|
|
HANKASALMEN AIKUISLUKION OPETUSSUUNNITELMA
SISÄLLYSLUETTELO
1. OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN
1.2. Opetussuunnitelmasta päättäminen
1.3. Työsuunnitelma
1.4. Opetussuunnitelman julkaiseminen
2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT
2.1 Arvoperusta
2.2. Hankasalmen lukion arvopohja
2.3. Aikuislukion tehtävä
2.4. Opintojen rakenne
2.5. Hankasalmen aikuislukio
3. KIELIOHJELMA
4. TUNTIJAKO
5. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN
5.1 Oppimiskäsitys
5.2 Opiskeluympäristö ja –menetelmät
5.3 Toimintakulttuuri
5.3.1. Järjestyssäännöt
5.4 Yhteistyö muiden oppilaitosten ja tahojen kanssa
6. OPISKELIJAN TUKITOIMET
6.1 Ohjauksen järjestäminen
6.2 Opiskelun erityinen tuki
6.3 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus
7. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT
7.1 Opetuksen yleiset tavoitteet
7.2 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet
7.3. Keskeiset sisällöt ja tavoitteet oppiaineittain
7.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus
7.3.2. Ruotsin kieli
7.3.4. Vieraat kielet
7.3.5. Matematiikka
7.3.6. Biologia
7.3.7. Maantiede
7.3.8. Fysiikka
7.3.9. Kemia
7.3.10. Uskonto
7.3.11. Ortodoksiuskonto
7.3.12. Elämänkatsomustieto
7.3.13. Filosofia
7.3.14. Historia
7.3.15. Yhteiskuntaoppi
7.3.16. Psykologia
7.3.17. Musiikki
7.3.18. Kuvataide
7.3.19. Liikunta
7.3.20. Terveystieto
7.3.21. Muut oppiaineet
8. TIETO- JA VIESTINTÄSTRATEGIA
9. OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI
9.1. Arvioinnin lähtökohdat ja tavoitteet
9.2. Kurssisuorituksen arviointi
9.3. Itsenäisesti suoritettu kurssi
9.2.2. Numeroarvostelu ja suoritusmerkinnät
9.2.3. Arvioinnin suorittajat ja arviointiperusteista tiedottaminen
9.3. Opinnoissa eteneminen
9.4. Opintojen hyväksilukeminen
9.4.1. Vastaavuusasteikko
9.5. Oppiaineen oppimäärän arviointi
9.5.1. Vastaavuusasteikko
9.6. Lukion oppimäärän suoritus
9.7. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
9.8. Todistukset ja niihin merkittävät tiedot
10. TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI
1. OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN
Aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmajärjestelmän osia
ovat
• perusopetuslaki (628/1998) ja -asetus (852/1998) sekä lukiolaki (629/1998) ja
-asetus (810/1998)
• valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista
tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (1435/2001) sekä valtioneuvoston asetus
lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002)
• Opetushallituksen määräys aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen
opetussuunnitelman perusteista
• koulutuksen järjestäjän hyväksymä aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen
opetussuunnitelma
• perusopetusasetuksen 9 §:n ja lukioasetuksen 3 §:n mukainen vuosittainen
suunnitelma.
Opetussuunnitelma laaditaan aikuisten perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelman
perusteiden mukaan. Opetussuunnitelman perustalta oppilaitos laatii lukuvuosittaisen
suunnitelman opetuksen yleisestä käytännön järjestämisestä. Opiskelija laatii oman
henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa opetussuunnitelman ja lukuvuosittaisen
suunnitelman pohjalta.
Opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon oppilaitoksen
toimintaympäristö, paikalliset arvovalinnat ja osaamisvahvuudet sekä erityisresurssit.
Oppilaitoksen sijaintipaikkakunnan tai -alueen luonto ja ympäristö, kieliolosuhteet,
historia sekä elinkeino- ja kulttuurielämä tuovat opetussuunnitelmaan paikallisuutta.
Käytännön yhteistyö eri tahojen kesken lisää opiskelun elämänläheisyyttä ja
syvällisyyttä. Opetussuunnitelmaa laadittaessa opetussuunnitelman perusteissa
määrättyjä asioita myös ajankohtaistetaan.
Koulutuksen järjestäjä hyväksyy opetussuunnitelman ennen sen käyttöönottoa
erikseen suomenkielistä ja ruotsinkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa
opetusta varten. Opetussuunnitelmassa voi olla alueellisia sekä kunta- ja
oppilaitoskohtaisia osia.
Opiskelijan mahdollisuus suorittaa lukion oppimäärään sisältyvät opinnot kolmessa
vuodessa on turvattava järjestämällä opintojen eteneminen joustavasti ja tarjoamalla
tarvittava erityinen tuki. Opetussuunnitelma tulee laatia siten, että se antaa
opiskelijalle mahdollisuuden yksilöllisiin valintoihin myös muiden koulutuksen
järjestäjien antamaa opetusta hyväksi käyttäen.
Koulutuksen järjestäjä päättää, miten opetussuunnitelma laaditaan perusteiden
pohjalta. Opetussuunnitelma laaditaan sidosryhmäyhteistyössä. Tällä pyritään
varmistamaan koulutuksen korkeatasoisuus, yhteiskunnallinen merkittävyys sekä
koko yhteisön sitoutuminen yhdessä määriteltyihin tavoitteisiin ja toimintatapoihin.
Opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee pyrkiä ratkaisuihin, jotka tukevat oppilaitoksen
jatkuvaa kehittymistä toimintakulttuuriltaan oppivaksi organisaatioksi, rohkaisevat
resurssien joustavaan ja tehokkaaseen käyttöön sekä monipuolistavat
vuorovaikutteisuutta. Opetussuunnitelman laadinnassa tulee pyrkiä yhteistyöhön
alueella toimivien muiden koulutuksen järjestäjien kanssa.
Kaikilla oppilaitosyhteisön jäsenillä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa
opetussuunnitelman laadintaan ja tutustua hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan.
Hankasalmen kuntakohtaiset tarkennukset ja kunnan lukion opetussuunnitelma muodostavat lukiokoulutuksen opetussuunnitelman valtakunnallisissa perusteissa mainitun ”koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman”.
1.2.Opetussuunnitelmasta päättäminen
Hankasalmen lukiokoulutuksen opetussuunnitelman kuntakohtaisista tarkennuksista ja koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta päättää kunnan sivistyslautakunta . Mahdolliset lukion opetussuunnitelman kuntakohtaisten tarkennusten muutokset astuvat voimaan lukuvuoden alkaessa 1.8. Kyseiset muutospäätökset tehdään hyvissä ajoin ennen edellisen lukuvuoden loppua niin, että muutokset voidaan ottaa huomioon koulukohtaisissa opetus- ja työsuunnitelmissa vuosittain lukuvuoden alkaessa.
Ennen kuntakohtaisten tarkennusten päivittämistä sivistyslautakunnan tulee kuulla lukion opettajakuntaa.
1.3.Työsuunnitelma
Lukioasetuksen 3 § mainitusta vuosittaisesta suunnitelmasta käytetään Hankasalmen opetustoimessa nimitystä työsuunnitelma. Lukioasetuksen 3 §:n mukaan työsuunnitelmassa määrätään seuraavista asioista:
- opetuksen yleinen järjestäminen,
- opetustunnit ja opetuksen yhteydessä järjestettävä muu toiminta,
- työajat,
- koulutuksen järjestäjän yhteistyö muiden koulutuksen järjestäjien kanssa,
- koulutuksen hankkiminen muulta koulutuksen järjestäjältä sekä muulta yhteisöltä tai säätiöltä,
- itsenäinen opiskelu sekä
- muut tarpeelliset opetuksen järjestämiseen liittyvät asiat.
Työsuunnitelmassa määritellään se, miten koulun opetussuunnitelman periaatteet toteutetaan käytännössä.
Työsuunnitelman hyväksymisestä päättää kunnan sivistyslautakunta lukuvuoden alkaessa sen jälkeen kun alkavan lukuvuoden työsuunnitelmaa on käsitelty opettajakunnan kokouksessa.
1.4.Opetussuunnitelman julkaiseminen
Hankasalmen lukion ja aikuislukion opetussuunnitelmat julkaistaan kunnan koulutuspalveluja esittelevillä verkkosivuilla tai niiltä tulee olla mahdollisuus siirtyä ao. sivuille, joilla ne on julkaistu.
Lukiokohtaisten opetussuunnitelmien julkaisemiseen voidaan em. mainittujen verkkosivujen lisäksi käyttää koulujen itse ylläpitämiä verkkosivuja.
2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT
2.1 Arvoperusta
Aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen yleisenä arvolähtökohtana on elämän ja
ihmisoikeuksien kunnioitus. Sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen,
inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Aikuisten perusopetuksen ja
lukiokoulutus edistää tasa-arvoa ja hyvinvointia, ylläpitää ja vahvistaa
osallistuvaa demokratiaa sekä vahvistaa opiskelijoiden sitoutumista elinympäristöstä
huolehtimiseen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen.
Aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen arvot perustuvat suomalaiseen
sivistyshistoriaan, joka on osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä.
Opiskelu ohjaa vaalimaan, arvioimaan ja uudistamaan kulttuuriperintöä. Samalla se
kannustaa suvaitsevaisuuteen sekä monikulttuuriseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.
Opetus rohkaisee arvioimaan julkilausuttujen arvojen ja todellisuuden välisiä
ristiriitoja sekä pohtimaan kriittisesti suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisen
kehityksen mahdollisuuksia ja epäkohtia. Opiskelijalla on mahdollisuuksia
lisätä ymmärtämystään siitä, mitä kansalaisen perusoikeudet Suomessa, Pohjoismaissa
ja Euroopan unionissa käytännössä merkitsevät sekä miten niitä ylläpidetään ja
edistetään.
Tässä esitettyä arvoperustaa syventävät luvussa 5.2 esitettävät aihekokonaisuudet,
jotka ovat arvokannanottoja ajankohtaisiin koulutushaasteisiin.
Paikallisessa opetussuunnitelmassa arvoperustaa konkretisoidaan oman oppilaitoksen
kannalta olennaisissa asioissa. Arvoperustan tulee välittyä oppilaitoksen
toimintakulttuuriin, kaikkien oppiaineiden tavoitteisiin ja sisältöihin sekä työn
organisointiin.
2.2. Hankasalmen lukion arvopohja
Kestävän kehityksen edistäminen
Kestävä kehitys tarkoittaa yhteiskuntapoliittista strategiaa, jonka tavoitteena on edistää ihmisyhteisöjen kehitystä ekologisesti kestävällä tavalla. Päämääränä on ekologisesta tasapainosta huolehtiminen ja maapallon elinkelpoisuuden, tuottavuuden ja viihtyisyyden säilyttäminen myös tuleville sukupolville. Kestävään kehitykseen sisältyy myös taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kehityksen nykyistä oikeudenmukaisempi jakautuminen maapallolla.
Opiskelun tulisi vahvistaa tahtoa ja kykyä korjata ympäristön tilaa vaarantavia kehityssuuntia. Päämääränä on yksilön sitoutuminen henkilökohtaiseen, yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen ympäristövastuuseen.
Kulttuuri-identiteetin selkeyttäminen ja kansainvälistyminen
Kulttuuri tarkoittaa yhteisön elämänmuotoa kokonaisuudessaan. Yhteisöön sosiaalistumisessa määräytyy yksilön suhde kulttuuriin, hänen kulttuuri-identiteettinsä. Hankasalmen aikuislukio pyrkii opetustyössään siihen, että opiskelijat tunnistavat paikallisen kulttuurinsa erityislaadun, näkevät erilaiset kulttuurit rikkautena sekä pystyvät määrittelemään valistuneesti ja humaanisti rajat, joissa erilaisuus hyväksytään. Ihmisoikeuksia kunnioitetaan maailmanlaajuisesti.
Kansainvälistyminen edellyttää kansalaisilta monipuolisia kommunikaatiotaitoja, suvaitsevuutta sekä erilaisten kulttuurien ja luonnonympäristöjen tuntemusta. Aikuislukio pyrkii ohjaamaan opiskelijaa arvostamaan kulttuurista omaleimaisuutta ja lisäämään hänen taitoaan toimia oman kulttuurinsa tulkkina.
Kansalaisyhteiskunnan jäsenenä toimiminen ja vastuu
Toimivan kansalaisyhteiskunnan tunnusmerkkejä ovat ihmisten keskinäinen tasa-arvo sekä yksilöiden kyky ja tahto osallistua yhteisten asioiden hoitoon. Aikuislukio aktivoi opiskelijoitaan yhteiskunnan kriittiseen arviointiin, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja vastuuseen. Lisäksi pyritään kehittämään opiskelijoiden keskeisiä työelämätaitoja, työn arvostamista ja työstä nauttimista ja kanssaihmisten huomioonottamista.
Sisäinen yritteliäisyys
Opiskelijoissa halutaan kehittää tiedoiltaan, taidoiltaan ja asenteiltaan yritteliäitä toimijoita, parhaansa yrittäjiä, jotka kykenevät kantamaan vastuun itsestään ja toimiensa seurauksista niin kouluyhteisössä, omassa kunnassa ja omassa elämässään. Tiedonkäsittelyyn ja ajatteluun säilytetään rakentava kriittisyys. Ongelmanratkaisuihin uskalletaan tarttua rohkeasti ja ahkerasti. Kouluyhteisössä hyväksytään inhimillinen erehtyminen.
2.3 Aikuislukion tehtävä
Aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tehtävänä on
• antaa opiskelijalle mahdollisuus täydentää laaja-alaisesti yleissivistystään
• lisätä opiskelijan oppimaan oppimisen taitoja ja hänen työelämässä menestymisen yleisiä edellytyksiä
• vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimivuutta ja ehkäistä syrjäytymistä
• luoda edellytyksiä opiskelijan itsetuntoa, itsetuntemusta ja persoonallista kasvua lujittaville oppimiskokemuksille.
Hankasalmen aikuislukio järjestää opiskelijoilleen mahdollisuuden
• suorittaa lukion oppimäärä
• suorittaa ylioppilastutkinto tai sen osa
• suorittaa lukiokursseja
Aikuislukiot takaavat tasa-arvoiset opiskelumahdollisuudet aikuisille. Joustavat opetusjärjestelyt tarjoavat mahdollisuuden opiskella aikuislukiossa työn tai muun toiminnan ohessa.
Aikuislukiot ovat yleissivistäviä oppilaitoksia, jotka ottavat huomioon aikuisten sivistystarpeen muuttuvassa yhteiskunnassa.
Todistusten vertailukelpoisuus vastaavien päiväkoulujen todistusten kanssa turvaa opiskelijoiden jatko-opiskelut. Ylioppilastutkinnon suorittaminen tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin.
Aikuislukiot voivat antaa resurssien puitteissa yleissivistävien aineiden opetusta myös muiden oppilaitosten opiskelijoille tai muihin opintoihin valmentautuville.
2.4 Opintojen rakenne
Aikuisten perusopetus- ja lukiokoulutusmahdollisuuksia kehitetään osana avointa
aikuiskoulutusjärjestelmää. Opiskelumahdollisuuksien tarjonnan lähtökohtana
on näkemys siitä, että oppijana aikuinen rakentaa osaamistaan
elämänkokemukselleen, aikaisemmin oppimilleen tiedoille ja taidoille sekä
mahdollisesti rinnakkaisille opinnoilleen. Koulutustarjonnassa on valinnaisuutta ja vaihtoehtoja, jotka mahdollistavat opiskelun erilaisissa elämäntilanteissa.
Opiskelijan opinto-ohjelma rakennetaan aikaisemman koulutuksen, mahdollisesti
opintoja korvaavan työkokemuksen sekä opinnoille asetettujen tavoitteiden mukaan
joustavasti ja yksilöllisesti. Opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen
opiskelusuunnitelma. Hänellä on oikeus monipuolistaa ja täydentää opinto-ohjelmaansa muiden koulutuksen järjestäjien koulutustarjonnalla. Opiskelija voi käyttää hyväkseen myös etäopiskelumahdollisuuksia.
Aikuisille tarkoitetut perusopetuksen opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen (1435/2001) mukaan eri oppiaineiden ja aineryhmien pakollisista ja valinnaisista kursseista. Mainitussa asetuksessa määritellään oppiaineittain ja aineryhmittäin pakollisten kurssien vähimmäismäärät, valinnaisina tarjottavien valtakunnallisten kurssien vähimmäismäärät ja koko oppimäärään sisältyvien opiskeltavien kurssien vähimmäismäärä. Perusopetuksen oppimäärä sisältää vähintään 44 kurssia. Oppiaineiden pakollisten ja valtakunnallisten valinnaisten kurssien tavoitteet ja keskeiset sisällöt on määritelty luvussa 5. Perusopetusasetuksen (852/1998) 11 §:n 3 momentin mukaan opetussuunnitelmassa voidaan määrätä, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta opiskelijan oman opinto-ohjelman mukaisesti.
Aikuisille tarkoitetut lukio-opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen
(955/2002) mukaisesti pakollisista ja syventävistä kursseista sekä muista aikuislukion
tehtävään kuuluvista aineista ja aihekokonaisuuksista. Lukiokoulutuksen oppimäärä
sisältää vähintään 44 kurssia. Lukion oppimäärän suorittamiseen tähtäävät
aikuisopiskelijat suorittavat kaikki pakolliset kurssit ja valinnaisia opintoja.
Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia pakollisiin oppiaineisiin liittyviä valtakunnallisia kursseja tai oppilaitoskohtaisia kursseja. Alle 18-vuotiaina lukio-opintonsa
aloittaneiden oppimäärään kuuluu lisäksi liikuntaa, terveystietoa ja
taideaineita. Oppiaineiden pakollisten ja valtakunnallisesti määriteltyjen syventävien
kurssien keskeiset tavoitteet ja sisällöt on määritelty ainekohtaisissa kuvauksissa.
2.5.Hankasalmen aikuislukio
Kurssien suoritusjärjestystä ei rajoiteta, mutta suositellaan etenemistä oppilaanohjauksen ja opinto-oppaiden ohjeiden mukaisesti.
Hankasalmen aikuislukion lukuvuosi jaetaan kuuteen jaksoon. Opetusta annetaan pääsääntöisesti Hankasalmen lukion kurssitarjonnan mukaan. Ellei opiskelu ole mahdollista päivälukion kursseilla, järjestetään opiskelu pääasiassa itsenäisesti ja etäopiskeluna. Etälukioverkostossa suoritettaviin kursseihin sisältyy itsenäistä opiskelua ja huomattava osa opiskelusta tapahtuu monimuotoisesti. Aikuislukiossa voidaan järjestää myös kesälukiotoimintaa.
3. KIELIOHJELMA
Lukion kieliohjelma on jatketta perusopetuksen kieliohjelmalle. A-kieli on perusopetuksen vuosiluokilla 1 - 6 alkava kieli, B1-kieli on perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkava kieli (ruotsi), B2-kieli on perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkava kieli ja B3-kieli on lukiossa alkava kieli.
Opetettavat kielet:
A englanti
B1 ruotsi
B2 saksa
B2 ranska
Lisäksi voidaan tarjota muita kieliä kysynnän ja resurssien mukaisesti kuten
B3 saksa, ranska, espanja, venäjä, italia, latina sekä A ruotsi ja A saksa
Eritasoisia kieliryhmiä voidaan vuosittain yhdistää opiskelijamäärän ja tuntiresurssien mukaan. Myös videoneuvottelu-, verkko- ja itsenäistä opiskelua käytetään tarvittaessa.
Pienten opetusryhmien opetus voidaan toteuttaa lukioitten yhteistyönä tai alueellisena toisen asteen yhteistyönä.
Jos opiskelija on lukiolain 13§:n nojalla vapautettu toisen kotimaisen kielen opiskelusta, tulee opiskelijan valita tilalle muiden aineiden kursseja.
4. TUNTIJAKO
Oppiaineet Pakolliset kurssit Syventävät kurssit
Äidinkieli ja kirjallisuus 5 1
Kielet
- A-oppimäärä 6 2
- B1-oppimäärä 5 2
- muut oppimäärät (B2, B3) 6
Matematiikka
- lyhyt 6 2
- pitkä 10 3
Katsomukselliset ja yhteiskunnalliset aineet 6
Uskonto tai elämänkatsomustieto 1
Historia 3
Yhteiskuntaoppi 1
Filosofia 1
Luonnontieteelliset aineet 7
Fysiikka 1
Kemia 1
Biologia 2
Maantiede 1
Psykologia 2
Muita aikuislukion tehtäviin kuuluvia aineita ja aihekokonaisuuksia.
Tietotekniikka 4
Yrittäjyys 5
Yhteensä vähintään 44
Valtioneuvoston määräämien syventävien kurssien vähimmäismäärän lisäksi lukiossamme on tarjolla opetussuunnitelman oppiaineisiin sisällytettyjä syventäviä ja soveltavia kursseja, joilla opiskelija voi täydentää opintojaan, mikäli näiden kurssien opiskelu on mahdollista osallistumalla päivälukion kurssitarjontaan tai itsenäisenä etäopiskeluna. Ylioppilaskirjoitusten ainereaalin kokeeseen osallistuvan on syytä opiskella aineen kaikki Hankasalmen lukion syventävät kurssit.
Opintoja on mahdollista monipuolistaa yhteistyössä kansalaisopiston kanssa ja etälukioverkon ja Jyvässeudun yhteistyön kurssitarjonnan avulla.
5. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN
5.1 Oppimiskäsitys
Hankasalmen aikuislukion toiminta pohjautuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on opiskelijan aktiivisen ja tavoitteellisen toiminnan seurausta. Opiskelija on oman opiskelunsa aikana vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajien ja ympäristön kanssa ja aktiivisesti käsittelee ja tulkitsee vastaanottamaansa informaatiota. Opiskelijan aikaisemmat tietorakenteet vaikuttavat hänen opiskeluprosessiinsa.
Hankasalmen kunnassa aikuisopiskelijalle suunnitellaan yksilölliset, kannustavat, omien edellytysten mukaiset turvalliset reitinvalinnat kohti jatko-opintoja.
Opiskelussa korostuvat omaehtoisuus, itsenäisyys ja vastuullisuus. Opiskelu perustuu omaan oivallukseen opiskelun hyödyllisyydestä ja järkevistä valintavaihtoehdoista.
Opiskelussa rakennetaan kokonaisuuksia, etsitään asiayhteyksiä ja pohditaan sovellusmahdollisuuksia.
Opiskelu nähdään välineenä uuden oppimisen ja ajattelun kehittämisessä.
5.2 Opiskeluympäristö ja –menetelmät
Hankasalmen lukion peruskorjatut tilat ja hyvät itsenäisen opiskelun tilat, kirjasto, atk- ja videoneuvottelu -tilat tarjoavat opiskelijalle hyvän opiskeluympäristön. Tilat ovat aikuisopiskelijan käytössä päivittäin klo 8-21.
Opetusta suunnitellessaan opettaja ei ole sidoksissa opetussuunnitelmassa esitettyyn asioiden käsittelyjärjestykseen, vaan hän voi käsitellä kunkin kurssin asioita kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopivassa järjestyksessä. Eri kurssien rajoja ei kuitenkaan saa yksittäisen opettajan päätöksellä muuttaa, vaan kurssi on aina suunniteltava siten, että se voidaan kokonaisuudessaan toteuttaa sille varattuna aikana.
Vaikka kurssiin voi liittyä itsenäistä työtä (esim. vieraitten kielten kotiaineet), opiskelijalla on oikeus saada opetusta toteutuneen kurssin edellyttämä määrä.
Opetuksen tulisi kehittää, vahvistaa ja ylläpitää opiskeluvalmiuksia. On myös otettava huomioon opiskelijan aktiivinen rooli omasta menestymisestään vastuussa olevana opiskelijana.
Perinteisten työtapojen lisäksi voidaan käyttää mm. yhteistoiminnallista oppimista, portfoliota tai vieraalla kielellä opettamista. Yhtenä opetusmenetelmänä käytetään etäopetusta.
Etäopetuksessa kurssiin kuuluu sekä lähiopetustunteja että ohjaustunteja. Ohjaustunneilla opettajalla on mahdollisuus ohjata ja neuvoa opiskelijoita myös erilaisten tieto- ja viestintäteknisten apuvälineiden käytössä. Sähköisen materiaalin lisäksi opettaja voi valmistaa etäkurssia varten myös erillistä kirjallista materiaalia, kuten opiskeluohjeita, kurssin kulkua kuvaavia aikatauluja, tehtävien ratkaisuohjeita. Etäkurssin aikana opiskelijat voivat olla opettajaan yhteydessä tieto- ja viestintätekniikkaa apuna käyttäen.
Osa aikuislukion kursseista voidaan toteuttaa verkkokursseina, jolloin sekä kurssin suoritus että arviointipalaute opiskelijalle tapahtuu suurelta osin verkossa ja tästä syystä erilliset kirjalliset kokeet eivät aina ole välttämättömiä. Kurssin arvioinnin periaatteet selvitetään opiskelijalle kurssin alkaessa.
5.3 Toimintakulttuuri
Aikuislukion toimintakulttuurin avainkäsitteitä ovat avoimuus, luottamus ja oikeudenmukaisuus opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä. Opetustyön laatuun kuuluu paitsi opettajien jatkuva kouluttautuminen, opiskelijoiden tavoitteellisen opiskelun tukeminen ja ohjaaminen. Opiskelijoita ohjaavat kaikki opettajat. Oppilaanohjaus kantaa suurimman vastuun opiskelun suunnittelusta yhdessä aikuisopiskelijan kanssa.
Lukuvuoden suunnittelussa opiskelijoiden mielipiteet ja toivomukset otetaan huomioon. Opiskelijoilla on mahdollisuus esittää toivomuksiaan myös lukuvuoden aikana, ja erilaiset yhteistyöverkostot antavat joustavan mahdollisuuden niiden toteutumiseen.
Hankasalmen lukiossa on tavoitteena toimintakulttuuri, joka korostaa koko yhteisön jäsenten vastuuta ja on avoin erilaisille yhteistyöhankkeille. Opiskelussa tähdätään ihmisten monimuotoiseen yhteydenpitoon ja haluun kehittää ympäristöä kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti.
Lukion käytänteet tukevat kasvatus- ja opetustyötä. Yhteisiä toimintakäytänteitä arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti.
Opiskelijoille annetaan mahdollisuus laaja-alaisen yleissivistyksen hankkimiseen ja jäsentyneen maailmankuvan muodostamiseen.
Koko lukioyhteisössä halutaan kehittää:
- tahtoa elinikäiseen opiskeluun
- opiskelu-, tiedonhankinta ja -hallintataitoja
- ongelmanratkaisutaitoja
- tieto- ja viestintätekniikan käyttötaitoja
- yhteistyötaitoja ryhmissä ja verkostoissa
- itseilmaisun taitoja
- kansainvälisyystaitoja
- eettisten kysymysten käsittelytaitoja
- yhteiskunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistaitoja
Aikuisopiskelussa lujitetaan opiskelijoiden itsetuntoa. Heitä rohkaistaan ilmaisemaan eri tavoin omia havaintojaan, tulkintojaan ja kannustetaan paikkakunnan kulttuurielämään osallistumiseen.
5.3.1. Järjestyssäännöt (Hankasalmen lukion järjestyssäännöt on kirjattu opinto-oppaaseen)
Oppituntien työrauha
Opiskelun onnistuminen edellyttää työrauhaa, joten esim. matkapuhelimien tarpeeton käyttö on kielletty.
Oppitunnin työrauhaa häiritsevä opiskelija voidaan välittömästi poistaa oppitunnilta.
Lukiolaki: (pykälä 25) Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.
Koetilanne
Koeviikon kokeet ja rästikokeet pidetään sovittuina aikoina. Kokeet vaativat erityistä keskittymistä, joten niihin on mahdollisuuksien mukaan tultava ajoissa, jatkuva liikkuminen häiritse muiden työskentelyä.
Kokeissa opiskelijan tulee noudattaa opettajan ohjeita ja käyttäytyä siten, ettei muiden työrauha häiriinny.
Kurinpidosta määrätään lukiolain pykälässä 26.
Tupakointi
Tupakointi on kielletty koulualueella.
5.4 Yhteistyö muiden oppilaitosten ja tahojen kanssa
Yhteistyön periaatteet ja lähtökohdat
Lukiolain pykälä 23 Opintojen hyväksi lukemisesta :
Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia.
Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksi lukemisesta tulee sitä erikseen pyydettäessä tehdä ennen mainittujen opintojen aloittamista.
Hankasalmen aikuislukion opiskelijoita palvelevia yhteistyömuotoja ovat erityisesti erilaiset virtuaali- ja etäopetusratkaisut: alueellinen tieto- ja viestintätekniikkaan perustuva yhteistyö.
Yhteistyötä tehdään Jyvässeudun lukioverkon ja ammatillisen koulutuksen sekä alueellisen virtuaalilukioverkon kanssa.
Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten lisäksi muidenkin toisen asteen koulutuksen järjestäjien antamat opinnot samoin kuin korkeakouluissa suoritetut opinnot kelpaavat osaksi lukio-opintoja. Muiden kuin edellä mainittujen koulutuksen järjestäjien tarjoamat opinnot kelpaavat lukio-opinnoiksi vain, jos ne selkeästi vastaavat jotakin lukion opetussuunnitelmassa kuvattua kurssia. Rehtori päättää opintojen hyväksi lukemisesta pakollisina, syventävinä tai soveltavina kursseina lukion opetussuunnitelman mukaisesti. Hyväksi lukemisesta on syytä sopia etukäteen.
Hankasalmen kansalaisopiston kanssa toteutetaan yhteisiä kursseja tarpeen mukaan.
Opintoihin voi sisältyä myös erilaisten yritysten, järjestöjen ja yhteisöjen kokonaan tai osittain antamaa koulutusta siten kuin lukion opetussuunnitelmassa tarkemmin yksilöidään. Yhteistyön onnistumisen edellytys on riittävän selkeä suunnittelu ja tehokas tiedottaminen. Lisäksi henkilöstöltä yhteistyö edellyttää riittäviä tiedollisia, taidollisia ja asenteellisia valmiuksia.
Opetusta suunnitellaan siten, että yhteistyöetuja haetaan Jyvässeudun eri alojen yrityksistä ja oppilaitoksista. Opiskelu on mahdollista myös alueellisessa virtuaalilukioverkossa.
6. OPISKELIJAN TUKITOIMET
6.1 Ohjauksen järjestäminen
Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea ja ohjata opiskelijaa itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen hänen suunnitellessaan omaa opinto-ohjelmaansa. Opinto-ohjauksen tavoitteena on opintojen aloittamiseen ja suorittamiseen sekä ylioppilastutkinnon suorittamiseen ja jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvien tietojen ja taitojen varmistaminen. Ohjauksella tuetaan myös opiskelumotivaatiota ohjaamalla opiskelijaa tunnistamaan opiskeluunsa liittyviä ongelmia ja etsimään niihin apua. Tehokas opinto-ohjaus tukee opiskelijoiden sitoutumista opiskeluun ja vähentää siten osaltaan opintojen keskeyttämistä. Opiskelijaa tuetaan opintojen alkaessa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa ja ohjauksen avulla opiskelija saa opintojen edetessä apua ja suunnitelmansa tarkentamiseen ja opintojen etenemisen seuraamiseen.
Opiskelijan tulee saada selkeä käsitys opintojen kokonaisvaatimuksista, jotta hän pystyy tekemään omista lähtökohdistaan ja tavoitteistaan käsin mahdollisimman tarkoituksenmukaisia valintoja.
Etäopetuksessa opinto-ohjauksen merkitys korostuu, koska opetusmenetelmä saattaa olla opiskelijoille ennalta tuntematon. Ohjauksen tehtävänä on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja etäopiskelijoiden hyvinvointia sekä ehkäistä opinnoista syrjäytymistä.
Valinnaisuuden lisääntyminen edellyttää tehokkaan opinto-ohjauksen järjestämistä. Aikuislukioiden opiskelijat, joiden aikaisemmista opinnoista saattaa olla hyvinkin pitkä aika, tarvitsevat opinto-ohjauksen lisäksi myös ohjausta uusiin opiskelumenetelmiin ja opiskelutekniikkaan.
Valtakunnallisessa aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa todetaan tavoitteena olevan opiskelijan elämänsuunnittelun ja -hallinnan taitojen kehittyminen.
Ohjauksen toteuttaminen
Päävastuu opinto-ohjauksen käytännön toteuttamisesta kuuluu opinto-ohjaajille. Opiskelijoita ohjaavat rehtori, kaikki opettajat ja koulusihteeri.
a)opinto-ohjaajan tehtävät
Opinto-ohjaaja huolehtii opiskelijoiden henkilökohtaisesta ohjauksesta, resurssien mukaan. Opinto-ohjaaja jakaa kouluun tulevaa opintoihin liittyvää materiaalia ja esittelee sitä opiskelijoille. Opinto-ohjaaja pitää yhteyttä työvoimaviranomaisiin, paikalliseen elinkeinoelämään ja lukion jälkeisiin oppilaitoksiin. Opinto-ohjaaja antaa opiskelijoille myös tietoa jatko-opinnoista.
b)rehtorin tehtävät
Rehtori vastaa opinto-ohjauksen koordinoinnista. Rehtorin päätöksellä hyväksytään muualla suoritetut opinnot osaksi lukio-opintoja . "Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia."( Lukiolaki 23§) Rehtori vastaa siitä, että aikuisopiskelijat saavat riittävästi informaatiota ylioppilaskirjoituksista ja niiden järjestelyistä.
Tutkintotavoitteisten opiskelijoiden opintojen etenemisen seurannasta vastaavat rehtori ja opinto-ohjaaja. Tällöin korostuvat erityisesti ylioppilaskirjoitusten osallistumisoikeuden seuranta ja lukion päättötodistukseen edellytysten täyttyminen säädetyssä ajassa.
d)opettajan tehtävät
Kunkin aineen opettaja on paras asiantuntija omassa oppiaineessaan ja sen opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Opettajan tehtävänä on ohjata opiskelijaa oppiaineen opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan.
e)koulusihteerin tehtävät
Koulusihteeri neuvoon kanslian aukioloaikoina opiskelijoita koulun käytännön toimintaan liittyvissä asioissa.
6.2 Opiskelun erityinen tuki
Kurssien kokeiden suorittamisessa otetaan opiskelijan tuen tarve huomioon. Tukiopetusta järjestetään resurssien mukaan.
6.3 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus
Hankasalmen aikuislukiossa noudatetaan valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita ja kyseisten ryhmien opetus suunnitellaan opiskelijan tarpeista ja tavoitteista lähtien. Erityisjärjestelyjä toteutetaan resurssien puitteissa.
7. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT
7.1 Opetuksen yleiset tavoitteet
Lukion opetus ja muu toiminta tulee järjestää valtioneuvoston asetuksessa (955/2002) määriteltyjen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden mukaan siten, että opiskelijalla on mahdollisuus laaja-alaisen yleissivistyksen hankkimiseen ja jäsentyneen maailmankuvan muodostamiseen. Opiskelijan tulee saada olennaista luontoa, ihmistä, yhteiskuntaa ja kulttuureja koskevaa eri tieteen- ja taiteenalojen tuottamaa tietoa.
Opiskelijassa tulee vahvistaa tarvetta ja halua elinikäiseen opiskeluun. Hänen opiskelu-, tiedonhankinta- ja -hallinta- ja ongelmanratkaisutaitojaan sekä oma-aloitteisuuttaan tulee kehittää. Huomiota tulee kiinnittää tieto- ja viestintätekniikan monipuolisiin käyttötaitoihin. Opiskelutaidoissa tulee korostaa taitoa toimia yhdessä toisten kanssa erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Yhteistyössä tarvittavina taitoina ja valmiuksina tulee edistää itsensä ilmaisemisen taitoja, myös toisella kotimaisella kielellä ja vierailla kielillä, valmiutta ottaa muut huomioon ja valmiutta muuttaa tarvittaessa
omia käsityksiään ja omaa toimintaansa. Yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintä-taitoja tulee kehittää yhteisöllisen opiskelun erilaisten muotojen avulla.
Opiskelijan tietoisuutta ihmisten toiminnan vaikutuksesta maailman tilaan tulee kehittää. Lukion tulee kehittää opiskelijan taitoa tunnistaa ja käsitellä yksilöllisiä ja yhteisöllisiä eettisiä kysymyksiä. Opiskelijan tulee saada tilaisuuksia pohtia erilaisia vaihtoehtoja, tehdä valintoja ja tiedostaa valintojen välittömiä ja välillisiä seurauksia. Lukion tulee pyrkiä siihen, että opiskelijalle kehittyy halu ja kyky toimia demokraattisessa yhteiskunnassa vastuullisesti huomioiden oma ja muiden hyvinvointi.
Opetuksen tulee lujittaa opiskelijan itsetuntoa ja auttaa häntä tunnistamaan persoonallinen erityislaatunsa. Opiskelijaa tulee rohkaista ilmaisemaan eri tavoin omia havaintojaan, tulkintojaan ja esteettisiä näkemyksiään. Lukio-opetuksen tulee kannustaa opiskelijoita taiteelliseen toimintaan, taide- ja kulttuurielämään osallistumiseen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävään elämäntapaan.
Lukio-opetuksen tulee antaa opiskelijalle valmiuksia suunnitella omaa tulevaisuuttaan, jatkokoulutustaan ja tulevaa ammattiaan. Opiskelijaa perehdytetään työ- ja elinkeinoelämään sekä yrittäjyyteen. Tavoitteena on, että lukion päätyttyä opiskelija pystyy kohtaamaan joustavasti muuttuvan maailman haasteet, tuntee vaikuttamisen keinoja ja hänellä on halua ja rohkeutta toimia. Hänen tulee saada edellytykset monipuoliseen ja täysipainoiseen elämään ihmisenä olemisen eri rooleissa.
Hankasalmen aikuislukiossa noudatetaan valtakunnallisia perusteita.
7.2 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet
Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat koulun toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. Niissä on kysymys koko elämäntapaa koskevista asioista.
Kaikkia aihekokonaisuuksia yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija osaa havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä, esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta, arvioida omaa elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta sekä tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta.
Kaikille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat
aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
kestävä kehitys ja hyvinvointi
kulttuuri-identiteetti ja monikulttuurisuus
teknologia ja yhteiskunta
viestintä- ja mediaosaaminen.
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
Aihekokonaisuuden tarkoituksena on kannustaa opiskelijoita aktiivisiksi, vastuuta kantaviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Se merkitsee osallistumista ja vaikuttamista yhteiskunnan eri alueilla poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan sekä kulttuurielämään ja edellyttää organisaatioiden tuntemusta, vaikuttamisen taitoja ja informaation etsimisen ja välittämisen hallintaa. Osaamiseen kuuluvat kriittisen ajattelun ja argumentoinnin taidot.
Kestävä kehitys ja hyvinvointi
Aihekokonaisuuden tarkoituksena on vahvistaa opiskelijoiden sitoutumista kestävän kehityksen edistämiseen sekä työhön hyvinvoinnin turvaamiseksi perheessä, lähiyhteisöissä ja yhteiskunnassa.
Ongelmatilanteissa toimimisen taidot, terveen elämän ja elintapojen taidot korostuvat. Tiivis yhteistyö koulun ja muiden julkisyhteisöjen välillä on tärkeää.
Kulttuuri-identiteetti ja monikulttuurisuus
Aihekokonaisuuden tarkoituksena on lisätä opiskelijoiden kulttuurien tuntemusta, joka luo perustan kulttuurien välisen toiminnan sosiaalisille ja empaattisille taidoille ja mahdollisuuden menestyä kansainvälisessä yhteistyössä.
Teknologia ja yhteiskunta
Aihekokonaisuuden tulee ohjata opiskelija pohtimaan teknologian kehittämistä suhteessa yhteiskunnallisiin muutoksiin historiallisista, ajankohtaisista ja tulevaisuuden näkökulmista. Opiskelijaa kannustetaan ottamaan kantaa teknologian kehittämiseen sekä osallistumaan yksilönä ja kansalaisyhteiskunnan jäsenenä sitä koskevaan päätöksentekoon.
Viestintä- ja mediaosaaminen
Mediaosaaminen on sekä taitojen että tietojen oppimista. Media on sekä opiskelun kohde että väline. Mediakasvatus on verbaalisten, visuaalisten, auditiivisten, teknisten ja yhteiskunnallisten taitojen sekä opiskelutaitojen kehittämistä. Se edellyttää oppiaineiden välistä yhteistyötä ja yhteistyötä eri viestintävälineiden kanssa sekä oppimista aidoissa toimintaympäristöissä. Opetuksen sisältöjä ovat sekä perinteinen että tietokonepohjainen, vuorovaikutteinen uusmedia.
Mediaosaamisessa korostuvat monivälineisyys ja visuaalisuus.
Aihekokonaisuudet otetaan huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa oppiaineeseen luontuvalla tavalla sekä lukion toimintakulttuurissa. Aihekokonaisuuksien pääasiat sisältyvät perusteiden ainekohtaisiin osiin. Aihekokonaisuuksia täydennetään, ajankohtaistetaan ja konkretisoidaan paikallisessa opetussuunnitelmassa.
7.3. Keskeiset sisällöt ja tavoitteet oppiaineittain
7.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus
Opetuksen tavoitteet
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija
· syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä
· syventää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen
· oppii käyttämään kieltä entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puheessa että kirjoituksessa
· oppii analysoimaan tekstin ja kontekstin suhdetta
· syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista
· oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota, sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen
· syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa
· hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden
· osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä; osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppiaineen opiskelussa
· nauttii kulttuurista ja arvostaa sen monipuolisuutta.
Arviointi
Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti oppiaineen eri alueisiin. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja mahdolliset suulliset tuotokset sekä aktiivisuus. Henkilökohtainen tavoitteenasettelu ja palaute sekä toisilta opiskelijoilta että opettajalta ovat opiskelijan puheviestinnän ja kirjoittamisen taitojen kehittymisessä tärkeää. Opetuksessa tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, joiden avulla hän voi rakentaa myönteistä ja samalla realistista käsitystä itsestään puhujana, lukijana ja kirjoittajana.
Pakolliset kurssit
Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla syvennetään kirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetään lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekä luetaan runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta.
1. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI1)
Opiskelija harjaantuu erittelemään asiatekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· osaa arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, tyyliä ja muotoa sekä oppii erittelemään tekstiä temporaalisista, kausaalisista, kontrastiivisista ja muista merkityssuhteista koostuvana kokonaisuutena, oppii tekstien erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä ja pystyy soveltamaan sitä myös tuottaessaan itse tekstiä
· tottuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvion pohjalta
· oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä sekä kykenee välittämään sanomansa kuuntelijoille tai lukijoille tavoitteittensa mukaisesti
· oppii tiedonhankintastrategioita, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekä löytää käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensä pohjaksi.
Keskeiset sisällöt
· tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sanavalinnat, kielen kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta
· informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen ja arviointi
· kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja siihen viittaaminen ja sen hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kieliasun hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta
2. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI2)
Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· oppii ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta
· syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä
· kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana erilaisia lukija- ja tulkintalähtökohtia sekä tarpeellisia kirjallisuustieteellisiä käsitteitä käyttäen ja tulkitsee tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti
· oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti
· harjaantuu käyttämään kurssilla havainnoituja kielen keinoja tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan.
Keskeiset sisällöt
· kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa tulkinnan kannalta perusteltua käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen
· proosa kirjallisuudenlajina: kerrontateknisiä keinoja, esimerkiksi kertoja, näkökulma, aihe, henkilö, aika, miljöö, teema, motiivi
· lyriikka kirjallisuudenlajina: käsitteinä esimerkiksi runon puhuja, säe, säkeistö, rytmi, mitallisuus, toisto, kielen kuvallisuus
· draama kirjallisuudenlajina
· novellien, runojen ja draaman erittelyä
· kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä
3. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI3)
Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan erilaisia argumentatiivisia tekstejä.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· syventää medialukutaitoaan, jolloin hän pystyy analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisia mediatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä kriittisesti arvioimaan median välittämää informaatiota ja vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntaan
· osaa niin kirjoittajana kuin puhujanakin perustella monipuolisesti näkemyksiään sekä arvioida vaikuttamispyrkimyksiä ja tekstin luotettavuutta
· osaa tarkastella kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta
· oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja myös eettisistä lähtökohdista.
Keskeiset sisällöt
· suora ja epäsuora vaikuttaminen: esimerkiksi suostuttelu, ohjailu, manipulointi; mainonta, propaganda; ironia, satiiri, parodia
· vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja, graafisia ja sähköisiä tekstejä: mielipide, kolumni, pakina, arvostelu, pääkirjoitus, kommentti, mainos
· argumentointitavat ja retoriset keinot
· kantaa ottavia puheenvuoroja, keskusteluja ja väittelyitä
· tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia tekstejä
· tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja mediakritiikki
· viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikka
4. Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI4)
Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· oppii tarkastelemaan niin fiktiivisiä tekstejä kuin asiatekstejäkin niiden kulttuurikontekstissa ja suhteessa muihin teksteihin
· oppii erittelemään tyylin elementtejä ja niiden vaikutusta tekstin kokonaisuuteen
· pystyy itsenäiseen kirjoitusprosessiin aiheen ja näkökulman valinnasta, aineiston koonnista ja järjestelystä tekstin muokkaamisen ja tyylin hionnan kautta oman pohdiskelevan tekstin laadintaan
· kehittää omaa ilmaisutapaansa ja kirjallista tyyliään.
Keskeiset sisällöt
· eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisesti kulttuurisen kontekstin näkökulmasta
· tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekä oman aikansa että nykyajan kontekstissa
· tyylin aineksien, kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja lauserakenteen vaikutus tekstiin
· oppiaineen sisältöihin liittyvästä aiheesta, itse valitusta näkökulmasta laadittu pohdiskeleva teksti
· oman tyylin hiontaa ja huoltoa
5. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI5)
Opiskelija muodostaa kokonaiskuvan suomen kielen, suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· oppii tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita ja ymmärtää eurooppalaisten kieli- ja kulttuurikontaktien vaikutuksen suomalaisen kulttuurin muotoutumiseen ja jatkuvaan muutokseen
· arvostaa nyky-Suomen monikulttuurisuutta ja -kielisyyttä ja ymmärtää äidinkielen merkityksen jokaiselle ihmiselle
· tuntee suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja sekä osaa arvioida niiden merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta, kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rakentajana.
Keskeiset sisällöt
· teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa: kansanrunoudesta kirjallisuuteen, kirjoitetusta kulttuurista nykyviestintään
· suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen kansainvälisessä ympäristössä; kielenohjailun periaatteet opiskelijan kielenkäytön näkökulmasta
· kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa
· suomalaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissaan, keskeisiä teoksia ja teemoja
· kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista
Syventävät kurssit
6. Tekstitaitojen syventäminen (ÄI6)
Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä
· varmentaa taitoaan kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä.
Keskeiset sisällöt
Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita:
· tekstityypit ja tekstilajit
· tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet
· tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely
· kielenhuoltoa
7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7)
Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja puhekulttuurista
· kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja ryhmäviestintätaitojaan
· tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä.
Keskeiset sisällöt
· vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet
· kielellinen ja nonverbaalinen viestintä
· esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat
· esiintymisjännityksen lieventäminen
· esiintymis- ja ryhmäviestintätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa
· puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria
8. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI8)
Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää ja arvioida viestintäympäristöään sekä omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· syventää tekstikäsitystään
· oppii tarkastelemaan monenlaisia tekstejä entistä tietoisempana tulkintaansa ohjaavista seikoista
· ymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena ja tarkastelee sen piirteitä tavoitteen sekä viestintätilanteen ja -välineen kannalta
· oppii tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistä tietoisemmin
· tottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua
· syventää tietojaan ryhmäviestinnästä: hän kehittää ja oppii arvioimaan omia osallistumistapojaan ryhmän vuorovaikutuksen ja ilmapiirin sekä ryhmätyön tai keskustelun tuloksellisuuden kannalta.
Keskeiset sisällöt
· tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja tekstityyppi
· viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin
· tekstikäsityksen syventäminen, esimerkiksi puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit, sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit sekä julkiset ja yksityiset tekstit
· erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua: ymmärrettävyys, havainnollisuus ja eheys
· tekstien referointi ja kommentointi
· omien viestintätietojen, -taitojen, -asenteiden ja -motivaation arviointi lukio-opiskelun näkökulmasta
· vuorovaikutustaidot ryhmässä
9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9)
Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia kielen, kirjallisuuden ja viestinnän teemoja
· oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia tekstejä eettisin ja esteettisin perustein ja näkemään niiden merkityksen osana yhteiskunnallista keskustelua
· löytää nykykirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun
· osoittaa kypsyyttä oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä.
Keskeiset sisällöt
· nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä
· suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja ajankohtaisista kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista
· mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua
· osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön
7.3.2. Ruotsin kieli
Opetuksen tavoitteet
Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite 1) tasot seuraavasti:
Oppimäärä Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen
A-oppimäärä B2.1 B1.2 B2.1 B1.2
B1-oppimäärä B1.2 B1.1 B1.2 B1.1
Tavoitteena on myös, että aikuisopiskelija
· osaa viestiä ruotsin kielelle ja sen kulttuurialueelle ominaisella tavalla
· osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin
· tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana
· osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin.
Arviointi
Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti.
Kurssit
Kurssien aiheita käsitellään oman kulttuurin sekä suomenruotsalaisen ja pohjoismaisen kulttuurialueen kannalta, niin että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin. Aiheiden käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuudet. Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita aikuisopiskelijoiden elämänkokemuksen, työelämän ja harrastuneisuuden ja toisaalta ajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi.
Opiskelijoilla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Rakenteiden ja sanaston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen kiinnitetään huomiota kaikilla kursseilla kummankin oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Huomiota kiinnitetään äidinkielisen ja ruotsinkielisen viestinnän eroihin ja eroja selittäviin kulttuurisiin tekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muu autenttinen materiaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi tulee opiskelijoita ohjata tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksien kulttuurisidonnaisuus.
Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla aikuisen oppimiseen liittyvät erityispiirteet huomioiden. Heitä ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina. Heitä ohjataan käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän oman kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta.
Perusopetuksessa alkanut A-oppimäärä
Pakolliset kurssit
1. Arkielämää Pohjoismaissa (RUA1)
Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.
2. Ihmiset ympärillämme (RUA2)
Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti sekä vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiireinä ovat ihmissuhteet, erilaisuus ja ihmisen hyvinvointiin liittyvät asiat. Kurssilla vertaillaan elämää ennen ja nyt. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.
3. Suomi – osa Pohjolaa ja Eurooppaa (RUA3)
Aihepiireinä ovat Suomen ja suomenruotsalaisen kansanosan ja sen kulttuurin esittely eri näkökulmista ja olojemme vertailu muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan, Suomi monikulttuurisena maana sekä maamme kaksikielisyys. Aihekokonaisuuksista korostuu erityisesti ”kulttuuri-identiteetti ja monikulttuurisuus”. Kirjallista tuottamista harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.
4. Elinympäristömme (RUA4)
Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativahkon tekstiaineksen avulla. Aihepiireinä ovat luonto, ympäristö, tekniikka ja viestintä. Aihekokonaisuudet ”kestävä kehitys ja hyvinvointi”, ”viestintä- ja mediaosaaminen” ja ”teknologia ja yhteiskunta” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita.
5. Opiskelu ja työ (RUA5)
Aihepiireinä ovat työ, elinkeinot, opiskelu ja palvelutilanteet yhteiskunnassamme. Kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuuksista kurssilla korostuu ”aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys”.
6. Kulttuuri ja sen tekijöitä (RUA6)
Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuri-identiteetti ja monikulttuurisuus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen.
Syventävät kurssit
Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti.
7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUA7)
Aihealueita ovat yhteiskunta, politiikka ja aktiivinen kansalaisuus sekä yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet.
8. Tiede, talous ja tekniikka (RUA8)
Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativan kieliaineksen avulla lähtökohtana esimerkiksi eri tieteenalat, tekniikan saavutukset ja yrityselämä. Eri aihekokonaisuudet tarjoavat näkökulmia ja lähestymistapoja aiheiden käsittelyyn.
Perusopetuksessa alkanut B1-oppimäärä
Pakolliset kurssit
1. Opiskelu ja vapaa-aika (RUB1)
Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat opiskelu ja harrastukset. Kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.
2. Arkielämää Pohjoismaissa (RUB2)
Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnän harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla jatketaan jokapäiväisen elämän, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden ja vapaa-ajan tarkastelua. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.
3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB3)
Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Aihekokonaisuus ”kulttuuri-identiteetti ja monikulttuurisuus” tarjoaa mahdollisuuksia käsitellä kurssin aiheita. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita.
4. Elämää yhdessä ja erikseen (RUB4)
Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt.
5. Elinympäristömme (RUB5)
Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Aihekokonaisuudet ”kestävä kehitys ja hyvinvointi”, ”teknologia ja yhteiskunta” sekä ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.
Syventävät kurssit
Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti.
6. Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä (RUB6)
Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuri-identiteetti ja monikulttuurisuus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat erilaisia näkökulmia kurssin aiheista. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen.
7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB7)
Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla.
7.3.4. Vieraat kielet
Opetuksen tavoitteet
Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite 1) tasot seuraavasti:
Kieli ja oppimäärä Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen
Englanti A B2.1 B2.1 B2.1 B2.1
Muut kielet A B1.1 - B1.2 B1.1 B1.2 B1.1 - B1.2
Englanti B1 B1.2 B1.2 B1.2 B1.2
Englanti B2 B1.1 B1.1 B1.1 B1.1
Muut kielet B2 A2.2 A2.1 - A2.2 A2.2 - B1.1 A2.1 - A2.2
Englanti B3 B1.1 A2.2 B1.1 B1.1
Muut kielet B3 A2.1 - A2.2 A2.1 A2.1 - A2.2 A1.3 – A2.1
Tavoitteena on myös, että aikuisopiskelija
· osaa viestiä kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisella tavalla
· osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin
· tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana
· osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin.
Arviointi
Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti.
Kurssit
Aiheita käsitellään oman maan, opiskeltavan kielen kulttuurialueen ja kielestä ja aiheesta riippuen myös laajemmasta näkökulmasta, niin että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin sekä tilaisuus monipuolisesti hyödyntää aikuisen ihmisen kokemusmaailmaa opiskeltavan aineksen omaksumisessa. Aiheiden käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuudet. Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita opiskelijoiden harrastuneisuuden, aikuisen vaihtelevien elämäntilanteiden ja toisaalta ajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi.
Opiskelijoilla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. B2- ja B3-oppimäärissä keskitytään keskeiseen sanastoon ja lauseen muodostukseen ja viestinnän kannalta kullekin kielelle ominaiseen keskeiseen kielioppiin. Perusopetuksessa alkaneissa A- ja B1-oppimäärissä kiinnitetään kaikilla kursseilla huomiota opiskeltavan kielen rakenteiden ja sanaston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen kummankin oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Vaativimpia viestinnän muotoja harjoitetaan A-oppimäärän kursseilla. Huomiota kiinnitetään äidinkielen ja opiskeltavan kielen viestinnän eroihin ja eroja selittäviin kulttuurisiin tekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muu autenttinen materiaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi tulee opiskelijoita ohjata tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksien kulttuurisidonnaisuus.
Aikuisopiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitä ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina. Heitä ohjataan käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän oman kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta.
Vieraista kielistä käytetään seuraavia koodeja:
EN = englannin kieli
LA = latinan kieli
RA = ranskan kieli
SM = saamen kieli
SA = saksan kieli
VE = venäjän kieli
IA = italian kieli
EA = espanjan kieli
PO = portugalin kieli
KX = muu kieli
Vieraiden kielten kurssikoodit muodostuvat kielten kirjaintunnusten, oppimäärien tasotunnusten ja kurssinumeroiden mukaan. Esimerkiksi RAB32 tarkoittaa ranskan kielen B3-oppimäärän kurssia numero 2 lukiokoulutuksessa.
Perusopetuksessa alkanut A-oppimäärä
Pakolliset kurssit
1. Minä ja muut
Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin. Kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.
2. Viestintä ja vapaa-aika
Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Aihekokonaisuus ”viestintä- ja mediaosaaminen” korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.
3. Opiskelu ja työ
Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuus ”aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn.
4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma
Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. ”Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys” -aihekokonaisuus tarjoaa näkökulmia käsitellä kurssin aiheita. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.
5. Kulttuuri
Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuri-identiteetti ja monikulttuurisuus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen.
6. Tiede, talous ja tekniikka
Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aihekokonaisuus ”teknologia ja yhteiskunta” korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.
Syventävät kurssit
Syventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen.
7. Luonto ja kestävä kehitys
Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä.
8. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen
Aihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet.
Perusopetuksessa alkanut B2- ja lukiossa alkava B3-oppimäärä
Valinnaisen B2-kielen opinnot perusopetuksessa alkaneet opiskelijat voivat jatkaa opintojaan lukiossa kurssista 3.
Syventävät kurssit
1. Hyvää päivää, hauska tutustua
Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää.
2. Näin asiat hoituvat
Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä erilaisia palveluita kuten pankki, posti, lääkäri, liikenne, majoitus- ja ateriointipalvelut. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.
3. Vapaa-aika ja harrastukset
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.
4. Meillä ja muualla
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla.
5. Ennen ja nyt
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.
6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat
Kurssin aihepiirit liittyvät opiskeluun ja työelämään sekä tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.
7. Kulttuuri
Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva ja teatteri. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.
8. Yhteinen maapallomme
Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.
7.3.5. Matematiikka
Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota aikuisopiskelijalle mahdollisuudet perehtyä matemaattisen ajattelun malleihin sekä matematiikan perusideoihin ja rakenteisiin; opettaa käyttämään puhuttua ja kirjoitettua matematiikan kieltä sekä kehittää laskemisen ja ongelmien ratkaisemisen taitoja.
Matematiikan opetustilanteet järjestetään siten, että ne herättävät opiskelijan tekemään havaintojensa pohjalta kysymyksiä, oletuksia ja päätelmiä sekä perustelemaan niitä. Erityisesti opiskelijaa ohjataan hahmottamaan matemaattisten käsitteiden merkityksiä ja tunnistamaan, kuinka ne liittyvät laajempiin kokonaisuuksiin. Opiskelijaa myös kannustetaan kehittämään luovia ratkaisuja matemaattisiin ongelmiin. Opetuksessa tutkitaan matematiikan ja arkielämän välisiä yhteyksiä ja kehitetään opiskelijan tiedonhankintaprosesseja.
Arviointi
Matematiikan opetuksessa arvioinnin tulee kehittää opiskelijan kykyä esittää ratkaisuja, tukea aikuisopiskelijaa matemaattisten käsitteiden muodostamisprosessissa ja arvioida kirjallista esitystä sekä opettaa opiskelijalle oman työnsä arvioimista.
Osaamisen arvioinnissa kiinnitetään huomio laskutaitoon, menetelmien valintaan ja päätelmien täsmälliseen ja johdonmukaiseen perustelemiseen.
Oppimäärän vaihtaminen
Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen suositellaan hyväksi lukemisessa seuraavia vastaavuuksia. MAA1→MAB1, MAA3→MAB2, MAA6→MAB5, MAA7→MAB4 ja MAA8→MAB3. Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä myös lisänäyttöjä, etenkin kurssin arvosanaa uudelleen arvioitaessa.
Matematiikan pitkä oppimäärä
Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa aikuisopiskelijalle mahdollisuus hankkia sellaiset matemaattiset valmiudet, joita tarvitaan ammatillisissa opinnoissa ja korkeakouluopinnoissa erityisesti matemaattis-luonnontieteellisillä ja teknisillä aloilla. Pitkän matematiikan opinnoissa opiskelijalla on tilaisuus omaksua käyttökelpoisia matemaattisia käsitteitä ja menetelmiä sekä oppia ymmärtämään matemaattisen tiedon luonnetta. Opetus pyrkii myös antamaan opiskelijalle selkeän käsityksen matematiikan merkityksestä yhteiskunnan kehityksessä sekä sen soveltamismahdollisuuksista arkielämässä, tieteessä ja tekniikassa.
Opetuksen tavoitteet
Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija
· tottuu pitkäjänteiseen työskentelyyn ja oppii sitä kautta luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa
· rohkaistuu kokeilevaan ja tutkivaan toimintaan, ratkaisujen keksimiseen sekä niiden kriittiseen arviointiin
· pystyy seuraamaan matemaattisen tiedon esittämistä, lukemaan ja tuottamaan matemaattista tekstiä, keskustelemaan matematiikasta ja oppii arvostamaan esityksen täsmällisyyttä ja perustelujen selkeyttä
· oppii näkemään matemaattisen tiedon loogisena rakenteena
· kehittää lausekkeiden käsittely-, päättely- ja ongelmanratkaisutaitojaan
· harjaantuu käsittelemään tietoa matematiikalle ominaisella tavalla, tottuu tekemään otaksumia, tutkimaan niiden oikeellisuutta ja laatimaan perusteluja sekä arvioimaan perustelujen pätevyyttä ja tulosten yleistettävyyttä
· harjaantuu mallintamaan käytännön ongelmatilanteita ja hyödyntämään erilaisia ratkaisustrategioita
· osaa käyttää tarkoituksenmukaisia matemaattisia menetelmiä, teknisiä apuvälineitä ja tietolähteitä.
1. Funktiot ja yhtälöt (MAA1)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· vahvistaa yhtälön ratkaisemisen ja prosenttilaskennan taitojaan
· syventää verrannollisuuden, neliöjuuren ja potenssin käsitteiden ymmärtämistään
· tottuu käyttämään neliöjuuren ja potenssin laskusääntöjä
· syventää funktiokäsitteen ymmärtämistään tutkimalla potenssi- ja eksponenttifunktioita
· oppii ratkaisemaan potenssiyhtälöitä.
Keskeiset sisällöt
· potenssifunktio
· potenssiyhtälön ratkaiseminen
· juuret ja murtopotenssi
· eksponenttifunktio
2. Polynomifunktiot (MAA2)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· harjaantuu käsittelemään polynomifunktioita
· oppii ratkaisemaan toisen asteen polynomiyhtälöitä ja tutkimaan ratkaisujen lukumäärää
· oppii ratkaisemaan korkeamman asteen polynomiyhtälöitä, jotka voidaan ratkaista ilman polynomien jakolaskua
· oppii ratkaisemaan yksinkertaisia polynomiepäyhtälöitä.
Keskeiset sisällöt
· polynomien tulo ja binomikaavat
· polynomifunktio
· toisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöitä
· toisen asteen yhtälön juurten lukumäärän tutkiminen
· toisen asteen polynomin jakaminen tekijöihin
· polynomiepäyhtälön ratkaiseminen
3. Geometria (MAA3)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· harjaantuu hahmottamaan ja kuvaamaan tilaa sekä muotoa koskevaa tietoa sekä kaksi- että kolmiulotteisissa tilanteissa
· harjaantuu muotoilemaan, perustelemaan ja käyttämään geometrista tietoa käsitteleviä lauseita
· ratkaisee geometrisia ongelmia käyttäen hyväksi kuvioiden ja kappaleiden ominaisuuksia, yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lausetta sekä suora- ja vinokulmaisen kolmion trigonometriaa.
Keskeiset sisällöt
· kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus
· sini- ja kosinilause
· ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria
· kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen
4. Analyyttinen geometria (MAA4)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· ymmärtää, kuinka analyyttinen geometria luo yhteyksiä geometristen ja algebrallisten käsitteiden välille
· ymmärtää pistejoukon yhtälön käsitteen ja oppii tutkimaan yhtälöiden avulla pisteitä, suoria, ympyröitä ja paraabeleja
· syventää itseisarvokäsitteen ymmärtämystään ja oppii ratkaisemaan sellaisia itseisarvoyhtälöitä ja vastaavia epäyhtälöitä, jotka ovat tyyppiä f(x) | = a tai | f(x) | = | g(x)
· vahvistaa yhtälöryhmän ratkaisemisen taitojaan.
Keskeiset sisällöt
· pistejoukon yhtälö
· suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt
· itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen
· yhtälöryhmän ratkaiseminen
· pisteen etäisyys suorasta
5. Vektorit (MAA5)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· ymmärtää vektorikäsitteen ja perehtyy vektorilaskennan perusteisiin
· oppii tutkimaan kuvioiden ominaisuuksia vektoreiden avulla
· tutkii kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteitä, etäisyyksiä ja kulmia vektoreiden avulla.
Keskeiset sisällöt
· vektoreiden perusominaisuudet
· vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla
· koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo
· suorat ja tasot avaruudessa
6. Todennäköisyys ja tilastot (MAA6)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· oppii havainnollistamaan diskreettejä ja jatkuvia tilastollisia jakaumia sekä määrittämään ja tulkitsemaan jakaumien tunnuslukuja
· perehtyy kombinatorisiin menetelmiin
· perehtyy todennäköisyyden käsitteeseen ja todennäköisyyksien laskusääntöihin
· ymmärtää diskreetin todennäköisyysjakauman käsitteen ja oppii määrittämään jakauman odotusarvon ja soveltamaan sitä
· perehtyy jatkuvan todennäköisyysjakauman käsitteeseen ja oppii soveltamaan normaalijakaumaa.
Keskeiset sisällöt
· diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma
· jakauman tunnusluvut
· klassinen ja tilastollinen todennäköisyys
· kombinatoriikka
· todennäköisyyksien laskusäännöt
· diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma
· diskreetin jakauman odotusarvo
· normaalijakauma
7. Derivaatta (MAA7)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· osaa määrittää rationaalifunktion nollakohdat ja ratkaista yksinkertaisia rationaaliepäyhtälöitä
· omaksuu havainnollisen käsityksen funktion raja-arvosta, jatkuvuudesta ja derivaatasta
· määrittää yksinkertaisten funktioiden derivaatat
· osaa tutkia derivaatan avulla polynomifunktion kulkua ja määrittää sen ääriarvot
· osaa määrittää rationaalifunktion suurimman ja pienimmän arvon sovellusongelmien yhteydessä.
Keskeiset sisällöt
· rationaaliyhtälö ja epäyhtälö
· funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta
· polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen
· polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen
8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· tuntee juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden ominaisuudet ja osaa ratkaista niihin liittyviä yhtälöitä
· tutkii juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioita derivaatan avulla
· oppii yhdistetyn funktion derivoimisen
· tutkii aidosti monotonisten funktioiden käänteisfunktioita.
Keskeiset sisällöt
· juurifunktiot ja -yhtälöt
· eksponenttifunktiot ja -yhtälöt
· logaritmifunktiot ja -yhtälöt
· yhdistetyn funktion derivaatta
· käänteisfunktio
· juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat
9. Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MAA9)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· oppii tutkimaan trigonometrisia funktioita yksikköympyrän symmetrioiden avulla
· oppii ratkaisemaan sellaisia trigonometrisia yhtälöitä, jotka ovat tyyppiä sin f(x) = a tai sin f(x) = sin g(x)
· osaa trigonometristen funktioiden yhteydet sin2x + cos2x = 1 ja tan x = sin x / cos x
· tutkii trigonometrisia funktioita derivaatan avulla
· ymmärtää lukujonon käsitteen
· oppii määrittelemään lukujonoja palautuskaavojen avulla
· osaa ratkaista käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja niistä muodostettujen summien avulla.
Keskeiset sisällöt
· suunnattu kulma ja radiaani
· trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen
· trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen
· trigonometristen funktioiden derivaatat
· lukujono
· rekursiivinen lukujono
· aritmeettinen jono ja summa
· geometrinen jono ja summa
10. Integraalilaskenta (MAA10)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· ymmärtää integraalifunktion käsitteen ja oppii määrittämään alkeisfunktioiden integraalifunktioita
· ymmärtää määrätyn integraalin käsitteen ja sen yhteyden pinta-alaan
· oppii määrittämään pinta-aloja ja tilavuuksia määrätyn integraalin avulla
· perehtyy integraalilaskennan sovelluksiin.
Keskeiset sisällöt
· integraalifunktio
· alkeisfunktioiden integraalifunktiot
· määrätty integraali
· pinta-alan ja tilavuuden laskeminen
Syventävät kurssit
11. Lukuteoria ja logiikka (MAA11)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· oppii formalisoimaan väitelauseita ja tutkimaan niiden totuusarvoja totuustaulujen avulla
· ymmärtää avoimen lauseen käsitteen ja oppii käyttämään kvanttoreita
· oppii todistusperiaatteita ja harjoittelee todistamista
· oppii lukuteorian peruskäsitteet ja perehtyy alkulukujen ominaisuuksiin
· osaa tutkia kokonaislukujen jaollisuutta jakoyhtälön ja kokonaislukujen kongruenssin avulla
· osaa määrittää kokonaislukujen suurimman yhteisen tekijän Eukleideen algoritmilla.
Keskeiset sisällöt
· lauseen formalisoiminen
· lauseen totuusarvot
· avoin lause
· kvanttorit
· suora, käänteinen ja ristiriitatodistus
· kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö
· Eukleideen algoritmi
· alkuluvut
· aritmetiikan peruslause
· kokonaislukujen kongruenssi
12. Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAA12)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· oppii ymmärtämään absoluuttisen ja suhteellisen virheen käsitteet ja niiden avulla likiarvolaskujen tarkkuutta koskevat säännöt peruslaskutoimitusten tapauksessa
· ymmärtää iteroinnin käsitteen ja oppii ratkaisemaan yhtälöitä numeerisesti
· oppii tutkimaan polynomien jaollisuutta ja määrittämään polynomin tekijät
· oppii algoritmista ajattelua
· harjaantuu käyttämään nykyaikaisia matemaattisia välineitä
· oppii määrittämään numeerisesti muutosnopeutta ja pinta-alaa.
Keskeiset sisällöt
· absoluuttinen ja suhteellinen virhe
· Newtonin menetelmä ja iterointi
· polynomien jakoalgoritmi
· polynomien jakoyhtälö
· muutosnopeus ja pinta-ala
13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· syventää differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteiden tuntemustaan
· täydentää integraalilaskennan taitojaan ja soveltaa niitä muun muassa jatkuvien todennäköisyysjakaumien tutkimiseen
· tutkii lukujonon raja-arvoa, sarjoja ja niiden summia.
Keskeiset sisällöt
· funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen
· jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia
· funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä
· epäoleelliset integraalit
Matematiikan lyhyt oppimäärä
Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tehtävänä on tarjota valmiuksia hankkia, käsitellä ja ymmärtää matemaattista tietoa ja käyttää matematiikkaa elämän eri tilanteissa ja jatko-opinnoissa.
Opetuksen tavoitteet
Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija
· osaa käyttää matematiikkaa jokapäiväisen elämän ja yhteiskunnallisen toiminnan apuvälineenä
· saa myönteisiä oppimiskokemuksia matematiikan parissa työskennellessään ja oppii luottamaan omiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa, rohkaistuu kokeilevaan, tutkivaan ja keksivään oppimiseen
· hankkii sellaisia matemaattisia tietoja, taitoja ja valmiuksia, jotka antavat riittävän pohjan jatko-opinnoille
· sisäistää matematiikan merkityksen välineenä, jolla ilmiöitä voidaan kuvata, selittää ja mallintaa ja jota voidaan käyttää johtopäätösten tekemisessä
· saa käsityksen matemaattisen tiedon luonteesta ja sen loogisesta rakenteesta
· harjaantuu vastaanottamaan ja analysoimaan viestimien matemaattisessa muodossa tarjoamaa informaatioita ja arvioimaan sen luotettavuutta
· tutustuu matematiikan merkitykseen kulttuurin kehityksessä
· oppii käyttämään kuvioita, kaavioita ja malleja ajattelun apuna.
Pakolliset kurssit
1. Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· harjaantuu käyttämään matematiikkaa jokapäiväisen elämän ongelmien ratkaisemisessa ja oppii luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä
· ymmärtää lineaarisen riippuvuuden, verrannollisuuden ja toisen asteen polynomifunktion käsitteet
· vahvistaa yhtälöiden ratkaisemisen taitojaan ja oppii ratkaisemaan toisen asteen yhtälöitä.
Keskeiset sisällöt
· suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus
· ongelmien muotoileminen yhtälöiksi
· yhtälöiden graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen
· ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen
· toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen
2. Geometria (MAB2)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· harjaantuu tekemään havaintoja ja päätelmiä kuvioiden ja kappaleiden geometrisista ominaisuuksista
· vahvistaa tasokuvioiden ja kolmiulotteisten kappaleiden kuvien piirtämisen taitojaan
· osaa ratkaista käytännön ongelmia geometriaa hyväksi käyttäen.
Keskeiset sisällöt
· kuvioiden yhdenmuotoisuus
· suorakulmaisen kolmion trigonometria
· Pythagoraan lause
· kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen
· geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa
3. Matemaattisia malleja I (MAB3)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· näkee reaalimaailman ilmiöissä säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia ja kuvaa niitä matemaattisilla malleilla
· tottuu arvioimaan mallien hyvyyttä ja käyttökelpoisuutta.
Keskeiset sisällöt
· lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen
· potenssiyhtälön ratkaiseminen
· eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla
4. Matemaattinen analyysi (MAB4)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· tutkii funktion muutosnopeutta graafisin ja numeerisin menetelmin
· ymmärtää derivaatan käsitteen muutosnopeuden mittana
· osaa tutkia polynomifunktion kulkua derivaatan avulla
· oppii sovellusten yhteydessä määrittämään polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon.
Keskeiset sisällöt
· polynomifunktion derivaatta
· polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen
· polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen
· graafisia ja numeerisia menetelmiä
5. Tilastot ja todennäköisyys (MAB5)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· harjaantuu käsittelemään ja tulkitsemaan tilastollisia aineistoja
· tutustuu laskinten ja tietokoneiden käyttöön tilastotehtävissä
· perehtyy todennäköisyyslaskennan perusteisiin.
Keskeiset sisällöt
· jatkuvien ja diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen
· normaalijakauma ja jakauman normittaminen
· kombinatoriikkaa
· todennäköisyyden käsite
· todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyttöä
6. Matemaattisia malleja II (MAB6)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· varmentaa ja täydentää yhtälöiden ratkaisutaitojaan
· osaa ratkaista käytännön tilanteisiin liittyviä lineaarisia optimointitehtäviä
· ymmärtää lukujonon käsitteen
· ratkaisee käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja summan avulla.
Keskeiset sisällöt
· kahden muuttujan lineaariset yhtälöt
· lineaarisen yhtälöparin ratkaiseminen
· kahden muuttujan epäyhtälön graafinen ratkaiseminen
· lineaarinen optimointi
· lukujono
· aritmeettinen ja geometrinen jono ja summa
Syventävät kurssit
7. Talousmatematiikka (MAB7)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· oppii ymmärtämään talouselämässä käytettyjä käsitteitä
· saa matemaattisia valmiuksia oman taloutensa suunnitteluun
· saa laskennallisen pohjan yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun
· soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn.
Keskeiset sisällöt
· indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia
· taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla
8. Matemaattisia malleja III (MAB8)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· laajentaa käsitystään teknologisoituvassa yhteiskunnassa tarvittavasta matematiikasta
· saa apuneuvoja jaksollisten ilmiöiden matemaattiseen käsittelyyn.
Keskeiset sisällöt
· trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla
· radiaani
· tyyppiä f(x) = a olevien trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen
· muotoa f(x) = A sin (bx) olevien funktioiden kuvaajat jaksollisten ilmiöiden mallintajina
· vektorin käsite ja vektoreiden peruslaskutoimitusten periaatteet
· koordinaatiston vektoreiden komponenttiesitys ja skalaaritulo
· kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteiden ja kulmien tutkiminen vektoreiden avulla
Opetuksen tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää toimivan eliömaailman rakenteen ja kehityksen, ihmisen osaksi eliömaailmaa sekä ihmisen toiminnan merkityksen ympäristössä. Opetuksessa tutkitaan elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Lukion biologian tulee myös luoda perusta ymmärtää biotieteiden tarjoamia mahdollisuuksia edistää ihmiskunnan, muun eliökunnan ja elinympäristöjen hyvinvointia.
7.3.6. Biologia
Opetuksen tavoitteet
Biologian opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija
· hallitsee biologian keskeiset käsitteet
· tunnistaa elämän tuntomerkit ja osaa jäsentää elämän ilmiöt sekä biologian eri organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin
· oppii arvostamaan eliökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin
· ymmärtää perimän ja evoluution merkityksen eliökunnan kehittymisessä
· perehtyy biologisen tiedonhankinnan ja tutkimuksen menetelmiin sekä osaa arvioida kriittisesti eri lähteistä saamaansa biologista tietoa
· tuntee biotieteiden, esimerkiksi bioteknologian ja lääketieteen sovelluksia
· tuntee ihmiselimistön toiminnan peruspiirteet
· ymmärtää perimän ja ympäristötekijöiden merkityksen terveyden taustana sekä yksilön että ihmiskunnan kannalta
· tiedostaa kestävän kehityksen välttämättömyyden sekä ymmärtää oman vastuunsa elinympäristön tulevaisuudesta.
Arviointi
Biologiassa arvioidaan opiskelijan kykyä hallita ja käyttää biologian keskeisiä käsitteitä sekä soveltaa biologisia tietoja. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota luonnontieteellisten lainalaisuuksien sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämiseen, vuorovaikutussuhteiden merkityksen oivaltamiseen sekä kokonaisuuksien hahmottamiseen. Taitojen arvioinnissa painotetaan opiskelijan kykyä käyttää erilaisia lähteitä biologisen tiedon hankinnassa sekä kykyä arvioida tietoa kriittisesti.
Pakolliset kurssit
1. Eliömaailma (BI1)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan
· ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa
· ymmärtää evoluution jatkuvuuden, mekanismit ja merkityksen
· tuntee muuntelun, sopeutumisen ja lajien välisten suhteiden merkityksen elämän kehitykselle
· osaa jäsentää nykyisen eliökunnan rakenteen ja tulkita sen kehitystä
· tuntee ekosysteemien keskeiset toimintaperiaatteet.
Keskeiset sisällöt
· Mitä elämä on?
· biologia tieteenä
· luonnon monimuotoisuuden ilmeneminen
· evoluutio – elämän kehittyminen
· nykyinen eliökunta ja eliökunnan pääryhmät
· Miten luonto toimii?
2. Solu ja perinnöllisyys (BI2)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· ymmärtää solun merkityksen elämän perusyksikkönä, tunnistaa erilaisia soluja ja niiden rakenteita
· ymmärtää solurakenteiden kehityksen ja merkityksen sekä evoluutioprosessin kokonaisuuden
· osaa solun kemiallisen rakenteen ja toiminnan sekä osaa kytkeä ne yksilön toimintaan
· hallitsee solun energiatalouden prosessit ja niiden merkityksen
· tuntee geneettisen informaation rakenteen sekä sen siirtymisen solusta soluun ja sukupolvelta toiselle
· tietää, miten geenit ohjaavat solun toimintaa
· osaa periytymisen lainalaisuuksien perusperiaatteet
· tietää, kuinka soluja tutkitaan, ja osaa arvioida uusimman solututkimuksen merkitystä.
Keskeiset sisällöt
· solun rakenne ja toiminta
· solun energiatalous
· solujen toiminnan ohjaaminen
· solujen lisääntyminen
· periytymisen perusteet
· populaatiogenetiikka ja synteettinen evoluutioteoria
Syventävät kurssit
3. Ympäristöekologia (BI3)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· osaa ekologian perusteet ja ymmärtää ihmisen toiminnan vaikutuksen elolliseen luontoon
· ymmärtää biodiversiteetin merkityksen ihmiskunnan tulevaisuudelle
· hahmottaa ympäristöongelmien syitä ja niiden seurauksia ekosysteemeissä
· tutustuu suomalaisiin ekosysteemeihin ja niiden erityispiirteisiin sekä perehtyy myös ihmisen muokkaamiin ekosysteemeihin
· tuntee menetelmiä, joilla voidaan tarkkailla ympäristön tilaa ja ratkaista syntyneitä ongelmia
· kehittää ympäristölukutaitoaan, ymmärtää vastuunsa ympäristön tilasta ja osaa toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Keskeiset sisällöt
· ekologinen tutkimus ja ekologiset peruskäsitteet
· biodiversiteetti luonnonvarana
· ekologiset ympäristöongelmat, niiden syyt ja ratkaisumahdollisuudet
· Suomen luonnon ekologiset piirteet ja haavoittuvuus
· kestävä tulevaisuus
4. Ihmisen biologia (BI4)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· osaa ihmissolun erilaistumisen pääpiirteet sekä kudosten ja elinten rakenteet ja toimintaperiaatteet
· ymmärtää ihmisen kemiallisen tasapainon säätelymekanismeja sekä ulkoisten ja sisäisten tekijöiden vaikutuksia niihin
· ymmärtää hermoston toiminnan ja hormonaalisen viestinnän merkityksen yksilön toimintojen ohjaajana
· ymmärtää lisääntymiseen ja ihmisen elinkaareen liittyviä fysiologisia muutoksia sekä ihmisen yhteisöllisyyden merkityksen terveyden kannalta
· pystyy selittämään elimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua ulkoisia uhkia vastaan ja tuntee merkityksellisimpien sairauksien syntymekanismeja
· ymmärtää ihmisen lajinkehityksen sekä perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksen ihmisen terveyteen
· pystyy tarkastelemaan oppimiaan asioita arkielämän esimerkkien valossa ja tutustumaan alan uutisiin ja arvioimaan niitä kriittisesti.
Keskeiset sisällöt
· ihmisen solujen ja kudosten erityispiirteet
· elimistöjen rakenne, toiminta ja merkitys
· elintoimintojen säätely
· ihmisen lisääntyminen
· ihmisen elämänkaari
· perimän merkitys
· elimistön sopeutuminen ja puolustusmekanismit
5. Bioteknologia (BI5)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· syventää tietojaan solun hienorakenteesta ja solun eri osien toiminnasta
· ymmärtää elämän keskeisten molekyylien rakenteen ja merkityksen solun toiminnassa
· hallitsee tärkeimpien mikrobiryhmien kuten bakteerien ja virusten rakenteen, toiminnan ja lisääntymisen periaatteet
· tuntee geenien toiminnan ja sen säätelyn
· tuntee geenien etsintä- ja tunnistusmenetelmiä sekä geenien siirtämisen tekniikan pääpiirteet sekä hallitsee geeni- ja biotekniikan keskeiset käsitteet
· tuntee biotekniikan tarjoamia sovellusmahdollisuuksia eri biotieteissä ja teollisuudessa
· pystyy arvioimaan biotekniikan kehittymisen luomia mahdollisuuksia, uhkatekijöitä ja eettisiä ongelmia sekä tekemään niiden pohjalta perusteltuja arkielämän ratkaisuja.
Keskeiset sisällöt
· solun hienorakenne ja solujen välinen viestintä
· solut proteiinien valmistajina
· geenien toiminta
· geeniteknologia ja sen mahdollisuudet
· mikrobit ja niiden merkitys
· biotekniikka teollisuudessa
· kasvien ja eläinten jalostus
· geenitekniikan etiikka ja lainsäädäntö
7.3.7. Maantiede
Maantieteessä integroituvat luonnontieteelliset ja yhteiskuntatieteelliset aiheet. Opetuksessa tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Opetuksen tulee auttaa opiskelijaa ymmärtämään maailmanlaajuisia, alueellisia ja paikallisia ilmiöitä ja ongelmia sekä niiden ratkaisumahdollisuuksia. Tavoitteena on, että opiskelija oppii maantieteellisen tiedon avulla havaitsemaan muuttuvaan maailmaan vaikuttavia tekijöitä, muodostamaan perusteltuja mielipiteitä, ottamaan kantaa lähialueilla ja koko maailmassa tapahtuviin muutoksiin sekä toimimaan aktiivisesti luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi.
Opetuksen tavoitteet
Maantieteen opiskelun tavoitteena on, että aikuisopiskelija
· osaa hankkia, tulkita ja kriittisesti arvioida maantieteellistä tietoa, kuten karttoja, tilastoja sekä kirjallisia, digitaalisia ja muita medialähteitä sekä osaa hyödyntää monipuolisesti tietotekniikkaa maantieteellisten tietojen esittämisessä
· ymmärtää, mitä alueellisuus, tila ja paikka merkitsevät maantieteessä ja maantieteellisessä ajattelussa
· osaa kuvata luonnon ja ihmistoiminnan alueellisia ilmiöitä, rakenteita ja vuorovaikutussuhteita sekä osaa kriittisesti arvioida ajankohtaisia maailman tapahtumia
· osaa havainnoida, analysoida ja arvioida luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön tilaa, niissä tapahtuvia muutoksia sekä ihmisten hyvinvointia paikallisesti ja maailmanlaajuisesti
· ymmärtää, mitä alueellinen kehittyneisyys merkitsee, ja osaa pohtia mahdollisuuksia ratkaista taloudellisia ja sosiaalisia eriarvoisuusongelmia
· tuntee ja ymmärtää erilaisia kulttuureja sekä suvaitsee ja kunnioittaa erilaisuutta
· tuntee suunnittelun keinoja eri aluetasoilla ja tietää mahdollisuudet vaikuttaa oman ympäristönsä kehitykseen
· osaa toimia ympäröivän maailman kysymyksiin kantaaottavana ja kestävän kehityksen puolesta toimivana aktiivisena maailmankansalaisena.
Arviointi
Maantieteessä arvioidaan maantieteellisen ajattelun kehittymistä tietojen ja taitojen suhteen. Arvioinnin kohteina ovat peruskäsitteiden hallinta, valmius perustella maantieteellisiä väittämiä ja kannanottoja sekä taito havaita alueellisia riippuvuuksia. Arvioinnissa otetaan huomioon myös taito tulkita ja arvioida maantieteellistä tietoainesta sekä soveltaa maantieteellistä tietoa eri tilanteissa. Arvioitavia taitoja ovat maantieteellisen tiedon analysointi-, käsittely- ja esittämistaidot kuten kartan tulkintataito ja muut graafiset taidot.
Pakollinen kurssi
1. Sininen planeetta (GE1)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· osaa käyttää luonnonmaantieteen peruskäsitteitä
· ymmärtää maapallon planetaarisuudesta johtuvat ilmiöt
· osaa kuvata ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan
· ymmärtää, miten ja miksi luonnonmaisemat muuttuvat, sekä osaa tulkita kuvista ja kartoilta luonnonmaisemien rakennetta, syntyä ja kehitystä
· ymmärtää elottoman ja elollisen luonnon vyöhykkeisyyden maapallolla
· osaa soveltaa hankkimaansa luonnonmaantieteellistä tietoa sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti.
Keskeiset sisällöt
· maantieteen tehtävät, maantiede luonnontieteenä, maantieteellinen tietoaines ja tutkimusmenetelmät
· Maan planetaarinen luonne
· ilmakehä liikkeessä
· vesikehä liikkeessä
· sää ja ilmasto
· maapallon muuttuvat pinnanmuodot
· maapallon kasvillisuusvyöhykkeet
· luonnonmaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla
Syventävät kursit
2. Yhteinen maailma (GE2)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· osaa käyttää kulttuurimaantieteen käsitteitä sekä osaa tulkita ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja rakenteita kulttuurimaantieteen teorioita ja malleja hyväksi käyttäen
· tuntee eri kulttuureja ja osaa arvioida niiden kehittymiseen vaikuttaneita tekijöitä
· osaa analysoida maapallon eri alueiden väestönkehitystä ja asutuksen piirteitä sekä kaupungistumisen syitä ja seurauksia
· osaa arvioida luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien vaikutusta ihmisen toimintaan eri alueilla sekä ymmärtää ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen merkityksen
· tuntee aluesuunnittelun tavoitteita ja vaikuttamiskeinoja
· tuntee kehittyneisyyserojen erilaiset ilmenemismuodot
· osaa arvioida ihmisten hyvinvointia, ympäristön tilaa sekä kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä nyt ja tulevaisuudessa maapallon eri alueilla.
Keskeiset sisällöt
· kulttuurimaantieteen olemus ja tehtävät
· väestö ja asutus
· muuttoliikkeet ja kaupungistuminen
· kulttuurit ja kulttuurien muuttuminen sekä vähemmistökulttuurit
· luonnonvarat ja niiden riittävyys
· alkutuotanto ja ympäristö
· teollisuus ja energia
· liikkuminen ja vuorovaikutus
· ihmistoiminnan alueellinen rakenne
· kulttuurimaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla
· kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys
3. Riskien maailma (GE3)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· tuntee luonnon toimintaan, ihmisen toimintaan sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutussuhteeseen liittyvät riskit maapallolla sekä osaa arvioida niiden merkitystä ihmisen ja ympäristön kannalta
· tuntee, millaisia riskejä maapallon eri alueilla ilmenee, sekä osaa vertailla ja arvioida eri alueiden riskiherkkyyttä sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti
· osaa arvioida alueiden kehittyneisyyden ja alueilla ilmenevien riskien välistä suhdetta
· osaa seurata ja kriittisesti arvioida ajankohtaisia riskiuutisia eri medioissa sekä osaa soveltaa oppimaansa tietoa riskiuutisten analysointiin ja arviointiin
· tietää, millaisten ratkaisujen avulla uhkia voidaan välttää tai niiden vaikutuksia lieventää
· ymmärtää, että ihminen vaikuttaa omalla toiminnallaan maapallon elinkelpoisuuteen sekä ihmisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen
· tietää mahdollisuudet ennakoida ja varautua riskeihin, säädellä ristiriitoja sekä toimia kestävän kehityksen mukaisesti.
Keskeiset sisällöt
· riskien maantiede, riskien luokittelu ja merkitys
· luonnon toimintaan liittyvät riskit ja riskialueet sekä luonnonriskeihin varautuminen
· ihmisen ja luonnon riippuvuussuhteeseen liittyvät ympäristöriskit ja riskialueet sekä mahdollisuudet estää ja pienentää ympäristöriskejä kestävän kehityksen keinoin
· ihmiskunnan riskit ja riskialueet sekä ristiriitojen säätelymahdollisuudet
· tekniset hasardit
4. Aluetutkimus (GE4)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· osaa kartografian perusteet
· tuntee maantieteellisten paikkatietojärjestelmien periaatteita ja sovellusmahdollisuuksia
· osaa kerätä tiettyyn alueeseen liittyvää maantieteellistä tietoa erilaisista lähteistä, kuten kartoista ja tilastoista sekä sähköisistä ja muista medialähteistä
· osaa visualisoida alueellista tietoa karttoina, diagrammeina ja valokuvina
· osaa analysoida ja tulkita hankkimaansa aineistoa sekä laatia aineiston avulla kuvauksen alueesta
· osaa tieteellisen kirjoittamisen periaatteet, kuten kriittisen lähteiden käytön ja viittaustekniikan, sekä tuntee tekijänoikeudet.
Keskeiset sisällöt
· kartografian perusteet ja maantieteelliset lähdeaineistot
· paikkatietojärjestelmät ja niiden sovellusmahdollisuudet
· aluetutkimus: tutkimusalueen valinta, aineiston keruu, käsittely ja tulkinta sekä pienimuotoisen aluekuvauksen raportointi: tutkimusalueen sijainti osana laajempia aluekokonaisuuksia, alueen koko, luonnonolot, väestö ja asutus, luonnonvarat ja maankäyttö, elinkeinot, liikenne ja palvelut, alueen jako osa-alueisiin sekä alueen ongelmat ja kehittäminen
7.3.8. Fysiikka
Opetuksen tavoitteet
Fysiikan opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija
· tiedostaa ihmisen osana luontoa ja ymmärtää fysiikan merkityksen luonnon ilmiöiden mallintamisessa
· ymmärtää kokeellisen toiminnan ja teoreettisen pohdiskelun merkityksen luonnontieteellisen tiedon muodostumisessa
· pystyy ratkaisemaan luonnontieteiden ja teknologian alaan kuuluvia ongelmia fysiikan lakeja ja käsitteitä luovasti hyväksi käyttäen
· hankkii ja käsittelee tietoa yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa sekä omassa toimintaympäristössään asiantuntijayhteisön tapaan
· suunnittelee ja tekee yksinkertaisia mittauksia, kykenee tulkitsemaan ja arvioimaan tuloksia sekä soveltamaan niitä
· hyödyntää erilaisia tietolähteitä tiedonhankinnassa sekä kykenee esittämään ja julkistamaan tietoja monipuolisella tavalla myös teknisiä apuvälineitä käyttäen.
Arviointi
Fysiikassa arvioidaan opetussuunnitelman perusteissa esitettyjen kurssikohtaisten fysiikan tietojen ja niiden soveltamistaitojen saavuttamista erityisesti matemaattisia malleja käyttäen. Arvioinnin kohteena ovat myös tiedonkäsittelytaitojen, kokeellisen työskentelyn taitojen sekä muiden opiskelua tukevien taitojen kehittyminen, kuten fysikaalisen ongelman ratkaisuprosessin jäsennetty kuvaaminen.
Pakollinen kurssi
1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· saa tyydytystä tiedon ja ymmärtämisen tarpeelleen sekä saa vaikutteita, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa kohtaan
· tutustuu aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyviin peruskäsitteisiin ja osaa jäsentää käsitystään luonnon perusrakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja periaatteiden avulla
· ymmärtää, kuinka luonnontieteellinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen kytkeytyvän mallintamisen kautta
· tulkitsee ja mallintaa kokeellisen työn tuloksia graafisesti
· käyttää opiskelun tukena tieto- ja viestintätekniikkaa.
Keskeiset sisällöt
· fysiikan merkitys historian eri vaiheissa ja nykyaikana
· aineen ja maailmankaikkeuden rakenteet ja perusvuorovaikutukset
· energian, erityisesti säteilyn, sitoutuminen ja vapautuminen luonnon ja ihmisen aikaansaamissa prosesseissa
· kokeellisuus ja mallintaminen perustana fysikaalisen tiedon rakentumisessa, mittaaminen, tulosten esittäminen ja niiden luotettavuuden arviointi
· voima liikkeen muutoksen aiheuttajana
· liikkeen kuvaamisessa tarvittavat peruskäsitteet ja liikkeen graafinen esitys
Syventävät kurssit
Syventävien kurssien tavoitteena on, että opiskelija
· saa valmiuksia opiskella luonnontieteellisillä ja luonnontieteitä soveltavilla aloilla
· tutkii luonnon ilmiöitä sekä mallintaa ja esittää niitä algebrallisten ja graafisten menetelmien avulla
· rakentaa fysiikan malleja ja käyttää niitä ennusteiden tekemiseen
· tutkii ja havainnollistaa malleja tieto- ja viestintätekniikan avulla
· tutustuu klassisen fysiikan osa-alueisiin ja modernin fysiikan alkeisiin
· tutustuu fysiikan eri osa-alueisiin liittyvään teknologiaan
· tutustuu fysiikan merkitykseen yhteiskunnan eri alueilla
· tutustuu fysiikan sovelluksiin ja niihin liittyviin turvallisuustekijöihin.
2. Lämpö (FY2)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· tuntee lämpöön liittyvät ilmiöt
· tutkii aineen termodynaamiseen tilaan tai lämpöopin pääsääntöihin liittyviä ilmiöitä
· saa valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan kriittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon.
Keskeiset sisällöt
· kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen
· paine, hydrostaattinen paine
· kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia
· mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde
· lämpöopin pääsäännöt, sisäenergia
· energiavarat
3. Aallot (FY3)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· saa yleiskuvan luonnon jaksollisista ilmiöistä ja perehtyy niitä selittäviin keskeisiin periaatteisiin
· perehtyy värähdys- ja aaltoliikkeen perusteisiin tutkimalla mekaanista värähtelyä, ääntä tai sähkömagneettisia aaltoja.
Keskeiset sisällöt
· harmoninen voima ja värähdysliike
· aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen
· aaltoliikkeen interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen
· heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminen
· valo, peilit ja linssit
· ääni, melun terveysvaikutukset ja kovalta ääneltä suojautuminen
4. Liikkeen lait (FY4)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· ymmärtää liikkeeseen liittyviä ilmiöitä ja käsittelee niitä selittäviä malleja
· tutkii etenemisliikkeeseen liittyviä ilmiöitä kokeellisesti ja perehtyy niiden avulla Newtonin lakeihin
· ymmärtää säilymislakien merkityksen fysiikassa.
Keskeiset sisällöt
· liikkeen mallit ja Newtonin lait
· etä- ja kosketusvoimat, erityisesti liikettä vastustavat voimat, noste
· liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate
· liike- ja potentiaalienergia sekä työperiaate
· värähdysliikkeen energia
5. Pyöriminen ja gravitaatio (FY5)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· syventää osaamistaan mekaniikassa sekä statiikkaan ja pyörimiseen liittyvien ilmiöiden laskennallista hallintaansa
· syventää mekaniikan maailmankuvan tuntemustaan.
Keskeiset sisällöt
· momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen
· pyörimisliikkeen mallit, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyörimisliike
· pyörimisen liikeyhtälö
· pyörimismäärän säilyminen
· pyörimisliikkeen energia
· ympyräliike ja ympyräliikkeen kiihtyvyys
· gravitaatio ja gravitaation alainen liike
· heittoliike ja planeettojen liike
· satelliitit ja niiden käyttö
6. Sähkö (FY6)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä ja tutustuu mittaustekniikkaan
· osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia virta-piirejä.
Keskeiset sisällöt
· sähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa
· jännitteen ja sähkövirran mittaaminen
· Ohmin laki
· Joulen laki
· vastukset, vastusten kytkennät ja Kirchoffin lait
· Coulombin laki, homogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässä
· kondensaattori, kytkennät ja energia
· sähkövirran kulku puolijohteessa, esimerkkinä diodi
7. Sähkömagnetismi (FY7)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· syventää tuntemustaan sähkömagnetismin ilmiöistä
· perehtyy sähköturvallisuuteen
· syventää sähkömagneettisten ilmiöiden yheiskunnallisen merkityksen tuntemustaan.
Keskeiset sisällöt
· magneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässä
· varattu hiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä
· induktiolaki ja Lenzin laki
· induktioilmiöitä pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio
· energian siirto sähkövirran avulla
· tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impedanssin taajuusriippuvuuden määrittäminen
· värähtelypiiri ja antenni, sähkömagneettinen viestintä
· sähköturvallisuus
· energiateollisuus
8. Aine ja säteily (FY8)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· tutustuu kvantittumiseen, dualismiin sekä aineen ja energian ekvivalenssiin aineen rakennetta ja rakenneosien dynamiikkaa hallitsevina periaatteina
· syventää kokonaiskuvaansa fysiikan kehityksestä ja sen pätevyysalueesta luonnonilmiöiden tulkitsijana.
Keskeiset sisällöt
· sähkömagneettinen säteily
· röntgensäteily
· mustan kappaleen säteilyvalosähköilmiö
· valosähköilmiö
· säteilyn hiukkasluonne ja hiukkasten aaltoluonne
· atomimallit esimerkkinä Bohrin atomimalli
· kvantittuminen, viivaspektri, atomin energiatilat ja energiatasokaavio
· atomiytimen rakenne
· radioaktiivisuus ja säteilyturvallisuus
· massan ja energian ekvivalenssi
· ydinreaktiot ja ydinenergia
· aineen pienimmät osaset ja niiden luokittelu
7.3.9. Kemia
Opetuksen tavoitteet
Kemian opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija
· osaa kemian keskeisimmät peruskäsitteet ja tietää kemian yhteyksiä jokapäiväisen elämän ilmiöihin sekä ihmisen ja luonnon hyvinvointiin
· osaa kokeellisen työskentelyn tai muun aktiivisen tiedonhankinnan avulla etsiä ja käsitellä tietoa elämän ja ympäristön kannalta tärkeistä kemiallisista ilmiöistä ja aineiden ominaisuuksista sekä arvioida tiedon luotettavuutta ja merkitystä
· kykenee tulkitsemaan ja arvioimaan kokeellisesti tai muutoin hankkimaansa tietoa ja keskustelemaan siitä sekä esittämään sitä muille
· perehtyy tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksiin tiedonhankinnan ja mallintamisen välineinä
· perehtyy nykyaikaiseen teknologiaan teollisuudessa ja ympäristötekniikassa,
· osaa käyttää kemiallista tietoa kuluttajana ja terveyden edistämisessä sekä osallistuttaessa luontoa, ympäristöä ja teknologiaa koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon
· saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen opiskelua kohtaan.
Arviointi
Kemiassa arvioinnin kohteena on kemiallisen tiedon ymmärtäminen sekä soveltamisen taito. Arvioinnissa tulee lisäksi ottaa huomioon kokeellisen tiedonhankinnan ja käsittelytaitojen kehittyminen.
Kemiassa arvioinnin menetelminä käytetään kurssikokeita, osallistumisaktiivisuuden seurantaa, kokeellista työskentelyä, työselostuksia, projektitöitä, esitelmiä tai tutkielmia. Lisäksi opiskelijan käsitteellisten ja menetelmällisten tietojen ja taitojen kehittymistä seurataan jatkuvasti.
Pakollinen kurssi
1. Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· saa kuvan kemiasta, sen mahdollisuuksista yhteiskunnassa, elinympäristön toiminnoissa sekä haitallisten ympäristövaikutusten valvonnassa ja torjunnassa
· syventää aiemmin opittujen kemian perusteiden ymmärtämistä kurssilla käsiteltävien asioiden yhteydessä
· osaa orgaanisten yhdisteiden rakenteita, niiden ominaisuuksia ja reaktioita sekä ymmärtää niiden merkityksen ihmiselle ja elinympäristölle
· tuntee erilaisia seoksia sekä niihin liittyviä käsitteitä
· oppii kriittisen tiedonhankinnan ja -käsittelyn taitoja
· osaa tutkia kokeellisesti tai mallien avulla orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksia ja reaktioita.
Keskeiset sisällöt
· kemia ympäristön tutkimuksessa, päästöjen vähentämisessä ja haitallisten ympäristövaikutusten torjunnassa
· orgaanisia yhdisteryhmiä kuten hiilivetyjä, orgaanisia happiyhdisteitä, orgaanisia typpiyhdisteitä sekä niiden ominaisuuksia ja sovelluksia
· orgaanisissa yhdisteissä esiintyvät sidokset sekä poolisuus
· erilaiset seokset, ainemäärä, pitoisuus
· orgaanisten yhdisteiden hapettumis- ja pelkistymisreaktioita sekä protoninsiirtoreaktioita
Syventävät kurssit
2. Kemian mikromaailma (KE2)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· tuntee aineen rakenteen ja ominaisuuksien välisiä yhteyksiä
· osaa käyttää aineen ominaisuuksien päättelyssä erilaisia kemian malleja, taulukoita ja järjestelmiä
· tuntee orgaanisten yhdisteiden rakenteita ja tuntee rakenteen määrityksessä käytettäviä menetelmiä
· osaa tutkia kokeellisesti tai erilaisia malleja käyttäen aineiden rakenteeseen, ominaisuuksiin ja reaktioihin liittyviä ilmiöitä.
Keskeiset sisällöt
· alkuaineiden ominaisuudet ja jaksollinen järjestelmä
· elektroniverhon rakenne ja atomiorbitaalit
· hapetuslukujen määräytyminen ja yhdisteen kaava
· kemiallinen sidos, sidosenergia ja aineen ominaisuudet
· atomiorbitaalien hybridisoituminen ja orgaanisten yhdisteiden rakenne
· isomeria
3. Reaktiot ja energia (KE3)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· ymmärtää kemiallisen reaktion tapahtumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä niiden merkityksen elinympäristössä ja teollisuudessa
· ymmärtää energian sitoutumisen ja vapautumisen kemiallisissa reaktioissa sekä niiden merkityksen yhteiskunnassa
· osaa kirjoittaa reaktioyhtälöitä ja käsitellä reaktioita matemaattisesti
· osaa tutkia kokeellisesti tai erilaisia malleja käyttäen reaktioihin, reaktionopeuteen ja -mekanismeihin liittyviä ilmiöitä.
Keskeiset sisällöt
· kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu
· epäorgaanisia ja orgaanisia reaktiotyyppejä sekä sovelluksia
· stoikiometrisia laskuja, kaasujen yleinen tilanyhtälö
· energianmuutokset kemiallisessa reaktiossa
· reaktionopeus ja siihen vaikuttavat tekijät
4. Metallit ja materiaalit (KE4)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· tuntee teollisesti merkittäviä raaka-aineita sekä niiden jalostusprosesseja
· tuntee hapettimia ja pelkistimiä ja niiden käyttöä sekä osaa kirjoittaa hapettumis-pelkistymisreaktioita
· osaa sähkökemiallisten ilmiöiden periaatteet sekä niihin liittyviä kvantitatiivisia sovelluksia
· tuntee erilaisia materiaaleja, niiden koostumusta, ominaisuuksia ja valmistusmenetelmiä sekä kulutustavaroiden ympäristövaikutusten arviointiin käytettäviä menetelmiä
· osaa tutkia kokeellisesti tai malleja käyttäen metalleihin ja sähkökemiaan liittyviä ilmiöitä.
Keskeiset sisällöt
· sähkökemiallinen jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi
· hapettumis-pelkistymisreaktiot
· metallit ja epämetallit sekä niiden happi- ja vety-yhdisteet
· bio- ja synteettiset polymeerit sekä komposiitit
5. Reaktiot ja tasapaino (KE5)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· ymmärtää reaktion tasapainotilan muodostumisen ja siihen liittyviä laskennallisia tasapainosovelluksia
· ymmärtää tasapainon merkityksen ja tutustuu tasapainoon teollisuuden prosesseissa ja luonnon ilmiöissä
· osaa tutkia kokeellisesti tai malleja käyttäen kemialliseen tasapainoon liittyviä ilmiöitä.
Keskeiset sisällöt
· reaktiotasapaino
· happo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit, puskuriliuokset ja niiden merkitys
· liukoisuus ja liukoisuustasapaino
· tasapainoon liittyvät graafiset esitykset
7.3.10. Uskonto
Pakollinen kurssi
1. Uskonnon luonne ja merkitys (UE1)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· tietää, millainen ilmiö uskonto on, ja tuntee Raamatun ominaislaadun pyhän kirjallisuuden edustajana
· ymmärtää uskonnon yleismaailmallisen luonteen ja vaikutuksen kulttuuriin
· tuntee Raamatun syntyhistorian ja tutkimuksen pääpiirteet sekä Raamatun vaikutuksen länsimaiseen kulttuuriin.
Keskeiset sisällöt
· uskonnon määrittely ja tutkiminen, uskonnon kieli
· uskonnon ominaispiirteet
· uskonto yksilön ja yhteisön elämässä
· Raamatun vaikutus maailmankuvaan ja kulttuuriin
· Raamatun synty ja sisältö sekä tutkimus- ja tulkintatavat
Syventävät kurssit
2. Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (UE2)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· ymmärtää, miten kristillinen kirkko on muotoutunut, levinnyt ja vaikuttanut ympäristöönsä eri aikoina
· ymmärtää, miten kristinuskon opin muovautuminen ja jumalanpalveluselämän kehitys heijastuvat niin kirkkorakennuksiin, kirkkotaiteeseen kuin musiikkiinkin
· havaitsee yhteiskunnan ja uskonnon välisen vuorovaikutuksen ja sen merkityksen eri aikoina
· hahmottaa kristinuskon ilmenemisen erilaisina kirkkokuntina eri puolella maailmaa ja ymmärtää kristinuskon yhteisen perustan.
Keskeiset sisällöt
· kristillisen kirkon synty
· alkukirkosta idän ja lännen kirkon eroon
· lännen kirkko keskiajalla
· idän kirkon kehitys
· reformaatio ja kirkkojen kehitys uudella ajalla
· nykyinen kristikunta ja kirkkojen rooli nykyajan maailmassa
· kirkkojen ja uskontojen vuoropuhelu
3. Ihmisen elämä ja etiikka (UE3)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
· hallitsee eettisen kysymyksenasettelun ja ymmärtää elämänkysymysten ja eettisen pohdinnan merkityksen
· saa | | |