|
|
Määrittele käsitteet, joiden kohdalla lukee nimesi. Tehtävä on tehtävä ennen toista lähijaksoa.
Käsitteitä pääset määrittelemään napauttamalla "Ylläpitoon" linkkiä. Salasanan saat kouluttajalta.
Kirjautumisen jälkeen napauta "Muokkaa" käsitetaulukon yläreunasta.
|
Käsite
|
Määrittely
|
Blogi
Pia Ahtonen
|
Yhden henkilön ylläpitämä tai kollektiivinen julkinen päiväkirja verkossa. Ylläpitäjä voi sallia päiväkirjan lukijoiden kommentoida tuotostaan.
|
Digitaalinen portfolio
Pia Ahtonen
|
Erilaisten tuotosten (esim. oppilaan töiden) julkaisukanava verkossa, eräänlainen sähköinen näytesalkku. Voi sisältää tekstiä, kuvaa, ääntä, animaatioita... Helposti muokattava, elävä, kehittyvä; tässäpä projektia vaikka koko elämän ajaksi.
Lue lisää: www.finnedu.com/digiportfolio
|
Etäjakso
Anu Collan
|
Opiskeluun liittyvä määrätty ajanjakso, jonka aikana syvennetään kontaktiopetuksessa opittuja asioita itseopiskelun tai ryhmäopiskelun keinoin. Yleensä etäjakson työskentelyyn liittyy ns. etätehtäviä tai etäjakson aikana opiskeltujen asioiden hallinta osoitetaan tentin avulla.
Etätehtävien suorittaminen voi tapahtua verkossa. Joskun kokonaisen opintokokonaisuuden suorittaminen tapahtuu etäopiskeluna, kokonaan ilman kontaktiopetusta. "Anu C."
|
IRC
Anu Collan
|
IRC:n kehitti Jarkko "Wiz" Oikarinen vuoden 1988 kesällä korvaamaan OuluBox BBS:n MUT ("MultiUser Talk") -ohjelman. IRC:n edeltäjä ja inspiraatio oli Bitnet Relay Chat -niminen ohjelma, joka mahdollisti reaaliaikaisen keskustelun kansainvälisten akateemisten verkkojen muodostamassa BITNET-verkossa. Ensimmäinen IRC-palvelin aloitti toimintansa Oulussa elokuussa 1988, osoitteenaan tolsun.oulu.fi. "Wikipedia"
Alunperin IRC suunniteltiin korvaamaan talk-ohjelma, mutta nykyinen IRC on paljon muutakin. Toisin kuin talk-ohjelmassa (one to one), IRCissä käyttäjä voi keskustella useiden ihmisten kanssa yhtä aikaa (one to many). Yleensä käyttäjä menee kanavalle (virtuaalinen kokoontumispaikka) jossa hän keskustelee toisten käyttäjien kanssa joko julkisesti tai yksityisesti. "irkki.org"
IRC:llä on monia erilaisia käyttötarkoituksia ja -tapoja. IRC:tä voi käyttää hyödyllisesti niin työpaikoilla kuin kotonakin. Yrityksissä IRC:tä voi käyttää esimerkiksi tehokkaaseen tiedonvälitykseen: yrityksellä voi olla oma IRC-palvelin intranetissä ja tällä IRC-palvelimella voi olla esimerkiksi yrityksen kanava, jota kaikki seuraavat sekä pienempiä, osastojen omia kanavia.
IRC:n yleisin käyttö lienee kuitenkin yksityisten henkilöiden välistä keskustelua. IRC:ssä on lähes rajaton määrä kanavia eri aiheista monilla eri kielillä. IRC:ssä on keskustelua vuorokaudenaikaan katsomatta lähes aina. Suosittuja kanavia ovat esimerkiksi harrastus-, paikkakunta- ja opiskelukanavat.
Jokaisella käyttäjällä on oma IRC-nimimerkki (nick) ja käyttäjätunnus (username). Kunkin käyttäjän täytyy valita itselleen nimimerkki, jolla muut käyttäjät tunnistavat hänet. "Wikipedia"
"IRC-Galleria on Suomen suurin Internet-yhteisö. Palvelun rekisteröityneet käyttäjät voivat esitellä valokuviaan ja kommunikoida keskenään lukuisin eri tavoin. Käyttäjien keski-ikä on noin 19 vuotta.
" irc-galleria.net
"Miten pääsen irkkiin?": Löytyi oheinen osoite, jossa selitetty ohjeet vaihe vaiheelta, joten kokeilemaan vain! http://www.irkki.org/irkkiin/
|
Lähioikeudet
Merja Pehkonen
|
Lähioikeudet ovat oikeuksia, jotka on tekijänoikeuslaissa säädetty esittäville taiteilijoille (esim. muusikoille ja näyttelijöille), äänite- ja elokuvatuottajille, valokuvaajille sekä luetteloiden, tietokantojen ja muiden vastaavien valmistajille. Lähioikeuksien sisältö vastaa pääosin tekijöiden oikeuksia. (http://www.tieke.fi)
Lähioikeudet ovat tekijänoikeutta muistuttavia suojan muotoja, joissa suojan kohteena on teoksen esitys, äänen tai kuvan tallennus, valokuva, radio- ja TV-lähetykset ja tietokannat sekä luettelot. Lähioikeussuoja on tekijänoikeussuojaa rajoitetumpaa, koska se ei suojaa jäljittelyltä. Teoksen tekijä voi halutessaan kieltää teoksensa jäljittelyn mutta esittävän taiteilijan esitystä saa vapaasti imitoida. Myös suoja-aika on lyhyempi, 50 vuotta esitys- tai tallentamisvuodesta. Jos tallenne julkaistaan suoja-ajan kuluessa, alkaa julkaisuvuoden päättymisestä uusi 50 vuoden mittainen suoja-aika. (http://www.antipiracy.fi/tekijanoikeusjapiratismi/lahioikeudet.html)
Useimmat lähioikeudet suojaavat jotain teknistä tapahtumaa kuten äänen tai kuvan tallentamista. Lähimpänä tekijänoikeutta on esittävän taiteilijan oikeus. Moniin tuotteisiin, kuten elokuvateokseen tai äänitteeseen, kohdistuu sekä lähioikeuksia että tekijänoikeuksia. (http://www.kopiraitti.fi/cgi-bin/kopiraitti.pl?teksti=5_1_1_2&kieli=suomi&vaihe=naytasivu&tila=kirjasto)
|
Mobiili oppiminen
Merja Pehkonen
|
Mobiilioppiminen tarkoittaa langattoman tekniikan hyödyntämistä opetuksessa ja oppimisessa. Mobiililaitteella voidaan tarkoittaa mukana kuljetettavaa pientä elektronista laitetta, esimerkiksi matkapuhelinta, älypuhelinta tai kämmenmikroa.
Mobiiliympäristö tarjoaa mahdollisuuden opiskella yksilöllisistä lähtökohdista ja tarpeista lähtien. Mobiilisen opiskelun hyödyt tulevat esille sen tapahtuessa luokkahuoneympäristön ulkopuolella, oppilaan tehdessä havaintoja ympäristöstään omatoimisesti.
Esimerkiksi osa oppilaista saattaa olla tunnin aikana retkellä ja tekevät muistiinpanoja havainnoistaan mobiililaitteiden avulla. Havainnot välitetään heti opettajalle, joka voi tehdä oppilaille ehdotuksia havaintojen tarkentamiseksi.
|
Ohjaaja
KImmo Ahonen
|
Ohjaaja:
Tuloksellinen toiminta tietoyhteiskunnan avoimissa ja oppivissa organisaatioissa edellyttää yksilöltä kehittyneitä itsesäätelyn ja metakognitiivisia taitoja (oman kognitiivisen toiminnan säätely). Perinteisesti opettaja vastaa luokassa suurimmasta osasta metakognitiivisia toimintoja. Oppilaiden metakognitiivisten taitojen kehittymisen ehto kuitenkin on, että opettaja asteittain siirtää oppilaiden suoritettavaksi oppimisprosessin suunnitteluun, valmisteluun, ohjantaan ja arviointiin liittyviä tehtäviä. Itseohjautuvan oppimisen taitojen kehittyminen ei ole mahdollista jos pääosa oppimistehtävistä on ulkoapäin annettuja, opettajan suunnittelemia ja ohjaamia.
Kognitiivisen tutkimuksen mukaan opettajan tulee olla oppimisen ohjaaja eikä tiedonjakaja. Opettaja oppimisen ohjaajana -käsityksestä on tullut melkein klisee. Kuitenkaan kaikkia tämän käsityksen pedagogisia seurauksia ei ole ymmärretty eikä käytäntö useinkaan poikkea aikaisemmasta. On selvää, että opettaja ei voi opettaa oppilaille kehittyneitä tiedonkäsittelyn taitoja, jos hän itse nojautuu ainoastaan aikaisemmin opittuihin tietoihin ja taitoihin. Adaptiivinen asiantuntijuus edellyttää opettajalta, että hän on sekä oman opettamiskäytäntönsä että tiedonalansa tutkija. Tätä opettaja-tutkijana metaforaa voidaan käyttää havainnollistamaan uusia tiedonkäsittelytaidoille asettuvia haasteita. Oppiminen voidaan nähdä yhteisölliseksi tutkimusprosessiksi, jossa ratkaistaan yhteisesti asetettuja ongelmia. Opettajan tulisi tarjota eräänlainen asiantuntijamalli siitä, kuinka tarvittava tieto uuden ongelman ratkaisemiseksi voidaan hankkia. Opettajan oma tietämys ei saa muodostaa rajoja oppimiselle. Tämä edellyttää opettajalta rohkeutta asettaa myös sellaisia kysymyksiä ja tutkimusongelmia, joihin hän ei etukäteen tai aikaisemman tietonsa perusteella tiedä ratkaisua. Tällaisten tiedonkäsittelyn taitojen ja käytäntöjen välittäminen oppilaille on yhtä tärkeää, tai jopa tärkeämpää, kuin tiedonalan peruskäsitteiden opettaminen
• Jos opettajuuden perustaksi ajatellaan 'konsultti', hänen tehtävänsä on toimia tietoon ohjaajana (information manager) ja oppijat ovat tiedon rakentajia, konstruoijia.
http://www.helsinki.fi/science/networkedlearning/fi/opettajan_pedagoginenmain.html
|
Ongelmalähtöinen oppiminen
Kimmo Ahonen
|
Grahame Feletti & David Boud: Ongelmalähtöinen oppiminen
Ongelmalähtöinen oppiminen (OLO eli PBL, Problem-Based Learning) perustuu ajatukseen, että oppiminen on tehokkaimmillaan kun opiskelijat osallistuvat siihen aktiivisesti ja oppivat siinä asiayhteydessä, jossa tietoa on tarkoitus käyttää. Ongelmat ovat virikkeitä ja keskittävät opiskelijoiden työskentelyn. Ongelmalähtöinen oppiminen ei perustu vain siihen, että ongelmia liitetään muuten oppiaine-keskeiseen opetusohjelmaan, vaan OLO on tapa muotoilla ammatillisen käytännön oppimisohjelma.
OLO on otettu nopeasti käyttöön Suomessakin monissa erilaisiin ammatteihin johtavissa opetusohjelmissa. Näitä ovat muun muassa lääkärinkoulutus, hoitotyöhön opetus ja fysiikan opettajien koulutus.
|
Oppimisaihio
Jari Nissinen
|
Oppimisaihiot ovat yksittäisiä ja kompakteja multimedia- tai hypermediapohjaisia ”oppimateriaalipalasia” tai opetusohjelmia, joita voidaan käyttää erilaisissa oppimisprosesseissa ja oppimisprosessin eri vaiheissa. Rakenteellisesti ja sisällöllisesti oppimisaihiot ovat ympäristöstään rajattuja ja itsenäisesti käytettäviä. Aihioita pidetään sisällöllisesti ja pedagogisesti avoimina eli niiden ei oleteta sitoutuvan kovin tiukasti tiettyyn pedagogiseen teoriaan, sisältöön ja käyttöyhteyteen.
Aihioita voidaan käyttää erilaisten pedagogisten mallien mukaisissa verkko-oppimisprosesseissa – ne ovat siinä suhteessa pedagogisesti avoimia. Samaa oppimisaihiota voidaan useimmiten käyttää eri oppiaiheissa tai eri koulutusaloilla. Yhdistelemällä oppimisaihioita eri tavoin oppimisprosessissa voidaan paremmin myös huomioida erilaiset oppijat ja luoda verkko-opiskelussa yksilöllisiä oppimispolkuja – oppimisprosesseja.
Oppimisaihio voi olla esimerkiksi simulaatio, työvaiheita kuvaava videoklippi, animaatio tai toiminnallinen hyperteksti.
Lähteet: Oppimisaihiot
http://fi.wikipedia.org/wiki/Oppimisaihio
|
Oppimispeli
Jari Nissinen
|
Oppimispelit ovat pelejä, jotka on suunniteltu opettamaan kohderyhmälle tietty aihe, laajentamaan käsitteitä, tukemaan kehitystä, vahvistamaan jo aiemmin opittua, ymmärtämään historian tapahtumia tai auttamaan uusien taitojen oppimista pelaamisen avulla. Oppimispelit voivat olla esim. lauta-, kortti-, tietokone- ja pelikonsolipelejä, joissa yhdistetään oppiminen, huvi ja hyöty.
Edutainment (educational entertainment, entertainment-education)
--> oppisisältöjä tarjotaan kohderyhmälle tuttujen viihteellisten keinojen, kuten esim. tv-ohjelmien, elokuvien, multimedian tai tietokonepelien avulla
Lähteet:
http://en.wikipedia.org/wiki/Educational_game
http://en.wikipedia.org/wiki/Edutainment
|
Oppimisprosessi
Anneli Kangas
|
Oppimisprosessi kuvataan usein polkuna, jossa oppiminen tapahtuu ja etenee erilaisten vaiheiden kautta. Yrjö Engeströmin mukaan oppimisprosessissa oppija on tutkija, joka etsii ratkaisua ja selitysmallia jollekin ilmiökokonaisuudelle, koettelee muodostamaansa mallia käytännössä ja korjaa sitä.
Oppimisprosessi voidaan jakaa vaiheisiin, joista kukin vaatii oppijalta määrätynlaisia tekoja opittavan asian työstämiseksi. Oppimisprosessiin vaikuttavien tekijöiden tunteminen auttaa puolestaan opettajaa tukemaan oppijaa.
http://www.yksityinenkielitoimisto.net/eoppiminen/fi3.html
|
Oppimisympäristö
Anneli Kangas
|
Oppimisympäristö on yleisesti määriteltynä paikka, tila, yhteisö tai toimintakäytäntö, jonka tarkoituksena on edistää oppimista. Oppimisympäristö ei välttämättä edellytä tietotekniikan käyttöä. Termi on syntynyt kuvaamaan perinteisestä opettajajohtoisesta poikkeavia opiskelukäytäntöjä. Mannisen mukaan (2000, s. 29 - 30) oppimisympäristö eroaa perinteisestä luokkaympäristöopetuksesta siten, että oppimisympäristössä
- korostuvat oppijan oma aktiivisuus ja itseohjattu opiskelu
- opiskelu tapahtuu ainakin osittain joko simuloidussa tai todellisessa reaalimaailman tilanteessa
- opiskelijoilla on mahdollisuus olla suoraan vuorovaikutuksessa opittavan asian kanssa
-opetuksen suunnittelussa korostuu ongelmakeskeisyys oppiainekeskeisyyden sijaan
- opiskelu on kokonaisvaltainen ja pitkähkö prosessi lyhytkestoisten oppituntien sijaan
- opiskelijan tukena on tukihenkilöitä ja asiantuntijoita
- opettajan rooli muuttuu tiedon jakajasta organisoijaksi ja tukihenkilöksi.
http://cs.stadia.fi/~lehtk/VAOK/raportti/Oppimisymparisto.htm
|
Pedagoginen tuki
Tapio Antikainen
|
|
Podcast
Tapio Antikainen
|
|
Projektioppiminen
Tarja Kokkonen
|
Didaktinen malli
1. Opettaja:
- oppimisen organisoija ja ohjaava neuvonantaja,
- tukee opiskelijoita tiedemäisen, tutkivan oppimistavan omaksumisessa sekä
- pitää huolta, että ryhmän kaikki jäsenet osallistuvat projektin työstämiseen tasapuolisesti.
2. Opiskelijat:
- tarvitsevat taitoa olla suunnitelmallisia ja tulosvastuullisia sekä kykyä osata arvioida omaa projektiaan,
- hankkivat aktiivisesti itse tietoa,
- etsivät ja kehittävät uusia ratkaisuja ja sovelluksia tehtävän tai ongelman ratkaisemiseksi,
- työskentelevät ryhmissä keskustellen ja omaa projektia tasapuolisesti työstäen,
- etenevät seuraavaan tapaan:
1. Projektiryhmien muodostus.
2. Aiheiden ideointi ja valinta.
3. Projektien määrittely.
4. Projektisuunnitelmien laatiminen.
5. Projektien ohjaus.
6. Raportit ja välitulokset.
7. Tulosten arviointi.
8. Oman toiminnan arviointi.
3. Projekti:
- suhteellisen pitkäkestoinen (useita kuukausia kestävä),
- eri tiedonalojen osaamista integroiva,
- mielekkäiden ongelmien ympärille rakentuva,
- opiskelijoiden todellisuudesta ja työelämävalmiuksien kehittämisen tarpeista lähtevä,
- tuloksena tietotuote (esim. raportti).
Kopioitu Verkkoluotsi-sivuilta:
http://verkkoluotsi.chydenius.fi/salatutsivut/pedagoginen/didaktiset_mallit/projektioppiminen.html
Alkuperäinen lähde:
Eteläpelto, A. & Rasku-Puttonen, H. 1999. Projektioppimisen haasteet ja mahdollisuudet. Teoksessa A. Eteläpelto & P. Tynjälä (toim.), Oppiminen ja asiantuntijuus. Työelämän ja koulutuksen näkökulma, 181-205. Juva: WSOY.
|
Skype
Tarja Kokkonen
|
Skype on Skype Technologies -yrityksen tekemä suosittu Internetin verkkopuheluihin tarkoitettu ilmainen sovellus. Yhtiön perustivat Niklas Zennström ja Janus Friis vuonna 2002. Se ei ollut ensimmäinen nettipuhelujen tarjoaja, mutta se saavutti nopeasti suuren suosion, koska se oli ilmainen ja toimi.
Skypen tietokoneohjelman avulla käyttäjät voivat puhua ilmaiseksi keskenään. Ohjelma on tarkoitettu kahdenvälisiin puheluihin, mutta mukana voi olla useampiakin keskustelijoita. Puhujat voivat ohjelman avulla lähettää toisilleen myös viestejä, puheposteja ja tiedostoja sekä käyttää videota. Skypen järjestelmä on saavuttanut suuren yleisön joukossa varsin hyvän maineen, koska se on helppokäyttöinen ja se toimii erilaisten verkkoyhteyksien takaa. Se erottaa Skypen muista ilmaisista internetpuheluohjelmista. Siinä, missä muut ohjelmat ovat vaikeita käyttää ja vaativat säätämistä palomuurin läpäisemiseen, helppokäyttöinen Skype kiemurtelee automaattisesti läpi pienimmästäkin reiästä.
Skype-ohjelma siirtää puheluja ja viestejä julkisessa internetissä, yhteydet on kuitenkin salattu, joten ulkopuoliset eivät pääse käsiksi viestintään.
Skype tarjoaa myös maksullisia SkypeOut- ja SkypeIn-palveluja, joiden avulla voi soitella tavallisiin puhelimiin. Skype-käyttäjien väliset keskinäiset puhelut ovat maksuttomia, mutta yhtiö veloittaa perinteisiin puhelimiin menevistä soitoista. Siinä liikeidea.
Skypen käyttö sinänsä ei edellytä rekisteröintiä, lisäpalvelujen käyttö sen sijaan vaatii. Skype kerää palvelujaan varten käyttäjästä rekisteröintiä, palvelujen käyttöä ja liikennöintiä koskevia tietoja, lisäksi käyttäjä kuvailee profiilissa itseään ja kontaktilistalla yhteyksiään. Nämä tiedot ovat Skypen käytössä, viestien sisältöjä Skype ei säilytä.
Viisaasti käytettynä Skype on erinomainen ja edullinen tapa viestiä, varomaton ja taitamaton käyttö voi vaarantaa yksityisyytesi.
Voit saada sähköpostiviestien tai verkosta ladattujen tiedostojen mukana mainoksia, viruksia tai muita haittaohjelmia, puheluista pelkästään ei näitä voi saada. Skype käyttää palveluun kirjautuneita tietokoneita välittäjinä, mikäli tähän on valtuus, tämä kuormittaa konettasi silloinkin, kun et itse käytä Skypeä.
Sinuun voivat ottaa yhteyksiä ei-toivotut henkilöt ei-toivottuina ajankohtina, näin varsinkin jos teet profiilistasi houkuttelevan. Yhteys- tai muita tietojasi voidaan käyttää tavalla, jota et halua, esimerkiksi käyttäjäprofiiliasi voidaan tilapäisesti säilyttää vertaisverkon muiden käyttäjien koneilla.
Sijaintisi ja läsnäolosi verkossa voidaan saada selville. Voit nähdä listan henkilöistä, jotka ovat auktorisoineet sinut, voit poistaa osapuolia listaltasi, sinulla ei kuitenkaan ole listaa niistä, jotka olet auktorisoinut, koska auktorisointejasi säilytetään vain heidän koneillaan. Skype käyttää evästeitä, joiden avulla voidaan koota Skypen käyttö- ja viestihistoriasi
Skype varaa käyttöehtojensa mukaan oikeuden luovuttaa tietojasi yhteistyökumppaneilleen, ellet ole kieltänyt sitä. Jos käytät Skypen lisäksi Yhdysvalloissa toimivan eBay-verkkohuutokaupan palveluja, Skypen käyttöä koskevia tietojasi voi päätyä eBay:n käyttöön, koska tämä omistaa Skypen. eBay osti Skypen syyskuussa vuonna 2005 ja maksoi siitä noin 2,6 mrd USD. Kauppahintaa kritisoitiin yleisesti liian kalliiksi.
Lähteet
Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sky
Talouselämä (28.10.2005): http://www.pjoy.fi/lehdet/te051028.htm
Tietosuojavaltuutetun toimisto: http://www.tietosuoja.fi/36378.htm
|
Tekijänoikeus
Sanna Nenonen
|
Tekijänoikeus syntyy aina luotuun kirjalliseen tai taiteelliseen teokseen tekijöille. Teoksia voivat olla esimerkiksi kirjalliset tuotokset, elokuvat, äänitteet, taidemaalaukset ja sävelteokset. Kirjallisia teoksia ovat myös mm. tietokoneohjelmat, kartat ja graafisesti muotoillut teokset.
Tekijänoikeus ei suojaa ideoita eikä ajatuksia, vaan teoksen ilmiasua eli toteutustapaa. Tekijänoikeus tuottaa tietyin rajoituksin, yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen. Tekijänoikeus ja sen takaamat oikeudet ovat nykyisin useimmissa teollisuusmaissa samanlaisia ja ovat pääosin (poikkeuksena esimerkiksi lähioikeudet) voimassa vähintään 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä.
Tekijänoikeus syntyi 1400-luvulla kirjapainon keksimisen aikoihin privilegioina eli erioikeuksina. Merkitystä se alkoi saada sanomalehdistön ja kirjateollisuuden laajentuessa 1800-luvulla, ja kansainvälinen Bernin sopimus 1886 oli käännekohta. Yhdysvallat kuitenkin pysytteli kansainvälisen sopimusjärjestelmän ulkopuolella 1950-luvulle asti. Venäjä ei kuulunut Bernin sopimukseen, joten Suomikin liittyi siihen vasta 1928 [1] [2]. Nykyisin keskeisiä kansainvälisesti velvoittavia sopimuksia ovat esimerkiksi EU-direktiivit[3] ja WTO:n TRIPS-sopimus (Agreement on Trade-Related Aspects of Intellectual Property Rights). Tekijänoikeutta määrittelevät sopimukset ovat toisiaan tukevia, jolloin edellisten jättämiä epäselvyyksiä uudet sopimukset tarkentavat.
Suomessa voimassa oleva tekijänoikeuslaki on nimeltään Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404[4] ja sen viimeisin uudistus astui voimaan vuoden 2006 alussa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tekij%C3%A4noikeus
|
Tekninen tuki
Sanna Nenonen
|
Antaa käyttöohjeita sekä neuvoja ongelmatilanteisiin. Talleta teknisen tuen puhelinnumero (2900) omaan kännykkääsi :D
|
Teos
Päivi Tolonen
|
Teos on ihmisen itsenäinen ja omaperäinen luomistyön tulos. Teoksia ovat esimerkiksi kirjalliset tuotokset, elokuvat, taidemaalaukset ja sävelteokset. Kirjallisia tuotoksia ovat mm. tietokoneohjelma, kartta, graafinen teos, kaunokirjallinen teksti ja asiateksti. Teoksista kirjallisia ja taiteellisia teoksia suojataan tekijänoikeudella.
Tekijänoikeuslaki antaa suojaa tekijöidensä teoksille mutta asettaa myös vaatimuksia itse teoksen suhteen. Teoksen kuuluu ylittää ns. teostaso, eli sen pitää olla tarpeeksi omaperäinen ja itsenäinen työ. Teostaso on epämääräinen käsite, joka vaihtelee eri taiteen lajien välillä. Kiistatapauksissa yksittäisen teoksen teostaso määritellään oikeusasteissa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Teos
|
Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia
Päivi Tolonen
|
Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia on oppilaitosten toimintaa tukeva opetusalan tietostrategia. Strategia kiinnittää erityistä huomiota kolmeen kehitettävään osa-alueeseen. Nämä ovat sisällöt ja menetelmät (esim. opetuskäyttö, oppilaitoksen toiminnan tukeminen ja oppimateriaali), osaaminen (esim. opettajien koulutus) ja toimintaympäristö (esim. laitteistot ja tukipalvelut).
TVT-strategian toteuttamisessa on tärkeää, että huolehditaan osa-alueiden yhtäaikaisesta kehittämisestä. Tietostrategia on kuitenkin ensisijassa pedagoginen asiakirja, joten sisältöjen ja menetelmien merkitys korostuu vaikuttaen myös osaamisen ja toimintaympäristön tavoitteisiin ja toimenpiteisiin.
http://opspro.peda.net/img/kuopio_tvtstrategia/tvtstrategia.doc
|
Tieto- ja viestintätekniikka
Johanna Pulkkinen
|
Tieto- ja viestintätekniikka tarkoittaa kaikkia niitä elektronisia medioita, joita voidaan käyttää apuna tietojenkäsittelyssä eli se sisältää kaikenlaiset tietotekniset päätelaitteet, kuten kekustietokoneet, pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, kämmentietokoneet, mobiililaitteet ym. Lisäksi ICT sisältää myös tiedonsiirtoon tarkoitetut teknologiat, kuten lähiverkot (LAN), langattomat verkot (WLAN), mobiiliyhteydet (GSM, GPRS, UMTS, ym.) sekä Internetin.
|
Tutkiva oppiminen
Johanna Pulkkinen
|
Tutkivassa oppimisessa työskentely kohdistuu tietoon ja ymmärrykseen liittyvien käsitteellisten ongelmien ratkaisemiseen, jotka ovat ankkuroitu oppilaiden aikaisempiin tietoihin ja kokemuksiin. Ongelmaa ei kyetä ratkaisemaan aikaisemman tiedon perusteella, vaan se vaatii uuden tiedon etsimistä eri tietolähteistä. Työskentely etenee asteittain syvenevänä prosessina, jossa huomion kohteena on vuoroin omat kysymykset ja selitykset sekä vuoroin tietolähteistä saatu tieto.
|
Vastavuoroinen opettaminen
Tiina Turunen
|
Vastavuoroinen opettaminen (reciprocal/mutual teaching): opetusmuoto, jossa oppijat osallistuvat yhteenvetojen laadintaan, kysymystenasetteluun ja opetuksen suunnitteluun yhdessä opettajan kanssa; opettaja voi myös opettaa opetettavat asiat ensin kokeneemmille oppijoille, jotka puolestaan opettavat ne muille
Vastavuoroisen opettamisen mallin tavoitteena on auttaa oppijoita jäljittelemään opettajan ymmärtämisen taitoja ja kriittisen ajattelun mekanismeja. Kyse on siis tiedollisen oppipoikakoulutuksen sovelluksesta. Vastavuoroisessa opettamisessa hyödynnetään myös tiedollisesti eri tasoilla olevien oppijoiden välistä vuorovaikutusta. Mallissa oppijat itse toimivat työskentelyn vetäjinä opettajan antamaa mallia noudatellen.
Vastavuoroisen opettamisen mallia toteutetaan yleensä pienryhmissä (4 - 6 opiskelijaa). Aluksi opettaja tai ekspertti johtaa työskentelyä ja mallittaa samalla, kuinka hän esittää tekstistä kysymyksiä, selvittää käsitteitä, tekee yhteenvetoja ja ennustaa tekstin pohjalta. Seuraavassa vaiheessa kukin ryhmän opiskelijoista ottaa opettajan roolin ja käyttää edellä mainittuja vaiheita opettaessaan muita ryhmän jäseniä. Tässä vaiheessa opettaja tai ekspertti seuraa tilannetta ja antaa tarvittaessa tukea työskentelylle. Näin voidaan puhua tuen asteittaisesta häivyttämisestä.
Lähteet: http://virtuaaliyliopisto.jyu.fi/oppi/Members/lrl/TIES461/pedagogiikka/lahestymistavat/document_fullview
http://tievie.oulu.fi/verkkopedagogiikka/luku_6/vastavuoroinen_opettaminen.htm
|
Verkko-oppimateriaali
Tiina Turunen
|
Verkko-oppimateriaalilla tarkoitetaan oppimista tukevaa tai jo yksistään käytettynä oppimista edistävää internetissä esillä olevaa opetukseen tarkoitettua materiaalia.
|
Verkko-oppiminen
Timo Huttunen
|
Verkko-oppiminen tarkoittaa tietoverkkojen välityksellä tapahtuvaa aikaan ja paikkaan sitoutumatonta oppimista. Tietoverkot voivat toimia koulutusmateriaalin jakelukanavana ja niitä voidaan hyödyntää kaikkien oppimisprosessiin osallistuvien yhteisenä toiminta- ja vuorovaikutusympäristönä.
www.uta.fi/tyt/kkp/painopistealueet/verkkooppiminen.html
|
Verkkokurssi
Timo Huttunen
|
Verkkokurssi voi olla kokonaan verkon välityksellä suoritettava opintokokonaisuus tai esimerkiksi lähijaksoista ja verkko-opiskelusta muodostuva monimuotoinen kokonaisuus. Verkkokursseilla voidaan hyödyntää erilaisia verkko-oppimisympäristöjä, joissa on varsinaisen oppimateriaalin ja teoriaosuuden lisäksi esimerkiksi oppimistehtäviä ja keskustelualueita. Oppimateriaalina voi verkkokurssilla olla tekstiä, kuvia sekä audio- ja videomateriaalia. (Ahonen, Lehto, Lehto, Myllymäki & Stång 2002.)
|
Verkkopedagogiikka
Antti Purhonen
|
|
Verkkotyöväline
Antti Purhonen
|
|
Virtuaalikoulu
|
|
Wiki
|
|
Yhteisöllinen oppiminen
|
|
|
|
|