tukiopetus

HÄMEENKYRÖ

 

Meillä kehittämiskohteet tulivat ihan arjesta, tilannetekijöistä. Päätähtäin on pienissä oppilaissa. Edellisessä hankkeessa työ kohdentui enemmän 6-9-luokkiin.

Esi- ja alkuopetus /alakoulu: Miten tuki tavoittaa lapsen?
- tukiopetus, Hoppi ja eriyttäminen, lähikoulu Hämeenkyrössä (10 alakoulua)
- Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen tukimuodot, käsikirja työntekijöille toimivista työtavoista nettiin (varhaiskasvatus ja esiopetus liittyvät sivistystoimeen ensi vuoden alussa)
- Kouluterveyden hoidon ja päiväkotien yhteys - oppilashuolto
- Sosem ja tarkkaavuuden pulmat; askeleittain ohjelma, mustekalamalli, luokkamuotoinen tuki
- Nivel esikoulu-ekaluokka
Miten henkilökunnan rahkeet riittävät?
- Koulutustarve ja konsultointi


JÄMSÄ JA JÄMSÄNKOSKI

 

• KELPO-HANKKEEN TYÖRYHMÄT  JA NIIDEN TEHTÄVÄT.

 

Hankkeeseen osallistujat jakautuvat kolmeen suurempaan kehittämistyöryhmään.  Kaikissa ryhmissä on asiantuntijoita esiopetuksesta toiselle asteelle, jos mahdollista. Kehittämistyöryhmät jakautuvat kukin kolmeen pienempään tiimiin aihepiirien ja kiinnostuksen mukaan. Kehittämistyöryhmillä on omat vetäjänsä (3 vetäjää), jotka kokoavat ryhmänsä, sopivat työnjaosta ja tapaamisista sekä loppuyhteenvedosta oman aihepiirinsä osalta. Lisäksi jokaisella tiimillä on omat vetäjänsä, jotka toimivat linkkinä koordinaattoreihin ja ryhmiensä vetäjiin.

 

 

Kehittämistyöryhmät, tiimien tehtävät sekä ryhmien vetäjät:

 

Kaisu Piirto                                           Raija Kattilakoski                                   Eira Hietajärvi &

                                                                                                       Merja Huolman-Rihkajärvi

                                                                                            

A. Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki	B. Yleinen ja tehostettu tuki (yleisopetuksen oppilaat)	C. Erityinen tuki (erityisopetukseen siirretyt oppilaat)
A.1. Tiedonsiirto   pedagoginen tieto Miten tieto siirtyy ja kenen toimesta? yhteistyö perheen kanssa tietosuojalaki huomioon	B. Tukitoimet yleisopetuksessa   B.1. Yleinen tuki Mitkä tukitoimet kuuluvat yleiseen tukeen? Erilaiset tukitoimet eri oppiaineissa (eriyttäminen, samanaikaisopetus, tukiopetus jne. mitä ja miten? Lahjakkaiden huomioonottaminen	C.1. Erityisen tuen järjestämisvaihtoehdot   ·         erityisluokat ·         erityiskoulut ·         integrointi yleisopetukseen ·         lähikouluperiaatteen huomioiminen
A.2. Seulonnat   Mitä ja milloin? Kuka tekee? Jatkotoimenpiteet Missä tietoja säilytetään? Miten tiedotetaan koteihin?           A.3.Oppimaan oppimisen taitojen opettaminen   3.1 Koulu Minkälaisia taitoja tarvitaan kullakin luokka-asteella? Miten opetetaan? Kuka opettaa?              Koti Miten vanhemmat voivat auttaa lapsia läksyjen teossa ja kokeisiin valmistautumisessa?	B.2. Tehostettu tuki   Mitä se on? Milloin siirrytään tehostettuun tukeen? Tehostetun tuen muodot                 B.3. Pedagoginen arvio/ Pedagoginen selvitys/ Oppimissuunnitelma   Lomakkeen suunnittelu ja käyttöohjeet Yhteistyö perheen kanssa Miten työ korvataan?	C.2. Moniammatillinen yhteistyö Tukipalvelut (mitä tahoja, minkälaista yhteistyötä, kuka hoitaa?) Erityisopetuksen ja yleisopetuksen keskinäiset yhteistyömuodot         C.3. Erityisopetussiirrot   3.1 Erityisopetussiirtopää- tös valmistelu ja päätäntävalta lomakemalli voimassaolo, päivitys ja purkaminen huoltajien asema prosessissa   3.2 HOJKS lomakkeen suunnittelu ja ohjeistus Miten työ korvataan?

 

 

LIPERI

 

1. KOULUTUS

Päiväkodin ja koulun henkilöstön kouluttaminen

Vanhemmuuden ja kasvatuksen tukeminen

                 - osa koulutuksista tähtää uusien kunnassa käyttöön otettavien työtapojen kehittämiseen esim. KIEKU, Sensomotorinen kuntoutus jne.

 

2. ERIYTTÄMINEN

Uusien, joustavien ryhmittelyjen ottaminen käyttöön ja jo käytössä olevien ryhmittelyjen kehittäminen

Samanaikaisopetuksen tehostaminen

Ennakoivan tukiopetuksen käyttöön ottaminen

 

3. YHTEISTYÖ

Nivelvaiheiden tarkasteleminen ja kehittäminen: päiväkoti- esiopetus -koulu, yläkoulu-ammatillinen koulutus

Sujuvien arkikäytänteiden kehittäminen ja aikataulutus (vuosikalenteri) lasten siirtyessä nivelvaiheen kautta paikasta toiseen

 

 

MYNÄMÄKI

 

Mynämäessä panostetaan varhaiseen tukeen (avustajat tehostettua tukea
tarvitsevien oppilaiden ryhmiin), nivelvaiheisiin (päiväkoti->koulu,
alakoulu->yläkoulu, peruskoulu->2. aste), integraatioihin ja opettajien
kouluttamiseen kohtaamaan erilainen oppilas.

 

AJATUKSIA STRATEGIAA VARTEN:

 

• kuntaan oppilashuoltoryhmän yhtenäinen käytäntö

-          sama käytäntö koskisi kaikkia kunnan kouluja

-          tavoitteena ulottaa oppilashuoltoryhmätyö kaikkiin kouluihin

• moniammatillisen työnohjauksen saaminen tarvittaessa

-          psykologi, erityisopettaja/erityispedagogi, vertaisopettaja tms.

• käsitteiden selvittäminen opettajille

-          kenelle oppimissuunnitelma tehdään, mitä sen pitää sisältää

-          suunnitelmaa varten valmis malli ja selkeä ohjeistus

• Tukiopetuksen lisääminen ja erimuotojen kehittäminen

-          sovittaa mahdollisuus tukiopetukseen koulupäivän aikana

-          työjärjestykseen resurssitunti

-          opettajien työjärjestykseen mahdollisuus antaa tukiopetusta päivän aikana

-          pidemmän ruokailutauon mahdollistama tukiopetustuokio päivän aikana

• ”Tasoryhmien” muodostaminen

-          opettajien työpanoksen kohdistaminen heikkotasoisten ryhmään

-          heikkotasoisille enemmän ohjausta, ja pienempi ryhmä

• Puheopetuksen siirtäminen esikouluun

-          erityisopettajille jää enemmän aikaa muulle työlle

• Lisäluokan perustaminen Mynämäkeen

-          mahdollinen yhteistyö esimerkiksi Nousiaisten kanssa

• ”Urakka” työskentely luokassa

-          antaa opettajalle mahdollisuuden ohjata enemmän heikompi tasoisia oppilaita, muiden työskennellessä oman urakan parissa

• Miten taata lähikouluperiaatteen toteutumiseksi?

-          avustajien riittävä määrä

• Ydinryhmän toiminta

-          miten ryhmä käytännössä toimii

-          opettajien mukaan ryhmän kokoonpanoon

• Tuen portaat

-          oppilaastaan huolestuneelle opettajalle selkeä malli miten toimia

-          paperille selkeät toimintaohjeet

 

 

PARAINEN

 

Seutukunnallisen yhteistyön kehittäminen yhdessä Turun, Naantalin, Raision,
Mynämäen, Nousiaisten ja Kaarinan kanssa.

Opetus- ja opiskeluhuoltoa tekevän henkilöstön täydennyskoulutus
mm. pedagogiset iltapäivät, yhteiset vesopäivät

opettajien valmius tunnistaa yksilöllisyyttä ja erityisiä tarpeita ja
oppimistapoja opettajien valmius ja taito ohjata oppilaita yksilöllisesti
laaja-alaisten erityisopettajien toimenkuvan kehittäminen ja yhtenäistäminen
uuden kaupungin alueella.

asiantuntijavekoston kehittäminen seutukunnallinen ja kaupungin sisäinen
koulutetaan resurssiopettajia ja konsultoivia erityisopettajia ym.
asiantuntijoita yhteistyöverkoston rakentaminen koulujen välille

Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen palveluiden kehittäminen
luokassa tehtävät pedagogiset ja didaktiset järjestelyt,
tukiopetus, yhteistyö vanhempien kanssa, kerhotoiminta, oppilashuolto jne.

Lisäksi

Nivelvaiheyhteistyön kehittäminen esiopetuksesta toiselle asteelle

Pedagogisten suunnitteluvälineiden (mm. lomakkeet) ja arvioinnin
kehittäminen ja yhtenäistäminen uuden kaupungin alueella ( Parainen,
Nauvo,Korppoo, Houtskari, Iniö)

Lisäksi on huomioitava etäisyydet eri koulujen välillä. Esim Paraisilta
kestää matka kaukaisimpaan kouluun (UTÖ) noin 6 tuntia. Lisäksi matkaa ei
voi joka viikonpäivä tehtävä yhteysalusliikenteen vähäisyyden takia.
Lisäksi on huomioitava syys ja talvimyrskyt. Merkitsevän aallonkorkeuden
ollessa yli 4 metriä ( aallonkorkeus voi siis olla välillä yli 10m) ei Utöhön
ole menemistä eikä sieltä poistumista voi tietenkään myöskään ajatella.
Tässä tarkoituksessa suunnittelemme miten voimme käyttää virtuaaliopetusta
tukena (Webli)

 

VANTAA

 

Vantaa, Helsinki ja Espoo tekevät jo tiiviisti yhteistyötä pääkaupunkiseudun kuntien tasolla. Kehittämistoimintamme Vantaalla on varmastikin eniten samantyyppistä niin tavoitteiltaan kuin tarpeiltaankin juuri pääkaupunkiseudun kuntien kesken. Tampereen koordinaattori on ollut yhteydessä jo aiemmin minuun, joten varmastikin jonkinlaista yhteistyötä myös sinnepäin ja sieltäpäin tulemme tekemään.

Keskeisimmät toiminnan ja kehittämisen kohteemme Vantaalla ovat:

1) Esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheen hyvät käytänteet; joustava esi-ja alkuopetus, vuosiluokkiin sitomaton opetus, lasten kasvun ja oppimisen tuen toteuttaminen yhtenäisenä jatkumona varhaiskasvatuksesta perusopetukseen

2) Tehostetun tuen ja pedagogisen osaamisen kehittäminen; eriyttämisen toimintatavat ja ryhmäratkaisut, yleisopetuksen oppimisympäristöjen muokkaaminen, tukiopetuksen laatukriteeri - erilaiset toteuttamistavat ja painopisteet, osa-aikaisen erityisopetuksen järjestäminen - samanaikaisopetus ja pienryhmäopetus, perusopetuksen päättövaiheen joustavat ratkaisut,

3) Alueellinen toiminta; alueellinen koordinointi ja konsultointi, perusopetuksen henkilöstön työn tukeminen niin erityistä tukea tarvitsevien kuin eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden kasvussa ja opetuksessa.

4) Henkilöstön osaamisen kehittäminen; päivähoidon, esi-, perus- ja lisäopetuksen henkilökunnan yhteinen kouluttaminen, jolla tuetaan henkilökunnan valmiuksia kehittää pedagogiikkaa.