|
|
VUOSILUOKAT 1–2
Vuosiluokkien 1–2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on kehittää jo kotona, varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa alkanutta kielen perustaitojen oppimista. Opetuksen tulee olla kokonaisvaltaista, kaikki kielen osa-alueet kattavaa ja oppilaan arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kommunikaatiota, joka tukee oppilaan yksilöllistä kielenoppimista. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaat voivat olla kielen oppimisessaan ja oppimisprosessissaan hyvin eri vaiheissa.
TAVOITTEET
Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat
Oppilas
• tottuu koulun vuorovaikutustilanteisiin
• harjaantuu leikkimään kielellä hokemien, lorujen ja tarinoiden avulla
• oppii kysymään, vastaamaan, kertomaan omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään ja esiintymään pari- ja pienryhmissä
• oppii huomaamaan oman kielensä sisäisiä murteita.
Oppilaan luku- ja kirjoitustaidot kehittyvät
Oppilas
• oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikat sekä niiden opettelussa tarpeellisia käsitteitä; hän oppii ymmärtämään harjoittelun sekä säännöllisen lukemisen ja kirjoittamisen merkityksen
• oppii vähitellen siirtymään ääneen lukemisesta äänettömään lukemiseen
• oppii kirjoittamaan lyhyitä tekstejä tutuista asioista ja ottamaan huomioon kirjoittaessaan kielen sopimuksia
• kartuttaa sanavarastoaan
• harjaantuu kysymään tai etsimään outojen sanojen merkitystä
• oppii huomaamaan oman murteen ja kirjakielen välisiä yleisimpiä eroja
• oppii tarkkailemaan itseään lukijana ja kirjoittajana
• kehittää luku- ja kirjoitustaitoaan, myös medialukutaitoaan, sekä viestintävalmiuksiaan tietoteknisessä oppimisympäristössä.
Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen rakentuu
Oppilas
• tutustuu saamenkieliseen lastenkirjallisuuteen ja saamelaiseen kertomaperinteeseen
• tutustuu kuunnellessaan ja lukiessaan kirjoitettuun kielimuotoon, hänen sana- ja ilmaisuvarastonsa ja mielikuvituksensa rikastuvat, hän saa aineksia ajatteluunsa ja ilmaisuunsa
• tottuu siihen, että teksteistä puhutaan myös käyttämällä sellaisia käsitteitä kuten äänne, kirjain, tavu, sana, lause, lopetusmerkki, otsikko, teksti ja kuva
• harjaantuu kuuntelemaan ja katselemaan saamenkielisiä lastenohjelmia radiosta, televisiosta ja videolta mahdollisuuksien mukaan
• opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja.
KESKEISET SISÄLLÖT
Vuorovaikutustaidot
• suullista ilmaisua erilaisissa koulun vuorovaikutustilanteissa, pari-, pienryhmä- ja luokkakeskusteluja
• kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstämistä improvisoinnin, kerronnan, leikin ja draaman avulla
• opettajan ja oppilaan kerrontaa, opettajan luentaa, saamelaisen tarinankertojan mahdollinen vierailu
• omien kokemuksien, havaintojen ja tapahtumien selostamista ja tarinoiden kertomista aluksi omalle parille ja pienryhmälle: tarinointia, runonlausuntaa, roolileikkejä, nukketeatteria, improvisointia, draamaesityksiä
Lukeminen ja kirjoittaminen
• lukemista ja kirjoittamista monipuolisesti päivittäin
• painettujen ja sähköisten tekstien avaamista yhdessä keskustellen
• puheen purkamista lauseiksi, sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi: sanojen kirjoittamisharjoittelua
• saamen kielen aakkosjärjestyksen harjoittelua ja kirjainten jakamista vokaaleihin ja konsonantteihin
• oikeinkirjoituksen harjoittelua sana- ja lausetasolla: sanavälit, välimerkit, isot alkukirjaimet tutuissa sanoissa ja lauseissa, lopetusmerkkeihin tutustumista ja niiden käytön alustavaa harjoittelua
• kirjainmuotojen piirtämistä, isojen ja pienten tekstauskirjainten sekä kirjoituskirjainten opettelua ja kirjainten yhdistämistä
• omiin arkikokemuksiin, havaintoihin, mielipiteisiin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien tuottamista niin, että päähuomio on sisällössä ja luomisen ilossa
Kirjallisuus ja kieli
• tutustumista saamenkieliseen lastenkirjallisuuteen, kuunnellen ja katsellen ja vähitellen itse lukien
• kirjoitettuun kieleen ja puhekieleen tutustumista
• luokka-, koulu- ja yleisen kirjaston käytön harjoittelua
• saamenkielisten lastenohjelmien kuuntelua radiosta ja mahdollisuuksien mukaan katselua televisiosta ja videolta
• kirjallista keskustelua, jonka yhteydessä tutustutaan käsitteisiin päähenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka sekä juoni
• saamelaiskirjailijaan tai saamelaisteatteriin tutustumista mahdollisuuksien mukaan.
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän
• osaa sujuvasti puhua saamen kieltä
• pystyy kuuntelemaan keskittyen opettajan ja muiden oppilaiden keskustelua ja kerrontaa ja pyrkii vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja mielipiteillään ja kysymyksillä
• on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa, ja rohkenee osallistua luokan tai ryhmän yhteisiin esityksiin koulun tilaisuuksissa.
Oppilaan luku- ja kirjoitustaito on kehittynyt niin, että hän
• on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen; hänen lukemisensa on niin sujuvaa, että selviää ikäkaudelleen tarkoitettujen tekstien lukemisesta
• on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa; hän pystyy jo tekemään päätelmiä lukemastaan
• osaa luetella saamen kielen kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja tietää, missä aakkosjärjestystä käytetään
• osaa kirjoittaa kirjakielen mukaisesti helppoja ja tuttuja sanoja lähes virheettömästi ja alkaa käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta
• osaa ilmaista itseään myös kirjallisesti niin, että hän selviää oman arkensa kirjoittamistilanteista, hän osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan
• käsinkirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa ja osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella.
Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen on rakentunut niin, että hän
• on lukenut lukutaitoaan vastaavia saamenkielisiä lastenkirjoja
• etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja löytääkseen tietoa
• pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielestä: hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkitystä ja muotoja
• on tottunut kielestä ja teksteistä puhuessaan käyttämään opetettuja käsitteitä.
VUOSILUOKAT 3–5
Vuosiluokkien 3–5 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppiminen ja kehittäminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. Oppilasta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä. Kirjallisuuden lukemisella, kuuntelemisella ja monipuolisella kirjoittamisella tuetaan oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. Opetuksessa tutustutaan oppilaan ikäkaudelle sopivaan saamenkieliseen lasten- ja nuortenkirjallisuuteen.
TAVOITTEET
Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat
Oppilas
• oppii erilaisissa viestintätilanteissa aktiivisen kuuntelijan ja viestijän taitoja: hän rohkaistuu osallistumaan keskusteluihin ja pyrkii ottamaan vastaanottajan huomioon omassa viestinnässään
• oppii toimimaan tekstiympäristöissä, joissa sanat, kuvat, äänet ja vastaanottaja ovat vuorovaikutuksessa
• kehittää omaa kerrontaansa ja kokonaisilmaisuaan
• harjaantuu esiintymään koulun erilaisissa juhlatilaisuuksissa.
Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy
Oppilas
• oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä ja kokonaisia kirjoja: hän tutustuu erilaisiin lukutapoihin ja harjaantuu käyttämään luetun ymmärtämistä parantavia strategioita
• lukee ja ymmärtää ikäkaudelleen ominaisia tekstejä
• oppii arvioimaan lukemiaan kirjoja ja itseään lukijana
• oppii valitsemaan sopivaa luettavaa eri tarkoituksiin
• harjaantuu löytämään keskeisiä asioita tekstistä ja tekemään päätelmiä luetusta
• opettelee etsimään tietoa erityyppisistä ikäkaudelleen sopivista lähteistä.
Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy
Oppilas
• oppii rakentamaan erilaisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti
• kehittää taitoaan ilmaista itseään, hänen sanavarastonsa laajenee ja täsmentyy; hän tottuu arvioimaan omaa ilmaisuaan
• oppii kirjoittamaan sujuvasti käsin ja tuottamaan tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmalla sekä oppii käyttämään viestinnän välineitä
• oppii rakentamaan ajallisesti etenevän juonellisen kertomuksen.
Oppilaan suhde saamenkieliseen kirjallisuuteen, mediaan, ilmaisutaiteeseen ja kulttuuriin syvenee
Oppilas
• tutustuu saamelaisten ja muiden alkuperäiskansojen kulttuureihin kirjallisuuden, teatterin ja elokuvan keinoin
• lukee saamenkielistä lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja oppii valitsemaan itselleen sopivaa ja kiinnostavaa luettavaa
• tuntee muutamia saamenkielisiä kirjoja ja kirjailijoita
• oppii käyttämään tiedon lähteenä kirjastoa, saamenkielistä tietokirjallisuutta ja sähköisiä tietolähteitä ja saamelaista perinnetietoa
• oppii perustietoja mediasta ja harjaantuu käyttämään saamenkielistä mediaa tavoitteellisesti
• tutustuu saamelaiseen teatteriin ja elokuvaan mahdollisuuksien mukaan.
Oppilaan suhde omaan kieleensä syvenee
Oppilas
• oppii ymmärtämään oman kielensä eri murteita
• oppii osoittamaan suvaitsevaisuutta kielellistä vaihtelua kohtaan
• harjaantuu kuuntelemaan ja tunnistamaan Suomessa puhuttuja saamen kieliä
• harjaantuu vaalimaan kielen puhtautta
• oppii oikeinkirjoituksen perussäännöt lauseiden ja virkkeiden muodostuksessa ja oppii erottelemaan lauseen pääjäsenet
• oppii luokittelemaan sanat sanaluokkiin
• oppii tuntemaan nominien ja verbien taivutusmuodot ja niissä esiintyvät astevaihtelut
• oppii käyttämään sanakirjoja outojen sanojen selvittämiseksi ja ymmärtämiseksi.
KESKEISET SISÄLLÖT
Vuorovaikutustaidot
• viestinnän perustekijöiden tarkkailua ja vuorovaikutuksen havainnointia
• kertomista ja selostamista, oman mielipiteen esittämistä, asiointia, keskustelussa puheenvuoron käyttämistä, kysymysten tekoa, kohteliaita menettelytapoja ja toisten huomioon ottavan kuuntelemisen harjoittelua
• opettajan ja oppilaan sekä mahdollisesti saamelaisten vierailijoiden esitysten kuuntelua
• esiintymistaitojen harjoittelua: pieniä draamaesityksiä, kirjaesittelyjä, luovaa ilmaisua, kuullusta kertominen omin sanoin, nukketeatteria, roolileikkejä ym.
Tekstinymmärtäminen
• keskittyvän ja ymmärtävän kuuntelemisen harjoittelua
• silmäilevää, etsivää, sana- ja asiatarkkaa sekä päättelevää lukemista
• tekstien sisällön ja rakenteen ennustamista kuvien ja otsikon perusteella
• pääasioiden erottamista yksityiskohdista, tiivistämistä, väliotsikointia, kysymysten esittämistä, muistiinpanojen tekemistä, päätelmien tekoa ja luetun ja kuullun arviointia
• ajatuskarttojen laatimista, mielipiteen esittämistä luetusta, tekstin ajatusten pohdintaa ja tekstien vertaamista
Puhe-esitysten ja kirjoitusten ja laatiminen
• tukisanalistan laatimista ja käyttöä, kontaktin ottamista yleisöön, esityksen jaksottamista ja havainnollistamista, äänenkäytön harjoittelua
• kirjoittamista eri tarkoituksiin kirjakielen mukaisesti: tutun asian selostaminen ja kuvailu, juonellinen kertomus, hankittujen tietojen kokoaminen, mielipiteen ilmaiseminen ja perusteleminen
• oman tekstin suunnittelua, muokkaamista ja viimeistelyä palautteen pohjalta
• otsikoinnin ja kappalejaon sekä idea- tai ajatuskartan käytön ja laadinnan harjoittelua
• selkeän ja sujuvan käsialan harjoittelemista
• oikeinkirjoituksen perusasiat.
Tiedonhallintataidot
• saamenkieliseen tietokirjallisuuteen, lehtiin, sähköisiin tietolähteisiin, kirjastoon ja kirjastoautoon tutustumista
• erilaisten tietotekstien avaamisen harjoittelua
• kirjaston aineiston ryhmittelyyn ja sisältöihin tutustumista; kirjojen hakua ja varausta, yksinkertaisia tiedonhakuja tietoverkoista ja tiedonhaun vaiheiden harjoittelua ohjatusti
• perinnetiedon ja muun suullisen tiedon keräämistä esimerkiksi haastattelemalla
Kielen tehtävät ja rakenne
• sanojen kieliopillista luokitusta, sanojen astevaihtelun, diftongin ja sen oikenemisen sekä vokaalimuutosten käytön harjoittelua
• sanaluokkajaon ja sanataivutuksen periaatteita, sanaluokkien käytön tarkastelua ja sanojen ryhmittelyä
• aikamuotojen ja sijamuotojen merkitystehtävän tarkastelua
• predikaatin ja subjektin erottamista yksinkertaisissa tekstilauseissa
• oman murteen ja kirjoitetun kirjakielen vertailua
• puhuttujen ja kirjoitettujen tekstien vertailua
Kirjallisuus ja muu kulttuuri
• erilaisten tekstien lukemista, saamelaiseen lastenkirjallisuuteen, saamelaiskirjailijoihin ja suulliseen perinnetietoon tutustumista
• tutustumista kirjallisuuden lajeihin kuten kertomuksiin, satuihin, lastenromaaneihin, näytelmiin, runoihin, sarjakuviin sekä vanhaan ja uuteen kansanperinteeseen
• erilaisiin saamelaisteatteriesityksiin tutustumista
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän
• osaa puhua saamen kieltä puhtaasti sekoittamatta siihen suomen kieltä toistuvasti
• osaa ja rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa
• kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten ajatuksiin ja havaintoihin; hän pystyy omassa viestinnässään jo jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja -välineen ja pyrkimään siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan
• osaa ja haluaa kuunnella toisten ajatuksia
• pystyy pitämään omalla puhekielellään tutulle yleisölle pienimuotoisen selkeän suullisen esityksen.
Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän
• on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon
• osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita
• tuntee tiedonhankinnan päävaiheet
• on tottunut käyttämään kirjastoa etsiessään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä
• osaa kerätä perinnetietoa omasta yhteisöstään ja lähiympäristöstään
• osaa muodostaa lukemastaan mielipiteen ja käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen
• hahmottaa tekstejä, joissa on sanoja, kuvia ja ääntä
• löytää pääasiat ja erottaa mielipiteen tosiasiasta omanikäisilleen tarkoitetuista teksteistä.
Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän
• osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen, kuvauksen ja ohjeen
• pystyy tuottamaan tekstiä omista kokemuksistaan, havainnoistaan ja mielikuvituksestaan
• suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja sanavarasto
• ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja pyrkii käyttämään kappalejakoa rakentaessaan tekstiä
• osaa tekstata, ja hänelle on kehittymässä oma sidosteinen käsiala; hän osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmalla
• osaa ohjatusti tuottaa kirjallisen ja suullisen esityksen annetusta aiheesta
• hallitsee melko varmasti sanatasoisen oikeinkirjoituksen; osaa saamen kielen oikeinkirjoituksen perussäännöt sekä kirjoituksessa että virkkeiden muodostuksessa.
Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän
• hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa
• on lukenut saamenkielistä kirjallisuutta ja tietää joitakin saamelaisia kirjailijoita
• pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana
• on tutustunut saamenkieliseen mediaan
• on tutustunut saamelaiseen elokuvaan ja teatteriin mahdollisuuksien mukaan.
Oppilaan suhde omaan kieleen on kehittynyt niin, että hän
• on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia, osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin
• tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa
• hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin sekä hahmottaa lauseen tekstin osaksi
• tuntee sanaluokat, osaa nominien ja verbien perustaivutukset sekä osaa erottaa lauseen pääjäsenet
• osaa käyttää saamen kielen sanakirjoja outojen sanojen ymmärtämiseksi
• pystyy ymmärtämään oman kielensä eri murteiden puhujia
• tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja
• tunnistaa Suomessa puhuttavia saamen kieliä.
|
|
|