja ylläpidetään koko lukio-opintojen ajan.
Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata opiskelijaa opettamansa oppiaineen opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan. Opettaja osallistuu tarvittaessa myös oman aineensa asiantuntijana jatko-opintoihin ohjaamiseen.
Aineenopettajan ja ryhmänohjaajan tehtävänä on toimia ennaltaehkäisevässä roolissa siten, että he puuttuvat ajoissa opiskelijoiden poissaoloihin, käyttäytymisessä tai opintomenestyksessä tapahtuviin muutoksiin ja opiskeluvaikeuksiin.
Lukiossamme:
RYHMÄNOHJAAJA (RO) vastaa
1. Lukio-opiskeluun ja lukion käytänteisiin perehdyttämisestä:
- työajat: päivittäin, jaksot, koko lukuvuosi,
- koulun tilat,
- järjestyssäännöt,
- vastuuntuntoinen lukiolainen,
- opiskeluun osallistumisen seuranta yhteistyössä aineenopettajien kanssa,
- koulumenestyksen seuranta ja opiskelun toteutumisen seuranta
(kurssikertymät ja etenemisen esteet opinto-ohjaajan apuna),
- viikoittainen ryhmän tapaaminen, ajankohtaiset asiat.
2. Kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä:
- huoltajien illat,
- poissaolot,
- jaksotodistukset.
3. Hyviin tapoihin kasvattamisesta: - koulun arkipäivä,
- koulun juhlat.
4. Ryhmän yhteisestä toiminnasta:
- ryhmän yhteistoiminnan kehittäminen ja vahvistaminen,
- koulun perinteet,
- retket ym.
OPINTO-OHJAAJA (OPO) vastaa
1. OP-tunneista:
- lukio-opiskeluun liittyviä asioita,
- yo-kirjoituksiin liittyviä asioita (rehtori vastaa),
- opinto-ohjelman valinnan perusteet,
- jatko-opinnot ja uravalinta,
- työelämätietous.
2. Opiskelijan ohjauksesta:
- koulumenestyksen seuraaminen,
- kurssikertymien seuraaminen,
- henkilökohtaiset asiat ja huolet,
- henkilökohtaiset jatko-opintosuunnitelmat.
3. Lisäksi OPO vastaa muista tehtävistä:
- oppilashuoltotyöryhmään osallistuminen,
- yhteydenpito ammatinvalintapsykologiin,
- yhteydenpito työvoimatoimistoon,
- vierailijoiden ja tutustumiskäyntien järjestäminen: eri oppilaitoksiin, työpaikoille,
ammatinvalintamessuille, abi-info-tilaisuuksiin,
- oppilaiden kurssivalintojen muutokset tietokoneelle,
- OP02-kurssin itsenäisen suorittamisen ohjaaminen ja seuranta,
- työelämään tutustuttaminen.
AINEENOPETTAJAN VASTUULLA ON
- Oman aineensa kurssien oppisisältöjen esittely.
- Kunkin kurssin alkaessa arvosteluperusteiden selvittely.
- Kurssipalautteiden vastaanottaminen.
- Opiskelijoiden suorituksien oppiainekohtainen seuranta, uusintakuulustelut, keskeneräiset suoritukset ja suoritusten vieminen opiskelijarekisteritietoihin kanslian tietokoneelle.
- Kurssipäiväkirjan jättäminen kansliaan.
- Oman oppiaineensa yo-kirjoituksiin liittyvien asioiden sekä suullisten kuulustelujen selvittäminen.
Rehtori antaa yleisinformaation lukio-opinnoista, ylioppilaskirjoituksista ja koulussa tarjolla olevista kursseista. Hän hyväksyy itsenäisen opiskelun ja muualla suoritettujen kurssien korvaavuudet
Opiskelija
Opiskelija laatii opintojen alussa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa ja seuraa sen toteutumista ja päivittää sitä tarvittaessa. Opiskelijan velvollisuus on osallistua sekä henkilökohtaiseen että ryhmänohjaukseen.
5. YHTEISTYÖ MUIDEN OPPILAITOSTEN JA TAHOJEN KANSSA
Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten lisäksi muidenkin toisen asteen koulutuksen järjestäjien antamat opinnot samoin kuin korkeakouluissa suoritetut opinnot kelpaavat osaksi lukio-opintoja. Muiden kuin edellä mainittujen koulutuksen järjestäjien tarjoamat opinnot kelpaavat lukio-opinnoiksi vain, jos ne selkeästi vastaavat jotakin lukion opetussuunnitelmassa kuvattua kurssia. Rehtori päättää opintojen hyväksilukemisesta pakollisina, syventävinä tai soveltavina kursseina lukion opetussuunnitelman mukaisesti.
Hankasalmen kansalaisopiston kanssa toteutetaan yhteisiä kursseja tarpeen mukaan.
Opintoihin voi sisältyä myös erilaisten yritysten, järjestöjen ja yhteisöjen kokonaan tai osittain antamaa koulutusta siten kuin lukion opetussuunnitelmassa tarkemmin yksilöidään. Kyseeseen voivat tulla jonkin kurssin osana esimerkiksi erityisasiantuntijoiden pitämät esitelmät ja projektitöiden tekeminen heidän ohjauksessaan sekä sponsorointi ja yhteisprojektit. Jos opintoihin sisällytetään työharjoittelua, sen tulee perustua lukiokoulutuksen yleisiin tavoitteisiin ja se on määriteltävä opetussuunnitelmassa.
Yhteistyötä muiden oppilaitosten ja tahojen kanssa tehdään varsinkin aihekokonaisuuksien toteutuksessa.
6. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPISKELIJOIDEN OHJAUS
Opiskelijahuollon palvelut tarjoavat tukitoimia erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille. Mikäli opiskelijalle on perusopetuksen aikana tehty henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), hänen tulee toimittaa se ennen lukio-opintojensa aloittamista koululle, jotta erityisen tuen tarve voidaan ottaa huomioon lukio-opintojen alusta alkaen. On suositeltavaa, että opiskelija toimittaa opettajien tietoon myös hänellä olevat lukivaikeus- ym. lausunnot. Jos opiskelijalla havaitaan kielen kehityksen häiriön oireita, hänet ohjataan testeihin ja hänelle tiedotetaan luki- ym. todistusten merkityksestä lukio-opinnoissa ja ylioppilastutkinnon suorittamisessa. Erityisen tuen tarvetta kartoitetaan esimerkiksi järjestämällä lähtötasotestejä (esim. kielellinen kartoitus, matematiikan lähtötasotesti).
Tukiopetus
Kun tilapäisesti, esimerkiksi sairauden vuoksi, opinnoissaan jälkeen jäänyt opiskelija ilmaisee tarvitsevansa tukiopetusta, sitä annetaan hänelle mahdollisuuksien mukaan. Mikäli jälkeen jäämisen syynä on ylivoimaisesta esteestä johtuva poissaolo, jonka vuoksi kokonaisia kursseja on jäänyt suorittamatta, voidaan harkita opiskelijan tieto- ja taitotason sekä kurssien luonteen mukaan mahdollisuutta joidenkin kurssien itsenäiseen suorittamiseen. Kouluissa voidaan myös järjestää erityisesti opinnoissaan jälkeen jääneille opiskelijoille tarkoitettuja tukikursseja (esim. lukikurssi tai matematiikan tukikurssi).
Erityisen tärkeää on aloittaa tukiopetustoimenpiteet ennen kuin etenemisen esteitä pääsee syntymään. Opiskelija saattaa joutua kohtuuttomiin vaikeuksiin, jos hänen etenemisensä lykkäytyy yhden aineen etenemisen estymisen takia kokonaisella vuodella. Aineenopettajien, ryhmänohjaajien ja oppilaanohjaajan yhteistoiminnalla ennakoidaan ja uudelleen suunnitellaan opiskelun aikataulua ja järjestämistä.
Toimintavajavuuden tukitoimet
Opiskelijoiden, joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi, opiskelua tuetaan tarvittaessa olemassa olevien resurssien mukaan. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opiskelu voidaan lukiolain nojalla järjestää osittain muita opiskelijoita koskevista käytänteistä poikkeavalla tavalla. Opiskelijan vapauttamista jonkin oppiaineen opiskelusta yritetään kuitenkin välttää. Tukitoimet suunnitellaan opiskelijan ja/tai tämän huoltajan mahdollisesti esittämät seikat ja mielipiteet huomioon ottaen, ne aloitetaan mahdollisimman varhain.
Koe- ja oppimistilanteet
Oppimistilanteet ja kokeet pyritään järjestämään siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille annetaan mahdollisuus käyttää tarpeellisia apuvälineitä, opiskelumateriaaleja, avustusta ja tulkkipalveluja. Keinoja kurssikokeen suorittamiseksi erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan tapauksessa voivat tilanteen mukaan olla esimerkiksi tietokoneen käyttäminen koevastauksissa, kokeen suorittaminen suullisesti tai kokeen suorittamiseen käytettävän ajan pidentäminen. Koe- ja oppimistehtävät voidaan myös laatia muun ryhmän tehtävistä poikkeavalla tavalla. Tällöin on otettava huomioon, että arviointi tapahtuu oikeudenmukaisesti. Ylioppilaskirjoituksissa erityistä tukea tarvitsevien ylioppilaskokelaiden suhteen toimitaan YTL:n antamien ohjeiden mukaan. Rehtori päättää opiskelijalle tarjottavista tukitoimista opiskelijahuoltoryhmän esityksestä. Tarvittaessa pyydetään opiskelijaa hankkimaan psykologin, lääkärin tai muun asiantuntijan lausunto.
Henkilökohtaiset ongelmat
Opiskelijat, joilla tiedetään olevan esimerkiksi elämäntilanteeseen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen, mielenterveyteen tai päihteisiin liittyviä ongelmia, pyritään opiskelijahuoltoryhmän kautta ohjaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden tuen piiriin
LUKI-vaikeuksisen opiskelijan tukeminen ja ohjaaminen
Lukion alkuvaiheessa opiskelijat tulisi kartoittaa mahdollisten oppimisvaikeuksien takia. Tämä voi tapahtua seuraavilla tavoilla. Alustavan testauksen voi tehdä äidinkielen opettaja(t) tai kielten opettaja(t) yksinkertaisella sanelutestillä ja/tai luetun ymmärtämisen testillä, tai/sekä haastattelemalla opiskelijaa. Suositellaan, että koulussa on opettaja, joka toimii oppilaiden yhdyshenkilönä ja joka on perehtynyt asiaan syvemmin. On kuitenkin huomioitava, että osa oppimisvaikeuksista esiintyy vain vieraassa kielessä (ja siinäkin vaikeus voi olla vain jollain osa-alueella), joten kaikkien opettajien on tärkeä havainnoida ja tehdä yhteistyötä. Osa oppimisvaikeuksista on erilaisia hahmottamisongelmia, jotka esiintyvät tekstin tuottamisessa, lyhytkestoisessa muistissa, sääntöjen heikossa oppimisessa tai päättelykyvyssä.
Oppimisvaikeuksisen opiskelijan itsetunto saattaa olla heikko, ja samoin hänen opiskelutekniikkansa kaipaa vahvaa korjaamista. Tavoitteena on saada opiskelija löytämään itselleen sopivat opiskelumenetelmät ja kehittämään itseään vaikeutensa voittamiseen tähtäävänä aktiivisena oppijana niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Opiskelijan itsetunnon tukeminen ja kannustaminen on erittäin tärkeää, sillä oikealla tuella hänen opiskelunsa sujuvat pääsääntöisesti hyvin.
Kun epäillään oppimisvaikeutta, opiskelija ohjataan LUKI-testiin esim. psykologille tai erityisopettajalle. Opiskelija tuo todistuksen koululle, ja se talletetaan yo-kirjoituksia varten. Opiskelijalle tiedotetaan LUKI-todistuksen tuomat edut, joita ovat mm. lisäaika kokeissa, kotitehtävien tarkistusmahdollisuus monisteilla, suurennetut kirjaimet ja suullinen koesuorituksen täydentäminen. Arvioinnissa ei suositella vaikeutta otettavaksi huomioon, jotta opiskelijan suoritus on verrannollinen muihin, ja yhteneväinen YTL:n suositusten kanssa. Opiskelija on kuitenkin velvollinen tiedottamaan etukäteen aina kunkin kurssin opettajalle, mitä oikeuksia hän haluaa käyttää ja kuinka hän toivoo oppimisvaikeuttaan otettavaksi huomioon (esim. ääneenlukeminen luokan edessä). Opettajan tehtävä on keskustella asiasta hänen kanssaan, tukea ja rohkaista häntä myös voittamaan hänen mahdolliset pelkonsa.
Ylioppilaskirjoitusten lähestyessä koulu tiedottaa opiskelijalle hyvissä ajoin mahdollisten erityisjärjestelyjen anomisesta. Jos opiskelija haluaa hakea kirjoituksia varten erityisjärjestelyjä (YTL:n ohjeet), ja hänen LUKI-vaikeutensa on asteikolla 3-5, koulu täyttää hänen kanssaan anomuksen, jonka opiskelija ottaa mukaansa neurologin tai erikoislääkärin vastaanotolle todistusta varten. Sopiva aika toimia on toisen vuosikurssin keväänä, kun opiskelijalle alkavat selvitä kirjoitusaineet ja niiden vaatimukset. Tarkemmat ohjeet löytyvät YTL:n sivuilta.
Koulun ja opettajien on hyvä luoda ilmapiiri, jossa opiskelijat tuntevat itsensä kokonaisvaltaisiksi oppijoiksi ja saavat tukea opiskeluihinsa. Lukiolainen on kuitenkin jo itsenäistymässä, joten hänen edellytetään myös toimivan omaehtoisesti ja itsenäisesti opintojensa järjestämisessä ja tuen pyytämisessä. Koulu tarjoaa tähän hänelle mahdollisuudet ja toimii myös huoltajien kanssa yhteistyössä mahdollisuuksien mukaan.
7. OPISKELIJAHUOLTO
Opiskelijahuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Sen avulla luodaan turvallinen ja terve opiskelu- ja työympäristö sekä ehkäistään syrjäytymistä. Opiskelijahuolto tapahtuu esimerkiksi ryhmän- tai opinto-ohjaajan tapaamisten avulla. Erillisen opiskelijahuoltoryhmän muodostavat koulussamme rehtori, opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja, sosiaalityöntekijä, terveydenhoitaja ja tarvittaessa muut yhteistyötahot.
Koulu suunnittelee opiskelijahuoltoa yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Lisäksi koululla on toimintasuunnitelma, jonka avulla opiskelijaa autetaan fyysisissä, psyykkisissä ja sosiaalisissa ongelmissa. Koululla on myös kriisisuunnitelma.
7.2 Hyvinvointisuunnitelma
Hankasalmen lukiossa pyritään edistämään hyvää työilmapiiriä. Tällä tarkoitetaan jokaisen työyhteisön jäsenen psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. Sitä edistetään sekä yksilöllisyyden huomioon ottamisen että yhteisöllisten sopimusten ja käytänteiden avulla. Tärkeää on myös huolehtia asianmukaisesta ja hyvästä fyysisestä työympäristöstä.
Työyhteisössä korostetaan yhteistyötä kaikkien siihen kuuluvien henkilöiden kesken mm. pitämällä riittävästi kokouksia ja neuvotteluita tiedonkulun ja yhteisymmärryksen saavuttamiseksi esimerkiksi sitoutumista edellyttävistä asioista. Jokaisen työyhteisön jäsenen tulee ymmärtää vastuunsa ja oman toiminnan vaikutukset koko työyhteisöön.
Rehtori vastaa uusien työntekijöiden työhön perehdyttämisestä. Ryhmänohjaajat vastaavat uusien opiskelijoiden perehdyttämisestä.
Kaikkien työyhteisön jäsenten tulee kohdella toisiaan tasa-arvoisesti ja ystävällisesti. Huonoon käytökseen, esimerkiksi kiusaamiseen ja sopimattomaan kielenkäyttöön puututaan aktiivisesti.
Koulun kriisisuunnitelmassa on sovittu menettelytavoista erilaisten fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia koskevissa ongelma- ja kriisitilanteissa.
Ryhmänohjaustuokioilla varmistetaan, että opiskelijat ovat tietoisia koulun säännöistä ja sopimuksista ja osaavat toimia esimerkiksi kriisitilanteissa.
Opiskelijoita kannustetaan osallistumaan oppilaskunnan toimintaan, jonka avulla he voivat vaikuttaa oman kouluyhteisönsä ja opiskeluympäristönsä kehittämiseen. Ryhmänohjaustuokiot toimivat väylänä, jonka kautta opiskelijat saavat vaikuttaa kouluyhteisön asioihin ja näin edistää omaa hyvinvointiaan.
Opiskelijoita tulee kohdella yksilöllisesti ja heille tulee antaa riittävästi rakentavaa palautetta.
Opiskelijoita ohjataan laatimaan realistinen opiskelusuunnitelma omien voimavarojensa mukaisesti. Oppiaineiden eri kursseilla vaadittavan työmäärän tulee olla kohtuullinen kurssin laajuuteen nähden.
7.3 Hankasalmen kunnan terveydenhuollon lukio-opiskelijalle tarjoamat terveyspalvelut
Kouluterveydenhoitajan palveluja on saatavana osa-aikaisesti erikseen ilmoitettuina aikoina. Muina aikoina turvaudutaan terveyskeskuksen tarjoamiin palveluihin. Koululääkärille (Pentti Mustonen) on mahdollista saada aikoja terveydenhoitajan kautta. Terveydenhoitaja Inkeri Mustonen (puh. 8400287) huolehtii terveystarkastuksista. Hänen puoleensa voit kääntyä ensiapu- ja sairastumistapauksissa. Oppilashuollon palveluina on tarjolla myös psykologin palveluja (Anne Brander-Päivinen, puh. 8400201). Palvelut on tarkoitettu lukion opiskelijalle ja häntä koskevissa asioissa myös hänen huoltajilleen sekä koulun henkilökunnalle.
Oppilashuollon palvelut ovat maksuttomia. Kaikki oppilashuollossa esille tulevat asiat käsitellään luottamuksellisina. Oppilashuoltoon voi ottaa yhteyttä kaikissa opiskelijan koulunkäyntiin liittyvissä tapauksissa. Tällaisia ovat mm. sairaudet, oppimis- ja keskittymisvaikeudet, kouluhaluttomuus, pinnaus, koulupelko, jännittäminen sekä ihmissuhdeongelmat kotona ja koulussa.
Kouluterveydenhoitaja tilaa vastaanottoaikoja koululääkärille ja terveyskeskukseen tarpeen mukaan. Lukiolaiset saavat kouluterveydenhuollosta maksutta nuorison terveystodistuksen, joka perustuu yksilölliselle terveystarkastustyölle. Todistus käy mm. ajokortin suorittamista ja lukion jälkeistä oppilaitosta varten.
Hammashoito suoritetaan hammashoitolassa alle 18-vuotiaille ilmaiseksi ja 18 vuotta täyttäneet saavat hammashoitoa terveyskeskusmaksuin. Hammastapaturman sattuessa kouluaikana tulee ottaa yhteyttä hoitovastuussa olevaan hammashoitolaan. Hammashoitoon varattu aika täytyy perua, jos opiskelija jostakin syystä on estynyt menemään sinne varattuna aikana. Perumatta jätetystä vastaanottoajasta joutuu maksamaan.
7.4 Vakuutukset
Hankasalmen kunta on vakuuttanut lukion opiskelijat koulutapaturmien varalta. Tapaturman sattuessa on välittömästi käännyttävä kouluterveydenhoitajan tai terveyskeskuksen puoleen. Opiskelijan on itsensä maksettava tapaturmasta aiheutuneet kustannukset ja tuotava maksetut kuitit lukion kansliaan, jossa täytetään korvaushakemus vakuutusyhtiölle.
7.5 KOULURUOKAILU, MATKAKUSTANNUKSET JA OPINTOTUKI
Koulu tarjoaa yhden maksuttoman lämpimän aterian kaikille opiskelijoille. Opiskelijan on ilmoitettava erityisruokavaliosta koulukeittiölle. Vastaavana emäntänä toimii Marja-Leena Kytölä ja koulukeittiömme emäntänä Kaija Laitinen (puh. 8400246).
Oppilaat, joiden koulumatka on 5 km tai yli saavat halutessaan koulukuljetuksen. Kunta perii kuljetuksesta omavastuuosuutena 16,82 €/kk.
Opintotukilainsäädäntöön perustuva opintotuki käsittää kolme erilaista tukimuotoa: opintorahan, asumislisän ja valtion takaaman opintolainan. Opintoraha on valtion varoista maksettava avustus, jota ei tarvitse maksaa takaisin. Opintorahaa kannattaa hakea, jos edellytykset siihen ovat olemassa. Opintolainaa lukiolaiset saavat vain erityistapauksissa.. Alle 20 v. vanhempiensa luona asuva opiskelija voi saada opintorahaa 21,86 €/kk. Tätä määrää voidaan korottaa tai alentaa vanhempien tulojen perusteella. Opintorahan määrä muualla kuin vanhempiensa luona asuvalle alle 18 v. opiskelijalle on 84,09 €/kk, jota voidaan myös korottaa tai alentaa vanhempien tulojen perusteella. Itsenäisesti asuva 18-19 -vuotias voi saada opintorahaa enintään 213,60 €/kk, johon vanhempien tulot voivat vaikuttaa alentavasti.
Opintorahaa ei myönnetä opiskelijalle, joka on oikeutettu lapsilisään. Opintoraha voidaan myöntää sitä seuraavan kuukauden alusta, jona hakija täyttää 17 vuotta. Poikkeuksena ovat touko-heinäkuussa 17 vuotta täyttävät opiskelijat, joille opintoraha myönnetään vasta syyskuun alusta.
Lukiossa opiskelevan asumislisä on 80 % hyväksyttävistä asumismenoista. Asumismenoja ei oteta huomioon 214,44 € /kk ylittävältä osalta, 1.11.2005 alkaen 252 € ylittävältä osalta.. Jos asumismenot ovat alle 33,63 €/kk, asumislisää ei makseta. Lukiossa asuvan asumislisä on siten 26,90 - 171,55 €/kk. 1.11.2005 alkaen 26,90 - 201,60 €/kk. Asumislisää saavat myös lapsilisäikäiset, mutta alle 18-vuotiailla vanhempien tulot vaikuttavat määrään. Opintotuen asumislisää haettaessa oppilaalla on oltava oma vuokrasopimus, josta jäljennös Kelalle samoin kuin todistus asumisesta myös Kelalle. Nämä paperit saa isännöitsijältä.
Opintorahan määrään vaikuttaa viimeisessä valtion verotuksessa ollut vanhempien verotettava tulo. Jos opiskelijan vanhemmat ovat eronneet, otetaan huomioon sen vanhemman tulot, jonka luona opiskelija asuu tai on viimeksi asunut. Erotilanteessa muualla asuvan vanhemman tuloja ei oteta huomioon. Mikäli vanhempi, jonka luona opiskelija asuu on uudelleen avioitunut, uuden aviopuolison tulot lasketaan mukaan, mikäli hakija on alle 18 v. Hakemuslomakkeita saat kansliasta, jonne myös voit palauttaa hakemuksen Hankasalmen Kelan toimistoon vietäväksi. Hakemuksen voi viedä Kelalle myös itse, mutta siihen tulee sitä ennen merkkauttaa kansliassa kuittaus oppilaana olosta.
7.6 KOULUKIINTEISTÖN HOITO
Kiinteistönhoitajat/talonmiehet ovat Hannu Häkkinen, Antti Pietiläinen ja Paavo Varis ( puh. 8400278).
Jos jotakin rikkoutuu, on siitä ilmoitettava välittömästi talonmiehille, opettajille tai kansliaan.
7.7 KOULUN HALLINTA
Sivistystointa johtaa kunnassamme sivistyslautakunta. Se vahvistaa mm. lukiomme työsuunnitelman sekä nimittää rehtorin ja opettajat. Sivistyslautakunnassa esitettävät ja päätettävät asiat valmistelee sivistystoimenjohtaja Harri Jokinen (puh. 8400237). Sivistyslautakunnan puheenjohtajana toimii Timo Koponen. Koulutoimiston toimistosihteerinä on Pirjo Pietiläinen (puh. 8400236).
Kodin ja koulun yhteistyölinkkinä toimii vanhempainneuvosto.
7.8 LUKIOSTA EROAMINEN
Jos opiskelija eroaa lukiosta, hänen tulee aina keskustella asiasta ryhmän- tai oppilaanohjaajan tai molempien edellä mainittujen sekä rehtorin kanssa.
Eroamisesta tulee tehdä kirjallinen ilmoitus.
8. OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI
8.1 Arvioinnin tavoitteet
Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti." (Lukiolaki 629/1998, 17 § 1 mom)
Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio opiskelun päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto.
Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen.
8.2 Kurssisuorituksen arviointi
Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa kurssin arviointikeskusteluja.
“Osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti." (Lukioasetus 810/1998, 4 § 1 mom)
"Opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta." (Lukioasetus 810/1998, 4 § 2 mom)
Opiskelija saa suorittaa tietyn kurssin itsenäisesti yhden kerran vain painavasta syystä opettajan luvalla kts.itsenäinen opiskelu. Painavaksi syyksi voidaan katsoa esimerkiksi tilanne, jossa opiskelijan opinnot viivästyvät kohtuuttomasti, mikäli hän suorittaa kurssin opetukseen osallistumalla.
Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Jos opiskelija opiskelee kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Kurssin suorittaminen voi tentin lisäksi sisältää aineen luonteen mukaisia lisätehtäviä.
Itsenäisesti suoritettavan kurssin sisältö, aikataulu ja arviointiperusteet kerrotaan opiskelijalle suorituksesta sovittaessa. Kurssin tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaista edistymistä on arvioitava myös itsenäisessä suorituksessa riittävän laaja-alaisesti kaikki oppiaineen / kurssin osa-alueet huomioon ottaen.
"Opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä on annettava riittävän usein tietoa opiskelijalle ja hänen huoltajalleen. Tietojen antamisesta määrätään tarkemmin opetussuunnitelmassa." (Lukioasetus 810/1998, 6 § 1 mom)
Jotta oppilaitos voisi varmistaa, että huoltajat saavat asetuksen mukaisen tiedon opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä, koulu edellyttää huoltajan allekirjoitusta tiedotteisiin sellaisilta opiskelijoilta, jotka eivät vielä ole täysi-ikäisiä.
"Edellä 1 momentissa tarkoitettu arvostelu annetaan numeroin tai muulla opetussuunnitelmassa määrätyllä tavalla. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa 4–10. Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. _ _ _ "
(Lukioasetus 810/1998, 6 § 2 mom)
Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin asteikolla 4 - 10, kuten myös lukiokohtaiset syventävät kurssit. Soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä ( H = hyväksytty), ( E = hylätty ). Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvosanaa.
Numeroarvosanan tai suoritusmerkinnän sijasta opiskelijan suoritus voidaan arvioida merkinnällä I, jolla tarkoitetaan kesken olevaa suoritusta. Tällöin esimerkiksi opiskelijalta puuttuu kurssitehtävien suorituksia tai koesuoritus. Opiskelijan tulee suorittaa kurssisuorituksesta puuttuvat osiot seuraavan jakson uusintakuulusteluun mennessä saadakseen kurssista numeroarvosanan tai suoritusmerkinnän. Muussa tapauksessa kurssi on opiskeltava kokonaan uudelleen.
Koska lukiokurssin suorittamisessa oleellinen osa on tuntityöskentelyllä, vaikuttavat kaikki poissaolot kurssin arviointiin. Aiheettomat poissaolot vaikuttavat alentavasti kurssiarvosanaan ja liialliset poissaolot voivat estää kurssikokeeseen osallistumisen, ja näin koko kurssin suorittamisen. Kurssin opettajan tulee tiedottaa opinto-ohjaajalle ja opiskelijan ryhmänohjaajalle kurssin keskeytymisestä. Mistään kurssista ei anneta arvosanaa ennen kuin kaikki poissaolot on selvitetty kirjallisesti opettajalle: alaikäisiltä vaaditaan huoltajan, terveydenhoitajan tai muun viranomaisen todistus; täysi-ikäiseltä kelpaa edellä mainittujen lisäksi myös oma selvitys.
Jos harjoitustöiden, tutkielmien tms. palautus tai suullisen esitelmän pito myöhästyy aiheettomasti, ko. osasuorituksen arvosanaa alennetaan yhdellä numerolla. Hyväksyttävä syy on äkillinen tai pitkäaikainen sairaus tai vastaava ylivoimainen este, josta on esitettävä luotettava kirjallinen selvitys.
Hylätyksi tulleen kurssin (jaksotodistuksessa merkintä 4) opiskelija voi saada hyväksytyksi uusintakuulustelussa tai vastaavan kurssin koeviikon loppukokeessa, johon on mahdollisuus osallistua, jos kurssi on lukuvuoden aikana vielä tarjolla. Korotusta voi yrittää yhden kerran. Myös hyväksytystä syystä (terveydenhoitajan todistus) kokeesta poissaollut opiskelija voi osallistua kyseisen kurssin uusintakuulusteluun (jaksotodistuksessa merkintä I). Jos uusintakuulusteluun ilmoittautunut opiskelija jää pois kuulustelusta ilman hyväksyttävää syytä, tämä tulkitaan suoritusyritykseksi.
Ilman hyväksyttyä syytä koeviikon kokeesta poissaollut opiskelija ei sen sijaan saa osallistua uusintakuulusteluun vaan hänen katsotaan keskeyttäneen kurssin ja hän joutuu suorittamaan kurssin kokonaan uudelleen Hylätty kurssi on aina mahdollista suorittaa käymällä kurssi kokonaan uudelleen.
Jo hyväksyttyä kurssiarvosanaa voidaan yrittää korottaa, mikäli opiskelija voi esittää lääkärintodistuksen suoritusta haitanneesta sairaudesta tai hän käy kurssin uudelleen ja osallistuu sen kokeisiin. Tällöin korototusmahdollisuus on elokuussa uuden lukuvuoden alettua järjestettävässä uusintakuulustelussa. Lopullista arvosanaa määrättäessä otetaan huomioon parempi suoritus. Kaikki hyväksytysti suoritetut kurssit luetaan mukaan kokonaiskurssimäärään.
Hylättyjen kurssisuoritusten uusiminen ja kurssiarvosanojen korotuskuulustelut tulee hoitaa saman lukuvuoden uusintakuulustelupäivinä. Lukuvuoden viimeisen jakson uusintakuulustelupäivät voidaan järjestää seuraavan lukuvuoden alussa. Hylättyä kurssisuoritusta saa yrittää uusia yhden kerran.
Opiskelija voi yrittää korottaa hyväksytysti suoritetun kurssin arvosanaa ainoastaan osallistumalla uudelleen kurssin opetukseen ja kurssikokeeseen. Parempi suoritus jää voimaan.
Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, otetaan huomioon arvioinnissa siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Erityisjärjestelyitä ovat esimerkiksi pidennetty koeaika, värillisten koepapereiden ja vastauslomakkeiden käyttäminen, suurikokoisten kirjasimien käyttäminen teksteissä sekä kuuntelukokeessa tauotusten pidentäminen. Opiskelijalla on velvollisuus tiedottaa aineenopettajalle oikeudestaan ja halukkuudestaan erityisjärjestelyihin kurssikokeessa. Rehtori päättää erityisjärjestelyistä aineenopettajan ja opiskelijahuoltoryhmän suosituksesta.
Mainitut vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa. Huomioon ottaminen tulee tapahtua kuitenkin niin, että arvioinnin tasapuolisuus säilyy ja annettava arvosana kuvaa opiskelijan todellista tietotaitotasoa.
8.3 Arvioinnin suorittajat ja arviointiperusteista tiedottaminen
"Opiskelijan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai aineryhmän osalta opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä." (Lukioasetus 810/1998, 9 § 1 mom)
"Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen." (Lukioasetus 810/1998, 9 § 2 mom)
Arviointiperusteista tiedottaminen parantaa opettajien ja opiskelijoiden oikeusturvaa ja motivoi opintoja. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet on selvitettävä opiskelijalle kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa. Kurssin päätyttyä opiskelijalla on oikeus saada opettajaltaan kurssiarviointinsa perustelut.
8.4 Opinnoissa eteneminen
"Opetussuunnitelmassa määrätään oppiaineittain tai aineryhmittäin kursseista, joiden suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä asianomaisen aineen tai aineryhmän opinnoissa etenemiseen. Opiskelijalle, joka ei ole suorittanut edellä mainittuja opintoja hyväksytysti tulee varata mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa sellaiset tiedot ja taidot, jotka mahdollistavat opinnoissa etenemisen." (Lukioasetus 810/1998, 7 § 1 mom)
Opinnoissa eteneminen
Hankasalmen lukiossa ei käytetä etenemisestettä. Opintojen etenemistä seuraavat aineenopettaja, ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja ja rehtori. Opiskelussa havaittuihin ongelmiin puututaan välittömästi niiden ilmettyä. Jokaisen opetustyössä mukana olevan opettajan ohjauksellinen vastuu korostuu ja hänellä on velvollisuus informoida ryhmänohjaajia ja opinto-ohjaajia aina, kun opiskelijan eteneminen kyseisessä oppiaineessa on ongelmallista.
Ryhmänohjaajat seuraavat ohjausryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemistä. Opiskelijan on suoritettava vähintään kolme kurssia jaksossa tai osallistuttava vähintään kahteen ylioppilastutkinnon kokeeseen. Muussa tapauksessa opiskelijaa pyydetään selvittämään vähäisten kurssisuoritusten syyt. Jos pätevää syytä ei ole ja etenemisongelma toistuu, rehtori voi katsoa opiskelijan eronneeksi lukiolain 24 § perusteella.
8.5 Opintojen hyväksilukeminen
"Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia." (Lukiolaki 629/1998, 23 § 1 mom)
"Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta tulee sitä erikseen pyydettäessä tehdä ennen mainittujen opintojen aloittamista." (Lukiolaki 629/1998, 23 § 2 mom)
Sen lisäksi, mitä lukiolaissa (L 629/98,23§) on säädetty, tulee opintojen hyväksilukemisella välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti:
Vastaavuusasteikko
asteikko 1–5 lukioasteikko asteikko 1–3
1 (tyydyttävä) 5 (välttävä) 1
2 (tyydyttävä) 6 (kohtalainen) 1
3 (hyvä) 7 (tyydyttävä) 2
4 (hyvä) 8 (hyvä) 2
5 (kiitettävä) 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen) 3
Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suorittu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi.
Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisiin tai opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin syventäviin kursseihin, tulee niistä antaa numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä.
Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos opiskelija pyytää, tulee järjestää lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pitempään oppimäärään, menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen.
Uudessa opetussuunnitelmassa lyhyen ja pitkän matematiikan kurssien vastaavuudet:
MAA1 -> MAB1
MAA2 -
MAA3 -> MAB2
MAA4 -
MAA5 -
MAA6 -> MAB5
MAA7 -> MAB4
MAA8 -> MAB3
- MAB6
Pitkästä oppimäärästä lyhyeen vaihdettaessa oppimäärän arvostelu tapahtuu pääsääntöisesti opiskeltujen lyhyen oppimäärän kurssien mukaisesti.
Suoritetuista pitkän matematiikan kursseista lasketaan keskiarvo päättöarvosanaa määritettäessä. Arvosanat eivät siirry lyhyen matematiikan kursseihin. Samoin suoritetuista lyhyen matematiikan kursseista lasketaan keskiarvo päättöarvosanaa määritettäessä.
Muut kuin ylläolevan taulukon hyväksytysti suoritetut pitkän matematiikan kurssit luetaan lyhyen matematiikan soveltaviksi kursseiksi.
Maahanmuuttajaopiskelija arvioidaan suomi/ruotsi toisena kielenä (S2/R2) vieraskielisille oppimäärän mukaan, jos opiskelija on valinnut sen oppimääräkseen riippumatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi/ruotsi toisena kielenä kursseista. Suomi/ruotsi äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti suomi toisena kielenä -kursseihin, ja niiltä saatu arvosana siirtyy suomi/ruotsi toisena kielenä -kurssin arvosanaksi. Opiskelijalla voi olla todistuksessaan arvosana vain joko suomen/ruotsin kielen ja kirjallisuuden oppimäärästä tai suomi/ruotsi toisena kielenä (S2/R2) vieraskielisille oppimäärästä, mutta ei molempia.
8.6 Oppiaineen oppimäärän arviointi
Lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin." (Valtioneuvoston asetus 955/2002)
Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Soveltavien kurssien kuulumisesta eri oppiaineiden oppimääriin päätetään opetussuunnitelmassa. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Opiskelijan opiskelusuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Sen laatiminen ja seuranta ohjaavat opiskelijaa tavoitteellisiin kurssivalintoihin.
Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti:
Vastaavuusasteikko
Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja pakollisia ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja, joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään
1–2 kurssia 0
3–5 kurssia 1
6–8 kurssia 2
9 kurssia tai enemmän 3
Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Lukiokohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista luetaan mukaan lukion oppimäärään vain hyväksytysti suoritetut kurssit.Koulukohtaiset soveltavat kurssit voivat nostaa, mutta eivät laskea oppimäärän arvosanaa.
8.7 Korotustentit
"Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan korottamiseen." (Lukioasetus 810/1998, 8 § 3 mom)
Opiskelijalla, joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, on mahdollisuus ennen päättötodistuksen saamista osallistua oppiaineen erilliseen kuulusteluun, tenttiin. Erillisiin kuulusteluihin ei ole pakko osallistua, mutta kirjoituksiin valmistautuessa ne ovat erittäin suositeltavia. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus määräytyy opiskelijan opinto-ohjelmasta.
Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa.
Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa edellä mainitun erillisen kuulustelun lisäksi
• koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa määrittelemien syventävien ja soveltavien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä
• opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat.
8.8 Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet
Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Tällöin opiskelijan tulee jättää kansliaan kirjallinen anomus keväällä 12.5. mennessä ja syksyllä 12.11.mennessä.
Oppiaineissa, joissa opiskelijalla on oikeus anoa ja saada H (suoritettu)-merkintä, kurssin numeroarviointi säilytetään opiskelijarekisterissä.
Kuntakohtaiset oppiaineet, joihin sisältyy syventäviä kursseja arvioidaan numeroarvosanalla, josta opiskelija voi pyytää suoritusmerkinnän valintansa mukaan. Jos opiskelija on suorittanut vain soveltavia kursseja, oppiaine arvioidaan suoritusmerkinnällä.
8.9 Lukion oppimäärän suoritus
"Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta annetaan keskimäärin 38 tuntia kestävinä kursseina. Opiskelijalle vapaaehtoiset opinnot voivat olla kestoltaan edellä mainittua lyhyempiä tai pitempiä. Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia. _ _ _ " (Lukioasetus 810/1998, 1 § 1 mom)
Opiskelijan henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaan kuuluvia pakollisia, syventäviä ja soveltavia kursseja tulee olla opiskeltu vähintään siinä laajuudessa kuin ne on määritelty valtioneuvoston 14.11.2002 antamassa tuntijakopäätöksessä. (Valtioneuvoston asetus 955/2002).
Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit.
8.10 Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
"Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä." (Lukioasetus 810/1998, 13 § 1 mom)
"Jos 1 momentissa tarkoitettu uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisen virheellinen, lääninhallitus voi opiskelijan pyynnöstä velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi taikka määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava." (Lukioasetus 810/1998, 13 § 2 mom)
Hankasalmen lukiossa varmistetaan ohjauksen avulla, että opiskelijat ja heidän vanhempansa ja huoltajansa tietävät lukion oppimäärän suorittamiseen liittyvistä perusteista ja vaatimuksista. Heille selvitetään ne toimenpiteet, joiden avulla he voivat tarkistaa opiskelija-arviointiin liittyvät seikat tai tehdä valituksen opiskelija-arvioinnissa mahdollisesti tapahtuneesta virheestä.
8.11 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot
"Lukion koko oppimäärän suorittaneelle opiskelijalle annetaan päättötodistus. Kesken lukion oppimäärän suorittamista eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus, johon merkitään arvostelu suoritetuista opinnoista. Yhden tai useamman aineen oppimäärän suorittaneelle annetaan todistus oppimäärän suorittamisesta." (Lukioasetus 810/1998, 8 § 1 mom)
"Päättö- ja erotodistukseen sekä yhden tai useamman aineen suorittamisesta annettavaan todistukseen sovelletaan mitä 6 §:ssä on säädetään." (Lukioasetus 810/1998, 8 § 2 mom)
Lukiossa käytetään seuraavia todistuksia:
1. Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän.
2. Todistus oppimäärän suorittamisesta annetaan, kun henkilö on suorittanut yhden tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän.
3. Todistus lukiosta eroamisesta (erotodistus) annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista.
Lukion todistusten tulee sisältää seuraavat tiedot:
• todistuksen nimi
• koulutuksen järjestäjän nimi
• oppilaitoksen nimi
• opiskelijan nimi ja henkilötunnus
• suoritetut opinnot
• todistuksen antamispäivämäärä ja rehtorin allekirjoitus
• tiedot oppilaitoksen todistuksenanto-oikeudesta
• arvosana-asteikko
• selvitys kielten oppimääristä
ÄO/M = äidinkielenomainen oppimäärä toisessa kotimaisessa kielessä
(ruotsi/suomi)
S2/R2 = suomi/ruotsi toisena kielenä vieraskielisille opiskelijoille
A = perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 alkaneen kielen oppimäärä
B1 = perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkaneen yhteisen kielen oppimäärä
B2 = perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkaneen valinnaisen kielen
oppimäärä
B3 = lukiossa alkaneen valinnaisen kielen oppimäärä
Suomi/ruotsi toisena kielenä vieraskielisille opiskelijoille (S2/R2) merkitään todistuksessa äidinkielen ja kirjallisuuden kohtaan.
Mikäli opiskelijan opiskelema oma äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, se kirjataan soveltaviin opintoihin omaksi kohdakseen otsikolla "Muu opiskelijan äidinkieli".
Lukion päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta merkitään opiskelijan opiskelemat oppiaineet, niissä suoritettujen kurssien määrä sekä kunkin oppiaineen arvosana sanallisesti ja numeroin (esimerkiksi: kiitettävä...9) tai merkintä oppiaineen hyväksytystä suorittamisesta (suoritettu).
Päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta kuuluu myös kohta lisätietoja. Tähän kohtaan merkitään päättötodistuksen liitteenä annettavat ja sitä täydentävät todistukset erillisistä näytöistä kuten esimerkiksi suoritetut lukiodiplomit, suullisen kielitaidon kokeet sekä erittely muissa oppilaitoksissa suoritetuista lukion oppimäärään kuuluneista opinnoista, jotka eivät ole mukana oppiaineiden oppimäärien yhteydessä.
Mikäli opiskelija on opiskellut yli puolet oppiaineen oppimäärän kursseista muulla kuin koulun varsinaisella opetuskielellä, tulee siitä tehdä merkintä todistuksen lisätietoihin.
Lukion erotodistukseen merkitään oppiaineet ja niissä suoritetut kurssit sekä kunkin kurssin arvosana tai merkintä kurssin suorittamisesta (suoritettu/hylätty).
Lukiossa pidetään opiskelijan opinnoista tiedostoa, josta ilmenevät suoritetut kurssit ja niiden arvosanat.
Lukion koko oppimäärän suorittamisesta ei anneta yhteistä arvosanaa oppiaineiden arvosanojen keskiarvona eikä muullakaan tavalla.
Todistukseen merkitään opiskelijan suorittama kokonaiskurssimäärä.
Lukiokoulutuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta.
9. TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI
Lukiolain 16. pykälän mukaisesti koulutuksen arvioinnin tarkoituksena on tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä.
Hankasalmen lukion toiminnan tarkoituksenmukaisen uudistamisen edellytyksenä on opetussuunnitelman tavoitteiden toteutumisen ja toimivuuden arviointi. On tärkeää, että koulun koko henkilökunta ja opiskelijat osallistuvat säännöllisesti koulutyön arviointiin ja pyrkivät yhdessä löytämään parhaat menetelmät, jotta opetussuunnitelman tavoitteet toteutuisivat.
Lukiolain 17. pykälä edellyttää seuraavaa: ”Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti.”
Oikeudenmukaisen ja luotettavan arvioinnin avulla saatava palaute on tärkeätä sekä opiskelijan että opettajan työlle. Arvioinnin perusteet tulee aina selittää opiskelijoille. Tavoitteena on myös, että opiskelija itse seuraa omaa oppimistaan ja ottaa vastuun opintojensa edistymisestä.
Hankasalmen kunnan lukiokoulutusta arvioidaan vuosittain koulun omana itsearviointina, koulutoimen arviointina ja talousarvion toiminnallisten kriteeristöjen toteutumista seurataan. Koulutoimen oma arviointityö on jatkuvaa ja sitä koordinoi erityinen arviointityöryhmä.
10. LUOKATTOMASTI TOIMIVA LUKIO
Kurssimuotoisen, luokattomasti toimivan lukion periaatteet joustavasti sovellettuina ohjaavat koulumme toimintaa. Lukio on mahdollista suorittaa keskimäärin kolmessa vuodessa, mutta mikäli opiskelu harrastusten tai elämäntilanteen vuoksi edellyttää hitaampaa etenemistä, opinnot voidaan suorittaa kolmessa ja puolessa tai neljässä vuodessa.
Pidennetty opiskeluohjelma sopii esimerkiksi opiskelijalle,
i jolla on elämänuran suunnitteluun vaikuttava ja aikaa vaativa urheilu-, taide- tai muu harrastus
i joka haluaa tavanomaista enemmän aikaa kypsymiseen
i joka opiskelee samanaikaisesti kahdessa eri oppilaitoksessa
i joka haluaa lukiossa tavallista laajemman opinto-ohjelman.
Erityisestä syystä rehtori voi myöntää opiskeluun vielä vuoden lisäajan. Opiskelija voi myös tilapäisesti keskeyttää opintonsa. Rehtori voi anomuksen perusteella antaa luvan enintään vuoden mittaiseen keskeytykseen.
Opiskelija voi itse säädellä opinto-ohjelmansa sisältöä ja aikaa. Opiskeluaikaan vaikuttavat opiskelijan tavoitteet, valmiudet ja suoritetut valinnat. Lukiossamme on mahdollista opastaa ja tukea yksilöllisiä etenemismahdollisuuksia. On huomattava, että samalla kun opiskelijan omat vaikutusmahdollisuudet opiskelun kulkuun lisääntyvät, hänen oma vastuunsa opiskelusta ja etenemisestä kasvaa.
Luokattomana toimivan lukion tunnuspiirteitä ovat mm.:
i eri oppiaineiden kurssit tai tunnit eivät ole sidottuja vuosiluokkiin,
i lukuvuosikohtaisia kurssimääriä ei ole, vaan lukion kokonaiskurssimäärä kertyy koko lukioajalta,
i opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa uudelleen hyväksytty ja hylätty kurssi,
i opiskelija ei saa ehtoja eikä jää luokalleen
i epäonnistuminen jossakin aineessa ei viivästytä etenemistä muissa aineissa,
i ylioppilaskirjoitukset voi aloittaa keväällä tai syksyllä,
i päättötutkinto on mahdollista saada valmiiksi keväällä tai syksyllä,
i opiskelija tekee jatkuvasti valintoja,
i opiskelijan itsenäisen opiskelun osuus kasvaa,
i opiskelija noudattaa yksilöllistä opinto-ohjelmaa.
10.1 TUNTIJAON SELVITYS
Opiskelijan opinto-ohjelmaan kuuluu:
i pakollisia eli yhteisiä oppiaineita,
i valinnaisia valtakunnallisia syventäviä kursseja ja
i koulukohtaisia syventäviä tai soveltavia kursseja.
Kaikki, mitä opiskelija yhdessä oppiaineessa lukion aikana opiskelee, muodostaa kyseisen aineen oppimäärän.
Jokaisen aineen oppimäärä on jaettu kursseihin. Kurssit ovat itsenäisiä kokonaisuuksia, joilla on määrätty lähtökohta ja päätös. Kurssin arvostelu ja hyväksyminen eivät riipu muiden saman aineen kurssien arvostelusta. Kurssi sisältää tavallisesti koepäivän.
Pakollisten kurssien lisäksi opiskelijan tulee valita opiskeluohjelmaansa vähintään kymmenen syventävää kurssia ja lisäksi muita kursseja niin että lukion oppimäärän kurssikertymäksi ja opiskelusuoritukseksi tulee yhteensä vähintään 75 kurssia.
10.2 TYÖMÄÄRÄN JAKAMINEN LUKIOVUOSIEN VARRELLE
Mikäli lukiolainen aikoo suorittaa ylioppilastutkinnon loppuun kolmannen vuoden keväällä ja saada tällöin päättötodistuksen, hänen on valittava ja suoritettava kahtena ensimmäisenä opiskeluvuonna vuosittain vähintään 30 kurssia. Neljän vuoden opiskelijan on valittava ja suoritettava vähintään 20 kurssia vuosittain kolmena ensimmäisenä opiskeluvuonna.
Opintojen päätoimisuus
Lukio-opinnot katsotaan päätoimisiksi, kun niiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia. Yksittäisen lukukauden (syys/kevät) osalta edellytetään lisäksi, että opiskelija suorittaa vähintään kymmenen kurssia tai niitä vastaavat opinnot. Opiskelijalla on oikeus opintotukeen kurssien lukumäärästä riippumatta myös sellaisen lukukauden aikana, jona hän osallistuu vähintään kahteen ylioppilastutkintoon kuuluvaan kokeeseen. Opiskelija, joka ylioppilastutkinnon suoritettuaan korottaa arvosanojaan tai suorittaa uusia arvosanoja, ei ole oikeutettu opintotukeen.
Lukuvuosi jakaantuu kuuteen noin 32 työpäivän mittaiseen jaksoon, joissa kussakin valitaan tavallisesti 4 – 5 kurssia.
10.3 OHJEITA LUKUJÄRJESTYKSEN LAATIMISEKSI KURSSITARJOTTIMELTA
Kurssitarjotin laaditaan lukuvuodeksi kerrallaan. Tarjontaan vaikuttavat käytettävissä olevat taloudelliset resurssit sekä opiskelijoiden tekemät ennakkovalinnat.
Kaikkia lukiomme opetussuunnitelmassa olevia kursseja ei pystytä joka vuosi toteuttamaan. Selvät reitinvalinnat yo-kirjoitusten ja jatko-opintojen kannalta (matemaattis-luonnontieteellinen tai humanistinen) pyritään turvaamaan. Jotkut kurssit tarjotaan vain kerran lukuvuoden aikana.
Lukujärjestyksesi laadinnassa tarvitset:
i opintosuunnitelman valintakorttisi,
i lukuvuoden jaksoittaisen kurssitarjottimen ja
i lukion päivittäisen työjärjestyksen
Laatiessasi lukujärjestystä menettele seuraavasti:
i Valitse ensin valintakortistasi kurssit, joita aiot suorittaa lukuvuoden aikana.
i Tutki kurssitarjotinta, jossa kerrotaan, mitä kursseja on kuluvana lukuvuotena tarjolla ja missä jaksoissa niitä opiskellaan.
i Ota huomioon kurssien suoritusjärjestyksestä annetut ohjeet, kurssien riittävyys ja muut valintoihin vaikuttavat seikat.
i Tee kurssivalinta rengastamalla lyijykynällä kultakin koodiriviltä (1 - 5) yksi kurssi. (Jos joudut valitsemaan useamman kurssin samalta riviltä, joudut suorittamaan toisen niistä itsenäisesti opiskellen. Asiasta on sovittava OPO:n kanssa. )
i Jos et löydä joka riviltä itsellesi sopivaa kurssia, suunnittele aukkoon muuta opiskelutäytettä, voit esim. hyödyntää koulun kirjastoa tai atk-ryhmätyötiloja.
i Kuutoskoodirivillä on yleensä hajautettuja kursseja ( LI, KU, MU, OP, ) joista voit valita kursseja viikonpäivien ( ti, ke, pe ) mukaan.
i Lisätietoja valinnoista ja kursseista saat ryhmänohjaajaltasi, opinto-ohjaajaltasi sekä tarkempia tietoja kurssien sisällöistä kyseisen aineen opettajaltasi.
10.4 OPINTO-OHJELMAN TARKISTAMINEN
Opiskelija laatii opinto-ohjaajan kanssa neuvotellen itselleen henkilökohtaisen opiskeluohjelman ja kurssisuunnitelman pääsääntöisesti koko lukioajaksi. Laadittua opinto-ohjelmaa ja kurssisuunnitelmaa sekä lukuvuosittain kurssitarjottimesta tehtävää opiskeluohjelmaa ja valittujen kurssien suoritustapaa tarkennetaan jaksoittain opiskelun edistyessä. Lukuvuoden kurssitarjonta laaditaan keväällä tehtyjen valintojen perusteella, ja sen jälkeen tehtyihin muutoksiin on oltava perusteltu syy.
Opintojen edetessä on opiskelijalla mahdollisuus koko ajan tarkistaa opinto-ohjelmansa valintoja. Valintoja uudelleen mietittäessä on syytä keskustella aineen opettajan ja opinto-ohjaajan, tarvittaessa myös rehtorin kanssa. Muutokset tehdään opinto-ohjaajan kanssa; sovittu muutos hyväksytään, mikäli opiskeluryhmissä on tilaa. Muutos kirjataan tietokantaan opiskelijan valintakorttiin ja kurssipäiväkirjaan vähintään kolme päivää ennen jakson vaihtumista. Vain jaksoarvostelusta aiheutuneet muutokset voidaan tehdä määräpäivän jälkeen. Muutosta tehtäessä on huomioitava koko lukuvuoden ohjelma.
11. YLEISIÄ OPISKELUOHJEITA
Lukiossa opiskelu on huomattavasti vaativampaa kuin peruskoulussa. Kotitehtävät lisääntyvät, koejaksot pitenevät ja oman suunnittelun osuus kasvaa. Kokeita on säännöllisesti ja niihin kannattaa valmistautua ajoissa. Itsenäisen työn osuus ja oma vastuu opiskelusta kasvavat koko lukioajan. Kurssit ovat tiiviitä ja edellyttävät melko nopeaa etenemistahtia. Lukion käyminen voi aika ajoin tuntua raskaalta. Tuntuu ehkä siltä, ettei ehdi tehdä kaikkea kunnolla eivätkä arvosanat kokeissa osoita todellisia kykyjä. Aikaa ei yksinkertaisesti tunnu riittävän kaikkeen siihen, mitä opiskelu vaatii.
Suunnittelemalla opiskelua, tehostamalla ajankäyttöä ja omaksumalla hyvät opiskelumenetelmät aikaa jää myös virkistäytymiseen, lepoon, harrastuksiin ja muuhun vapaa-ajan viettoon. Seuraavat ohjeet auttavat selviytymään opiskelusta
i Käytä oppitunnit tehokkaasti: kuuntele, tee muistiinpanoja, harjoittele, osallistu, kysy epäselvissä kohdissa ja aseta asioita kyseenalaiseksi. Muista, että oppikirja ja tuntimuistiinpanot ovat hyvä runko opiskelussasi, mutta käytettävissä on usein myös muita tiedonlähteitä.
i Suunnittele itsellesi myös kotonaoloajaksi aikataulu, josta näkyvät kotitehtävien suoritusajat, kokeisiin valmistautumisajat, harrastusten ajat ja muu ohjelma esim. perheen töihin osallistumisajat. Pyri noudattamaan aikataulua.
i Tee kotitehtävät tunnollisesti ja käy koulua täsmällisesti. Vältä myöhästymisiä ja aiheettomia poissaoloja. Näin vältät työn ruuhkautumista koeviikolle.
i Opettele itsellesi sopivia opiskelutekniikoita ja mieleenpainamismenetelmiä hyödyntääksesi oppikirjasta, muistiinpanoista ja muista tiedonlähteistä saamiasi tietoja mahdollisimman hyvin.
i Huolehdi jaksamisestasi. Riittävä liikunta ja hyvä fyysinen kunto luo perustan opiskelullesi. Hanki itsellesi ainakin yksi harrastus.
i Osallistu tukiopetukseen. Mikäli olet jäänyt opinnoissasi jälkeen sairauden tai jonkin muun syyn vuoksi, pyydä opettajaltasi tukiopetusta.
i Aineenopettajaa, opinto-ohjaajaa, ryhmänohjaaja ja rehtori auttavat ja opastavat sinua kaikissa koulunkäyntiisi liittyvissä kysymyksissä.
Hajanaiset tiedot ja taidot eivät muodosta kokonaisuutta, johon myöhemmin opitun tiedon voi tukevasti kiinnittää. Jotta oppiminen saataisiin tehokkaammaksi ja tuloksellisemmaksi, opiskeluun tarvitaan hyvää opiskelutekniikkaa ja -menetelmiä. Menestyksellisellä lukio-opiskelulla on seuraavia ominaisuuksia:
i Opiskelulla tulee olla hyvät ulkoiset edellytykset. Työrauha, viihtyvyys ja hyvä opiskeluilmapiiri on jokaisen opiskelijan ja opettajan oikeus. Ystävällisyys, avuliaisuus, toisten mielipiteiden kunnioittaminen, hyvät tavat ja myönteinen elämänasenne luovat kouluun hyvät opiskeluedellytykset.
i Opiskelun tulee olla määrätietoista. Se lähtee oman elämänuran suunnittelusta ja opiskelun toteuttamisesta tämän suunnitelman mukaisesti.
i Opiskelussa korostuu omaehtoisuus, itsenäisyys ja vastuullisuus. Opiskelun tulisi sen vuoksi perustua omaan oivallukseen opiskelun hyödyllisyydestä ja mielekkäiden vaihtoehtojen valintamahdollisuuksista
i Opiskelu on kokonaisuuksien rakentamista, asiayhteyksien löytämistä ja uusien sovellusmahdollisuuksien pohtimista. Ihmisellä on älyllinen uteliaisuus ja luonnollinen halu tietää ja osata uusia asioita. Opiskelu on joskus teoreettista ajattelun kehittämiseen tähtäävää toimintaa ilman mahdollisuutta soveltaa tietoa suoraan käytäntöön. Opiskelu ei silloinkaan saa olla yksittäisten tietojen ulkokohtaista päähän pänttäämistä, vaan se on väline uuden oppimisen ja ajattelun kehittämiseen.
11.1 KOEVIIKKO JA KURSSIN ARVIOINTI
Luokattomassa lukiossa kukin jakso päättyy koeviikkoon, jolloin jaksolla opiskelluista kursseista pidetään kokeet tuntikaaviokoodeittain. Menestyminen koeviikolla edellyttää pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työskentelyä koko kurssin ajan. Koeviikolla ei ole varsinaista opetusta, vaan päivän ohjelma koostuu 2 - 4 tunnin mittaisesta kokeesta, mahdollisesta muusta oheistoiminnasta ja valmistautumisesta seuraavan päivän kokeeseen. Sellaisissa aineissa, joissa ei ole kurssikoetta, oppitunteja on myös koeviikolla. Kurssikokeet palautetaan kurssin opettajan ilmoittamana aikana.
11.2 KURSSIN ITSENÄINEN OPISKELU
Kurssi voidaan painavista syistä suorittaa itsenäisesti luokkaopetukseen osallistumatta. Luvan ohjattuun itsenäiseen opiskeluun antaa kyseisen aineen opettaja kun opinto-ohjaaja tai rehtori on hyväksynyt perustelut itsenäiselle opiskelusuoritukselle. Jokainen itsenäinen opiskelusuunnitelma käsitellään erikseen.
Itsenäinen kurssin opiskelusuunnitelma voidaan tehdä esim. opiskelijalle, jolla jaksossa on perustellusta syystä kaksi etenemisen kannalta tärkeää kurssia samanaikaisesti opiskeltavana.
Itsenäisen opiskelun toteuttaminen edellyttää suurta vastuunottoa sekä suunnittelua ja harkintaa. Se on vaativin tapa suorittaa lukion kurssi, mutta se kasvattaa lukio-opintojen jälkeiseen opiskeluun.
Itsenäinen opiskelu voi käsittää kokonaisen kurssin tai lyhyemmän kurssiosion. Opettaja ohjaa itsenäistä opiskelua siten, että se noudattaa opetussuunnitelmaa.
ITSENÄISEN OPISKELUN OHJEITA OPISKELIJALLE
- Opiskelija keskustelee opinto-ohjaajan tai rehtorin kanssa
- Selvitetään perustelut ja täytetään itsenäisen opiskelun sopimuskaava (kansliasta) perustelujen osalta, jonka jälkeen neuvotellaan opettajan kanssa suorittamisesta.
*Mikäli suorittaminen on mahdollista, laaditaan opettajan antamia ohjeita noudattaen opintosuunnitelma ja aikataulu
* Luvan itsenäiseen opiskeluun antaa kyseisen aineen opettaja.
* Itsenäinen opiskelu keskeytyy, mikäli opiskelija ei pysty noudattamaan laadittua opintosuunnitelmaa ja aikataulua.
11.3 OPETUKSEEN OSALLISTUMINEN
Lukiolaissa todetaan (25 §), että opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta.
Opetukseen osallistumisesta poikkeamiseen tulee pyytää lupa. Enintään kolmen päivän poissaolon myöntää perustellusta syystä ryhmänohjaaja. Pidemmät poissaololuvat myöntää rehtori. Milloin lupaa ei ole voitu ennakolta pyytää, tulee opiskelijan ilmoittaa siitä ryhmänohjaajalleen välittömästi. Yhden oppitunnin tai kaksoistunnin poissaolon voi myöntää ryhmäohjaajan lisäksi kurssitunnin pitävä opettaja.
Opiskelijan on jätettävä ryhmänohjaajalleen luotettava selvitys poissaolosta. Opiskelijan on annettava tämä selvitys ryhmänohjaajalleen välittömästi kouluun palattuaan.
Poissaolot alkavat kertyessään vaikuttaa kurssiarviointiin, ja jos huomattava osa kurssista jää suorittamatta (6h), opiskelija voi menettää oikeuden osallistua kurssikokeeseen ja voi jäädä ilman arvosanaa. Tällöin kurssi on käytävä uudelleen tai suoritettava itsenäisesti opiskellen. Arvostelematta jättämisestä päättävät kurssin opettaja, ryhmänohjaaja ja rehtori yhdessä.
Kuuden tunnin poissaoloon ei lasketa esim. osallistumista oppilaskunnan kokouksiin, koulun juhlien harjoituksiin ja koulun suunnistusleireille.
Kuuden tunnin poissaoloon lasketaan esim. autokoulutunnit, yksityisasiat, sairastamiset ja seurojen leirit.
Lukiossamme
Kurssistaan vastaava opettaja:
i Merkitsee jokaisella tunnilla kaikki poissaolot kurssipäiväkirjaansa ja luokan poissaolokirjaan
i Seuraa poissaolokertymää
i Sopii opiskelijoiden kanssa poissaolojen vaikutuksesta kurssiarvosanaan.
.
Ryhmänohjaaja:
i Sopii opiskelijoittensa kanssa käytänteistä
i Merkitsee myöntämänsä poissaololuvat luokan poissaolokirjaan (S = sovittu)
ja seuraa opiskelijoidensa poissaolokertymää sekä puuttuu välittömästi selvittämättömiin poissaoloihin
Opiskelija:
i Pitää oman oikeusturvansa kannalta omaa poissaolokirjaa, johon merkitsee kaikki poissaolonsa.
i Pitää poissaolokirjaansa mukanaan käydessään hammaslääkärissä, terveyskeskuksessa, autokoulun kurssitunnilla ym. ja pyytää siihen kuittauksen.
i Pyytää luvan kurssin opettajalta osallistumiseen koulun tapahtumien järjestämiseen.
i Antaa ryhmänohjaajalleen luotettavan selvityksen poissaoloistaan välittömästi, jotta tieto kulkee kurssin pitäjälle.
11.4 OPISKELIJA “kenen puoleen kääntyä” ?
poissaololupa yhdeksi tunniksi tunnin opettaja
poissaololupa 1-3 päivää ryhmänohjaaja
poissaololupa yli kolme päivää rehtori
tarvitset koulussaolotodistuksen tai koulusihteeri
todistusjäljennöksen koulusihteeri
kuljetus- ja opintotukiasioissa koulusihteeri
haluat suorittaa itsenäisesti kurssin opinto-ohjaaja, aineenopettaja
joudut olemaan poissa kurssikokeesta terveydenhoitaja, aineenopettaja
ilmoittaudut uusintakuulusteluun ilmoittautumiskirjekuori
kansliasta
vaihdat opintosuunnitelmaasi opinto-ohjaaja ja aineenopettaja
ylioppilaskirjoituksiin ja tentteihin ilmoittautumiset koulusihteeri
12. YLIOPPILASTUTKINTO
Lukio-opiskelu päättyy ylioppilastutkintoon, joka on syytä ottaa huomioon jo opinto-ohjelmaa suunniteltaessa. Tutkintokertoja järjestetään kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Ylioppilastutkinto on suoritettava kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Ellei kaikkia pakollisia kokeita suoriteta tässä ajassa, koko tutkinto on aloitettava alusta. Ylioppilastutkintotodistus annetaan sinä tutkintokertana, jolloin kaikki pakolliset kokeet on hyväksytysti suoritettu edellyttäen, että saa lukion päättötodistuksen tai vastaavan todistuksen ammatillisen tutkinnon tai yhdistelmäopintojen suorittamisesta.
Ylioppilastutkinnon voi suorittaa hajautetusti eli ajoittaa tutkinnon suorittaminen kolmen perättäisen tutkintokerran ajalle. Osallistuminen edellyttää, että on suorittanut tutkintoaineen kaikki pakolliset kurssit. Reaalikokeeseen voi osallistua, kun on suorittanut pakolliset kurssit. Psykologiassa on suoritettava kolme kurssia. Lyhyen kielen kokeeseen voi osallistua, kun on opiskellut vähintään kolme kurssia. Kirjoitusaineissa on kuitenkin suositeltavaa suorittaa myös syventäviä kursseja, koska kokeet laaditaan pakollisten ja syventävien kurssien oppimäärien perusteella.
Ylioppilastutkinnon rakenne on kevään seuraava:
Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe on kaikille pakollinen. Kolme muuta pakollista koetta kokelas valitsee ryhmästä, johon kuuluvat toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaaliaineissa järjestettävä koe.
Näiden lisäksi on mahdollista suorittaa yksi tai useampi ylimääräinen koe. Tutkintoa voi myöhemmin täydentää uusilla aineilla. Hyväksytyn pakollisen tai ylimääräisen kokeen voi ilman aikarajaa uusia yhden kerran. Hylätyn pakollisen kokeen saa uusia kahdesti kolmen seuraavan tutkintokerran aikana. Hylätyn ylimääräisen kokeen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. Pakollinen hylätty koe voidaan tietyin edellytyksin kompensoida ja antaa ylioppilastutkintotodistus. Tällainen hylätty koe on mahdollista uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa.
Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraassa kielessä voi valita joko pitkän tai lyhyen (ruotsissa keskipitkän) oppimäärän kokeen riippumatta siitä, mitä oppimääriä näissä aineissa on suoritettu. Ainakin yhdessä edellä mainituista oppiaineessa on suoritettava vaativampi koe. Hylätyn pakollisen kokeen voi uusia myös eritasoisella kokeella edellyttäen, että tutkinnossa on vähintään yksi pitkän oppimäärän koe.
13. OPETTAJAT
Kantlin, Markku rehtori, oppilanohjauksen opiskeluasiat
Alavuotunki, Eila kemia
Alavuotunki, Risto biologia, maantieto
Erkkilä, Tarja musiikki,psykologia
Havas, Johanna liikunta, terveystieto
Huttunen, Heidi ruotsi, RO 3
Ikonen, Mikko historia ja yhteiskuntaoppi
Kangas, Mika oppilaanohjauksen ammatinvalinta-asiat
Kilpilampi, Juha liikunta
Liimatainen, Marina ranska, saksa
Merikanto, Anne äidinkieli, kirjasto, RO 1B, oppilaskunnan ohjaus
Mäkivirta, Maria, virkavapaalla kuvaamataito
sijaisena Pitkälä, Riikka
Pääkkönen, Eija atk, multimedia, atk-laitteistot
Pöyhönen, Leena englanti
Syrjälä, Elina fysiikka, lyhyt matematiikka, RO 2
Talasniemi, Ulla uskonto, filosofia
Woerner, Arja fysiikka, pitkä matematiikka, RO 1A
SUUNNISTUSVALMENTAJAT
Lilja, Arto valmentaja
MUU HENKILÖKUNTA
Okker, Anita koulusihteeri
sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@hankasalmi.fi
14. VANHEMPAINNEUVOSTO
Hannu Laitinen, Maarit Puttonen, Anita Lampinen, Heidi Huttunen opettajakunnan edustajana, oppilaskunnan puheenjohtaja, oppilaskunnan sihteeri. Vanhempainneuvostoon valitaan syksyllä ensimmäisen vuositason ryhmien vanhempien edustajat.
15. OPISKELIJAT
16. LUKION ATK-RYHMÄTYÖTILAN KÄYTTÖ
Tietokoneet ovat kaikkien opiskelijoiden käytettävissä. Ensisijaisesti koneen saavat käyttöönsä oppitunneilta lähetetyt opiskelijat ja koulutöitään tekevät opiskelijat.
Tietokoneita on käsiteltävä aina varovasti ja huolellisesti.
Koneet eivät tykkää ruuasta, murusista eivätkä läikähtäneestä juomasta.
Luokka pidetään siistinä eikä säilytetä turhia papereita pöydillä.
Pyyhekumin roskat poistetaan pöydiltä.
Käytetään vain koululta saatuja levykkeitä, omien levykkeiden käyttö on kielletty virustartuntavaaran takia.
Kiintolevyjen muisti on rajallinen! Ei imuroida/kopioida pelejä koulun koneille!
Jos koneissa ilmenee vikoja tai joku osa tai ohjelma ei toimi, ilmoitetaan asiasta heti ATK-yhdysopettajalle, Eija Pääkköselle.
Koneiden sammuttamisesta vastaavat tunnin 14-15 käyttäjät, jotka huolehtivat myös ikkunat kiinni ja ovet lukkoon klo 15. Jos joku haluaa käyttää tilaa klo 16.30 saakka, vastuu em. asioista siirtyy hänelle.
Kaikki koneet on sammutettava, myös ne, joita itse et ole käyttänyt. On varmistettava lähtiessä, että ikkunat ja ovet ovat varmasti kiinni.
Noudattamalla näitä sääntöjä varmistetaan mahdollisuus käyttää ATK-tilaa hyödyksi vastaisuudessakin.
17. LUKION JÄRJESTYSSÄÄNNÖT
Hankasalmen lukion järjestyssäännöt
Järjestyssääntöjen tavoitteena on taata kouluyhteisön jäsenille työrauha sekä miellyttävä ja turvallinen työympäristö.
Koulualue ja -aika sekä koulunkäyntiin välittömästi liittyvät olosuhteet
1. Koulun alueena pidetään sen tonttia. (liite 1)
2. Kouluajaksi katsotaan työjärjestyksen mukainen työpäivä.
3. Koulunkäyntiin välittömästi liittyväksi tilaisuudeksi katsotaan koulun toimesta järjestetty tilaisuus kouluajan ulkopuolella.
4. Koulun järjestämiä tilaisuuksia ovat koulun opettajakunnan, oppilaskunnan, vanhempainneuvoston tai muiden toimielimien järjestämät tapahtumat, jotka on järjestetty osalle tai koko kouluyhteisölle esim. joulujuhla, lukuvuoden päättäjäisjuhla, liikuntapäivät, retket ja diskot.
Päivittäisen työskentelyn eri tilanteet
1. Koulun itsenäisen työskentelyn tilat avataan klo 7.30 ja suljetaan klo 16.00 työpäivinä. Poikkeusluvat antaa rehtori.
2. Opettajat ja opiskelijat kokoontuvat ennen koulutyön alkamista lyhyeen päivänavaukseen luokkiin.
3. Oppitunnit alkavat ja päättyvät täsmällisesti koulun työjärjestyksessä ilmoitettuna ajankohtana. Oppitunneille saavutaan täsmällisesti, opiskeluvälineet mukana ja kotitehtävät tehtyinä. Ulkovaatteet jätetään naulakkoon tai oppilaskaappeihin. Oppitunneilla opiskellaan opettajan ohjeiden mukaisesti tuntia häiritsemättä. Oppitunnin jälkeen opetustilan tulee olla järjestyksessä. Elektroniset laitteet, joita ei tarvita opiskelussa, on pidettävä suljettuina.
4. Ruokailussa käyttäydytään rauhallisesti ja noudatetaan hyviä tapoja sekä keittiöhenkilökunnan antamia ohjeita. Ruokailun jälkeen ruokailuvälineet viedään niille varatuille paikoille.
5. Välitunnit suositellaan vietettäväksi ulkona. Opiskelija saa poistua koulun alueelta kouluaikana omalla vastuullaan.
6. Koulun omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti. Kouluyhteisön jäsenet ovat velvolliset korvaamaan koulun omaisuudelle tahallaan tai tuottamuksesta aiheuttamansa vahingot. Aiheutuneesta vahingosta on ilmoitettava rehtorille, opettajalle tai talonmiehelle.
7. Miellyttävän työympäristön säilyttämiseksi kouluyhteisön jäsenten tulee pitää koulu- alue siistinä ja viihtyisänä.
8. Tapaturman sattuessa ilmoitetaan siitä viipymättä terveydenhoitajalle, opettajalle tai rehtorille ja annetaan mahdollisuuksien mukaan tarvittava ensiapu. Täytetään kansliasta saatava tapaturmailmoituslomake.
9. Jos opiskelija tarvitsee vapautusta jostakin oppitunnista tai koulupäivästä, on hänen saatava siihen lupa. Luvan poissaoloon yksittäisiltä oppitunneiltaan myöntää opettaja ja enintään kolmeksi koulupäiväksi ryhmänohjaaja, muutoin rehtori. Kaikki poissaolot ja myöhästymiset on selvitettävä asianomaisen aineen opettajan tai ryhmänohjaajan kanssa. Poissaolojen ja myöhästymisten vuoksi opiskelija voidaan jättää arvostelematta ja määrätä opiskelemaan koko kurssi uudelleen. Poissaolot ja myöhästymiset voivat vaikuttaa alentavasti kurssin loppuarvosanaan. Opettajalla on oikeus olla päästämättä myöhästynyttä opiskelijaa oppitunnille. Opiskelijan on annettava poissaoloistaan luotettava selvitys ryhmänohjaajalleen heti kouluun palattuaan. Tarkemmat ohjeet poissaolokäytänteistä määritellään opinto-oppaassa.
Koulumatkat
1. Turvallisen liikenteen vaatimuksia on noudatettava kaikissa tilanteissa. Koulukuljetuksissa on noudatettava kuljettajan ohjeita ja hyvää käytöstä ottaen huomioon muut matkustajat.
2. Kulkuvälineet on säilytettävä niille varatuilla paikoilla.
3. Koulukuljetuksiin oikeutetuille annetaan erilliset ohjeet kansliasta. Turhaan järjestetystä ylimääräisestä koulukyydityksestä voidaan opiskelijalta periä aiheutuneet kulut.
Koulun tiloissa tapahtuva vapaa-ajan toiminta
1. Milloin opiskelijoiden vapaa-ajan toiminta tapahtuu koulun tiloissa tai koulun kerhojen puitteissa, tulee heidän noudattaa koulun järjestyssääntöjä soveltuvin osin. Järjestävä yhteisö vastaa omasta tilaisuudestaan. Koulun tiloja tulee koulun varsinaisen työajan ulkopuolella antaa oppilaiden vapaa-ajan harrastuksia varten käyttöön niissä rajoissa, jotka koulutiloja koskevat säännökset ja määräykset, tilojen määrä ja niiden käytön valvontaan tarvittavan henkilökunnan työaikaa koskevat määräykset sallivat. Tilojen käytössä tulee koulun omat ja oppilaiden harrastustoiminnan käyttötarkoitukset asettaa etusijalle.
2. Koulun teknisten laitteiden ja tilojen käytöstä tulee sopia rehtorin kanssa.
Koulussa tapahtuva poliittinen toiminta
1. Opiskelijalla on oikeus ilmaista poliittinen tai yhteiskunnallinen mielipiteensä koulutunnilla, milloin se liittyy kulloinkin käsiteltävänä olevaan asiaan. Epäasiallisesti tai hyvän tavan vastaisesti esitettynä siihen on suhtauduttava niin kuin muuhunkin koulutyön häiritsemiseen.
2. Opiskelijalla on lain sallimissa rajoissa oikeus muodostaa koulu- ja luokkakohtaisia yhdistyksiä ja järjestöjä, jotka voivat kuulua valtakunnallisiin tai paikallisiin järjestöihin, jotka voivat olla myös poliittisia. Milloin poliittinen yhdistys muodostetaan puoluejärjestön osaksi, se ei kuulu kouluorganisaatioon.
3. Opiskelijat saavat julkaista ja levittää painotuotteita ja muuta tiedotusaineistoa, mikäli se ei haittaa koulun työrauhaa. Koska luokkahuone on luokan yhteinen työpaikka, sitä ei tule käyttää sellaisen aineiston esillä pitämiseen, joka ei liity asianomaisen luokan yhteisiin opintoihin. Kaupallista tai yleisiin poliittisiin vaaleihin liittyvää mainosaineistoa ei koulussa saa julkaista eikä levittää.
Työrauhan ylläpitäminen
1. Kouluyhteisön jäsenen tulee asiallisella ja rauhallisella käyttäytymisellään pyrkiä edistämään koulun työrauhaa.
2. Kurinpidollisesti menetellään lukiolain mukaisesti, jos opiskelija rikkoo järjestyssääntöjä tai muutoin käyttäytyy epäasiallisesti koulussa tai koulunkäyntiin välittömästi liittyvissä oloissa, kuten koulun alueella tai koulun järjestämässä tilaisuudessa.
3. Opettaja voi poistaa luokasta enintään jäljellä olevan oppitunnin ajaksi opiskelijan, joka häiritsee opetusta.
4. Mikäli opiskelija rikkoo järjestyssääntöjä, otetaan yhteys opiskelijan kotiin.
Tupakointi, päihteet ja huumeet
1. Kouluyhteisön jäsen ei saa esiintyä päihteiden tai huumeiden vaikutuksen alaisena koulun alueella tai koulunkäyntiin välittömästi liittyvässä tilaisuudessa ja edellä mainittuja aineita ei saa tuoda koulun alueelle. Rikkomuksista ilmoitetaan poliisiviranomaisille.
2. Tupakointi koulussa ja sen alueella on kielletty.
18. OPETUSTUNNIT 06-07
LUKION OPETUSTUNNIT 2006-2007
1A 1B 2A YHTEISET 3A YHT
aine kurssit
AI 1,2,3 1,2,3 4,5 10 6,8 11
EN 1,2,3 1,2,3 4,5,6 7,8 11
RU 1,2,8 1,2 3,4,5 6,(7) 9
SA 0
SB/2/3 1,2,3 1,2,3 6
RB 1,2,3 4,5,6 7,8 8
MA 1,2,3,4,5 6,7,8,9,10 9,10,11,12 14
MB 1,2,3, 4,5,6 7,8,9 9
FY 1,2,3 1 4,5,6 10 7,8 10
KE 1 1 2 3,3 4,6 7
GE 1 1 2 4 4
BI 1,2 1,2 3,4,5 7
HI 1 1 3 5 5 5
YH 2 2 1 3 (6) 4
UE 1 1 2 (5) 4 3 5
FI 1 2 2
PS 1 1,2 3,4 5 6
MU 1 1 2 3
KU 1 1 2 3
LIP 1 4 5 7 3,5
LIT 1,6 4 3
OP 0,5 0,5 0,2 0,3 1,5
TE 1 (2),(3) 1
YK 0
AT 1 3 2
KK 0
LA 0
DE 3
TO 2
YHT 140
|
|
|