tiedonkulku

 

HAAPAVESI

 

1. NIVELVAIHEET

-huomio erityisesti varhaiseen puuttumiseen

-onnistunut tiedonkulku neuvolasta (5-vuotistarkastus) esikouluun ja esikoulusta ensimmäiselle vuosiluokalle

-oppilaan tietojen siirtyminen ala-asteelta yläasteelle kuudennen vuosiluokan päättyessä

-luodaan Haapavedelle yhtenäinen lomakkeisto, joka on saatavissa esim. lomakesivustoilta

-jokaisen sidosryhmän sitoutuminen yhtenäisen lomakkeiston käyttöön!

-tavoitteena saada yhtenäinen hallinto-ohjelma, jossa oppilaiden tiedot olisivat saatavilla ajantasaisina ja päivitettyinä

-luodaan sivusto, josta löytää helposti tukiverkoston yhteystiedot sekä kuka vastaa mistäkin osa-alueesta ja millä aikataululla

 

2. ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN UUDELLA MALLILLA

-inkluusio ja sen mahdollisuudet Haapavedellä (on vielä pohdinnassa)

-erityisopettajan työnkuvan selkiyttäminen (erityisesti kiertävien erityisopettajien)

-konsultaatioaspekti

-avustajien rooli ja käyttö

-perustetaan kaupungin yhteinen ”resurssikeskus”, jossa olisi lainattavissa erilaista materiaalia erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohtaamiseen

-uusi koulupsykologin virka ja sen tarjoamat mahdollisuudet esim. testauksissa/ lausunnoissa

-Haapaveden opiston erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten –koulutuslinjalla opiskelevien hyödyntäminen peruskoulupuolella

 

KOLARI

Tällä hetkellä olemme kartoittaneet kunnan ”kelpo-oppilaat” ja tulosten perusteella teemme suunnitelmia ensi lukuvuoden ajalle.

Jokijalan erityiskoulun lakkauttaminen tämän lukuvuoden jälkeen  tehostetun tuen erityisryhmien perustaminen (miten, minne jne.)

Moniammatillisen tiimin työn tehostaminen aloitettu, tavoitteena mm. tiedonkulun parantaminen. VESO-koulutus opettajille 22.11. En tiedä tarkoititko tällaista? Kovasti tehdään töitä.

 

OUTOKUMPU

1. Moniammatillisten yhteistyöryhmien toimintatapojen kehittäminen

           lasten ja heidän perheidensä tukemiseksi

1. koulujen ja esiopetuksen oppilashuoltoryhmien, sosiaalityön, perheneuvolan, kouluterveydenhoidon, vapaa-aikatoimen sekä kolmannen sektorin – Pohjois-Karjalan Ensikoti – sekä muiden toimijoiden yhteistyön kehittäminen. Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen kanssa yhteistyössä tuotettua - lasten ja nuorten hyvinvoinnin polkua käytetään toimijoiden kokonaisuuden hahmottamiseen ja palveluverkossa olevien puutteiden havainnoimiseen ja toimenpiteiden suunnitteluun

 

2. kohdan a. toimijoiden yhteiset koulutus- ja suunnittelupäivät

▪ Järjestetään vanhemmille ja lasten ja nuorten kanssa työskenteleville luento mediakasvatuksesta (kouluttajana Sinikka Niskanen). Luennon ajaksi järjestetään lapsiparkki. Koulutus järjestetään mahdollisesti yhdessä Liperin kunnan kanssa.

▪ Järjestetään esiopetuksen ja perusopetuksen oppilashuoltoryhmien työntekijöille koulutus Kotkan kaupungin kehittämästä oppilashuollon yhteistyömallista (kouluttajat Marja-Leena Lumme ja Liisa Tikkanen)

 

3. Järjestetään yläkouluikäisille oppilaille kasvatuskeskusteluja (KaKe) jälki-istuntojen sijaan. Keskustelut järjestetään 1 – 2 kertaa viikossa kokoontuvassa keskustelukerhossa tai kahdenkeskisesti oppilaan kanssa,  ohjaajana  aina sama opettaja (on myös oppilashuoltoryhmän jäsen).

 

4. Kehitetään yhteistyötä lisäämällä yhteistä vuoropuhelua eri toimijoiden kesken (työkäytännöt ja yhteistyömallit, tiedonkulku, vastuun ottaminen,…)

 

5. Järjestetään lasten ja nuorten vanhemmille suunnattuja luento – ja keskustelutilaisuuksia, joiden tarkoituksena on antaa tietoa lapsuus – ja nuoruusiän ongelmista ja syrjäytymisriskeistä, antaa keinoja ja malleja turvallisen kasvuympäristön luomiseen, tukea vanhempia heidän kasvatustyössään ja luoda kontakteja vanhempien välille rohkaisten heitä verkostoitumaan toistensa kasvatuksen yhteisölliseksi vertaistueksi.

               

2. Siirtymävaiheiden (esiopetus – perusopetus, alakoulu – yläkoulu) toimintatapojen kehittäminen
1. siirtokäytäntöjen jäntevöittäminen

▪ Yksilöllisten, lapsikohtaisten siirtopalaverien kehittäminen edelleen (tuleva  opettaja, erityisopettaja, lapsen vanhemmat/huoltajat, esiopettaja, kelto ja muut mahdolliset erityistyöntekijät palaverien osallistujina)

  ▪ Käytössä olevien tiedonsiirto – ja havainnointilomakkeiden kehittäminen

    siten, että niiden välittämät tiedot mahdollistavat kunkin oppilaan

    yksilöllisten sekä vahvuuksien että tuen tarpeiden huomioon ottamisen

    opetuksessa ja kasvatuksessa.

2. esiopetuksen esiopettajien ja erityislastentarhanopettajien sekä alkuopetuksen luokanopettajien ja erityisopettajien yhteiset koulutukset ja toimintatavat erityisesti varhaiseen puuttumiseen ja tehostettuun tukeen liittyen

▪ Koulutuksiin mukaan myös sosiaalitoimen, perhe – ja lastenneuvolan, kouluterveydenhoidon sekä kolmannen sektorin työntekijöitä

c.  Startti – tai kasvuluokan toteutuminen lukuvuodesta 2009 – 2010 alkaen

                ▪ varmistetaan, että vuoden 2009 talousarvioon kirjataan startti-kasvuluokan toteutuminen ja valmistellaan esim. työryhmäesityksenä käytännön toteuttaminen

▪ tärkeää, että luokka sijoittuu fyysisesti koulun yhteyteen ja että vuosia    käytössä olleesta koululykkäyksestä (esiopetusvuoden kertauksesta) siirrytään ratkaisuun, jossa kaikki kouluikäiset lapset aloittavat koulunkäynnin koulussa yhdessä ikätovereidensa kanssa 

 

PYHTÄÄ

1) päätösten selkiyttäminen (asiakirjojen säilytys), lomakkeet
2) nivelvaiheiden tiedonkulku ja käytännöt (oppilashuollon merkitys)
3) svenska skolanin koulun käytänteet (erityisen tuen tarve)
4) yhteistyön tiivistäminen vanhempien kanssa