|
|
SISÄLTÖ
Johdanto 2
Hankasalmen lukion tuntijako 1.8.2005 3
Hankasalmen lukion omat syventävät ja omat soveltavat
kurssit 4
Äidinkieli 5
Englanti 7
Ruotsi 9
Saksa 10
Ranska 12
Matematiikka, pitkä 13
Matematiikka, lyhyt 15
Biologia 17
Maantiede 18
Fysiikka 19
Kemia 21
Uskonto 22
Elämänkatsomustieto 23
Filosofia 25
Psykologia 26
Historia 28
Yhteiskuntaoppi 29
Musiikki 30
Kuvaamataito 31
Opinto-ohjaus 32
Liikunta 34
Terveystieto 36
Yrittäjyys 37
Lehtiprojekti 38
Juhlaperinne 38
Tietotekniikka 39
Latinan alkeet, kielentutkimus 40
Kokeellinen tutkimus 40
Ympäristökurssi 40
Kansainvälisyyskasvatus 40
Ampumavalmennuskurssit 41
Suunnistuskurssit 42
Golf-kurssit 43
Opinto-ohjelman valintakortti
JOHDANTO
Tämä kurssiesitevihkonen sisältää Hankasalmen lukion uuden opetussuunnitelman (Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta 955/2002) mukaisten pakollisten, syventävien ja soveltavien kurssien lyhyen esittelyn. Aine- ja kurssikohtaiset selosteet kertovat kurssista:
- lyhenteen, ainekohtaisen numeron ja kurssin nimen
- tiedon siitä, onko kurssi pakollinen, syventävä vai soveltava
- suoritustavan ja -järjestyksen
- lyhyen sisältöselosteen
- mahdolliset yhteydet muuhun opetukseen
Tämän vihkosen avulla voit suunnitella
- aine- ja kurssivalintojasi
- opiskelusi mitoitusta ja ajoitusta
- ylioppilaskirjoituksiin valmistautumista
- lukion oppimäärän kokonaisuuden hahmottamista
- opintojesi ohjausta
Vihkosen lopussa on kurssivalintalomake.
Ensimmäisen opiskeluvuoden osalta valinnaisuutta on hyvin vähän, sillä pakolliset kurssit antavat osaltaan eväitä seuraavien vuosien valinnoille. Jos tarvitset apua valintojen tekemisessä, opinto-ohjaajat, ryhmänohjaajat ja aineenopettajat auttavat Sinua. Lukion aloittavien on palautettava valintakorttinsa lukioon huhtikuun aikana.
Tärkeää on tehdä ensimmäisen vuoden valinnat, joita niitäkin voi vielä syksyllä koulun alettua viimeistellä opinto-ohjaajan kanssa. Jos Sinulla on vaikeuksia päättää valintoja koko lukioajan osalta, ehdit tehdä jatkovalinnat toki ensimmäisen lukuvuoden aikanakin. Kurssien sisällöistä ja niiden merkityksestä esimerkiksi jatko-opintojen kannalta saat parhaiten tietoa kyseisen aineen opettajalta ja oppilaanohjaajaltasi.
rehtori
Hankasalmen lukion tuntijako 1.8.2005 alkaen
VN:n asetuksen (955/2002) mukainen tuntijako:
Oppiaineet Pakolliset kurssit Syventävinä opintoina tarjottavien valtakunnallisten kurssien vähimmäismäärä
Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3
KIELET
perusopetuksen vuosiluokilta 1-6 alkava kieli (A-kieli) 6 2
perusopetuksen vuosiluokilta 7-9 alkava kieli (B-kieli) 5 2
muut kielet - 16
MATEMATIIKKA
Lyhyt oppimäärä 6 2
Pitkä oppimäärä 10 3
YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETEET
Biologia 2 3
Maantiede 2 2
Fysiikka 1 7
Kemia 1 4
Uskonto tai elämänkatsomustieto 3 2
Filosofia 1 3
Psykologia 1 4
Historia 4 2
Yhteiskuntaoppi 2 2
Taito- ja taideaineet 5
Liikunta 2 3
Musiikki 1-2 3
Kuvataide 1-2 3
Terveystieto 1 2
Opinto-ohjaus 1 1
Pakolliset kurssi 47-51
Syventävät kurssit vähintään 10
Soveltavat kurssit
Kursseja yhteensä vähintään 75
Hankasalmen lukion omat syventävät kurssit:
RU8 Ruotsin lukioon tulokurssi
MB9 Lyhyen matematiikan kertauskurssi
MA14 Pitkän matematiikan kertauskurssi
FY9 Fysiikan kertauskurssi
KE6 Kemian kertaus- ja työkurssi
PS6 Sosiaalinen ihminen
Hankasalmen lukion omat soveltavat kurssit:
ÄI9 Ilmaisutaidon kurssi
EN9 Englannin suullinen ja kirjallinen viestintä
LI6 Joukkuepeleistä yhteishenkeä
YR1-5 Yrittäjyys
LP1 Lehtiprojekti
JP1 Juhlaperinne
LA1 Latinan alkeet
AT1 Tietotekniikan peruskurssi
AT2 Multimedian perusteet
AT3 Internetin työpajakurssi
AT4 Tietokonegrafiikan työpajakurssi
AU1 Autonajokurssi
KK1 Kansainvälisyyskurssi
LIS1-27 Suunnistuksen ja hiihtosuunnistuksen kurssit
LIG1-15 Golf-linjan kurssit
LIA1-15 Ammunta-linjan kurssit
PS7 Henkisensuorituskyvyn kurssi
LUKION KURSSIT OPPIAINEITTAIN
KURSSIKUVAUKSET
ÄIDINKIELI
Pakolliset kurssit
ÄI1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus
Suoritusjärjestys: mieluiten ensimmäisenä
Sisältö:
• tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä
• viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin
• tekstikäsityksen syventäminen, esimerkiksi puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit
• erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua
• tekstien referointi ja kommentointi
• omien viestintätietojen, -taitojen, -asenteiden ja -motivaation arviointi lukio-opiskelun näkökulmasta
• vuorovaikutustaidot ryhmässä
ÄI2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä
Suoritusjärjestys: lukio-opintojen alkuvaiheessa
Sisältö:
• tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lauserakenteet, sananvalinnat, kielen kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; aiheen rajaus ja näkökulman valinta
• informatiivinen puheenvuoro
• kirjoittaminen prosessina
ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa
Suoritusjärjestys: lukio-opintojen alkuvaiheessa
Sisältö:
• kirjallisuuden erittelyn ja tulkinnan käsitteet ja lähestymistavat
• proosa, lyriikka ja draama kirjallisuuden lajeina
• novellien, runojen ja draaman erittelyä
• kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä
ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminen
Suoritusjärjestys: mielellään kurssien 1-3 jälkeen
Sisältö:
• suora ja epäsuora vaikuttaminen: esimerkiksi manipulointi, mainonta, propaganda, ironia, parodia
• vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja: mielipide, kolumni, pakina, arvostelu, pääkirjoitus, kommentti
• argumentointitavat
· retoriset keinot
• kantaa ottavia puheenvuoroja, keskusteluja ja väittelyitä
• tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta
· • tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja mediakritiikki
• viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikka
ÄI5 Teksti, tyyli ja konteksti
Suoritusjärjestys: mielellään kurssien 1-3 jälkeen
Sisältö:
• eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisesti kulttuurisen kontekstin näkökulmasta
• tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekä oman aikansa että nykyajan kontekstissa
• tyylin aineksien kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja lauserakenteen vaikutus tekstiin
• pohdiskeleva teksti
• oman tyylin hiontaa ja huoltoa
ÄI6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti
Suoritusjärjestys: kurssien 1-3 jälkeen
Sisältö:
• teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa
• suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen kansainvälisessä ympäristössä
• kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa
• suomalaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissaan, keskeisiä teoksia ja teemoja
• kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista
Syventävät kurssit
ÄI7 Puheviestinnän taitojen syventäminen
Suoritusjärjestys: vapaa
Sisältö:
• vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet
• verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä
• esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat
• esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa
• puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria
- painotukset kurssilaisten toiveiden mukaan
ÄI8 Tekstitaitojen syventäminen
Suoritusjärjestys: juuri ennen tekstitaidon koetta
Sisältö:
Valmistaudutaan tekstitaidon kokeeseen kertaamalla ja syventämällä seuraavia asioita:
• tekstityypit ja tekstilajit
• tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet
• koevastauksen rakentaminen
• kielenhuoltoa
ÄI9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri
Suoritusjärjestys: juuri ennen esseekoetta
Sisältö:
Valmistaudutaan esseekokeeseen kertaamalla ja syventämällä seuraavia asioita:
· pitkän pohtivan kirjoitelman laatiminen: sisältö, rakenne, ilmaisukeinot
· erilaiset aineistot
· kriittinen ja kulttuurinen lukutaito
· ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista
· mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua
· nykykirjallisuus ja sen ilmiöt
· osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön
· tyylin- ja kielenhuoltoa
Soveltavat
ÄI10 Ilmaisutaidon kurssi
Suoritusjärjestys: vapaa
Arvostelu: hyväksytty/hylätty
Sisältö:
· omien esiintymistaitojen ja ilmaisuvahvuuksien etsimistä, löytämistä ja hyödyntämistä
· luovuuden kasvattamista
· teatteri-ilmaisua
· tekemällä oppimista
· painotukset kurssilaisten toiveiden mukaisesti
ENGLANTI
Pakolliset kurssit
EN1 Nuori ja hänen maailmansa
Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja
perusrakenteiden hallintaa. Aihepiirit: jokapäiväinen elämä, vapaa-aika, harras-
tukset, ihmissuhteet. Rakenteet: perusverbioppi, sanajärjestys, muodollinen sub-
jekti. Kurssilla rohkaistaan opiskelijaa puhumaan ja ilmaiseman mielipiteensä.
EN2 Viestintä ja vapaa-aika
Kurssilla harjoitellaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan
rakenteiden hallintaa. Aihepiirit: vapaa-ajan palvelut, matkailun maailma, Suomi ja
suomalaisuus. Rakenteet: passiivi, substantiivit. Harjoitellaan suullisen esityksen pitämistä ja itsenäistä opiskelua.
EN3 Opiskelu ja työ
Harjoitellaan opiskeluun ja työelämään liittyvää suullista ja kirjallista viestintää.
Aihepiirit: koulutus, työelämä, tulevaisuus. Rakenteet: epäsuora esitys, indefiniitti-
pronominit, adjektiivit, adverbit. Vahvistetaan suullisia ja kirjallisia viestintätaitoja.
EN4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma
Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Aihepiirit: yhteis-
kunnan rakenteet, erilaiset yhteisöt, yksilön valinnat. Rakenteet: vaillinaiset apuver-
bit, relatiivilauseet, linkkisanat, paljoussanat. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmär-
tävän lukemisen strategioita ja kirjoitetaan tekstejä yhteiskuntaan liittyvistä aiheista.
EN5 Kulttuuri
Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihepiirit: kulttuurin koko kirjo eri
aloilta nykypäivään asti. Tavoitteena on vahvistaa omaa minäkuvaa oman kulttuurin
heijastajana. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja
esittelevät sen. Kurssi painottaa viestintä- ja mediaosaamista.
EN6 Tiede, talous ja tekniikka
Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä eri tieteenaloilta, tekniikan
saavutuksista, viestinnästä ja talouselämästä. Aihepiirit: arkipäivän ilmiöitä, huippu-
teknologia, media, mainonta, moderni yrittäjyys. Rakenteet: infinitiivi, ing-muoto,
lauselyhenteet. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua.
Syventävät kurssit
EN7 Luonto ja kestävä kehitys
Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin
ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Tarkoituksena on syventää kielen
kaikkien osa-alueiden hallintaa, kerrata verbioppia sekä valmentaa opiskelijoita
päättökokeeseen
EN8 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen
Aihealueina ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet. Tavoitteena on oppia ymmärtämään ja käyttämään aihepiirin sanastoa, kerrata substantiivi- ja pronominioppia sekä valmentaa opiskelijoita päättökokeeseen.
Soveltavat kurssit
EN9 Suullinen ja kirjallinen viestintä
Kurssilla vankennetaan suullista kielitaitoa pari- ja ryhmäkeskusteluissa ajankohtaisen viestintämateriaalin pohjalta. Laaditaan kirjoitelmia opiskelijoita kiinnostavista
aiheista. Tavoitteena on tukea päättökokeen kirjoitelmaosiota.
RUOTSI
Pakolliset kurssit
RU1 Koulu ja vapaa-aika
Suoritusjärjestys: Numerojärjestys
Sisältö: Omasta itsestä kertominen, harrastukset, koulu, musiikki.
Kielioppi: Substantiivin taivutus, verbien taivutus, pää- ja sivulauseiden sanajärjestys, adjektiivien taivutus ja käyttö, persoona- ja refleksiivipronominit.
RU2 Nuoria Pohjolasta
Suoritusjärjestys: Numerojärjestys
Sisältö: Vaatteet, pukeutuminen, asuminen, ystävyys, vapaa-aika.
Kielioppi: Substantiivien määräysmuodot, adjektiivien vertailu, relatiivipronominit ja relatiivilauseet, kysymyslauseet ja kysyvät sivulauseet.
RU3 Suomi ja suomalaisuus
Suoritusjärjestys: Numerojärjestys
Sisältö: Omasta kotimaasta ja sen kulttuurista kertominen.
Kielioppi: Demonstratiivi-, indefiniitti- ja interrogatiivipronominit, erisnimen suku, substantiiviattribuutti, lukusanat, käskymuoto, adverbit.
RU4 Ympäristö ja teknologia
Suoritusjärjestys: Numerojärjestys
Sisältö: Uuden teknologian keksinnöt, kehitys, tämän päivän ongelmat.
Kielioppi: Adverbien vertailu, konditionaali, substantivoitu adjektiivi, s-passiivi ja s-päätteiset verbit, omistusmuodon ilmaiseminen.
RU5 Ihmisiä ja ihmissuhteita
Suoritusjärjestys: Numerojärjestys
Sisältö: Kohdataan erilaisia ihmisiä ja nähdään heidän tapojaan selviytyä elämässä.
Kielioppi: Partisiipit, vara- ja bli-passiivi, konjunktiot ja sanajärjestys, sananmuodostusta, prepositioilmaisuja, pronominien kertaus, vahvat ja epäsäännölliset verbit johdannaisineen.
Syventävät kurssit
RU6 Pohjoismaat
Suoritusjärjestys: Vapaa kurssin RU5 jälkeen
Sisältö: Tutustutaan pohjoismaihin
Kielioppi: Kerrataan pakollisten kurssien kielioppia ja valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin.
RU7 Tulevaisuus, opiskelu, työ
Suoritusjärjestys: Vapaa kurssin RU5 jälkeen
Sisältö: Lukion jälkeinen elämä
Kielioppi: Kerrataan pakollisten kurssien kielioppia ja valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin
RU8 Kertauskurssi
Suoritusjärjestys: Ennen kurssia RU 1
Arvostelu: Suoritusmerkintä
Sisältö: Peruskoulussa opittujen kielioppiasioiden kertausta. Kurssi on tarkoitettu niille, joilla on ollut vaikeuksia perusasioiden omaksumisessa yläasteella. Laajuus voi olla myös 0.5 kurssia.
SAKSA
Johdanto: Lukiossa voi aloittaa saksan kielen opinnot (B3-kieli), voi jatkaa peruskoulun 8.luokalla (B2-kieli)) aloitettuja opintoja. Joka tasolla on mahdollisuus suorittaa ainakin 8 kurssia numerojärjestyksessä. A-kielen opiskelua voi jatkaa lähilukioiden kanssa yhteistyössä. Opiskeltuasi saksaa A-kielenä voit ylioppilaskirjoituksissa kirjoittaa sen pitkänä tai lyhyenä kielenä. Selviytyäkseen nykytasoisesta ylimääräisen saksan yo-kirjoituksesta oppilaan on suoritettava B2-kielessä 6-8 kurssia ja B3-kielessä ainakin 8 kurssia. Kiitettävää arvosanaa tavoittelevien tai A-kielenä saksan kirjoittavien on hyvä valita maksimimäärä kursseja.
Saksan kurssit on suunniteltu siten, että samassa vaiheessa olevat oppilaat opiskelevat yhdessä. Lukiossa saksan opinnot aloittanut (B3-kieli) on kolmen kurssin jälkeen opinnoissaan samassa vaiheessa kuin yläasteella saksaa opiskellut (B2-kieli). Siten kurssi B3 4 = B2 1.
Kaikilla kursseilla opetuksessa pyritään huolehtimaan kielen eri osa-alueiden (kuunteleminen, puhuminen, lukeminen, kirjoittaminen, rakenteet ja sanasto) tasapuolisesta kehittymisestä. Saksan kielen taitoa voi parantaa myös osallistumalla oppilasvaihtoon, joka järjestetään Hohenhamelniin, Saksan Liittotasavaltaan, joka toinen vuosi.
SB3 SAKSA (=D-saksa=alkava saksa)
SB3 1 (1.kurssi) Kun tavataan
Syventävä
Suoritusjärjestys: Numerojärjestys
Sisältö: Opetellaan saksan kielen alkeet ja selviytymään tavallisista arkipäivän puhetilanteista kuten tervehtiminen ja esittely, mielipiteen ilmaisu, kellonajat, tapaamisesta sopiminen, perheenjäsenistä kertominen, erilaisia toivotuksia sekä säästä kertominen.
Kielioppi: verbin persoonataivutus, persoonapronominit, lukusanat , artikkelit, modaaliapuverbit, kysymyslauseet, kein-kieltosana, päälauseen sanajärjestys.
SB3 2 (2.kurssi) Matkoilla
Syventävä
Suoritusjärjestys: Numerojärjestys
Sisältö: Matkalipun osto, kellonajat, majoittuminen, tien neuvominen, teitittely, sairaudet, ruumiinjäsenet, ravintolassa ja kaupassa asioiminen, anteeksipyytäminen.
Kielioppi: eriävät yhdysverbit, omistuspronominit, refleksiiviverbit, akkusatiivi, teitittelymuodon imperatiivi, man-pronomini.
SB3 3 (3.kurssi) Kotona, juhlassa ja arjessa
Syventävä
Suoritusjärjestys: Numerojärjestys
Sisältö: Puhelinkeskustelu, henkilön kuvaaminen, asunnon esittely, lipun varaaminen ja ostaminen, värit, vaatteet, onnitteleminen.
Kielioppi: maat, kansallisuudet, kielet, imperfekti, ajanmääreet, sivulause, substantiivin datiivi.
SB2 SAKSA (=C-saksa = jatkava ranska)
SB2 1 (1.kurssi) ja SB3 4 (4.kurssi) Maa ja kansa
Syventävä
Suoritusjärjestys: Numerojärjestys
Sisältö: itsestä, perheestä ja harrastuksista kertominen, saksalainen arki- ja kouluelämä
Kielioppi: peruskoulun pääkielioppiasioiden kertaus
SB2 2 (2.kurssi) ja SB3 5 (5.kurssi) Asuminen
Syventävä
Suoritusjärjestys: Numerojärjestys
Sisältö: saksalainen asuminen, asioimistilanteet, arki ja juhla
Kielioppi: imperfekti, pluskvamperfekti, vaihtoprepositiot, komparatiivi
SB2 3 (3.kurssi) ja SB3 6 (6.kurssi) Suomalaisuus
Syventävä
Suoritusjärjestys: Numerojärjestys
Sisältö: Suomesta ja suomalaisesta elämänmenosta kertominen
Kielioppi: adjektiivin taivutus, superlatiivi, epäsuorat kysymyslauseet
SB2 4 (4.kurssi) ja SB3 7 (7.kurssi) Saksankieliset maat
Syventävä
Suoritusjärjestys: Numerojärjestys
Sisältö: Saksankielisten maiden kulttuuria ja erityispiirteitä
Kielioppi: Infinitiivi, heikot maskuliinit, maantieteelliset nimet, fektioverbit
SB 2 5 (5.kurssi) ja SB3 8 (8.kurssi) Ihmissuhteet
Syventävä
Suoritusjärjestys: Numerojärjestys
Sisältö: Ihmissuhteista kertominen
Kielioppi: Konditionaali ja possessiivipronominit
SB 2 6 (6.kurssi) Opiskelu
Syventävä
Suoritusjärjestys: Numerojärjestys
Sisältö: Tulevaisuudensuunnitelmat, opiskelu ja työ
Kielioppi: Futuuri, passiivi, pronominaaliadverbit, kaksoisinfinitiivi
SB 2 7 (7.kurssi) Saksalainen kulttuuri
Syventävä
Sisältö: Lisätä saksalaisen kulttuurin tuntemista
Kielioppi: Peruskieliopin kertaus
SB 2 8 (8.kurssi) Nuorten Eurooppa
Syventävä
Sisältö: Yhteiskunnalliset, poliittiset ja maailmankatsomukselliset kysymykset nuorten näkökulmasta
Kielioppi: Peruskieliopin kertaus
RANSKA
Johdanto: Ranskan kielen opintojen etenemisjärjestys on sama kuin saksan. Tutustu saksan kielen johdanto-osaan! Lukion aloittavat valitsevat siis ranskassa joko kurssit B2 1-3 (jatkava) tai B3 1-3 (alkava).
RAB3 RANSKA (=D-ranska = alkava ranska))
RAB3 1 (1.kurssi) Tutustuminen
Syventävä
Suoritusjärjestys: Numerojärjestys
Sisältö: Perehdytään ranskalaiseen puheympäristöön ja arkiaskareisiin
Kielioppi: Väite-, kysymys- ja kieltolauseita preesensissä, artikkelit, prepositiot, pronominit
RAB3 2 (2.kurssi) Kotona ja matkalla
Syventävä
Suoritusjärjestys: Numerojärjestys
Sisältö: Perhe ja asuinympäristö, harrastukset ja työelämä, matkustaminen.
Kielioppi: Epäsäännöllisiä verbejä, pronomineja, adjektiivin taivutusta
RAB3 3 (3.kurssi) Kaupungilla ja asioilla
Syventävä
Suoritusjärjestys: Numerojärjestys
Sisältö: Asioiminen, ateriointi, matkustaminen, palvelut, opastaminen
Kielioppi: Lähifutuuri, passé composé, refleksiiviverbit, pronominien obj. ja adv. muodot
RAB2 RANSKA (=C-ranska = jatkava ranska)
RAB2 1 (1.kurssi) = RAB3 4 (4.kurssi) Kertauskurssi
Syventävä: Numerojärjestys
Sisältö: Kerrataan keskeinen kieliaines, joka on opittu yläasteella tai lukion kursseilla 1-3 vahvistaen rakenteiden hallintaa ja kartuttaen sanavarastoa
RAB2 2 (2.kurssi) = RAB3 5 (5.kurssi) Ranskassa
Syventävä
Suoritusjärjestys: Numerojärjestys
Sisältö: Tutustutaan Ranskan maakuntiin, maantietoon, historiaan ja ranskalaisnuorten elämään
Kielioppi: Imperfekti ja sen eroavuus perfektiä, plpf, en, y
RAB2 3 (3.kurssi) = RAB3 6 (6.kurssi) Kotimaani
Syventävä
Suoritusjärjestys: Numerojärjestys
Sisältö: Kurssilla opitaan esittelemään oman maan erikoispiirteitä ranskalaisille
Kielioppi: Adjektiivien ja adverbien vertailu, subjunktiivi, demonstratiivipronomineja
RAB2 4 (4.kurssi) = RAB3 7 (7.kurssi) Ranska - maailmankieli
Syventävä
Suoritusjärjestys: Numerojärjestys
Sisältö: Kurssissa lähdetään maailmanympärysmatkalle ranskankielisiin kulttuureihin.
Kielioppi: Futuuri, konditionaali, ehtolauseet, infinitiivirakenteet, epäsuora esitys
RAB2 5 (5. kurssi) = RAB3 8 (8.kurssi) Nuorten maailma
Syventävä
Suoritusjärjestys: Numerojärjestys
Sisältö: Opiskelu, ammatinvalinta, perhe, harrastukset, raha, arvot, internet
Kielioppi: Passiivi, passé simple
RAB2 6 (6.kurssi) Kulttuuri on elämää
Syventävä
Sisältö: Elävä ranskalainen kulttuuri
Kielioppi: Perusrakenteiden kertausta
RAB2 7 (7.kurssi) Yhteinen maailmamme
Syventävä
Sisältö: Ympäristö, luonnonsuojelu, humanitaarisuus
RAB2 8 (8.kurssi) Kiinnostavaa ja ajankohtaista
Syventävä
Sisältö: Kielitaidon syventämistä käyttäen ajankohtaisia materiaaleja
MATEMATIIKKA, PITKÄ
Pakolliset kurssit
MA1 Funktiot ja yhtälöt
Ensimmäisen asteen yhtälönratkaisu, prosenttilaskut, verrannollisuus. Neliöjuuren ja potenssin laskusäännöt. Potenssiyhtälöt. Funktiokäsite. Potenssi- ja eksponenttifunktiot.
MA2 Polynomifunktiot
Binomikaavat, tekijöihin jako. Toisen asteen polynomiyhtälöt ja –epäyhtälöt, ratkaisujen lukumäärä. Korkeamman asteen polynomiyhtälöt ja –epäyhtälöt.
MA3 Geometria
Kurssilla harjaannutaan muotoilemaan, perustelemaan ja käyttämään geometrista tietoa käsitteleviä lauseita sekä ratkaisemaan geometrisia ongelmia käyttäen hyväksi kuvioiden ja kapaleiden ominaisuuksia. Kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus. Sini- ja kosinilause. Ympyrään liittyvät lauseet. Kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen.
MA4 Analyyttinen geometria
Kurssilla ratkotaan geometrian tehtäviä koordinaatistossa. Suorien, ympyröiden ja paraabelien esittäminen yhtölöiden avulla. Itseisarvoyhtälöiden ja –epäyhtälöiden ratkaiseminen. Yhtälöryhmän ratkaiseminen. Pisteen etäisyys suorasta.
MA5 Vektorit
Tutustumme uuteen matematiikan haaraan, jossa voimaa, nopeutta tai siirtymää kuvataan nuolella, jota kutsutaan vektoriksi. Vektoreiden perusominaisuudet. Yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla. Vektorit koordinaatistossa. Skalaaritulo. Etäisyyksien ja kulmien laskeminen kaksi- ja kolmiulotteisessa koordinaatistossa. Suorat ja tasot avaruudessa.
MA6 Todennäköisyys ja tilastot
Systemaattisesti kerätty ja luokiteltu tieto esitetään yleensä tilastona. Todennäköisyys kuvaa tulevan tapahtuman varmuutta.
Epäjatkuva ja jatkuva tilastollinen jakauma, jakauman tunnusluvut. Klassinen ja tilastollinen todennäköisyys. Kombinatoriikka. Todennäköisyyksien laskusäännöt. Epäjatkuva ja jatkuva todennäköisyysjakauma. Odotusarvo. Normaalijakauma.
MA7 Derivaatta
Kurssilla opitaan tutkimaan funktion kulkua koordinaatistossa. Rationaaliyhtälöt ja epäyhtälöt. Funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta. Polynomifunktion, tulon ja osamäärän derivoiminen. Polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen.
MA8 Juuri- ja logaritmifunktiot
Tutustutaan juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden ominaisuuksiin ja ratkotaan niihin liittyviä yhtälöitä. Opitaan tutkimaan niiden kulkua derivaatan avulla. Yhdistetyn funktion derivoiminen. Käänteisfunktio.
MA9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot
Määritellään trigonometriset funktiot mielivaltaiselle kulmalle. Suunnattu kulma ja radiaani. Symmetria- ja jaksollisuusominaisuudet. Trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen. Peruskaavat. Funktion kulun tutkiminen derivaatan avulla. Lukujonon käsite, rekursiivinen lukujono. Aritmeettinen ja geometrinen jono ja niiden summat.
MA10 Integraalilaskenta
Integrointi on derivoinnin käänteistoimenpide. Alkeisfunktioiden integraalifunktiot. Määrätty integraali pinta-alan ja tilavuuden laskemisessa.
Syventävät kurssit
MA11 Lukuteoria ja logiikka
Lauseen formalisoiminen ja totuusarvot. Avoin lause ja kvanttorit.Todistusperiaatteina suora, käänteinen ja ristiriitatodistus. Kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö. Eukleideen algoritmi. Alkuluvut
MA12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä
Keskeiset sisällöt
• absoluuttinen ja suhteellinen virhe
• Newtonin menetelmä ja iterointi
• polynomien jakoalgoritmi
• polynomien jakoyhtälö
• muutosnopeus ja pinta-ala
MA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi)
Keskeiset sisällöt
• funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen
• jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia
• funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä
• epäoleelliset integraalit
MA14 Kertauskurssi
Kurssilla kerrataan lukiomatematiikan keskeisiä alueita ja valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin.
MATEMATIIKKAA, LYHYT
Pakolliset kurssit
MB1 Lausekkeet ja yhtälöt
Suoritusjärjestys: Numerojärjestys
Sisältö: Harjaannutaan käyttämään matematiikkaa jokapäiväisen elämän ongelmien ratkaisemisessa. Totutaan ilmaisemaan suureiden välisiä riippuvuuksia lausekkeiden avulla, muotoilemaan ongelmia yhtälöiksi, ratkaisemaan näitä graafisesti ja algebrallisesti.
MB2 Geometria
Suoritusjärjestys: Numerojärjestys
Sisältö: Perehdytään tasokuvioiden ja kolmiulotteisten kappaleiden ominaisuuksiin piirtämällä sekä laskennallisin menetelmin. Harjoitellaan käytännön ongelmien ratkaisemista yhdenmuotoisuutta, trigonometriaa ja Pythagoraan lausetta käyttäen. Tutustutaan koordinaatiston käyttöön geometrisissa yhteyksissä.
MB3 Matemaattisia malleja |
Suoritusjärjestys: Numerojärjestys
Sisältö: Tutustutaan reaalimaailman kuvaamiseen matemaattisilla malleilla. Käsitellään muuttujien välistä lineaarista ja eksponentiaalista riippuvuutta sekä polynomi- ja potenssiyhtälöitä ja logaritmia.
MB4 Matemaattinen analyysi
Suoritusjärjestys: Numerojärjestys
Sisältö: Tutustutaan derivaatan käsitteeseen muutosnopeuden mittana käyttäen graafisia ja numeerisia lähestymistapoja. Opitaan funktion suurimman ja pienimmän arvon määrittämistä teoreettisissa ja käytännön tilanteissa. Tutustutaan graafisiin ja numeerisiin menetelmiin.
MB5 Tilastot ja todennäköisyys
Suoritusjärjestys: Numerojärjestys
Sisältö: Perehdytään tilastollisen aineiston käsittelyyn ja tulkitsemiseen. Määritetään tilastollisia tunnuslukuja. Opiskellaan todennäköisyyslaskennan perusteita: laskulakeja, binomi- ja normaalijakauman käyttö sovelluksissa.
MB6 Matemaattisia malleja
Suoritusjärjestys: Numerojärjestys
Sisältö: Täydennetään yhtälöiden ratkaisutaitoja mm. yhtälöparin ratkaiseminen. Ratkaistaan käytännön tilanteisiin liittyviä lineaarisia optimointitehtäviä. Opitaan tutkimaan käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja summan avulla.
Syventävät kurssit
MB7 Talousmatematiikka
Suoritusjärjestys: MB 1 – 6 suoritettu
Sisältö: Kurssilla perehdytään mm. prosentti-, korko-, indeksi-, rahaliikenne-, laina- ja verotuslaskentaan. Sovelletaan taloudellisiin tilanteisiin lukujonoja ja summia. Kurssi antaa laskennallisen pohjan yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun.
MB8 Matemaattisia malleja
Suoritusjärjestys: MB 1 – 6 suoritettu
Sisältö: Laajennetaan käsitystä yhteiskunnassa tarvittavasta matematiikasta. Tutkitaan jaksollisten ilmiöiden matemaattista käsittelyä. Ratkaistaan trigonometrisia yhtälöitä. Tutustutaan vektoreiden peruslaskutoimituksiin, komponenttiesitykseen ja skalaarituloon.
MB9 Kertauskurssi
Suoritusjärjestys: MB 1 – 6 suoritettu
Sisältö: Kurssilla palautetaan mieliin aikaisemmin opittuja asioita ja syvennetään niitä. Kurssi helpottaa valmistautumista ylioppilaskokeisiin.
Kurssilla palautetaan mieliin aikaisemmin opittuja asioita ja syvennetään niitä. Kurssi helpottaa valmistautumista ylioppilaskokeeseen.
BIOLOGIA
Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli? ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin ja kokeellisuuteen perustuva tiedonhankinta. Biotieteet ovat nopeasti kehittyviä tiedonaloja, joiden sovelluksia hyödynnetään laajasti yhteiskunnassa. Biologia tuo esille uutta tietoa elollisen luonnon monimuotoisuudesta ja kestävän kehityksen edistämisestä.
Biologian opetuksen tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää toimivan eliömaailman rakenteen ja kehityksen, ihmisen osaksi eliömaailmaa sekä ihmisen toiminnan merkityksen ympäristössä. Lukion biologian tulee myös luoda perusta ymmärtää biotieteiden tarjoamia mahdollisuuksia edistää ihmiskunnan, muun eliökunnan ja elinympäristöjen hyvinvointia.
Opetus kehittää opiskelijan luonnontieteellistä ajattelua, herättää kiinnostusta biotieteisiin sekä edistää opiskelijan luonnon monimuotoisuutta säilyttävää ja ympäristövastuullista käyttäytymistä.
Pakolliset kurssit
BI1 Eliömaailma
KESKEISET SISÄLLÖT:
Biologia tieteenä
Luonnon monimuotoisuuden ilmeneminen
Evoluutio – elämän kehittyminen
Miten luonto toimii?
BI2 Solu ja perinnöllisyys
KESKEISET SISÄLLÖT:
Solu elämän perusyksikkönä
Solun energiatalous
Solujen toiminnan ohjaaminen
Solujen lisääntyminen
Periytymisen perusteet
Populaatiogenetiikka ja synteettinen evoluutioteoria
Syventävät kurssit
BI3 Ympäristöekologia
KESKEISET SISÄLLÖT:
Ekologinen tutkimus
Biodiversiteetti ja sen merkitys
Ekologiset ympäristöongelmat, niiden syyt ja ratkaisumahdollisuudet
Suomen luonnon haavoittuvuus
Kestävä tulevaisuus
BI4 Ihmisen biologia
KESKEISET SISÄLLÖT:
Ihmisen solujen ja kudosten erityispiirteet
Elimistöjen rakenne, toiminta ja merkitys
Elintoimintojen säätely
Ihmisen lisääntyminen
Ihmisen elämänkaari ja yhteisöllisyys
Perimän merkitys
Elimistön sopeutuminen ja puolustusmekanismit
BI5 Bioteknologia
KESKEISET SISÄLLÖT:
Solun hienorakenne ja solujen välinen viestintä
Solut proteiinien valmistajina
Geenien toiminta
Geeniteknologia ja sen mahdollisuudet
Mikrobit ja niiden merkitys
Biotekniikka teollisuudessa
Kasvien ja eläinten jalostus
Geenitekniikan etiikka ja lainsäädäntö
MAANTIEDE
Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon ja ihmistoiminnan vuorovaikutussuhteita sekä tarkastelemaan maailmaa muuttuvana ja kulttuurisesti monimuotoisena elinympäristönä. Maantieteen opetuksessa integroituvat luonnontieteelliset ja yhteiskuntatieteelliset aiheet. Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa valmiuksia
ympäristökysymysten alueelliseen jäsentämiseen ja kestävän kehityksen mukaisten ratkaisujen etsimiseen.
Lukion maantieteen opetuksen tulee auttaa opiskelijaa ymmärtämään maailmanlaajuisia, alueellisia ja paikallisia ilmiöitä ja ongelmia sekä niiden ratkaisumahdollisuuksia. Tavoitteena on, että opiskelija oppii maantieteellisen tiedon avulla havaitsemaan muuttuvaan maailmaan vaikuttavia tekijöitä, muodostamaan perusteltuja mielipiteitä, ottamaan kantaa lähialueilla ja koko maailmassa tapahtuviin muutoksiin sekä toimimaan aktiivisesti luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi.
Pakolliset kurssit
GE1 Sininen planeetta
KESKEISET SISÄLLÖT:
Maantieteellinen ajattelu
Maan planetaarinen luonne
Ilmakehä liikkeessä
Vesikehä liikkeessä
Sää ja ilmasto
Maapallon muuttuvat pinnanmuodot
Maapallon kasvillisuusvyöhykkeet
Luonnonmaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla
GE2 Yhteinen maailma
KESKEISET SISÄLLÖT:
Kulttuurimaantieteen olemus ja tehtävät
Väestö ja asutus
Luonnonvarat
Alkutuotanto ja ympäristö
Teollisuus ja energia
Liikkuminen ja vuorovaikutus
Ihmistoiminnan alueellinen rakenne
Kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys
Syventävät kurssit
GE3 Riskien maailma
KESKEISET SISÄLLÖT:
Riskien maantiede, riskien luokittelu ja merkitys
Luonnon toimintaan liittyvät riskit ja riskialueet
Ihmisen ja luonnon riippuvuuteen liittyvät ympäristöriskit ja riskialueet
Ihmiskunnan riskit ja riskialueet
Tekniset riskit
GE4 Aluetutkimus
KESKEISET SISÄLLÖT:
Kartografian perusteet ja maantieteelliset lähdeaineistot
Paikkatietojärjestelmät
Oma aluetutkimus
• tutkimusalueen valinta
• aineiston keruu karttojen, tilastojen, digitaalisen paikkatietoaineiston tai muiden tietolähteiden avulla, aineiston käsittely ja tulkinta sekä pienimuotoisen aluekuvauksen raportointi
• aihealueet: tutkimusalueen sijainti osana laajempia aluekokonaisuuksia, alueen koko,
luonnonolot, väestö ja asutus, luonnonvarat ja maankäyttö, elinkeinot, liikenne ja palvelut, alueen jako osa?alueisiin sekä alueen ongelmat ja kehittäminen
FYSIIKKA
Pakollinen kurssi
FY1 Fysiikka luonnontieteenä
Pakollinen
Suoritusjärjestys: Numerojärjestys
Sisältö: Saadaan yleiskuva fysiikasta. Hankitaan fysikaalista tietoa kokeellisesti tutkimisen avulla: mittaus, mallintaminen ja graafinen esitys. Liikkeen fysiikkaa. Mekaniikan peruslait. Maailmankaikkeuden rakenteet ja perusvuorovaikutukset. Energia ja säteily.
Syventävät kurssit
FY2 Lämpö
Perehdytään kaasujen tilanmuutoksiin ja lämpölaajenemiseen. Paine ja hydrostaattinen paine. Kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia. Mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde. Lämpöopin pääsäännöt, sisäenergia ja energiavarat.
FY3 Aallot
Sisältö: Perehdytään värähdys- ja aaltoliikkeen perusteisiin tutkimalla mekaanista värähtelyä, ääntä ja valoa. Harmoninen voima. Aaltoliikkeen synty ja eteneminen. Interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen. Aaltoliikkeen käyttäytyminen rajapinnassa. Sädeoptiikka.
FY4 Liikkeen lait
Sisältö: Käsitellään liikkeeseen liittyviä ilmiöitä ja niitä selittäviä malleja. Newtonin lait. Opitaan liikemäärän ja energian säilymislakien merkitys fysiikassa.
FY5 Pyöriminen ja gravitaatio
Kurssilla syvennytään tarkemmin pyörimisen laskennalliseen käsittelyyn. Momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen. Tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyörimisliike. Pyörimisen liikeyhtälö. Pyörimismäärän säilyminen. Pyörimisliikkeen energia. Ympyräliike ja sen kiihtyvyys. Gravitaatio ja liike gravitaatiokentässä. Heittoliike ja planeettojen liike. Satelliitit ja niiden käyttö.
FY6 Sähkö
Kurssilla opitaan ymmärtämään sähköön liittyviä peruskäsitteitä ja tehdään sähköopin perusmittauksia. Sähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa. Jännitteen ja sähkövirran mittaaminen. Ohmin laki. Joulen laki. Vastukset, kytkennät ja Kirchhoffin lait. Coulombin laki, homogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässä. Kondensaattori, kytkennät ja energia. Sähkövirran kulku puolijohteessa, diodi.
FY7 Sähkömagnetismi
Kurssilla perehdytään sähkömagnetismin ilmiöihin ja sähköturvallisuuteen. Magneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässä. Induktiolaki ja Lenzin laki. Esimerkkejä induktioilmiöstä: pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio. Sähköenergian siirto. Tehollisen jännitteen ja virran mittaaminen. Impedanssin taajuusriippuvuuden määrittäminen. Värähtelypiiri ja antenni, sähkömagneettinen viestintä. Sähköturvallisuus. Energiateollisuus.
FY8 Aine ja säteily
Syvennetään kokonaiskuvaa fysiikasta luonnonilmiöiden tulkitsijana. Selvitetään sähkömagnettisen säteilyn dualistista luonnetta. Röntgensäteily ja valosähköilmiö.
Atomimalli ja ytimen rakenne. Radioaktiivisuus, ydinreaktiot ja ydinenergia.
FY09 Kertauskurssi
Kurssilla kerrataan fysiikan osa-alueita ja valmistaudutaan ainereaaliin.
KEMIA
Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta yhtenä keskeisenä perusluonnontieteenä, joka tutkii ja kehittää materiaaleja, tuotteita, menetelmiä ja prosesseja kestävän kehityksen edistämiseksi. Opetus auttaa ymmärtämään jokapäiväistä elämää, luontoa ja teknologiaa sekä kemian merkitystä ihmisen ja luonnon hyvinvoinnille tutkimalla aineita, niiden rakenteita ja ominaisuuksia sekä aineiden välisiä reaktioita.
Kemian opetukselle on luonteenomaista kemiallisten ilmiöiden ja aineiden ominaisuuksien havaitseminen ja tutkiminen kokeellisesti, ilmiöiden tulkitseminen ja selittäminen mallien ja rakenteiden avulla, ilmiöiden kuvaaminen kemian merkkikielellä sekä ilmiöiden mallintaminen ja matemaattinen käsittely. Monipuolisin työtavoin ja arviointimenetelmin opiskelijoita ohjataan kemian tietojen ja taitojen sekä persoonallisuuden kaikkien osa?alueiden kehittämiseen. Kemian opetuksen toteutuksessa otetaan huomioon opiskelijoiden opiskeluvalmiudet ja luodaan myönteinen kuva kemiaa sekä sen opiskelua kohtaan.
Pakollinen kurssi
KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia
KESKEISET SISÄLLÖT:
• orgaanisia yhdisteryhmiä kuten hiilivetyjä, orgaanisia happiyhdisteitä, orgaanisia typpiyhdisteitä sekä niiden ominaisuuksia ja sovelluksia
• orgaanisissa yhdisteissä esiintyvät sidokset sekä poolisuus
• erilaiset seokset, ainemäärä, pitoisuus
• orgaanisten yhdisteiden hapettumis? ja pelkistymisreaktioita, protoninsiirtoreaktioita
Syventävät kurssit
KE2 Kemian mikromaailma
KESKEISET SISÄLLÖT:
• alkuaineiden ominaisuudet ja jaksollinen järjestelmä
• elektroniverhon rakenne ja atomiorbitaalit
• hapetuslukujen määräytyminen ja yhdisteen kaava
• kemiallinen sidos, sidosenergia ja aineen ominaisuudet
• atomiorbitaalien hybridisoituminen ja orgaanisten yhdisteiden sidos? ja avaruusrakenne
• isomeria
KE3 Reaktiot ja energia
KESKEISET SISÄLLÖT:
• kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu
• epäorgaanisia ja orgaanisia reaktiotyyppejä, mekanismeja sekä sovelluksia
• stoikiometrisia laskuja, kaasujen yleinen tilanyhtälö
• energianmuutokset kemiallisessa reaktiossa
• reaktionopeus ja siihen vaikuttavat tekijät
KE4 Metallit ja materiaalit
KESKEISET SISÄLLÖT:
• sähkökemiallinen jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi
• hapettumis?pelkistymisreaktiot
• metallit ja epämetallit sekä niiden happi? ja vety?yhdisteet
• bio? ja synteettiset polymeerit, komposiitit
KE5 Reaktiot ja tasapaino
KESKEISET SISÄLLÖT:
• reaktiotasapaino
• happo?emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit, puskuriliuokset ja niiden merkitys
• liukoisuus ja liukoisuustasapaino
• tasapainoon liittyvät graafiset esitykset
KE6 Kertaus- ja työkurssi
KESKEISET SISÄLLÖT:
• keskeisten asioiden kertaamista ja syventämistä
• kokeellista työskentelyä
• kemiallisia laskutehtäviä
• reaalikokeeseen valmennusta
USKONTO
Pakolliset kurssit
UE1 Uskonnon luonne ja merkitys
Suoritusjärjestys: Suoritetaan ensimmäisenä.
Sisältö: Määritellään uskonto ja selvitetään, miten uskontoa tutkitaan. Tutustutaan uskonnon ydinkysymyksiin
ja uskontoon sekä yksilön että yhteisön kokemuksena. Perehdytään Raamattuun: syntyyn ja sisältöön, tutkimus- ja tulkintatapoihin sekä merkitykseen juutalaisuudessa ja kristinuskossa. Selvitetään, miten Raamattu on vaikuttanut maailmankuvaan ja kulttuuriin.
UE2 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta
Suoritusjärjestys: Edellyttää UE 1:n suorittamista.
Sisältö: Tutustutaan kristillisen kirkon syntyyn, muotoutumiseen ja leviämiseen, idän ja lännen kirkon eroon, keskiajan lännen kirkkoon, reformaatioon, idän kirkon kehitykseen ja kirkkojen elämään uudella ajalla.
Selvitellään nykyistä kristikuntaa ja kirkkojen roolia tämän päivän maailmassa. Perehdytään kirkkojen ja uskontojen väliseen vuoropuheluun.
UE3 Ihmisen elämä ja etiikka
Suoritusjärjestys: Edellyttää UE 1:n suorittamista.
Sisältö: Tarkastellaan kysymyksiä elämän tarkoituksesta, kärsimyksestä ja kuolemasta. Syvennytään kristinuskon jumala- ja ihmiskäsitykseen. Pohditaan, mitä tarkoittaa hyvä ja paha. Selvitetään kristinuskon etiikkaa ja etiikan teorioita. Käsitellään ihmisen ja luonnon suhdetta sekä yksilö- ja yhteiskuntaetiikan kysymyksiä.
Syventävät kurssit
UE4 Uskontojen maailmat
Syventävä
Suoritusjärjestys: Vapaa.
Sisältö: Käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia seuraavien teemojen näkökulmasta: levinneisyys ja kannattajamäärät, pyhät kirjat ja oppi, eettiset ohjeet, kultit ja rituaalit, suuntaukset ja tulkinnat, uskonnot ja taide sekä uskonnot ja yhteiskunta. Lisäksi tarkastellaan luonnonkansojen uskontojen yhteisiä piirteitä.
UE5 Mihin suomalainen uskoo?
Syventävä
Suoritusjärjestys: Edellyttää UE 2:n suorittamista.
Sisältö: Tutustutaan uskonnon ilmenemismuotoihin Suomessa: muinaissuomalaisten uskontoon, kristinuskon eri kirkkokuntiin ja yhteisöihin, ei-kristillisiin liikkeisiin sekä näiden toimintaan ja opillisiin korostuksiin.
Opiskellaan Suomen kirkkohistorian yleislinjat ja selvitellään nykypäivän uskonnollisuutta. Kurssilla käsitellään myös kirkon ja yhteiskunnan sekä uskonnon ja taiteen suhdetta.
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
Pakolliset kurssit
ET1 Hyvä elämä
Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti ja yksilöllinen elämä koostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää elämää.
Keskeiset sisällöt
• peruskäsitteet: elämänkatsomus, elämänkatsomustieto, hyvä elämä, minuus, identiteetti
• hyvä elämä: ihmisen perustarpeita, maallisia ja uskonnollisia hyvän elämän malleja
• ihmisen yksilöllisen olemassaolon peruskysymykset: vapaa tahto ja valinnat, syntymä ja kuolema, optimismi, pessimismi ja realismi
• elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys
• identiteetin muodostaminen ihmisen elämänkaaren aikana sekä eettiset valinnat eri elämänvaiheissa
• yksilöllinen elämä ennen sekä nykyisessä monien mahdollisuuksien yhteiskunnassa
• hyveitä ja paheita koskevia käsityksiä ennen ja nyt sekä niiden suhde elämäntapoihin ja tottumuksiin
ET2 Maailmankuva
Kurssilla pohditaan maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja. Kurssilla perehdytään maailman käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri yhteisöllisten instituutioiden merkitykseen siinä.
Keskeiset sisällöt
• maailmankuvan, maailmankatsomuksen ja elämänkatsomuksen käsitteet ja niiden keskinäinen suhde
• maailmankuvan rakenne ja ydinalueet: käsityksiä ihmisestä, yhteiskunnasta, kulttuurista ja luonnosta sekä todellisuuden rakenteesta
• maalliset ja uskonnolliset katsomukset maailmankuvan perustana: tieteiden, näennäistieteiden ja uskontojen rajankäynti
• koulu, media ja taide maailmankuvaa luovina ja välittävinä instituutioina
• länsimaisen maailmankuvan murrokset ja mullistajat
• kokemusten, arkikäsitysten ja uskomusten synty ja tiedollinen luotettavuus
• maailmankuvien ja tiedon lähteiden järkiperäinen arviointi
ET3 Yksilö ja yhteisö
Kurssilla pohditaan yksilöä, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Kurssilla perehdytään oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumiseen.
Keskeiset sisällöt
• ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, yksityinen ja julkinen
• vallan käsite, vallan muodot ja valtasuhteet sekä erilaiset vaikuttamiskeinot
• teorioita yhteiskunnan rakenteesta ja muutoksesta
• hyvä kansalainen suomalaisena, eurooppalaisena ja maailmankansalaisena
• ihmisoikeudet ja niiden historia
• poliittiset ihanteet, ideologiat, utopiat ja demokratian muodot
• oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisena, maailmanlaajuisena ja ekologisena kysymyksenä
Syventävät kurssit
ET4 Kulttuuriperintö ja identiteetti
Kurssilla pohditaan kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja hyvän elämän mittana sekä toisaalta jatkuvasti kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä. Kurssilla perehdytään sekä maailman että suomalaisen nyky-yhteiskunnan monikulttuurisuuteen.
Keskeiset sisällöt
• kulttuurin käsite ja merkitys ennen ja nyt
• identiteetti, etnisyys ja kulttuuriperintö
• saamelaiset, suomalaiset ja eurooppalaiset kulttuuripiirteet ja niiden nykyinen merkitys
• kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus
• etninen ja kulttuurinen moninaisuus Suomessa ja maailmassa
• elämä monikulttuurisessa yhteiskunnassa
• etnosentrisyys sekä rasismin ja suvaitsevaisuuden historiaa
ET5 Maailman selittäminen katsomusperinteissä
Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja katsomuksellisissa perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan ja tutkimukseen.
Keskeiset sisällöt
• maailman myyttinen selittäminen ennen ja nyt
• uskonnon ja uskonnollisuuden olemus
• uskontokritiikki: sosiologinen, moraalinen, antropologinen ja psykologinen
• ateismi ja agnostismi
• sekulaarin humanismin ja vapaa-ajattelun historiaa ja nykysuuntauksia
• humanismi ja kristinusko länsimaiden katsomuksellisina perusvirtauksina
FILOSOFIA
Pakollinen kurssi
FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun
Suoritusjärjestys: Suoritetaan ensimmäisenä
Sisältö: Tutustutaan filosofian perusteisiin: mitä filosofia on, filosofisten kysymysten luonteeseen, filosofian suhteeseen käytännöllisiin, tieteellisiin ja uskonnollisiin kysymyksiin ja filosofian keskeisiin osa-alueisiin.
Opiskellaan todellisuuden luonnetta koskevia filosofisia perusnäkemyksiä: hengen ja aineen suhdetta, vapautta ja välttämättömyyttä.
Selvitetään tietoa ja tietämistä koskevia perusnäkemyksiä ja niiden suhdetta tieteellisiin ja arkisiin näkökulmiin.
Pohditaan, mitä on tieto ja totuus ja miten niitä perustellaan filosofiassa. Tutkitaan käsitteellisen ja kokemuksellisen suhdetta tiedon muodostumisessa.
Perehdytään yksilön ja yhteiskunnan suhteeseen sekä oikeudenmukaisuuden ja vapauden käsitteisiin.
Käsitellään hyvää ja oikeaa, moraalisten arvojen luonnetta, kauneutta, hyvää elämää
ja onnellisuutta koskevaa filosofista ajattelua.
Syventävät kurssit
FI2 Filosofinen etiikka
Suoritusjärjestys: Edellyttää FI 1:n suorittamista
Sisältö: Opiskellaan filosofisen etiikan tärkeimpiä käsitteitä ja teorioita sekä tutustutaan etiikan ongelmiin.
Perehdytään moraaliin ja sitä pohtivaan soveltavaan ja normatiiviseen etiikkaan sekä metaetiikkaan.
Selvitetään, mitä moraaliset arvot ja normit ovat ja mihin ne perustuvat. Pohditaan moraalin suhdetta oikeuteen ja uskontoon sekä järjen ja tunteiden asemaa moraalisissa vakaumuksissa.
Tarkastellaan moraalisten arvojen ja normien objektiivisuutta ja subjektiivisuutta, kysymystä eettisten perusteiden tiedollisuudesta sekä eettisten totuuksien mahdollisuudesta.
Opiskellaan hyve-etiikan sekä seuraus- ja velvollisuusetiikan perusteet.
FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia
Suoritusjärjestys: Edellyttää FI 1:n suorittamista
Sisältö: Perehdytään käsityksiin todellisuuden perusrakenteesta. Tämä tapahtuu syventymällä metafysiikan keskeisiin kysymyksiin. Tutkitaan tieteiden käsityksiä todellisuuden rakenteesta
Tutustutaan totuuden luonteeseen ja niitä koskeviin teorioihin. Selvitellään tiedon mahdollisuutta ja oikeuttamista sekä tietämisen, ymmärtämisen ja tulkinnan kysymyksiä. Tarkastellaan tieteellisen tutkimuksen luonnetta ja metodeja .Opiskellaan argumentoinnin ja päättelyn perusteita.
FI4 Yhteiskuntafilosofia
Suoritusjärjestys: Edellyttää FI 1:n ja FI 2:n suorittamista
Sisältö: Käsitellään yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia, rikosta ja rangaistusta sekä yhteiskuntajärjestyksen, vallan ja omistamisen oikeuttamista. Tähän liittyen tutkitaan myös yhteiskuntasopimusteorioita, anarkismia ja utopioita.
Perehdytään poliittiseen filosofiaan: konservatismiin, liberalismiin ja sosialismiin.
Pohditaan nykykulttuuriin liittyviä filosofisia kysymyksiä: sukupuolta ja sukupuolisuutta, identiteettiä ja sen rakentumista, toiseutta, vierautta ja monikulttuurisuutta.
PSYKOLOGIA
Pakollinen kurssi
PS1 Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus
Suoritusjärjestys: psykologian ensimmäinen kurssi
Keskeiset sisällöt: Psykologia tieteenä: psykologian tutkimuskohteet ja sovellusalueet, psykologisen tiedon muodostuminen, lähestymistapoja psykologisten ilmiöiden selittämiseen psyykkisen toiminnan luonne: psykologian peruskäsitteitä, toimintaa ohjaavat psyykkiset, biologiset ja sosiaaliset tekijät oppimisen psykologian perusteet ja sovelluksia, sosiaalipsykologian perusteita (mm. ryhmädynamiikka, roolit ja normit).
Syventävät kurssit
PS2 Ihmisen psyykkinen kehitys
Suoritusjärjestys: edellyttää PS 1:n suorittamista
Keskeiset sisällöt: yksilön psyykkinen kehitys elämän eri vaiheissa, psyykkisen kehityksen osa-alueet kehityspsykologisten teorioiden valossa, psyykkisen kehityksen yhteydet biologisiin tekijöihin, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kulttuurin merkitys ihmisen psyykkisessä kehityksessä, psyykkisen kehityksen ongelmia ja niihin vaikuttaminen, psyykkisen kehityksen tutkiminen.
PS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet
Suoritusjärjestys: edellyttää PS 1:n suorittamista
Keskeiset sisällöt: kognitiiviset perusprosessit, vireystilan säätely, nukkuminen ja uni, hermoston rakenne, hermosolun ja hermoverkkojen toiminta ja niiden yhteys psyykkisiin toimintoihin, kognitiivisen toiminnan häiriöt ja aivovauriot sekä niiden kuntoutus
kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian tutkimus ja sovelluksia
PS4 Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta
Suoritusjärjestys: edellyttää PS 1:n suorittamista
Keskeiset sisällöt: Eritasoiset motiivit sekä motivaation kehittäminen ja ylläpitäminen
tunteet moniulotteisena prosesseina sekä niiden muodostuminen, ilmeneminen ja merkitys
motivaation ja emootioiden perusteoriat ja tutkimus, motivaation, emootioiden ja kognitiivisten toimintojen keskinäiset vaikutukset ihmisen toiminnassa, motivaation, emootioiden ja niiden säätelyn yhteys hyvinvointiin, motivaation ja tunteiden yhteydet sosiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin sekä niiden biopsykologinen perusta
korkeatasoinen kognitiivinen toiminta (mm. ajattelu, ongelmanratkaisu, päätöksenteko).
PS5 Persoonallisuus ja mielenterveys
Suoritusjärjestys: edellyttää PS 1:n suorittamista
Keskeiset sisällöt: Persoonallisuuspsykologian keskeiset käsitteet, persoonallisuuden määrittely ja selittäminen psykologian eri näkökulmista, persoonallisuuden tutkiminen, mielenterveyteen vaikuttavat tekijät ja mielenterveyden häiriöt, psykoterapia ja lääkehoito mielenterveyden ongelmien hoidossa, psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen.
PS6 Sosiaalinen ihminen
Suoritusjärjestys: vapaa
Keskeiset sisällöt: Johdatus sosiaalipsykologiaan, ihmisten välinen vuorovaikutus yksilön näkökulmasta, sosiaalinen tieto, vaikuttamisen psykologisia keinoja, asenteiden muodostuminen, viestintä, ryhmäilmiöt ja ryhmien väliset vuorovaikutussuhteet ryhmän ohjaaminen.
HISTORIA
Pakolliset kurssit
HI1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri
Suoritusjärjestys: Historian opintojen ensimmäinen kurssi
Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan.
Keskeiset sisällöt: Esihistoria - pyyntikulttuurin aika, maanviljely ja sen aiheuttamat muutokset, Välimeren talousalue antiikin aikana, keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä, löytöretket, teollistuva maailma, globaali kulutusyhteiskunta.
HI2 Eurooppalainen ihminen
Suoritusjärjestys: Historian opintojen toinen kurssi
Kurssi tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia sekä eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanutta tieteellistä ja aatehistoriallista kehitystä. Kurssilla tutustutaan eurooppalaisen kulttuurin tuotoksiin erityyppisen historiallisen lähdeaineiston avulla. Kulttuuri ymmärretään laaja-alaisena käsitteenä.
Keskeiset sisällöt: antiikin aika, keskiajan yhtenäiskulttuuri, uuden ajan murros, valistuksen aikakausi, aatteiden vuosisata, nykyaika.
HI3 Kansainväliset suhteet
Suoritusjärjestys: Historian opintojen kolmas kurssi
Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja ja muutoksia 1800-luvun lopulta lähtien. Kurssilla analysoidaan kansainvälisen politiikan ilmiöitä taloudellisen, aatteellisen ja valtapoliittisen kilpailun perusteella. Kurssin keskeisiä tarkastelunäkökulmia ovat demokratia vastakohtanaan diktatuuri.
Keskeiset sisällöt: Suurvaltojen ylivaltapyrkimykset, imperialismin aika ja ensimmäinen maailmansota, maailmansotien välinen aika, toinen maailmansota, kylmä sota, uuden epävarmuuden aika.
HI4 Suomen historian käännekohtia
Suoritusjärjestys: Historian opintojen neljäs kurssi
Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelunkohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman muuttuminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä taloudelliset ja kulttuuriset muutokset.
Keskeiset sisällöt: Ruotsin ajan perintö, Suomen liittäminen Venäjään ja kansallinen herääminen, suomalaisuuden synty ja kansallinen herääminen, yhteiskunnallinen ja taloudellinen murros, Suomen itsenäistysprosessi, kahtiajaosta eheytymiseen, toinen maailmansota jälkiseurauksineen, hyvinvoinnin rakentaminen, Suomen uusi kansainvälinen asema.
Kurssissa on yhtymäkohtia kotiseudun elämään.
Syventävät kurssit
HI5 Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan
Suoritusjärjestys: Mieluimmin ennen HY4:ää
Kurssi tarkastelee Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen vuotta 1809 sekä suomalaista kulttuuriperintöä.
Keskeiset sisällöt: Esihistoria, Suomen liittyminen länsieurooppalaiseen kulttuuriyhteisöön keskiajalla, uskonpuhdistus ja keskusvallan voimistuminen, Ruotsin suurvaltakauden vaikutukset Suomessa 1600-luvulla, vapauden ja hyödyn aika 1700-luvulla
Kurssissa on yhtymäkohtia kotiseudun elämään.
HI6 Kulttuurien kohtaaminen
Suoritusjärjestys: vapaa
Kurssilla tarkastellaan valinnaisesti jonkun tai joidenkin kulttuuripiirien ominaispiirteitä ja nykyaikaa sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä. Käsiteltävät kulttuurialueet valitaan Euroopan ulkopuolelta.
Keskeiset sisällöt. Tarkasteltavaksi kulttuurialueeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista: Afrikka, arktiset kulttuurit, Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit, Intia, islamin maailma, Japani, Kiina, Korea, latinalainen Amerikka, Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurit.
YHTEISKUNTAOPPI
Pakolliset kurssit
YH1 Yhteiskuntatieto
Kurssi perehdyttää valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään ja keskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologian käsitteistöä ja teorioita hyödyntäen. Keskeisiä näkökulmia ovat yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta ja vaikuttaminen.
Keskeiset sisällöt: Suomalaisen yhteiskunnan kehitys, valta, vaikuttaminen, oikeusvaltio ja turvallisuusjärjestelmät, sosiaalipolitiikka.
YH2 Taloustieto
Kurssi johdattaa ymmärtämään talouselämän toimintaperiaatteita. Se pohjautuu taloustieteisiin. Se käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kuluttajan, yritysten ja valtioiden näkökulmasta. Kurssilla tutustutaan talouselämään erityyppisten tilastojen ja muiden lähteiden avulla.
Keskeiset sisällöt: Suomalaisten elinkeinot, taloudellinen toiminta ja yritykset, talouselämän vaihtelut ja häiriöt, rahapolitiikka ja rahoitusmarkkinat, julkinen talous ja talouspolitiikka, Suomi kansainvälisessä kaupassa, Suomen talouden tulevaisuuden näkymät .
Syventävät kurssit
YH3 Kansalaisen lakitieto
Suoritusjärjestys: Vapaa
Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaa valvomaan omia oikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse.
Keskeiset sisällöt: Lakitiedon perusteet ja peruskäsitteet, kansalaisen yleisimmät oikeustiedot eli perheoikeus, työoikeus, kuluttajansuoja, velka ja takaus, asuminen, muutoksenhaku viranomaisten päätöksiin, rikos- ja prosessioikeus eli oikeudenkäynti ja sen vaihtoehdot, rangaistukset, kansainvälinen oikeus ja siihen vetoaminen.
YH4 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni
Suoritusjärjestys: Vapaa
Kurssi perehdyttää opiskelijat Euroopan unionin toimintaan, yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa sekä kannustaa osallistumaan ajankohtaiseen Euroopan unionista käytävään keskusteluun.
Keskeiset sisällöt: Eurooppalainen identiteetti, vallankäyttö ja vaikuttaminen EU:ssa, EU:n alueelliset vaikutukset, EU:n haasteet.
MUSIIKKI
MU1 Musiikki ja minä
Pakollinen
Suoritusjärjestys: vapaa, mutta vain yhden kurssin musiikkia valitsevat suorittavat tämän kurssin
Sisältö: Oman äänenkäytön ja soittotaidon kehittäminen, syvennetään musiikin peruskäsitteiden tuntemusta, opitaan tarkkailemaan omaa ääniympäristöä ja perehdytään kuulonhuoltoon, pohditaan musiikin merkitystä ihmiselle ja ihmisten väliselle vuorovaikutukselle, tutkitaan omia mahdollisuuksia musiikin tekijänä ja tulkitsijana, kuuntelijana sekä kulttuuripalvelujen käyttäjänä, tutustutaan omaan ja muuhun paikalliseen musiikkitoimintaan?
MU2 Moniääninen Suomi
Pakollinen
Suoritusjärjestys: vapaa
Sisältö: Suomalaiset musiikkikulttuurit (populaari-, taide- ja perinnemusiikki), niiden sisäiset osakulttuurit, niiden taustatekijät, kehitys sekä olennaiset piirteet, eurooppalaisen taidemusiikin vaikutukset suomalaiseen musiikkikulttuuriin, oman ilmaisun sekä kuuntelu- ja kommunikaatiovalmiuksien kehittäminen musisoiden laulaen, soittaen ja kuunnellen
MU3 Ovet auki musiikille
Syventävä
Suoritusjärjestys: vapaa
Sisältö: Opitaan tuntemaan itselle vieraita musiikinlajeja ja musiikkikulttuureja sekä ymmärtämään musiikin kulttuurisidonnaisuutta, tutustutaan syvällisesti joihinkin musiikinlajeihin tai musiikkikulttuureihin, kehitetään musisointi- ja tiedonhankintataitoja.
MU4 Musiikki viestii ja vaikuttaa
Syventävä
Suoritusjärjestys: vapaa
Sisältö: Tutustutaan musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eri taidemuodoissa ja mediassa, musiikin osuus elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä ja Internetissä
musiikin yhteys tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen, musiikin vaikuttavuutta tutkitaan analysoimalla olemassa olevaa tai itse tuotettua materiaalia
MU5 Musiikkiprojekti
Syventävä
Suoritusjärjestys: vapaa
Sisältö: Suunnitellaan ja toteutetaan ryhmässä tai itsenäisesti musiikillinen kokonaisuus, esim. pienimuotoinen konsertti, ohjelmaa koulun juhliin, musiikkinäytelmä, äänite tai taiteidenvälinen projekti.
KUVAAMATAITO
Pakolliset kurssit
KU1 Minä, kuva ja kulttuuri:
Keskeiset sisällöt
• mitä taide on: taide yksilön ja yhteiskunnan kannalta ja erilaiset taidekäsitykset
• kuvan valta ja vallan kuva kulttuurissa
• taide kulttuurin tulkkina: suomalaisuus, pohjoismaisuus, eurooppalaisuus ja Euroopan ulkopuolisia kulttuureita
• oma kuvallinen ilmaisu: piirtäminen, maalaaminen, kolmiulotteinen työskentely, digitaalisen kuvan käyttö
• kuvan rakentamisen keinot: sommittelu, muoto, väri, liike, tila ja aika
• kuvan tulkinta ja analysointi kuvallisin ja sanallisin keinoin, analysointitapoihin, kuten formalistiseen, semioottiseen, ikonografiseen ja reseptioanalyyttiseen tulkintaan tutustuminen
KU2 Ympäristö, paikka ja tila
Keskeiset sisällöt
• tila käsitteenä: tilan kokeminen psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena paikkana
• arkkitehtuurin ja muotoilun peruskäsitteet: mittakaava, liike, tila, suhdejärjestelmät, rakenne, väri, muoto ja materiaali
• maisema, rakennus, esine ja taideteos materiaalisena, henkisenä, esteettisenä ja oman aikansa kulttuurihistoriallisena viestinä
• arkkitehtuuri ja muotoilu kulttuurisesti kestävän kehityksen ja talouselämän näkökulmasta
• mallintaminen, havainnekuvat, pienoismallit ja materiaalikokeilut
Syventävät kurssit
KU3 Media ja kuvien viestit
Keskeiset sisällöt
• kuva mediassa: kuvajournalismi, mainonta, viihteen kuvat, populaarikulttuuri, sarjakuva, www-sivujen ja tietokonepelien kuvailmaisu
• graafinen suunnittelu: taitto, typografia, kuvan muokkaus- ja siirtomenetelmät
• mediakuvien aatekriittinen ja kulttuurinen tarkastelu eri aikoina, paikoissa ja osakulttuureissa
• valokuva mediassa
• elokuva ja video: perinteinen ja uudistuva kuvakerronta
• visuaalisuus tuotteistamisessa ja tuotemerkkien luomisessa
KU4 Taiteen kuvista omiin kuviin
Keskeiset sisällöt
• taidekuvan tulkinta ja analyysi kuvin ja sanoin
• eri aikakausien kulttuuristen merkitysten ja käsitysten ilmeneminen kuvataiteessa
• aiheen kehittely ja luonnostelu osana taiteellista luomisprosessia
• kuvan sisältö ja muoto taiteilijan ja kulttuurin viestinä, sommittelu, kuten: väri, valo, varjo ja liike sekä illusorisuus ja kolmiulotteisuus sekä pinnan rakenne ja materiaali
KU5 Nykytaiteen työpaja
Keskeiset sisällöt
• mitä nykytaide on: nykytaiteen taustalla vaikuttavat ilmiöt ja erilaiset taidekäsitykset
• nykytaide ja kulttuurien välinen vuorovaikutus, visuaaliset alakulttuurit
• taiteiden väliset projektit koulussa tai koulun ulkopuolella
• oman produktion toteuttaminen
• visuaaliset ammatit yhteiskunnassa ja taidealan organisaatioita
OPINTO-OHJAUS
Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana ja huolehtia siitä, että opiskelijalla on riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee siirtyessään jatko-opintoihin ja työelämään.
Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko lukiokoulutuksen ajan kestävä jatkumo, jonka aikana opinto-ohjauksen kurssit tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden hankkia perustiedot ja taidot, joiden varassa heidän on mahdollista suunnitella jatko-opintoja ja pohtia ammatillista suuntautumista. Valinta- tai muissa ongelmatilanteissa sekä päätöksentekotaitojensa kehittämiseksi opiskelijoiden tulee saada henkilökohtaista tai pienryhmäohjausta. Henkilökohtaisessa ohjauksessa opiskelijan tulee voida keskustella opintoihinsa, koulutusvalintoihinsa sekä ammatti- ja urasuunnitteluunsa, tulevaisuuteensa ja elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus käsitellä pienryhmissä asioita, jotka ovat muiden opiskelijoiden kanssa jaettavissa olevia ja joiden esille ottaminen ryhmässä on mielekästä.
Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea ja auttaa erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita myös opintoihin liittyvissä käytännön kysymyksissä.
Opinto-ohjauksen tavoitteet
Opinto-ohjauksen tavoitteena on ohjata opiskelijaa itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen siten, että hän pystyy suunnittelemaan oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa, tunnistamaan opiskeluunsa liittyviä ongelmia ja etsimään tietoa, miten hän saa apua näihin ongelmiin. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy opiskelemaan täysipainoisesti koko lukion ajan, kykenee kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan sekä löytämään omat yksilölliset oppimisen tapansa ja vahvuutensa opiskelijana.
Opiskelijaa tulee ohjata hankkimaan tietoa ja hyödyntämään tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee keskeiset jatkokoulutus- ja ammatinvalintaan liittyvät hakuoppaat ja muut tietolähteet sekä osaa käyttää tietoverkoissa olevaa informaatiota itsenäisesti jatko-opintoihin hakeutumisen tukena.
Opiskelijaa tulee ohjata ja tukea elämänsuunnittelun ja -hallinnan taidoissa. Opiskelijan tulee saada ohjausta jatko-opintojen suunnittelussa ja päätöksenteossa siten, että hänellä on tietoa opiskeluvaihtoehdoista lukion jälkeen ja että hän tuntee toisen asteen ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen keskeisen koulutustarjonnan. Tarkoituksena on, että opiskelijalla on valmiudet hakeutua jatko-opintoihin välittömästi lukio-opintojen jälkeen. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy ammatillisen suuntautumisen etsimisessä ja päätöksenteossa arvioimaan realistisesti omia edellytyksiään ja mahdollisuuksiaan opintojen eri vaiheissa. Tavoitteena on, että opiskelija suunnittelee lukio-opintojaan ja tekee valintojaan tarkoituksenmukaisella tavalla ottaen koko ajan huomioon jatko-opintosuunnitelmansa.
Opinto-ohjauksen tehtävänä on välittää tietoa työ- ja elinkeinoelämästä sekä yrittäjyydestä. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus tutustua eri ammatteihin ja työelämään sekä opiskeluun muissa oppilaitoksissa. Opiskelijaa tulee ohjata siten, että hän osaa etsiä tietoa muiden maiden tarjoamista opiskelumahdollisuuksista ja työskentelystä ulkomailla.
Pakollinen kurssi
OP1 Koulutus, työ ja tulevaisuus
Opinto-ohjauksen pakollisen kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa lukio-opintojen aloittamiseen ja suorittamiseen sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvät keskeiset tiedot ja taidot. Kurssiin liittyen järjestetään tutustumista työelämään sekä toisen ja korkea-asteen koulutuspaikkoihin.
Opinto-ohjauksen kurssilla tulee käsitellä kaikille opiskelijoille yhteisiä, lukio-opintoihin, ylioppilastutkintoon, jatko-opintoihin, ammatti- ja urasuunnitteluun liittyviä kysymyksiä sekä kulloinkin lukio-opintojen kannalta ajankohtaisia asioita.
Keskeiset sisällöt
• opintojen rakentuminen ja omien opiskelutaitojen kehittäminen
• itsetuntemus
• omien toimintamallien ja vahvuuksien tunnistaminen
• työelämätietous
• ylioppilastutkinto
• ammatillinen suuntautuminen ja jatko-opintojen pohtiminen
• jatko-opintoihin hakeutuminen
• työelämään siirtyminen
Syventävä kurssi
OP2 Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta
Opinto-ohjauksen syventävän kurssin keskeisenä tavoitteena on lisätä opiskelijan opiskeluvalmiuksia, parantaa hänen itsetuntemustaan ja ohjata häntä perehtymään jatkokoulutuksen ja työelämän kannalta sellaisiin keskeisiin kysymyksiin, joihin muussa ohjauksessa ei ole mahdollista syventyä. Kurssin puitteissa voidaan tutustua mahdolliseen jatko-opiskelupaikkaan.
LIIKUNTA
Liikunnanopetuksen tehtävänä on edistää terveellistä ja aktiivista elämäntapaa sekä ohjata opiskelijaa ymmärtämään liikunnan merkitys fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Liikunnan myönteiset kokemukset vahvistavat psyykkistä vireystilaa ja jaksamista koulutyössä. Liikunnassa opiskelija ilmaisee itseään ja kokee elämyksiä. Se on toiminnallinen oppiaine, jossa kehitetään opiskelijoiden fyysis-motorisia ominaisuuksia sekä tuetaan heidän tasapainoista kasvuaan ja kehitystään. Liikunnan avulla vahvistetaan sosiaalisia taitoja ja yhteenkuuluvuutta, ohjataan vastuullisuuteen ja reilun pelin hengen ymmärtämiseen sekä hyviin tapoihin. Liikunnanopetus tukeutuu eettiseen ja esteettiseen arvopohjaan.
Fyysisen kunnon harjoittamisen ja seurannan avulla opiskelijaa ohjataan ymmärtämään hyvän kunnon merkitys jaksamiselle ja työkyvylle. Monipuolisella liikunnan opetuksella luodaan valmiuksia omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen.
Liikuntaa opetetaan monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet. Opetusjärjestelyinä käytetään yksilö-, pienryhmä- sekä ryhmäopetusta. Suomalaisen liikuntakulttuurin perinteet otetaan huomioon valittaessa liikuntamuotoja. Erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille opetusta eriytetään yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Opetuksen toteuttamisessa otetaan huomioon turvallisuus, monikulttuurisen oppilasaineksen erityistarpeet sekä uskonnollinen vakaumus.
Opetuksen tavoitteet
Liikunnan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
• kehittää taitojaan ja tietojaan eri liikuntamuodoissa
• saa valmiuksia omaehtoiseen liikuntaharrastukseen
• osaa arvioida omaa fyysistä kuntoaan sekä asettaa itselleen tavoitteita
• toimii hyvien tapojen mukaisesti, noudattaa sovittuja sääntöjä sekä osaa liikkua luonnonarvoja kunnioittaen
• osaa työskennellä rakentavasti, turvallisesti ja vastuullisesti sekä itsenäisesti että ryhmässä.
Arviointi
Liikunnan arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan aktiivisuus, vastuullisuus ja asennoituminen sekä taidot, tiedot ja toimintakyky.
Pakolliset kurssit
Pakollisilla kursseilla syvennetään peruskoulussa opittuja taitoja ja tietoja sekä annetaan mahdollisuus tutustua uusiin lajeihin. Tarvittaessa opetusta eriytetään opiskelijalähtöisesti. Kurssien suunnittelussa tulee ottaa huomioon vuodenajat niin, että pakollisten kurssien aikana pyritään harjoittamaan kesä- ja talviliikuntaa sekä sisä- ja ulkoliikuntaa. Opetuksessa tulee korostaa liikunnan vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin. Opiskelussa huomioidaan turvallisuus ryhmiä muodostettaessa.
LI1 Taitoa ja kuntoa
Kurssi suoritetaan ensimmäisen opiskeluvuoden kevätlukukaudella
Keskeiset sisällöt
• fyysisen kunnon harjoittelu, oman fyysisen kunnon mittaaminen ja arviointi
• lihashuolto ja rentoutus
• sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit
• voimistelu eri muodoissaan
• tanssi eri muodoissaan
• talviliikunta
• uinti ja vesipelastus
• yleisurheilu
• suunnistus ja luontoliikunta
LI2 Liikuntaa yhdessä ja erikseen
Kurssi suoritetaan abivuoden syksyllä
Keskeiset sisällöt
• fyysisen kunnon harjoittelu, lihashuolto ja rentoutus
• sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit
• voimistelu eri muodoissaan
• tanssi eri muodoissaan
• talviliikunta
• kuntouinti ja vesiliikunta
• luontoliikunta
• jokin uusi liikuntalaji
Syventävät kurssit
Kurssien tavoitteena on opiskelijalähtöisyyden korostuminen, yhteistoiminnallisuuden edistäminen ja koulun yhteishengen vahvistaminen. Syventävien kurssin sisältöjen tarkentaminen tapahtuu opiskelijoiden kanssa yhdessä.
LI3 Virkisty liikunnasta
Kurssi suoritetaan kolmannen opiskeluvuoden aikana.
Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Kurssi koostuu yhdestä tai useammasta liikuntamuodosta. Opettaja tarkentaa yhdessä opiskelijaryhmän kanssa kurssin sisällön.
LI4 Yhdessä liikkuen
Kurssi suoritetaan toisena opiskeluvuonna.
Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijoiden yhteisiä liikuntaharrastuksia. Työtavoissa painottuu opiskelijaryhmän yhteistoiminta. Kurssin sisältönä ovat vanhat tanssit tai jokin muu yhdessä toteutettava liikunta.
LI5 Kuntoliikunta
Kurssi suoritetaan toisena opiskeluvuonna.
Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan tehostaminen, oman kunnon kohottaminen ja seuraaminen sekä jatkuvan liikunnan harrastamisen merkityksen oivaltaminen. Opiskelijat laativat henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman kurssille, joka toteutetaan sekä itsenäisesti että ryhmässä. Opettaja tarkentaa sisällön yhdessä opiskelijaryhmän kanssa.
Mahdolliset lajit: Luistelu, jääpelit, maastohiihto, telinevoimistelu, välinevoimistelu, jokin sisä- ja ulkopallopeli.
LI06 Joukkuepeleistä yhteishenkeä
Ensimmäisen opiskeluvuoden syksyn kurssi.
Palloilua ulkona ja sisällä.
TERVEYSTIETO
Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoitus on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Tämä osaaminen ilmenee tiedollisina, sosiaalisina, tunteiden käsittelyä ohjaavina, toiminnallisina, eettisinä sekä tiedonhankintavalmiuksina. Terveysosaamiseen kuuluu valmius ottaa vastuuta oman ja toisten terveyden edistämisestä. Lukion terveystiedon opetuksessa terveyttä ja sairautta sekä terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä ja hoitoa tarkastellaan yksilön, perheen, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta.
Terveys ymmärretään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena työ- ja toimintakykynä. Lukion terveystiedon opiskelussa terveyteen ja sairauksiin liittyviä ilmiöitä tarkastellaan tutkimus- ja kokemustiedon avulla. Tärkeää on myös terveyttä koskeva arvopohdinta.
Pakollisen kurssin aikana opiskelija perehtyy terveyteen ja sairauksiin vaikuttaviin tekijöihin kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien ehkäisyn sekä työ- ja toimintakyvyn edistämisen näkökulmasta. Keskeistä on myös itsehoitovalmiuksien kehittäminen.
Syventävillä kursseilla perehdytään seikkaperäisemmin nuoren arkielämässään tarvitsemiin terveysresursseihin, terveystottumuksiin ja selviytymisen keinoihin sekä terveyskysymysten käsittelyyn vastuullisen aikuisuuden ja vanhemmuuden näkökulmasta. Terveyteen ja sairauksiin liittyviä tekijöitä ja niihin vaikutusmahdollisuuksia tarkastellaan tutkimuksen, terveydenhuollon ammattikäytäntöjen, palvelujen käytön sekä historiallisen ja yhteiskunnallisen kehityksen näkökulmasta.
Pakollinen kurssi
TE1 Terveyden perusteet
Keskeiset sisällöt
• työ- ja toimintakykyyn sekä turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä: ravitsemus, uni, lepo ja kuormitus, terveysliikunta, mielenterveys, sosiaalinen tuki, työhyvinvointi, työturvallisuus, turvallisuus kotona ja vapaa-aikana, ympäristön terveys
• seksuaaliterveys, parisuhde, perhe ja sukupolvien sosiaalinen perintö
• kansantaudit ja yleisimmät tartuntataudit sekä niihin liittyvät riski- ja suojaavat tekijät sekä niihin vaikuttaminen
• sairauksien ja vammojen itsehoito, ensiapu ja avun hakeminen
• terveyserot maailmassa, terveyseroihin vaikuttaviin tekijöihin tutustuminen
• terveystietojen tiedonhankintamenetelmiä sekä terveyttä koskevan viestinnän, mainonnan ja markkinoinnin kriittinen tulkinta
• terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelujen käyttö, kansalaistoiminta kansanterveystyössä
Syventävät kurssit
TE2 Nuoret, terveys, ja arkielämä
Kurssilla syvennetään pakollisen kurssin tavoitteita nuoren arkielämän terveystottumuksien ja selviytymisen keinojen osalta. Eri sisältöalueiden avulla tarkastellaan terveysongelmia selittäviä kulttuurisia, psykologisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä ja niiden tulkintoja. Lisäksi perehdytään käsitykseen itsestä ja muista fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella tasolla. Erityisesti korostetaan terveyden ylläpitoon liittyvää vastuullisuutta. Työskentelyssä korostuvat arvopohdinta, yksilö- ja ryhmäharjoitukset, draama ja sosiaalisten taitojen harjoittelu sekä keskustelu ja argumentaatiotaitoja kehittävät työmuodot.
Keskeiset sisällöt
• itsetuntemus, aikuistuminen, sosiaalisen tuen merkitys perheessä ja lähiyhteisössä
• vanhemmuuteen ja perhe-elämään valmentautuminen
• elämänilo, mielenterveyden ylläpitäminen ja jaksaminen, masennuksen ja kriisien kohtaaminen
• ruuan terveydelliset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset merkitykset sekä painonhallinta, terveysliikunta, syömishäiriöt
• fyysinen ja psyykkinen turvallisuus, väkivallaton viestintä
• seksuaaliterveys
• terveysongelmia selittäviin kulttuurisiin, psykologisiin ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja niiden tulkintoihin tutustuminen, esimerkiksi elämän mielekkyyden kokeminen, ruumiinkuva/kehollisuus, mielihyvä ja riippuvuudet nykyaikana
• tupakka, alkoholi ja huumeet yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan että globaalisesta näkökulmasta
TE3 Terveys ja tutkimus
Kurssilla perehdytään terveyteen vaikuttaviin historiallisiin tekijöihin ja näkökulmiin, terveyden ja sairauden tutkimiseen sekä kuolleisuuteen ja sairastavuuteen liittyviin kehityslinjoihin. Kurssilla käsitellään myös terveydenhuollossa ja itsehoitona toteutettaviin tavallisimpiin tutkimuksiin, niiden tulosten tulkintaan ja johtopäätöksiin. Lisäksi perehdytään pakollisen kurssin tavoitteita syventäen terveydenhuollon eri käytäntöihin, terveyspalvelujen tarjontaan sekä yksilön asemaan terveyden- ja sairaudenhoidossa. Työskentelyssä korostuvat toiminnallisuus, tekemällä oppiminen, tutkiva oppiminen ja vierailukäynnit.
Keskeiset sisällöt
• terveyden edistämiseen, sairauksien tunnistamiseen ja ehkäisyyn liittyviä eri aikakausien menetelmiä
• terveyskäyttäytymisen ja koetun terveyden tutkiminen: fyysisen ja psyykkisen työ- ja toimintakyvyn mittaaminen, ergonomiamittaukset, työhyvinvointi ja siihen vaikuttavat tekijät
• terveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen käytäntöjä, asiakkaan ja potilaan oikeudet
• tutkimustiedon ja median terveydestä välittämien mielikuvien kriittinen lukutaito, medikalisaatio
• terveystottumusten arvioiminen ja seuranta sekä tutkimusten tekeminen
YRITTÄJYYS
Yrittäjyyden opetuksessa pyritään välittämään oppilaille mahdollisimman realistinen kuva tulevaisuuden työelämän muutoksista ja yrittäjyydestä. Opetuksen keskeisiä lähtökohtia ovat:
- opiskelija motivoituu omaehtoiseen opiskeluun ja kehittyy itsenäisenä tiedonhankkijana ja esittäjänä
- opiskelija tutustuu ulkoisen yrittäjyyden toimintaan
- opiskelija saavuttaa perustiedot yritystoiminnasta: yrityksen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä yrittäjyyden muodoista
- opiskelija tekee yhteistyötä ympäristön elinkeinoelämän kanssa
Yrittäjyyskurssit Yrittäjyysväylä opintoina:
Yrittäjyyskasvatus yksilöta-
solla 1 ov Yrityksen dynamiikka 1 ov
- Yrittäjäominaisuudet * Sisäinen yrittäjyys
- Yrittäjän motivaatio * Yrityksen elinkaari
- Yrittäjän arvot * Kasvukriisit
- Yrittäjyyskulttuuri * Johtajuus erityyppisissä yrityksissä
- Yrittäjän lähiverkot * Pienyrityksen johtaminen
Liiketoiminta 1 ov Tuotanto ja markkinointi 1 ov
- Liikeidea ja rahoitus * Innovaatiot
- Strategiset valinnat * Tuotanto ja teknologia
- Yritysmuodot * Verkostoituminen
- Liiketoimintasuunnitelma * Markkinoinnin suunnittelu ja kohdenta-
- Budjetointi minen
- Markkinoinnin keinot
Yrittäjyys yhteiskunnassa 1 ov
- Yritykset ja kansantalous
- Yrittäjyys ja työllistäminen
- Yritykset ja julkinen sektori
- Kansainvälinen kilpailukyky
- Yrittäjyyden trendit
LEHTIPROJEKTI
LP1 Lehtiprojekti
Soveltava
Suoritusjärjestys: Vapaa.
Arvostelu: Hyväksytty/hylätty
Sisältö: Kurssin aikana opiskellaan lehden tekemistä ja myös tehdään käytännössä painokelpoinen julkaisu, mahdollisesti jouluna 1993 lukiolaisten voimin pitkästä aikaa ilmestynyt Hankasalmen Joulu. Koska lehden taso halutaan pitää korkeana, toivomuksena on, että kurssille ja lehden tekoon osallistuisivat lukion parhaat voimat kirjoittajina, haastattelijoina ja taitto-ohjelman käyttäjinä.
Yhteys: Yritystalouden kursseihin YT 2 ja YT 4.
JUHLAPERINNE
JP1 Juhlaperinne 1
Soveltava
Suoritusjärjestys: Vapaa
Arvostelu: Suoritusmerkintä
Sisältö: Koulun perinteeseen liittyvää ohjattua toimintaa, jossa luovuuden eri mahdollisuuksin pyritään nostamaan koulumme ja juhlaperinteemme ilmettä ja tasoa. Toiminta voi tapahtua oppilaskunnan tai erillisten juhla- tai luokkatoimikuntien puitteissa. Tuotoksena voi olla esimerkiksi puhe, näytelmä, lausuntaesitys tai tanssi- tai muu liikuntaesitys.
Huom. Osallistumalla oppilaskunnan toimintaan opit kantamaan vastuuta koulustasi ja järjestämään erilaisia tilaisuuksia, kahvi- tai ruokatarjoiluja, kampanjoita ja retkiä. Näidenkin tilaisuuksien järjestämisestä saat siis lukea ajankäyttösi suoritukseksi juhlaperinnekurssiin.
TIETOTEKNIIKKA
AT1 Tietotekniikan peruskurssi
Soveltava
Arviointi: hyväksytty / hylätty.
Suoritusjärjestys: Tämä kurssi suoritetaan mieluiten jo opintojen alussa.
Sisältö: Opetellaan käyttämään koululla olevia tietotekniikan laitteita sekä perusohjelmia ja työskentelemään erilaisissa verkkoympäristössä, esim. Peda.netin Oppimappi. Kurssilla keskeiset painopistealueet ovat tekstinkäsittely, kuvankäsittelyn perusteet sekä internetin hyötykäyttö.
Tavoite: Keskeisenä tavoitteena on antaa valmiuksia tietotekniikan käyttöön eri oppiaineissa sekä kannustaa opiskelijaa itsenäiseen tiedonhakuun ja tiedon kriittiseen arviointiin.
AT2 Multimedian perusteet
Soveltava
Arviointi: 4 -10
Suoritusjärjestys: Suoritetaan ennen muita multimedian kursseja.
Sisältö: Perehdytään multimedian perusteisiin. Kurssin osa-alueita ovat multimedialaitteistot, eri medioiden käyttö ja yhdistäminen, multimedia tuotantoprosessina sekä tekijänoikeudet. Kurssilla laaditaan harjoitustyö MultiMaker-ohjelmiston avulla. Kurssiin kuuluu myös teoriakoe.
Tavoite: Opiskelija tietää pääpiirteissään multimediatuotannon osa-alueet ja keskeiset käsitteet, tuntee ja ymmärtää tekijänoikeuslakia sekä pystyy itse tuottamaan multimediaesityksen.
AT3 Internetin työpajakurssi
Soveltava
Arviointi: 4 -10
Suoritusjärjestys: Suoritetaan Multimedian perusteet -kurssin jälkeen.
Sisältö: Internetin perusteet, tiedonhaku, nettietiketti, tietoturva, HTML-ohjelmointikielen sekä jonkin editorin käytön harjoittelu. Harjoitustyönä laaditaan www-sivusto. Kurssiin kuuluu myös teoriakoe.
Tavoite: Opiskelija tuntee Internetin historiaa ja toimintaa. Opiskelijalla on valmiuksia käyttää Internetiä opiskelunsa tukena ja hän myös ymmärtää käyttöön liittyvät tietoturvaseikat. Opiskelija oppii itse tuottamaan sisältöjä www-ympäristöön.
AT4 Tietokonegrafiikan työpajakurssi
Soveltava
Arviointi: hyväksytty / hylätty.
Suoritusjärjestys: Vapaa.
Sisältö: Kurssilla perehdytään tietokonegrafiikkaan, kuvankäsittelyyn ja tietokoneanimaatioiden tekemiseen. Harjoitustyönä tehdään gif-animaatio.
Tavoite: Opiskelija hallitsee kuvankäsittelyn ja gif-animoinnin perustaidot.
LATINAN ALKEET, KIELENTUTKIMUS
LA 1 Latinan alkeet
Soveltava
Suoritusjärjestys: 2.- 3. lukiovuosi
Arvostelu: hyväksytty/hylätty
Kurssin sisältö: Tutustutaan latinan kielen alkeisiin ja antiikin maailmaan. Sen jälkeen luodaan katsaus latinan kielen vaikutukseen Euroopassa ja sen 'tytärkieliin' italiaan ja ranskaan. Sitten tutkitaan latinan vaikutusta englantiin, saksaan ja ruotsiin. Opitaan ymmärtämään eri kielten rakenteita syvällisemmin, sanojen johtamista ja päättelykykyä.
KOKEELLINEN TUTKIMUS
KT 1
Soveltava
Oppilaan omaan tekemiseen perustuva kokeellinen työskentely ja sen tuloksena saatujen tulosten esittäminen, analysointi ja tulkitseminen. Olemassa olevan tiedon kokeellinen testaaminen. Tietojen soveltaminen käytäntöön. Kokeelliseen menetelmään perehtyminen.
Kurssin tavoitteena on tiedon hankkimisen, esittämisen ja käsittelyn taitojen lisääminen sekö oppilaan kokonaispersoonallisuuden kehittäminen.
YMPÄRISTÖKURSSI
YK1 Ympäristötiede
Soveltava
Suoritusjärjestys: Vapaa
Arvostelu: 4 - 10 tai hyväksytty/hylätty
Sisältö: Ympäristötieteessä tarkastellaan ympäristökysymyksiä monitieteisesti. Selvitellään ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta. Lähtökohtana on lähiympäristön tila, josta edetään maailmanlaajuisten ympäristökysymysten käsittelyyn. Tutkitaan ympäristön tilaan vaikuttavia tekijöitä, perehdytään menetelmiin, joilla ympäristön tilassa tapahtuvia muutoksia voidaan seurata ja keinoihin, joilla haitallisia muutoksia voidaan estää tai korjata.
KANSAINVÄLISYYSKASVATUS
KK1 Kansainvälisyyskurssi
Soveltava
Suoritusjärjestys: Vapaa
Arvostelu: hyväksytty/hylätty
Sisältö: Kurssin tavoitteena on lukion opetussuunnitelman arvokartan perustalta lisätä vieraiden maiden ja niiden kulttuurien tuntemusta ja arvostusta sekä parantaa kykyä käyttää vieraita kieliä. Tavoitteena on myös oppia sisällöllisesti täysipainotteisten opintoretkien ja ulkomaanmatkojen suunnitteluun ja käytännön järjestelyihin. Kurssin voi suorittaa ystävyyskuntatoiminnan, oppilasvaihtotoiminnan tai jonkin muun erikseen sovitun ja suunnitellun opintoretken puitteissa. Oppilasvaihtoon liittyen lukiolla on vakiintunut, joka toinen vuosi tapahtuva oppilasvaihto Saksan Hohenhamelnin kanssa, joka toteutetaan yhteistyössä Hankasalmen yläasteen ja Konneveden kunnan kanssa. Kansainvälisyyskurssi sisältää matkan suunnittelu- ja perehtymisvaiheen oppitunteineen, matkan toteutuksen sekä opintoretken tuloksena valmistettavan tuotoksen: matkakertomuksen, kommentoidun diasarjan, näyttelyn, videon tms.
AMPUMAVALMENNUSKURSSIT
LIA 4 Pistooliammunnan teoria
LIA 5 Kivääriammunnan teoria
Ampumavalmennuksen käytännön kurssit:
LIA 6-8 Ampujan kestävyys
LIA 10 Lajivoima
LIA 15-20 Kivääriammunta
LIA 21-26 Pistooliammunta
Lisäksi kaikille opiskelijoille yhteiset valmennuksen lisäkurssit
· Voimaharjoittelu
· Kestävyysharjoittelu
· Tasapaino, ketteryys, kimmoisuus
· Testit ja harjoittelun seuranta
· Valmennusopin teoriakurssit
LIS SUUNNISTUSKURSSIT
TEORIAKURSSIT:
LIS1 Valmennusoppi 1 (seuraavan kerran lv. 2005-2006)
- Fyysisen harjoittelun perusteet 8 h
- Harjoitusmenetelmät; kestävyys, voima, nopeus 3* 8 h
- Materiaali: osin Nuori Suomi -koulutusmateriaali
Toteutus: Viikonloppukurssi 4 * pe-la
LIS2 Harjoittelun tukitoimet (seuraavan kerran lv. 2005-2006)
- Ravintotietous
- Urheiluvammat ja terveydenhuolto
- Palautuminen
- Materiaali: osin Nuori Suomi -koulutusmateriaali
Toteutus: Teoriaopetus, 2 * 10 oppituntia
LIS 3 Harjoittelun suunnittelu ja ohjelmointi
- Harjoittelun systematiikka
- Harjoittelun kirjaaminen eri tavoilla
- Yhteenvedot toteutuneesta harjoittelusta
- Harjoittelun ja suorituskyvyn väliset yhteydet (testitulokset)
- Viikko-, jakso-, vuosi- ja urasuunnitelmien teko
- Kurssi toteutetaan yhdessä LIS 14:n kanssa
Toteutus: Teoriaopetus 10 oppituntia + hpk:n ohjaus 6 kertaa,
kotitehtävinä harjoittelun vuosisuunnitelma + vuosiyhteenveto
LIS 4 Suunnistuksen teoria
- Suunnistustaidon määrittely
- Perustaitojen kertaus
- Suunnistusajattelun kehittäminen
- Erilaiset maastotyypit: kotimaastot, arvokisamaastot
- Kilpailusuoritusten analyysi
Toteutus: Teoriaopetus 17 oppituntia + oppilastyöt
LIS 5 Hiihtosuunnistuksen teoria
- Hiihtosuunnistustaidon määrittely, lajianalyysi
- Hallitun suorituksen perusteet, ajatus- ja toimintamallit
- Hiihtosuunnistusajattelun kehittäminen
- Erilaiset maastotyypit: kotimaastot, arvokisamaastot
- Kilpailuanalyysit ja kilpailusuoritusten analyysi
- Kartanluvun ja hiihtotekniikan yhdistäminen
- Suksien ja kaluston testaus, huolto ja valinta
Toteutus: Teoriaopetus 17 oppituntia + oppilastyöt
KÄYTÄNNÖN KURSSIT:
LIS 6 Suunnistajan kestävyys 1
- Kestävyysharjoittelun tehoalueet, tyyppiharjoitukset
- Harjoitustehon tarkkailu sykemittarin avulla
- Perusharjoitustavat
Toteutus: Yhteiset harjoitukset 1vh 2., 3. ja 5.jakso, 2vh 4.jakso
LIS 7 Suunnistajan kestävyys 2
- Eri kestävyysominaisuudet ja niiden mittaaminen
- Harjoitustehon säätely ja oman kehon tunteminen
- Keskeisen ja lihaskestävyyden erot ja yhteydet
- Juoksu- ja suunnistusjuoksutekniikka,
Toteutus: Yhteiset harjoitukset 1vh 2., 3. ja 5.jakso, 2vh 4.jakso
LIS 8 Suunnistajan kestävyys 3
- Kestävyyssuorituskyky ja sen merkitys suunnistuksessa
- Oman kehon tunteminen
- Kestävyysominaisuuksien tarkka mittaaminen ja tulosten hyväksikäyttö
- Kestävyysharjoitusten vaikutukset elimistön eri osiin
Toteutus: Yhteiset harjoitukset 1vh 2., 3. ja 5.jakso, 2vh 4.jakso
LIS 9 Voima 1
- Voiman lajit ja erilaiset voimaharjoitukset
- Vartalon eri osien harjoittaminen
- Perus-, maksimi- ja kestovoiman harjoittaminen
Toteutus: Yhteiset harjoitukset 1 vh 3.-5. jakso
LIS 10 Voima 2
- Kestävyyslajien voimavaatimukset ja voimaharjoittelu
- Lihastason harjoitustavat
- Lihasten käyttö ja oikea rekrytointi
Toteutus: Yhteiset harjoitukset 1 vh 3.-5. jakso
LIS 11, 12 Nopeus ja ketteryys
- Perusnopeuden kehittäminen viimeisen herkkyyskauden aikana
- Nopeusharjoittelun yleiset menetelmät ja säännöt
- Ketteryys - liikkumiskyky ja sen merkitys ja harjoittaminen
- Lajinopeus ja sen ilmentyminen
- Suunnistusjuoksunopeuden vaatimukset
Toteutus: Yhteiset harjoitukset läpi vuoden
LIS 13 Lihashuolto (seuraavan kerran lv. 2005-2006)
- Rentousharjoitukset
- Verryttely ja aktiivinen palautuminen
- Hieronta, kylvyt ym. passiivisen lihashuollon keinot
Toteutus: Yhteiset harjoitukset
LIS 14 Harjoittelun seuranta ja testaus
- Kestävyysurheilun suorituskykytestit ja niiden tulkinta
- Testit käytännössä: LK (+penkkipunnerrus), VK, MK, tasotesti
- Harjoittelun vaikutuksen arviointi (testit - harjoittelu)
- Kurssi toteutetaan yhdessä LIS 3:n kanssa
Toteutus: Yhteiset testit ja henkilökohtainen ohjaus
LIS 15 Suunnistustaito 1
- Suunnistuksen perustaitojen kertaus ja testaus
- Perustaitojen opettelu ja harjoittelu
- Harjoitukset maastossa, arviointi, harjoitukset sisällä
Toteutus: Yhteiset harjoitukset ja testaus sisällä ja maastossa, 1vh 1.-3.jakso
LIS 16 Suunnistustaito 2
- Perustaitojen harjoittelu ja rutinointi
- Oman osaamisen arviointi - suoritusanalyysit
Toteutus: Yhteiset harjoitukset sisällä ja maastossa, 1vh 4.-6.jakso
LIS 17 Suunnistustaito 3
- Oman suunnistustaidon arviointi
- Kilpailuanalyysit ja johtopäätökset
Toteutus: Yhteiset maastoharjoitukset 1vh 1.-3.jakso
LIS 18 Suunnistustaito 4
- Taitoharjoittelun menetelmät ja niiden käyttö
- Maastojen ja kilpailujen vaatimusten analysointi
- Taitoharjoittelun suunnittelu ja toteutus
- Kansainväliset vaatimukset
- Oman taidon arviointi ja kehittäminen
Toteutus: Yhteiset maastoharjoitukset 1vh 4.-6.jakso
LIS 19 Suunnistuksen erityispiirteet 1
- Suunnistusvaatimusten arviointi erilaisissa maastoissa
- Harjoitukset maastossa 10 -15 h
- Etukäteistutustuminen maastotyyppeihin
Toteutus: Leiriopetus 5 vrk/syyslukukausi
LIS 20 Suunnistuksen erityispiirteet 2
- Suunnistusvaatimusten arviointi erilaisissa maastoissa
- Harjoitukset maastossa 10 -15 h
- Etukäteistutustuminen maastotyyppeihin
Toteutus: Leiriopetus 5 vrk/kevätlukukausi
LIS 21 Hiihtosuunnistajan kestävyys 1
- Kestävyysharjoittelun vaikutus eri kehon osiin
- Kestävyysharjoittelun harjoitustavat
- Eri kestävyysominaisuudet
- Hiihtotekniikka; tekniikoiden opettelu ja harjoittelu
Toteutus: Yhteiset harjoitukset 1vh 1.-4. jakso
LIS 22 Hiihtosuunnistajan kestävyys 2
- Kestävyysharjoittelun tehoalueet, tyyppiharjoitukset
- Harjoitustehon säätely ja oman kehon tunteminen
- Eri lihaskestävyysominaisuudet
- Hiihtotekniikka; tekniikoiden harjoittelu ja tekniikkakontrollit
Toteutus: Yhteiset harjoitukset 1vh 1.-4.jakso
LIS 23 Hiihtosuunnistajan voima
- Kestävyyslajin voimavaatimukset ja voimaharjoittelu
- Voiman lajit ja erilaiset voimaharjoitukset
- Vartalon eri osien harjoittaminen
- Lihasten käyttö ja oikeat suoritustekniikat
Toteutus: Yhteiset harjoitukset 1vh 1., 2., 3. ja 6. jakso
LIS 24 Hiihtosuunnistustaito 1
- Perustaitojen opettelu ja harjoittelu
- Hiihtosuunnistusajattelun kehittäminen
- Kartanluvun ja hiihtotekniikan yhdistäminen
- Oman taidon arviointi
Toteutus: Yhteiset maastoharjoitukset 1vh 1.-5.jakso
LIS 25 Hiihtosuunnistustaito 2
- Perustaitojen opettelu ja harjoittelu
- Hiihtosuunnistusajattelun kehittäminen
- Reitinvalintojen ja etenemistekniikoiden testausta
- Oman taidon arviointi ja kehittäminen
Toteutus: Yhteiset maastoharjoitukset 1vh 1.-5.jakso
LIS 26 Hiihtosuunnistustekniikat
- Lajinomainen nopeus, ketteryys ja uskallus
- Suksen hallinta ja tasapaino
- Alamäkitekniikoiden opettelu ja harjoittelu
- Hiihtosuunnistuksen nopeimmat etenemistekniikat eri maastonkohdissa
Toteutus: Yhteiset harjoitukset 1vh 1.-4.jakso
LIS 27 Seuraohjaajakurssi
- ryhmän käsittely, erilaiset taitotasot- ja -harjoitukset
- suunnitellun harjoitteen toteutus, Nuori-Suomi ideologiaan tutustuminen
- tutustuminen suunnistusharjoituksen teknisiin välineisiin (Emit, Ocad)
Toteutus: Ohjaajakoulutus, käytännön harjoitukset Hangan junioriryhmäläisille
läpi vuoden suunnitellun ohjelman mukaan
LIS-KURSSIEN SUORITTAMINEN
Suoritustapa Kertoo sen, miten kurssin voi suorittaa: osallistuminen opetukseen tai vastaavien kurssien suorittaminen. Korvauksista ja vaihtoehtoisista suoritustavoista voidaan sopia erikseen, mutta vain, jos on etukäteen sovittu. Tule kysymään. Osallistumisesta poikkeamiseen on oltava hyvä syy , mutta korvaava nakki viuhahtaa varmasti.
Arvostelu Hyväksytty, kun tuntimäärä on täynnä. Arvosanaa ei siis anneta, suunnistuksessa ei yleensäkään jaeta tyylipisteitä. Tekemällä kaikki kursseihin liittyvät tehtävät tunteella ja tunnollisesti, sekä läpäisemällä kaikki kurssit oppilas saa varmasti tyydyttävän arvosanan esim. rankilistalta.
GOLFKURSSIT
· LIG1 Valmennusoppi (fyysisen harjoittelun
perusteet/Nuorisuomi-materiaalit ) UVY 100%
· LIG2 Harjoittelun tukitoimet (ravinto, vammat, välineet) UVY 75%,
PRO 25%
· LIG3 Harjoittelun suunnittelu- ja ohjelmointi UVY 25%, PRO 75%
· LIG4 Lyöntitekniikka 1 PV 25%, PRO 75%
· LIG5 Lyöntitekniikka 2 PV 25%, PRO 75%
· LIG6 Putti PRO 100%
· LIG7 Wedgepeli PRO 100%
· LIG8 Erikoislyönnit PRO 100%
· LIG9 Pelitaktiikka PV 75%, PRO 25%
· LIG10 Kilpaileminen PV 75%, PRO 25%
· LIG11 Henkinen suorituskyky PRO 100%
· LIG12 Golffarin fyysiset ominaisuudet UVY 25%, PRO 75%
· LIG 13 Lihashuolto (rentous, venyttelyt, hieronta) UVY 100%
· LIG 14 Kansainvälisyyskurssi 1 Golfkoulu Espanja PRO 100%
· LIG 15 Kansainvälisyyskurssi 2 Golfkoulu / Collegejakso PV/PRO
Kurssien opetus:
PRO = Paikallisvalmentaja
PV = Päävalmentaja
UVY = Urheilu- ja valmennuskeskusyhdistys
Peda.net Verkkoveräjä 2006.08.25
|
|
|