HALSUA,KAUSTINEN,LESTIJÄRVI, PERHO, VETELI
Halsuan, Kaustisen, Lestijärven, Perhon ja Vetelin yhteisessä
KELPO-kehittämistoiminnassa tavoitteena on
-
luoda
yhteinen Tuen suunnitelma perusopetuksen opetuksen ja kasvatuksen tueksi
o
yleisen
tuen muodot ja tavat
kunnan, koulun ja opetusryhmän tasolla
§
vuosisuunnitelma
käytettävistä testeistä ja yhteistyötapaamisista
o
tehostetun
tuen käytännön työkalupakki opettajalle ja oppilaalle
o
erityisen
tuen järjestämismuodot ja tavat
o
toimintatavat
ja päätöksenteko, toimijoiden vastuualueet ja yhteistyömuodot
§
pedagogisen arvion, oppimissuunnitelman, pedagogisen selvityksen, erityisen
tuen päätöksen ja HOJKSin tekemisessä ja arvioinnissa
o
alueellisen
yhteistyöverkoston tavoitteet ja vuosisuunnitelma
o
kunnallisen
yhteistyöverkoston tavoitteet ja vuosisuunnitelma
o
yhteiset
lomakkeet
-
järjestää
yhteinen koulutus opettajien sitouttamiseksi muuttuvaan toimintaan syksystä
2010 alkaen
-
toimia
jatkossakin alueellisesti yhteistyössä alueellisen yhteistyöverkoston avulla
HÄMEENLINNA
Tavoitteena on lisätä yleisen, erityisen ja tehostetun
tuen ideaa ja menetelmiä yleisopetuksen opettajilla, toiseksi kehittää menetelmiä
tehostetun tuen alueelle, sekä luoda pedagogisen selvityksen malli niille lapsille
joille valmistellaan eo siirtoa.
JÄMSÄ JA JÄMSÄNKOSKI
- KELPO-HANKKEEN TYÖRYHMÄT JA
NIIDEN TEHTÄVÄT.
Hankkeeseen osallistujat jakautuvat kolmeen suurempaan
kehittämistyöryhmään. Kaikissa ryhmissä
on asiantuntijoita esiopetuksesta toiselle asteelle, jos
mahdollista. Kehittämistyöryhmät jakautuvat kukin kolmeen pienempään tiimiin
aihepiirien ja kiinnostuksen mukaan. Kehittämistyöryhmillä on omat vetäjänsä (3
vetäjää), jotka kokoavat ryhmänsä, sopivat työnjaosta ja tapaamisista sekä
loppuyhteenvedosta oman aihepiirinsä osalta. Lisäksi jokaisella tiimillä on
omat vetäjänsä, jotka toimivat linkkinä koordinaattoreihin ja ryhmiensä
vetäjiin.
Kehittämistyöryhmät, tiimien tehtävät sekä ryhmien
vetäjät:
Kaisu Piirto Raija
Kattilakoski Eira
Hietajärvi &
Merja Huolman-Rihkajärvi
|
A. Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki
|
B. Yleinen ja tehostettu tuki
(yleisopetuksen oppilaat)
|
C. Erityinen tuki
(erityisopetukseen siirretyt oppilaat)
|
|
A.1. Tiedonsiirto
- pedagoginen tieto
- Miten tieto siirtyy ja
kenen toimesta?
- yhteistyö perheen kanssa
- tietosuojalaki huomioon
|
B. Tukitoimet
yleisopetuksessa
B.1. Yleinen tuki
- Mitkä tukitoimet kuuluvat
yleiseen tukeen?
- Erilaiset
tukitoimet eri oppiaineissa (eriyttäminen, samanaikaisopetus, tukiopetus
jne. mitä ja miten?
- Lahjakkaiden
huomioonottaminen
|
C.1. Erityisen tuen järjestämisvaihtoehdot
·
erityisluokat
·
erityiskoulut
·
integrointi yleisopetukseen
·
lähikouluperiaatteen huomioiminen
|
|
A.2. Seulonnat
- Mitä ja
milloin?
- Kuka tekee?
- Jatkotoimenpiteet
- Missä tietoja säilytetään?
- Miten tiedotetaan koteihin?
A.3.Oppimaan
oppimisen taitojen opettaminen
3.1 Koulu
- Minkälaisia taitoja
tarvitaan kullakin luokka-asteella?
- Miten opetetaan?
- Kuka opettaa?
Koti
- Miten vanhemmat voivat
auttaa lapsia läksyjen teossa ja kokeisiin valmistautumisessa?
|
B.2. Tehostettu tuki
- Mitä se on?
- Milloin siirrytään
tehostettuun tukeen?
- Tehostetun tuen muodot
B.3. Pedagoginen arvio/
Pedagoginen selvitys/
Oppimissuunnitelma
- Lomakkeen suunnittelu ja
käyttöohjeet
- Yhteistyö perheen kanssa
- Miten työ korvataan?
|
C.2. Moniammatillinen
yhteistyö
- Tukipalvelut (mitä tahoja,
minkälaista yhteistyötä, kuka hoitaa?)
- Erityisopetuksen ja
yleisopetuksen keskinäiset yhteistyömuodot
C.3. Erityisopetussiirrot
3.1 Erityisopetussiirtopää-
tös
- valmistelu ja päätäntävalta
- lomakemalli
- voimassaolo, päivitys ja
purkaminen
- huoltajien asema
prosessissa
3.2 HOJKS
- lomakkeen suunnittelu ja
ohjeistus
- Miten työ korvataan?
|
KAJAANI
Esi- ja alkuopetuksessa annettava varhainen tuki
Varhaiskasvatus ja perusopetus ovat vuodesta 2005
kuuluneet sivistystoimialaan. Esi- ja alkuopetuksen kesken on tehty jo paljon
yhteistyötä, mutta varhaisen tuen ja oppimisvaikeuksien ennalta ehkäisemisen
näkökulmasta tarvitaan vielä yhteistä
ymmärrystä, koulutusta, uusien käytäntöjen haltuunottoa ja uusia
välineitä. Tavoitteena on tukea lasta,
huoltajia ja opettajia niin, että lapsi voi osallistua esi- ja alkuopetukseen yleisopetuksen
ryhmissä ja turvata myös yleisopetukseen osallistuminen myöhempinä
kouluvuosina.
Käytännön toimenpiteitä:
·
esi-
ja alkuopettajien sekä perheneuvolan psykologien yhteinen kehityspsykologinen
koulutus ja opetussuunnitelman päivitys
·
esi-
ja alkuopettajien yhteinen kielellisen tietoisuuden koulutus
·
esi-
ja alkuopettajien yhteinen koulutus toiminnallisista matematiikan
oppimismenetelmistä
·
lisätään
osaamista lasten puheen, motoriikan ja sosiaalisten taitojen ja valmiuksien
harjaannuttamiseen esiopetuksessa
·
lapsen
esiopetussuunnitelman ja oppimissuunnitelman yhtenäistäminen ja yhdistäminen
·
kehitetään
alueellisten keltojen (kiertävät erityislastentarhanopettajat) ja
erityisopetuksen aluevastaavien yhteistyötä ja yhteistä pedagogista arviointia opetusjärjestelyjä ja lasten tukea varten
·
kehitetään
esi- ja alkuopetuksen oppilashuollon käytäntöjä ennaltaehkäisevään suuntaan
Koko perusopetuksessa annettava tehostettu tuki
Kehittämiskohde:
- tuetaan oppilaan oppimista
omassa vertaisryhmässään yleisopetuksessa
Käytännön toimenpiteitä:
·
hankitaan
opettajille koulutusta äidinkielen, matematiikan ja vieraan kielen
eriyttämiseen
·
otetaan
tehokkaammin käyttöön oppimissuunnitelma
·
laaja-alaisen
erityisopetuksen painopistettä siirretään oppilaiden oppimisen tukemiseen
luokassa
·
määritellään
oppilashuoltoryhmien tehtävät tehostetun tuen ja pedagogisen arvion järjestämiseksi
(integroidaan oppilashuollon palvelurakenteen kehittämiseen)
·
määritellään
työnjako oppimisvaikeuksien arvioinnissa: erityisopettajat/koulupsykologi/perheneuvolan
psykologit
Erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden opetuksen
kehittäminen
Kehittämiskohteita:
- kehitetään sellaisia
erityisopetuksen muotoja, että erityisopetukseen siirretty oppilas voi
mahdollisimman usein opiskella omassa lähikoulussaan yleisopetuksen
ryhmässä
- erityisluokkien ja
yleisopetuksen luokkien yhdessä oppimista kehitetään
- jatketaan opetuksen
järjestämistä ns. emo-luokissa
Käytännön toimenpiteitä:
·
selkiytetään
vastuunjakoa Kainuun maakuntakuntayhtymän kanssa tuen järjestämisessä
tunne-elämän ja psyykkisen kehityksen vaikeuksissa sekä perheen tukemisessa
·
vahvistetaan
erityisopetuksen alueellistamista: jokaisella kolmella alueella kehitetään
oppilashuollon ja erityisopetuksen alueellinen työryhmä, joka tukee opettajia
paljon tukea tarvitsevien oppilaiden opettamisessa
·
erityisluokkien
opettajien ja yleisopetuksen opettajien yhteistyön kehittäminen siten, että
opetusryhmiä voidaan muodostaa koulussa joustavammin
·
psyykkistä
tukea tarvitsevien oppilaiden opetus järjestetään tarpeeksi pienissä ryhmissä
·
psyykkistä
tukea tarvitsevien oppilaiden opetusta kehitetään yhteistyössä Kainuun
maakuntakuntayhtymän kanssa mm. opettajien ohjauksen järjestämiseksi.
jatketaan opetuksen järjestämistä ns. emo-luokissa, joissa
oppilaat tarvitsevat erityistä tukea tunne-elämän ja psyykkisen
kehityksen tukemiseen
NAANTALI
Tehostettua ja erityistä tukea
tarvitsevien lasten tukimallin vahvistaminen ja toimintaohjeeksi saattaminen
(prosessikuvaukset)
- yhteinen ymmärrys käsitteiden
sisällöstä
- oppimissuunnitelma tehostetun
tuen käyttövälineeksi
- miten toteutetaan pedagoginen selvitys ja pedagoginen arvio eli miten oppilas
siirtyy tehostetun tuen tai erityisen tuen piiriin ja tämän prosessin
kuvaus
Koulujen oppilashuoltoryhmien toiminnan selkiyttäminen ja eri
hallintokuntien välisen yhteistyön toimintaperiaatteet
- miten kehittää toimintaa
ennaltaehkäisevään suuntaan
- miten ja missä vaiheessa sos.toimi, terveystoimi astuvat tukemaan perheitä ja
lapsia
Opettajien täydennyskoulutus
- miten lähikouluperiaate toteutuu
- miten heterogeenisiä ryhmiä
ohjataan oppimaan
samanaikaisopetuksen mahdollisuud
PARAINEN
Seutukunnallisen yhteistyön
kehittäminen yhdessä Turun, Naantalin, Raision, Mynämäen, Nousiaisten ja
Kaarinan kanssa.
Opetus- ja
opiskeluhuoltoa tekevän henkilöstön täydennyskoulutus mm. pedagogiset iltapäivät, yhteiset vesopäivät
opettajien valmius tunnistaa yksilöllisyyttä ja erityisiä
tarpeita ja oppimistapoja
opettajien valmius ja taito ohjata oppilaita yksilöllisesti
laaja-alaisten erityisopettajien toimenkuvan kehittäminen ja yhtenäistäminen uuden
kaupungin alueella.
asiantuntijavekoston kehittäminen seutukunnallinen ja
kaupungin sisäinen
koulutetaan resurssiopettajia ja konsultoivia erityisopettajia ym. asiantuntijoita
yhteistyöverkoston rakentaminen koulujen välille
Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen palveluiden kehittäminen
luokassa tehtävät pedagogiset ja didaktiset järjestelyt, tukiopetus,
yhteistyö vanhempien kanssa, kerhotoiminta, oppilashuolto jne.
Lisäksi
Nivelvaiheyhteistyön kehittäminen esiopetuksesta toiselle asteelle
Pedagogisten suunnitteluvälineiden (mm. lomakkeet) ja arvioinnin kehittäminen ja yhtenäistäminen uuden kaupungin alueella ( Parainen, Nauvo,Korppoo,
Houtskari, Iniö)
Lisäksi on huomioitava etäisyydet eri koulujen välillä. Esim
Paraisilta kestää matka kaukaisimpaan kouluun (UTÖ) noin 6 tuntia. Lisäksi
matkaa ei voi joka viikonpäivä tehtävä yhteysalusliikenteen vähäisyyden takia. Lisäksi
on huomioitava syys ja talvimyrskyt. Merkitsevän
aallonkorkeuden ollessa yli 4 metriä ( aallonkorkeus
voi siis olla välillä yli 10m) ei Utöhön ole
menemistä eikä sieltä poistumista voi tietenkään myöskään ajatella.
Tässä tarkoituksessa suunnittelemme miten voimme käyttää virtuaaliopetusta tukena
(Webli)
TUUSNIEMI
Keskeiset kehittämiskohteet ovat PEDAGOGInen arviointi sekä
oppimissuunnitelman laadinta. Pyrimme kehittämään tukimuotoja, yleinen tuki,
tehostettu tuki ja erityinen tuki. Pääpaino on kuitenkin oppilashuollon,
eriyttävän materiaalin, tukiopetuksen ja osa-aikaisen erityisopetuksen kehittämisessä.
Pyrimme saamaan oppilaiden vanhempia yhä voimakkaammin mukaan päätöksen tekoon
ja tukemaan lastensa opiskelua. Olemme perustaneet ala-asteille ja yläasteelle
oppilashuollon kehittämistiimit sekä kehittämistiimin oppimissuunnitelman tekoa
varten